Tuossa 15000 mwh on käyttösähkö ja tallin lämmitys mukana
Pitää toppuutella hieman. Jos et rakennusvaiheessa saanut maalämpöä järkeväksi valinnaksi ja nykyinen lattialämmitys on toteutettu sähkökaapeleilla, niin tilanne on vielä pahempi nyt. Lattioiden uusiminen kustantaa luokkaa 15-20 000 € ja siihen päälle maalämpö 15 000 €. Eli onko nyt varaava vesikiertoinen lattialämmitys, vai kaapelia betonissa? Patterijärjestelmän rakentaminenkin maksaa helposti luokkaa 10 000 €. Rakennusvaiheessa betoniin upotetut PEXit kustantaa luokkaa 1-2000 € ja jälkikäteen kaikki pinnat uusien siis 10 kertaisesti. Avaimet käteen kipsivalu työpinnalle saatettuna ja aloittaen vanhat pinnat poistettuna maksoi 5 vuotta takaperin tasan 70 €/ neliö. Siihen päälle uudetpinnat 40-60 €/ neliö ja työt päälle. Tästä on kokemusta ittellä runsaasti. Viimeksi piikkasin 50 neliötä tammisauva parkettia ja tilalle vinyylilankkua 40 €/ neliö. Tästä on aikaa 2 viikkoa. Tilasin lattiamiehet tasoittamaan erikseen tuon liimatun parketin jäljet. Rouhinta hionta ja 4 säkkiä tasoitetta kustansi 860 €.
Edit: Siis 15 000 kWh.
Mutta sanot että tallin osuus on 2000 kWh ja lämmöksi se käyttösähkökin muuttuu. Suht hehtaarilla se minusta on vieläkin. Riippuen juurikin lämpöpumpun hyötysuhteesta ja käyttösähkön osuudesta. Tai sitten ymmärrän jotenkin väärin.
Onko tuo hehtaarilla, mielestäni eiNyt tarkennatkin arvoja. Aloitusviestin "4m3 puita" voisi olla 4 pinokuutiota koivua, jonka energiasisältö on n. 6800 kWh. Otat myös kantaa käyttösähkön osuuteen ja ilp:n hyötysuhteeseen. Lukijalla ei näitä tietoja ollut aiemmin. Mutta mitäpä näistä, osaat selvästi arvioida asiaa itsekin. Tietenkin toteutunut on oikeampi kuin laskennallinen.
Nyt tarkennatkin arvoja. Aloitusviestin "4m3 puita" voisi olla 4 pinokuutiota koivua, jonka energiasisältö on n. 6800 kWh. Otat myös kantaa käyttösähkön osuuteen ja ilp:n hyötysuhteeseen. Lukijalla ei näitä tietoja ollut aiemmin. Mutta mitäpä näistä, osaat selvästi arvioida asiaa itsekin. Tietenkin toteutunut on oikeampi kuin laskennallinen.
Puita ei pidä laskea lämmitysjärjestelmän tehontarpeeseen mukaan. Saattaa olla, että jalka vaikka lähtee irti ja sitä myöten hommat jää pelkälle lämpöpumpulle. Joku voi kokea säästävänsä ilmaisilla puulla, mutta ne kannattaa myydä maalämpötalossa. Niillä saa kaksinkertaisen energiamäärän polttamiseen verrattuna.Täh...vähän ristiriidassa nuo puut ja tarpeet, kyllä ne puut pitää laskea tarpeeseen teho+energia mukaan...jos tulee tilanne että puita ei poltetakkaan (=ei kannata polttaa maalämmön kanssa).
Samaan kategoriaan kuuluu kylmälaitteet. Niiden kuluttama sähkö ei tuota lämpöä ollenkaan kulutettuun energiaan nähden ja niitä ei saa laskea mukaan taloussähkön osana vähentämään lämmitystarvetta. Meilläkin on 1000 L kylmää tilavuutta ja 1000 L pakastimia. Nämä toimii plus/miinus 0- periaatteella, eivätkä tuota yhtään lisälämpöä.Joskus lukenut jotain energian säilymisestä ja mietityttää että mihis se energia häviää. Tuon vaikka kilon jäätä pakkaseen, pidän sitä siellä vuoden ja heitän jään ovesta ulos. 700 kWh energiaa hävis maailmasta?
Samaan kategoriaan kuuluu kylmälaitteet. Niiden kuluttama sähkö ei tuota lämpöä ollenkaan kulutettuun energiaan nähden ja niitä ei saa laskea mukaan taloussähkön osana vähentämään lämmitystarvetta. Meilläkin on 1000 L kylmää tilavuutta ja 1000 L pakastimia. Nämä toimii plus/miinus 0- periaatteella, eivätkä tuota yhtään lisälämpöä.Nyt kyllä epäilyttää vahvasti. Mihin se seinästä otettu energia katoaa?
Nyt kyllä epäilyttää vahvasti. Mihin se seinästä otettu energia katoaa?Jos suljetussa tilassa on kylmälaite, sen sisällön kylmentämiseen käytetty energia leviää tähän tilaan mutta kylmälaitteesta vuotaa tilaan kylmyyttä, koska ei ole täydellistä eristettä ja koska kylmälaitetta avataan silloin tällöin. Nimimerkki euroshopperi on ihan oikeassa.
