Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: tuulen - 06.03.19 - klo:10:46
-
Ongelma, pumpun suuri käynnistys määrä. Kompressorin käyttötunteja n.3200 käynnistykset n. 600. Ilmeisesti asteminuutit sammuttaa kompressorin. Yleensä lähtevä patterivesi on 5- 10 astetta kuumempaa kuin laskettu arvo. Käytössä huonetermostaatti RMU 40. Huonelämpötila vaihtelee 1'5 astetta Max. Millä saisi lähtevän veden lämpötilan lähemmäksi laskettua arvoa jotta asteminuutit ei nousisi liikaa?
Edit: 3200 käyttötuntia korjattu, oli näyttötutkintona 3200
-
Asiaa voisi lähteä tutkimaan lokeista.
Onko lokitus päällä? Jos on niin laita yhden vrk:n loki tänne, niin katsotaan porukalla.
Jos ei ole, niin laitahan päälle.
Kohteen tiedot voisi laittaa footteriin.
-
Nuo käynnistysmäärät on siis viime vuoden lokakuusta alkaen?
Laite on käynyt 133 vuorokautta noin 150 vuorokauden aikana? Ja silti saanut aikaan 600 käynnistystä. Noin 5,5h käyntiä.
edit:
Oma vekottimeni on hyrrännyt vasta tammikuun puolivälistä ja on generoinut 1067 käyttötuntia ja 87 käynnistystä. 12h käyntiä/krt. Mutta itseltäni puuttuu syksyn nollakelit jolla pätkii kunnolla. Eli en ole varma olisinko huolissani, omastani en ole. Itselläni autotallin lisääminen tulee syömään tehoja, mutta pätkiminen siirtynee pääasiassa vain eri ulkolämpötilalle.
ON/OFF kompurat pätkivät kuitenkin tuhansia kertoja vuodessa, kait? Siellähän käyntiajoissa puhutaan minuuteissa, ei tunneissa.
-
Millä saisi lähtevän veden lämpötilan lähemmäksi laskettua arvoa jotta asteminuutit ei nousisi liikaa?
Edit: 3200 käyttötuntia korjattu, oli näyttötutkintona 3200
Parantamalla lämmön luovutusta, eli palaava vesi kylmempänä takaisin koneelle.
Piirrä tänne myös periaatekuva järjestelmästä niin ongelmaa on helpompi ratkoa.
-
ON/OFF kompurat pätkivät kuitenkin tuhansia kertoja vuodessa, kait? Siellähän käyntiajoissa puhutaan minuuteissa, ei tunneissa.
Totta, tällä vuodessa käyttötunteja 3200-3500 ja käynnistyksiä 3200. Useamman vuoden keskiarvo.
-
Invertterien turhia pysähdyksiä on käsitelty foorumilla, kannattaa selailla.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8428.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8428.0) .... taitaa olla yksi sellainen.
-
Toivon mukaan kelvollista dataa liitteinä.
Vanha vesikeskuslämmitys rintamiestalossa. Lämmintä n. 80 m2, 10 asteista n. 120 m2. Lämmitysvesijärjestelmässä lisäksi toimivat öljypannu ja stokeripannu, niissä kiertää patterivesi. Kaukolämpökanaalia n. 40 m. Vesilämmityssysteemin vesitilavuus varmaan n. 0,5 m3. Nibeltä lähtevissä lämmitysputkissa "hullunkierto" Erillinen VPB 200 varaaja käyttövedelle. Maakeruupiiri 2x400 m savimaassa 1m syvyydessä. Niben ulkolämpölukemat n. 2,5 astetta liian korkeat. Huonetermostaatti RMU40, patteriventtiilit RMU tilassa auki.
-
Kelpo lokeja.
Mihin kohtaan putkistoa ulkoinen menovesianturi on kytketty?
Käyrien "valossa" se näyttää seuraavan paluuveden lämpötilaa, kun sen pitäisi mitata pattereille menevän veden lämpötilaa.
Yhtä lokia katsoin ja siinä oli kaksi pysähdystä.
Jos talo tulee 0-asteen vaiheilla toimeen 3kW teholla, niin pysähtely on normaalia.
-
Ulkoinen termostaattianturi on Niben lähellä verkostoon menevässä putkessa. Hullunkiertopumppu on aivan Niben lähellä ja termostaattianturi on menoputkessa tuon pumpun jälkeen. Pintamittarilla mitatut meno ja paluuveden lämpötilaerot n 5-6 astetta, tosin tuosta mittauspisteestä puuttuu 20 m kaukolämpöputkea ja 45 m2 15 asteista tilaa. Niben lämpötilaerolukemat kokolailla samat.
-
Ok. Sitten BT25 on vaan huonosti kiinni putkessa.
Täälläkin se oli alkuun heppoisesti kiinni, mutta laitoin piitahnaa väliin ja hyvin nippusiteillä kiinni ja lopuksi folio + hiukan eristettä.
Sitten se alkoi näyttämään tarkemmin. No, siitä seurauksena sai korjata käyrää ... mutta onhan mittaus kunnossa ;)
5-6C on hyvä ero meno - paluulle.
-
Otin nuo 3 lokia logintutkijaan ja tältä pyynti & BT25 näyttää.
Melkoista kiharaa, mutta ei ole kummallista, koska tuvan lämmöt vaihtelee ja tietty ulkolämpötilakin.
