Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Ekowell => Aiheen aloitti: jarip - 09.08.12 - klo:06:57
-
Olisi kysymys näin uutena käyttäjänä joka liittyy maaliuoksen lämpötilaan.
Minulla on Ekowell 750 pyörinyt nyt kuukauden ja olen ihmetellyt maaliuoksen lämpötilaeroa kun se ei ole kuin 1-1,5 asteen verran eroa maahan/maasta silloin kun kompura käy.
Eikö tämä ole hiukan liian pieni? Eikö ero pitäisi olla noin 3 astetta? Kuinka muilla käyttäjillä asia on?
Porakaivo on noin 198m syvä.
-
Tuohon lämpötilaeroon voi olla muutamia syitä.
- Lämpömittauksen virhe.
- Pumppu ei pysty ottamaan tarpeeksi lämpöenergiaa kiertävästä maanesteestä.
- Maanesteen kiertopumppu toimii ylitehokkaasti. Harvoinpa tällaisesta on kysymys. Erotus kasvaa, kun alennat kiertopumpun tehoasetuksen. III -> II. En suosittele lääkkeeksi tähän!
Maasta tulevan tehon voi laskea tällä EXCEL -taulukonpoikasella (http://bergheat.ingalsuo.fi/COPlaskuri.xls), jos tiedät maasta tulevan ja palaavan lämpötilan sekä virtausmäärän.
Täytä nämä tiedot kohtaan "JAKOTUKILTA LATTIAAN SIIRTYVÄ LÄMPÖTEHO"
-
Meillä näkyy ko lämpötilaero olevan 3,1-3,2 astetta.
Lämpötilamittauksen (anturit ym) voisi helposti testata jos laitat keruun kiertopumpun pyörimään jatkuvasti,siis kompressorin seistessa.
Silloin kaivosta tuleva ja kaivoon menevä lämpötila pitäisi olla aikatarkkaan sama kun keruuliuosta ei jäähdytetä.
Täytyy kuitenkin kierrättää keruuliuosta ainakin 30min että ulkoisten lämpötilojen vaikutus eliminoituu.
Onko käyntijaksot miten pitkät?
-
- Maanesteen kiertopumppu toimii ylitehokkaasti. Harvoinpa tällaisesta on kysymys. Erotus kasvaa, kun alennat kiertopumpun tehoasetuksen. III -> II. En suosittele lääkkeeksi tähän!
Miksi et suosittele keruupumpun nopeuden alentamista?
Itse ainakin sain dT:tä kasvatettua muistaakseni 1.5 arvosta arvoon 2.7, alentamalla nopeutta III->II.
Ilmeisesti viittaat hyötysuhteen heikentymiseen?
-
Sitähän siinä ajattelin,
lisäksi sitäkin, että jos kuitenkin olisi niin, että pumppu ei toimikaan sillä tehokkuudella, kuin olisi tarkoitus, niin ei kannata pettää itseään ja piilottaa pumpun puuttellista toimivuutta tällaisella vippaskonstilla.
Harvoin lämpöpumppuihin asennetaan tehtaalla ylitehoisia maakiertopumppuja, näin säästösyistä.
-
Joo keruupumppua kannattaa tosiaan ajella käytännössä niin lujaa kuin mahdollista. Ihan jo senkin takia, että saisi toivonmukaan keruuputkiin turbulentin virtauksen, jolloin lämpö siirtyy kaivovedestä keruuputkiin tehokkaammin.
Pieni lämpötilaero höyrystimellä voi kyllä tarkoittaa, että kylmäaineprosessi ei ole ihan fiksuimmassa mahdollisessa tasapainotilassa. Liian alhainen kylmäaineen virtaus voisi tuon selittää, mutta sitä on vähän ikävä lähteä kotikonstein selvittämään. Painemittarilla kun mittaisi höyrystymispaineen ja vertaisi sitä imukaasun lämpötilaan niin näkisi onko tuosta kyse. Jos on, niin paisuntaventtiiliä avaamalla pitäisi korjaantua.