Mitä käy jos on täydellisesti eristetty tila jossa on jääkaappi/pakastin?
Hyötysuhde ei taida olla ihan 100%.Tietysti suljettu tila lämpenee sähkön ottoteholla. Kaikki muut teoriat ovat puuta heinää.
Aiheesta jo vähän kaukana, mutta ihan mielenkiintoinen aihe. Mitä käy jos on täydellisesti eristetty tila jossa on jääkaappi/pakastin?
Hyötysuhde ei taida olla ihan 100%.
Aiheesta jo vähän kaukana, mutta ihan mielenkiintoinen aihe. Mitä käy jos on täydellisesti eristetty tila jossa on jääkaappi/pakastin?
Tervetuloa mukaan foorumille!
Minäkin koetin tehdä laskelman. Käytössäni on vähän uudempi versio (v.46.903), joka valitsee GTK :n tutkija Kukkosen laatiman kallioperäkartan perusteella kallioperän lämpötilagradientin.
Tästäkin aiheutuu pieniä muutoksia aikasemmilla versioilla saatuihin lämpökaivojen mitoituksiin.
Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn. (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=8518.0;attach=9371)
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”ollikuhta” JYVÄSKYLÄ (Keski-Suomi)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -32 C°
- Talon alakerta 2008: Lattialämmitys, 22 C°, 110 m2, 286 m3: 3,71 kW 12 295 kWh
- Talon yläkerta 2008: Lattialämmitys, 22 C°, 80 m2, 192 m3: 2,54 kW 7 238 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 6,3 kW 19 532 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 31 Cº - menovesi lämpötila max 35 Cº
• Kiinteistö, 190 m2, 478 m3 4,8 COP 5,82 kW 19 532 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,6 COP 1,05 kW 4 800 kWh
- Yhteensä 4,1 SCOP 6,9 kWh 24 332 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -860 kWh 0,24 kW 23 472 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 23 472 kWh
- Pumpulla tuotetaan 7,00 kW 23 472 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 23 472 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 6,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho) 7,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -33 C°
▪ Maasta kerätään ( 4,1 COP) 5,5 kW 17 742 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 5 730 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 5 730 kWh
Tarvitaan 198 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,41 l/s (= 24,6 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle. Etäisyys 10 m 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,41 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,41 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 41 kPa (0,41 bar)
• Kaivon painehäviö 0,41 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 24 kPa (0,24 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 468 metriä = 2 x 250 m PEM40x3,7 SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,2 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
23 toukokuussa asennettiin bosch 2-8LWM ja 170m kaivoaKatoitko miten tuo aikaväli vastaa seutukunnan 'normivuotta' LTL:n suhteen?
Toteuma 10/23 - 9/24
Lämmitykseen käytetty sähköenergia 2855 kWh ja saatu lämpöenergia 14159 kWh
Veden lämmitykseen käytetty sähköenergia 1576 kWh ja saatu lämpöenergia 4833 kWh
Voi todeta ehkä mitoituslaskelman olevan turvallisella puolella.
Katoitko miten tuo aikaväli vastaa seutukunnan 'normivuotta' LTL:n suhteen?En, mutta mennyt talvi taisi olla aika kylmä tilastollisesti eli marginaali varmaan levenee.
Että miten paljon turvan puolella kun tuon huomioi?
Katoitko miten tuo aikaväli vastaa seutukunnan 'normivuotta' LTL:n suhteen?Nyt lopultakin katsoin lämmitystarveluvut
Että miten paljon turvan puolella kun tuon huomioi?
Katsoin itsekin nuo ja hieman erilaiset sain. Jakson ltl oli jotain 4800 ja normaali 4600.
| 1995 – 2020 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu vuosi JOMALA 554 456 488 407 265 0 23 22 131 229 474 679 3728 HELSINKI-VANTAA 623 489 521 398 236 0 11 6 166 278 575 775 4078 HELSINKI KAISANIEMI 590 471 505 396 234 0 5 6 132 253 543 723 3858 PORI 623 492 524 410 261 0 18 34 177 260 560 743 4102 TURKU 608 484 518 394 231 0 12 19 152 253 552 723 3946 TAMPERE-PIRKKALAN 651 516 541 420 228 0 14 25 192 298 597 819 4301 LAHTI 653 512 537 433 226 0 12 5 191 300 610 867 4346 LAPPEENRANTA 693 536 547 428 220 0 16 0 180 303 614 839 4376 JYVÄSKYLÄ 695 566 569 475 271 0 25 54 223 334 646 869 4727 VAASA 636 528 530 441 274 0 12 26 182 293 556 768 4246 KUOPIO 704 583 564 462 254 0 24 11 195 327 638 858 4620 JOENSUU 703 583 574 476 260 7 18 29 208 346 658 886 4748 KAJAANI 735 614 593 499 283 7 49 64 240 385 731 906 5106 OULU 710 603 565 483 281 8 12 46 223 373 715 875 4894 SODANKYLÄ 828 694 646 563 395 34 97 138 332 523 877 1048 6175 INARI/IVALO 848 705 639 576 422 84 128 176 331 562 874 1031 6376 |