-
Otin nuo 3 lokia logintutkijaan ja tältä pyynti & BT25 näyttää.
Melkoista kiharaa, mutta ei ole kummallista, koska tuvan lämmöt vaihtelee ja tietty ulkolämpötilakin.
Tuossa taitaa olla sisälämpötila kompensointi aika isollaan asetuksissa. Sinällään pumppu pyrkii kyllä hyvin sitä seuraamaan, mutta varmaan nuo stopit johtuu osin tuosta lasketun menon elämisestä. Yleensä nämä kyllä pitäisi saada ihan hyvin pelaamaan ilman tuota sisäanturiakin, eli voisi kokeilla ottaa sen vaikutuksen lämpökäyrään pois päältä. Lämmönjako pitäisi säätää tasaiseksi ilman termostaatteja.
Tarvittaessa sitten leikkaa ylilämpöä vaikka mieluummin termostaatilla jos joku talon huoneista meinaa lämmetä liikaa.
-
Vaikka kompensaatio olisi oletusarvo 2, niin vaikuttaahan se pyyntiin jos esim. takkaa, puuhellaa tms. käytetään päiväaikaan.
Kannattaa tarkastaa ettei tuo ole tolkuton.
Minusta sisäanturi on hyvä kompensoimaan muita lämmönlähteitä ja muutenkin korjaamaan käyrän epätarkuutta.
Lämpötila tuvassa heiluu vähemmän, jos on muita lämmönlähteitä.
-
Minusta sisäanturi on hyvä kompensoimaan muita lämmönlähteitä ja muutenkin korjaamaan käyrän epätarkuutta.
Lämpötila tuvassa heiluu vähemmän, jos on muita lämmönlähteitä.
Ehkä näin, mutta jos tuo anturi on tilassa mitä takka lämmittää, voi muu talo sitten jäähtyä kun käyrää lasketaan. Lähtökohtaisesti tuo kannattaa jättää vain mittaamaan lämpötilaa, varsinkin lattialämmityksen kanssa, ja mieluummin oleskelutilaa tai takan lämmittämään tilaa pätkiä vaikka termostaatilla jos lämpö niissä heiluu liikaa.
-
Patterikohteesta lienee aloittajalla kyse.
-
RMU termostaatti on keittiössä, mahdollisimman etäällä takasta. Talossa on vain yksi tulisija, varaava takka. Lokien aikana takkaa on lämmitetty lievästi lauantaiiltana 9.3. Samana Lauantaina sähköuunissa on paistettu pizza alkuiltapäivästä.
Liitteenä sähkökulutuksesta:
-
Tässä oli kuitenkin käsittääkseni ongelmana pätkivä invertteripumppu eikä sisälämmön heilunta. Ottaisin tuon sisälämmöllä säätämisen pois tai ainakin vähentäisin vaikutusta huomattavasti, koska se näyttää muuttavan tuota menopyyntiä niin paljon ettei invertteri millään pysy perässä.
-
Ongelma 1 lämpöpumpun suuri käynnistysten lukumäärä, ongelma 2 sisälämmön vaihtelu. Ennen maalämpöä lämmitystä hoiti öljypiltinkattla ja uudempi hakekattila. Huonelämpötilan säätö asuinkerroksessa tapahtui Automix ja Wexwe huonetermostaateilla. Huonetermostaatilla oli helppo tuntemuksen mukaan säätää koko asunnon lämpötilaa. Vexvellä onnistui myös säätö vuorokaudenaikojen mukaan. Tuo sisätermostaatilla säätö oli miellyttävää ja mukavaa. Tuon vanhojen lämmitysmuotojen mukavuuden takia Nibe systeemiin valittiin RMU huonetermostaatti lämmönsäätöön. Ajatus oli että Nibe hoitaisi lämmönsäädön yhtä tarkasti ja mukavasti kuten Wexve huonetermostaatti. Niben RMU termostaatilla ei tuohon lämpötilan vakiotilaan ei ole päästy.
-
Miksei tuo Wexve ja huonetermostaatiy ole enää sitten käytössä? Ei kai invertterin pitäisi olla niin herkkä jos välillä joku termostaatti pätkii kiertoa radiaattoreissa? Toki käyrä kannattaa hakea kohdilleen ja lämmitysverkko tasapainottaa, sitten hienosäätö noilla termostaateilla. Kuulostaa, ettei huoneanturilla oikein päästä haluttuun kokonaisuuteen.
-
Wexve kiertää hakekattilan sunttia ja Automix öljykattlan sunttia. Kattiloiden välimatka on n40 m ja lämmityspatterivesi otetaan putkistosta kutakuinkin putkiston puolivälistä kattiloiden välistä. Nibe syöttää vetensä myös tuohon puoliväliin. Niben syöttösysteemissä ei ole nyt sunttia eikä varaajaa.
-
Onko nuo pelannut huonelämmön mukaan vai pelkän ulkolämmön? Ehkä tuossa voisi auttaa, että vähentää tuota sisälämmön vaikutusta lämpökäyrään. En muista mistä valikon syövereistä tuota muutetaan.
-
wexve ja aikanaan Automix on säätäneet kiertoveden lämpötilaa huonelämpötilaa seuraamalla.
-
Valikko
1.9.4
-
Kerrohan kuinka kävi.
Loggaus kannattaa pitää aina päällä, niin pääse mahdollisten turhien pysähdysten analysointiin.
Ja muutenkin se kannattaa pitää aina päällä.