Toinen juttu on se, että kun kesäkeleillä varmaankin joudutaan tekemään lämpimämpää vettä (käyttövesi) kuin talvella niin lauhtumispaine nousee tavallista korkeammaksi, jolloin lämpökerroin on huonompi kuin talvella. Tällöin suurempi osuus energiasta otetaan sähköverkosta ja kaivosta sitten vähemmän. Tällöin lämpötilaero keruupuolella pienenee.
-
Meillä näkyy ko lämpötilaero olevan 3,1-3,2 astetta.
Lämpötilamittauksen (anturit ym) voisi helposti testata jos laitat keruun kiertopumpun pyörimään jatkuvasti,siis kompressorin seistessa.
Silloin kaivosta tuleva ja kaivoon menevä lämpötila pitäisi olla aikatarkkaan sama kun keruuliuosta ei jäähdytetä.
Täytyy kuitenkin kierrättää keruuliuosta ainakin 30min että ulkoisten lämpötilojen vaikutus eliminoituu.
Onko käyntijaksot miten pitkät?
Käyntijaksot ovat olleet 10-15min kun lämmitystä ei vielä tarvitse, pumppu on lämmittänyt vain käyttö vettä, käynnistyy 40asteesta ja pysähtyy 46 asteeseen.. Tosin olen kokeillut pari kertaa ajaa myös patteriverkkoon manuaalisesti vettä jotta pumppu pyörisi pitempään mutta lioksen lämpötilaero pysyy samana.
Käyntijakson loppua kohti lämpötilaero vain tasaisesti pienenee noin 1 asteeseen jostain 2,0-1,5 asteen tietämiltä.
Pitää kokeilla pyörittää pumppua silloin kun kompura ei käy, maaliuospumppu on näköjään 3 nopeuksinen joten voihan siinä kokeilla pienempää nopeuttakin.
Onko tämä 3 asteen ero optimi pumpun hyötysuhteelle eli jos ero on vain 1 aste niin onko hyötysuhde silloin huonompi vai merkki siitä että liuos eli liuospumppu pyörii liian nopeasti?
-
Käyntijakson loppua kohti lämpötilaero vain tasaisesti pienenee noin 1 asteeseen jostain 2,0-1,5 asteen tietämiltä.
Tämä on ihan loogista olettaen, että paluulämpö kasvaa myös käyntijakson loppua kohden. Eli siis, koska tehdään lämpimämpää vettä -> lauhtumispaine kasvaa -> keruun lämpötilaero pienenee.
Onko tämä 3 asteen ero optimi pumpun hyötysuhteelle eli jos ero on vain 1 aste niin onko hyötysuhde silloin huonompi vai merkki siitä että liuos eli liuospumppu pyörii liian nopeasti?
3 astetta on hyvä nyrkkisääntö, jolla laite ei toimi ainakaan pahasti pieleen. Enemminkin niin päin, että jos tuo ero karkaa reilusti yli kolmen, vaikkapa jonnekin 8-10 asteen paikkeille niin pitäisi hälytyskellojen soida, että keruu ei kierrä kunnolla, jolloin ei tietenkään lämpökään siirry tehokkaasti. Jos taas lämpötilaero on pieni niin se kertoo, että keruu toimii oikein ja jos jotain ongelmaa on niin se ei ole keruussa.
Periaatteessa mitä pienempi keruun lämpötilaero niin sitä enemmän on lämpöä tarjolla kylmäaineeseen siirtyä. Kovin pieneen lämpötilaeroon vaan tarvitsee melkoisen tehokkaan keruuliuospumpun, jolloin jossain vaiheessa se pumppu haukkaa niin paljon sähköä, että lämpökerroin tippuu sitä kautta. Eli jos pumppauskustannuksia ei oteta huomioon niin keruun pieni lämpötilaero on hyvä juttu.
