Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: jaasarto - 19.01.19 - klo:17:50
-
Hei!
Tarvitsisin maalämmölle mitoitusapua. Vm. 1974 OK talo yhdessä kerroksessa ja paikkakunta siis Mikkeli. 5 henk. perhe. Lämmitettäviä neliöitä noin 135. Huonekorkeus 2.5 m. Kolmilasiset alkuperäiset ikkunat, ovet uusittu. Villapaksuudet ymmärtääkseni 150 mm. Painovoimainen ilmanvaihto. Nykyinen lämmitysmuoto patterikiertoinen lämmitys ilma-vesilämpöpumpulla (Mitsu Zubadan invertteri PUHZ-HRP100YHA, joka sanoi sopimuksen irti. Loiva lämpökäyrä (0 C:ssa pyynti 30 C ja -15 C:ssa pyynti 35 C riittänyt. Koko talon sähkönkulutus siis kaikki käyttösähkö + lämmitys mukaan lukien ollut parhaimmillaan 14000 kwh/vuosi. Ehkä keskimäärin 14500 kwh vuodessa. Sisälämpötila normaalisti noin 22 C. Apulämmityksenä nyt vielä viime keväänä muurattu pönttöuuni jossa puita palaa ehkä 3 kuutiota vuodessa.
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=8539.0;attach=9394).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 8 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”jaasarto” MIKKELI (Etelä-Savo)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -33 C°
- Talo 1974: Patterilämmitys, 22 C°, 135 m2, 338 m3: 6,92 kW 20 522 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 6,9 kW 20 522 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 37 Cº - menovesi lämpötila max 42 Cº
• Kiinteistö, 135 m2, 338 m3 4,2 COP 6,50 kW 20 522 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,6 COP 1,34 kW 6 000 kWh
- Yhteensä 3,7 SCOP 7,8 kWh 26 522 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -640 kWh 0,19 kW 25 882 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 25 882 kWh
- Pumpulla tuotetaan 8,00 kW 25 882 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 25 882 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 7,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho) 8,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -34 C°
▪ Maasta kerätään ( 3,7 COP) 6,1 kW 18 822 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 7 060 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 7 060 kWh
Tarvitaan 199 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,45 l/s (= 27 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle. Etäisyys 10 m 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,45 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,45 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 49 kPa (0,49 bar)
• Kaivon painehäviö 0,45 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 29 kPa (0,29 bar)
• Kaivon painehäviö 0,45 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 19 kPa (0,19 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 497 metriä = 2 x 250 m PEM40x3,7 SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,2 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Kiitos paljon. Onko laskelmassa kuinka paljon epävarmuuksia, esim. käyttöveden kulutuksen tai lämmitettävän neliömäärän laskentatavan suhteen? Kylmää vettä on mennyt noin 100 kuutiota vuodesta toiseen. Jostain luin että lämpimän veden määrä olisi siitä noin 40 prossaa. Tuossa meidän 135:ssa neliössä on mukana kaikkien huoneiden {mukaanlukien vessa, sauna, kylppäri, varasto) yhteenlaskettu sisäpinta-ala.
-
Laskentaa tarkentaa, jos on tiedossa esimerkiksi ulkovaipan (alapohja, yläpohja, ulkoseinät, ikkunat) rakenne ja eristemateriaalien laatu ja määrä.
Aikaisemman kulutuksen perusteella laskeminen on tässä teillä vähän epäluotettavaa, kun ei tiedä, millaisella hyötysuhteella VILP on toiminut.
Lämpimän käyttöveden kulutuksen voi laskea kohtuullisen hyvin henkilömäärän perusteella.
Ilmanvaihdon määrä vaikuttaa yllättävän paljon lämmitystarpeeseen.
-
TM noita ilma-vesilämpöpumppuja aikanaan testannut aika kattavasti:
www.lampopumpputehdas.fi/tiedostot/TM_LP_testi.pdf
Olisiko noiden tietojen perusteella arvioitavissa meidänkin vastaavan laitteen keskimääräinen hyötysuhde?
-
Ei oikein ole helppoa laskea tarkkaan.
Vuosihyötysuhde riippuu niin monesta asiasta.
- Mikä lienee lämpöpumpun osuus sähkön vuosikulutuksesta?
- Ulkolämpötilat?
- Kiertoveden lämpötilat?
- Käyttöveden lämpötila?
- Käyttöveden ja lämmitysveden tuottamisen suhde?
Laskeminen monen epävarman muuttujan kanssa ei onnistu luotettavasti.
Vuosihyötysuhde lienee siellä jossain 1,4 - 2,0 välillä. Usein luokassa 1,6 .. 1,9.
Tarkimmin saa laskettua rakennustietojen perusteella.
-
Ok, kiitos vaivan näöstäsi. Laittaisitko sen laskentapohjan vielä sähköpostiini?
-
Teen sen...
Lähetin laskelman sinulle..
-
Muokkailin vähän laskelmaa, säädin U-arvoja ja pinta-aloja sekä pienensin vähän veden kulutusta. Nyt pitäisi olla mielestäni realistinen. Katsoisitko Tomppeli vielä läpi? Pumppu tulisi olemaan Niben invertteri F1255-6 [8] jonka pitäisi riittää 7.5 kw tehontarpeeseen. Lähinnä mietin tuota kaivon syvyyttä kun Niben laskelma antaa vain 160 m kaivon. Että mistä niin suuri ero johtuu?