-
Nyt pumppu on pyörinyt jo 6kk ja edelleen ihmettelen tätä maaliuoksen lämpötila eroa. Eli nyt sattui muutama päivä jolloin pakkasta oli -20 asteen tietämissä ja mökissä riitti lämmintä ja suihkusta tuli lämmintä vettä yllinkyllin, vastuskaan ei ole ollut päällä kuin 28min puolen vuoden aikana.
Joten kun pumppu alkaa pyörimaan ero on noin 5min pyörimisen jälkeen 1,5-2,0 astetta ja nyt kun -20 asteen pakkasella käyntijaksot ovat todella pitkiä ero kutistuu aivan minimiin alle 0,5 asteen eroon, liitteenä kuva. -20 asteen pakkasella pumppu pyörii tuollaiset 15-18h vuorokaudessa, 70 luvulla rakennettu patterilämmitystalo, lämmin pinta-ala 175m2. Kaivon syvyys on 200m josta maaporausta oli 6mm
Onkohan vikaa vaihtimessa vai mittauksessa? Vai onko tämä aivan normaalia? Mielestäni josain on jotain ehkä pielessä mutta lämmintä ja käyttövettä on toistaiseksi hyvin riittänyt ja vanhaan systeemiin verrattuna lämmitys sähköä on säästynyt lähemmäkisi 70%.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Tuntuisi, että mittauksissa on jotakin häikkää. Mitä tuo kalibr. korjaus tarkoittaa. Onko niihin tehty muutoksia.
Tuntuu mahdottomalta saada noin pienellä keruun Dt:llä tarvittavaa energiaa. Tai sitten virtaama on todella suuri.
-
Muistaakseni tuo kalibroinnin korjaus liittyy lämmityskäyrän säätöön eli suuntaisiirtoon tietyssä ulkolämpötilassa ja ei mielestäni liity tähän asiaan.
En ole hirveästi laitteeseen perehtynyt kun se on toiminut vaikka keruupiiriin lämpötilat hiukan ihmetyttää. Laitoin asiasta kyselyn laitetoimittajalle muttei sieltä ole vielä asiaan vastausta tullut.
Niin liuospumppu pyörii täysillä eli asennossa III kuten ohjeissa on kerrottu ja toimittaja käyttöönotossa sen asetteli.
-
Onkohan vikaa vaihtimessa vai mittauksessa? Vai onko tämä aivan normaalia? Mielestäni josain on jotain ehkä pielessä
Mittauksia tässä ensiksi kannattaa epäillä.
Mittaukset on helppo testata:
Laita liuospumppu jatkuvalle käytölle.
Silloin kun kompressori ei käy, pitää liuospiirin molempien mittausten näyttää samaa.
ATS
-
Laita vaan liuospumppu II-asentoon.
Meillä on EVT1002, hankittu 2004 ja sama tilanne, eli aluksi lämpötilaero oli n. 1,8-2,0 astetta liuospumpun ollessa asennossa III. Tehoa riitti sekä veteen että lämmitykseen.
2-3 vuotta sitten pudotin pumpun II -asentoon, lämpötila ero nousi 2,7 - 2,9 käyntivaiheesta riippuen. Sama juttu, tehot riittää edelleen mutta liuospumppu pääsee vähemmällä.
Mahdollista käyntiaikojen muutosta en huomannut seurata, tää maalämmitys on muutenkin niin edukasta.
Keskimäärin 9500 kWh /vuosi, lämmitys ja lämminvesi. 290+ m2 ja/tai 900 m3, sisälämpö 22-23.
-
Nämä Ekowell mittaukset näyttäisi olevan vain suuntaa antavia, mittasin Beamex kalibraattorilla putkien kyljestä liuoksien lämpötilat ja kaivoon menevä liuos näytti 2-3 astetta väärin. Tehtaalla oli anturin eriste asennettu huonosti, huomasin sen vasta eilen kun pumppu meni häiriötilaan ja jouduin yleismittarilla mittailemaan mistä vika löytyisi kun laite ilmoitti että tarkista vaihejärjestys, kaikki vaiheet oli OK mutta kompuran kontaktori ei jostain syystä vetänyt ja valitettavasti siinä mittailessa se yllättäen alkoi toimimaan. Olisiko jossain löysä liitos, kiristelin liittimet mutta ei sieltä löysiä liitoksia löytynyt. Harmittaa kun en vikaa kerennyt paikallistamaan on ikävä jos on jossain reissussa ollessa tilanne tulee uudelleen ja mökki on tyhjänä..
Myös kaivolta tulevan liemen mittaus näyttää pitemmän käyntijakson aikana kasvavan yli 0,5 astetta suuremmaksi kuin mitä se todellisuudessa on. Nämä maaliuoksen ja verkoston meno/ paluu anturit pitäisi olla laiteen ulkopuolella niin näyttäisvät enemmän oikein tai sitten kiinnitys ja eristys tehty tehtaalla paremmin.
-
Turhaa sitä latauspumppua on liian kovaakaan jauhaa? Itsellä on ainakin reilusti mitoitettu pumppu maapiirissä (3x400m) ja ajan sitä nyt ykkösnopeudella jolloin ero n. 3 astetta:
Grundfoss
UPS 40-180F, tehot nopeuksilla 1-3 650, 703, 790W.
Tehtaan jäljiltä oli täysillä ja silloin ero taisi olla alle asteen. Jos oletetaan että pumppu käy 10 tuntia/vrk, säästöä 1.4kWh vuorokaudessa latauspumpun ottotehossa. En tiedä onko seuraavassa mitään järkeä, mutta mun logiikan mukaan saa tauon aikana lämmenneen maanesteen myös "riittämään" pidempään sopivalla virtausnopeudella, eli ensimmäisten käyntiminuuttien hyötysuhde paranee?
Nuo anturit ovat kulutustavaraa, ohuet johtimet värisee helposti poikki kompuran putkistossa, varsinkin jos kiinnitys putkeen on vähänkin löysä. Lisäksi ihmettelen, ettei tehdasasennuksessa ole käytetty lämpöä johtavaa tahnaa anturin ja putken välissä. Itse anturit on kyllä tarkkoja ja vika lienee yleensä kiinnityksessä. Täällä pumpun omat NTC anturit näyttää ulkoisen lokijärjestelmän (DS18s20) antureiden kanssa 0.1 asteen sisään samoja lukemia.
-
Myös kaivolta tulevan liemen mittaus näyttää pitemmän käyntijakson aikana kasvavan yli 0,5 astetta suuremmaksi kuin mitä se todellisuudessa on. Nämä maaliuoksen ja verkoston meno/ paluu anturit pitäisi olla laiteen ulkopuolella niin näyttäisvät enemmän oikein tai sitten kiinnitys ja eristys tehty tehtaalla paremmin.
Itsellä EVT750 hankittu toukokuu 2013 ja ihmettelin itsekin noita lämpötila näyttöjä, vertailin niitä lasermittarilla otettuihin koneen ulkopuolelta eri putkista ja se sai 3-5 astetta pienempiä lukemia.
Kysyisikin konkareilta olisiko antureitten parempi paikka koneen ulkopuolella?
-
Myös kaivolta tulevan liemen mittaus näyttää pitemmän käyntijakson aikana kasvavan yli 0,5 astetta suuremmaksi kuin mitä se todellisuudessa on. Nämä maaliuoksen ja verkoston meno/ paluu anturit pitäisi olla laiteen ulkopuolella niin näyttäisvät enemmän oikein tai sitten kiinnitys ja eristys tehty tehtaalla paremmin.
Itsellä EVT750 hankittu toukokuu 2013 ja ihmettelin itsekin noita lämpötila näyttöjä, vertailin niitä lasermittarilla otettuihin koneen ulkopuolelta eri putkista ja se sai 3-5 astetta pienempiä lukemia.
Kysyisikin konkareilta olisiko antureitten parempi paikka koneen ulkopuolella?