-
Muokkailin vähän laskelmaa, säädin U-arvoja ja pinta-aloja sekä pienensin vähän veden kulutusta. Nyt pitäisi olla mielestäni realistinen. Katsoisitko Tomppeli vielä läpi? Pumppu tulisi olemaan Niben invertteri F1255-6 [8] jonka pitäisi riittää 7.5 kw tehontarpeeseen. Lähinnä mietin tuota kaivon syvyyttä kun Niben laskelma antaa vain 160 m kaivon. Että mistä niin suuri ero johtuu?
Hyvä, että olet itse tarkentanut laskelmaan lähtötietoja, pääset oikeampaan lopputulokseen.
Mielestäni olet tehnyt laskelman oikein.
Laskelmassa sinulla on muuna lämmityksenä etusivun rivillä #56 3 m3 sekapuun polttoa, joka ei ole huomioitu lämmitystarvetta vähentävänä.
Tämä on mielestäni oikea tapa laskea, koska ei ole mitään takuuta siitä, että kaikissa elämämme oloissa ja tilanteissa pystymme hoitamaan puulämmitystä.
Niben laskelmissa on yleensä pienempi lämpökaivo, kuin Bergheatilla tehdyissä laskelmissa.
Nibellä sallitaan kaivon meneminen kylmemmäksi ja saadaan vähän edullisempi tarjoushinta.
-
Kiitos! Mieltäni vaivaa vielä keruuputkiston painehäviöt ja Niben F1255-6 liuospumpun käyrästöt: Ymmärsin että painehäviötä syntyy d40 mm putkella ja 200 m syvyisellä kaivolla karkeasti 0,5 bar. Toisaalta ymmärsin myös että keruupiirissä pitäisi olla painetta minimissään 0,5 bar. Eikö tämä silloin tarkoittane sitä että pumpun pitäisi tuottaa vähintään 1 bar paineen? Nyt jos katsoo Niben asennusmanuaalista sivulta 34 otettua käyrästöä niin eihän tuolla edes päästä > 1bar paineisiin. Vai miten tuota käppyrää pitäisi tulkita?
https://www.nibe.fi/nibedocuments/24314/331299-4.pdf
-
Toisaalta ymmärsin myös että keruupiirissä pitäisi olla painetta minimissään 0,5 bar. Eikö tämä silloin tarkoittane sitä että pumpun pitäisi tuottaa vähintään 1 bar paineen?
Ei se staattinen keruupiirin paine kasvata sitä pumpun kuormaa. Esim lämpimän käyttöveden kiertohan vaatisi muuten järjettömät pumput, kun verkostossa voi olla vaikka 5 bar painetta. Kuitenkin se hoituu muutamilla wateilla. Tai muutamilla kymmenillä korkeintaan. Mutta ei se kyllä taida kyetä tuohon 0,5 bar:kaan 0,45 l/s virtauksella? Nähtävästi kannattaa laittaa se 45 mm putki, jos noin syvälle poraa.
-
Eikös Nibe ole vieläkään saanut noita "Lämmänkeruupuoli" otsikoita korjattua?
Mutta ei taida riittää pumppu. Mutta jos laittaa 45mm putken pudonnee häviöt puoleen?
-
En nyt ihan 200 m kaivoa ajatellut, mutta sellaiset 180...190 m kävi mielessä. Vaakavetoa tulisi noin 4 m. Olisiko perusteltua jo silloin käyttää 45 mm putkea?
-
En nyt ihan 200 m kaivoa ajatellut, mutta sellaiset 180...190 m kävi mielessä. Vaakavetoa tulisi noin 4 m. Olisiko perusteltua jo silloin käyttää 45 mm putkea?
Näiden numeroiden valossa ilmeisesti olisi. Ei tuo 10 metriä varmaan sitä paljon muuksi muuta. Kasvaako painehäviö lineaarisesti putken pituuden mukana, ehkä? En jaksa mistään kaavasta sitä tarkastaa..
-
Kiitos! Mieltäni vaivaa vielä keruuputkiston painehäviöt ja Niben F1255-6 liuospumpun käyrästöt: Ymmärsin että painehäviötä syntyy d40 mm putkella ja 200 m syvyisellä kaivolla karkeasti 0,5 bar. Toisaalta ymmärsin myös että keruupiirissä pitäisi olla painetta minimissään 0,5 bar. Eikö tämä silloin tarkoittane sitä että pumpun pitäisi tuottaa vähintään 1 bar paineen? Nyt jos katsoo Niben asennusmanuaalista sivulta 34 otettua käyrästöä niin eihän tuolla edes päästä > 1bar paineisiin. Vai miten tuota käppyrää pitäisi tulkita?
https://www.nibe.fi/nibedocuments/24314/331299-4.pdf
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=8539.0;attach=9709;image)
Tuon liitekuvan graafin mukaan 1255-6 koneen maakiertopumpun teho olisi riittävä noin 7 kW lämmitystehoon saakka, jotta dT pysyisi arvossa 3,3 K.