Mittauksia tässä ensiksi kannattaa epäillä.
Mittaukset on helppo testata:
Laita liuospumppu jatkuvalle käytölle.
Silloin kun kompressori ei käy, pitää liuospiirin molempien mittausten näyttää samaa.
ATS
Turha arpoa lukemia ennenkuin tällä testillä on todettu heittävätkö lukemat toisiinsa nähden.
Laserpintalämpömittarilla ei saa luotettavia lukemia putkien päältä. Olen testannut mustalla teipillä ja ilman. Ehkä karkeasti +-1 aste tarkkuuteen tuolla voi päästä mikäli mittarissa on emissiokertoimen säätö ja jonkun lämpötilan mukaan saa säädettyä emissiokertomen kohdalleen. Sisätiloissa tasaisista maalatuista pinnoista saa varsin luotettavia lukemia. Emissiokertoimen säätäminen 0,01 vaikutti noin 0,3 astetta mittarin näyttämään lukemaan.
Tuolla lisää emissiokertoimesta. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4677.msg59985#msg59985 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4677.msg59985#msg59985)
Mulla on kaikki anturit koneen sisällä ja näyttävät kaikki tasan samaa lukemaa yhden desimaalin tarkkuudella (x,x) ja mulla on anturit näin:
(http://i.imgur.com/vPjW6bhl.jpg)
Vasemmalla on paineanturi ja oikealla lämpöanturi. Lämpöanturi on tuollaisessa kulhossa joka on täynnä valkoista lämmönsiirtotahnaa(piitahna).
Laittakaa kuva antureista niin katsotaan mitä asialle voi tehdä.
-
Mittauksia tässä ensiksi kannattaa epäillä.
Mittaukset on helppo testata:
Laita liuospumppu jatkuvalle käytölle.
Silloin kun kompressori ei käy, pitää liuospiirin molempien mittausten näyttää samaa.
milläs noi muut saa testattua, vai pitäiskö kaikki testata samassa paikassa?
Ekowell 750 mallia 2013 anturien asennusmalli, putki täynnä piitahnaa.
-
Eikös ekowelli shunttaa vettä kiertoon? (Eli lämmönjaon anturit eivät näytä samoja lukemia)
Jos ei muuta keksi niin sitten vaihtelee anturien paikkoja.. Näkeepähän ainakin että jos antureissa on keskenään jotain heittoja.
Ainakin 1-wire mittauksissa on ollut tärkeää eristää anturi jos se ei ole putken sisällä. Varmaan anturin tyyppi vaikuttaa myös kuinka herkkä se on häiriöille. Biltsussa on tollasta putkieristettä mutta muistelisin että noihin kylmäputkiin suositellaan juuri siihen tarkoitettua eristettä. Olisiko ollut niin että eristeestä saattaa erittyä jotain yhdistettä joka vaikuttaa messinkin liittimien ikään(halkeavat).
Biltsun eriste varmasti käy ainakin testaamiseen. Leikkaa niin pitkän pätkän tuohon anturin ympärille kuin siihen mahtuu.
(http://www.biltema.fi/ProductImages/86/medium/86-0018_m.jpg)
Parempi vaihtoehto on sitten tuo armaflexin eriste
(http://www.taloon.com/kuvat/k/lvi09/armaflex_letku.jpg)
Minkälaisia tuloksia mittaukset antavat eri käyntijakson aikana ja minkä lämpöistä vettä lauhduttimelta lähtee?
Käyntijakson alussa lämpötila ero on suurempi kuin käyntijakson loppupuolella. Alkuun tehdään kylmää vettä lämpimästä kaivosta ja lopussa lämmintä vettä kylmemmästä kaivosta -> hyötysuhde laskee käynjakson aikana. Eli sähköverkosta otetaan enemmän ja kaivosta vähemmän. Kun virtaus kaivoon on vakio, lämpötilaero pienenee. Usein suositeltu lämpötilaero on 3 astetta.