Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: JSAAA - 24.11.18 - klo:08:44
-
Puolitoista viikkoa ollut F1155 nyt tulilla ja heti alusta asti asteminuutit ja menolämpö (BT25) seilanneet. Eniten mietityttää menolämmön suurehko vaihtelu, joka on nyt luokkaa 8 astetta. Kun ensikerran muutin asteminuutit käynnistykselle arvoon -120, laite toimi päivän verran tasaisesti(näkyy kuvan vasemmassa reunassa). Sen jälkeen alkoi taas aaltoilu. BT25 anturin siirsin tämän foorumin keskustelujen pohjalta UKV100 säiliöstä lämmityspiiriin lähtevään putkeen.
Ulkolämpötila on nyt pyörinyt nollan pinnassa.
Asetukset jotain olen muuttanut pois tehdasasetuksista:
- Asteminuutit käynnistys: -140
- Kiertovesi miniminopeus: 7%
- dT: 5,6
- MUT -26
(https://i.imgur.com/gabCXll.png)
-
kuva ei näy
-
Nyt näkyy kuva alkuperäisessä postauksessa.
-
Onko teillä mahdollisesti lämmönjaossa huonetermostaatteja? Ne voisivat aiheuttaa värähtelyä.
-
Kaikki huonetermostaatit on auki.
Tutkailin vielä tarkemmin niin huomasin että asteminuutit menee vähän nollan päälle ja kompura sammuttaa itsensä. Tämän jälkeen menolämpötila putoaa nopeasti.
Tässä vielä näkyy kompuran taajuus vs menolämpötila
(https://i.imgur.com/NmMlQgf.png)
-
Noinhan sen kuuluukin mennä. Jos asteminuutit menee nollaan, kone pysähtyy ja menolämpö laskee kun kone kierrättää samaa vettä lattiassa eikä sitä mikään lämmitä.
Se tuossa on kummallista miksi kone käy noin pätkittäin vaikka ulkona nollan keli. Onko minkä ikäinen, kokoinen yms. talo?
-
Kone on uusi, reilun viikon ollut käytössä.
Talo 280m2, kolme kerrosta ja rakennettu vuonna 2010. Talon eristystaso on korkea, nippanappa passiivitalo. Se ihmetyttää miksi tuo menolämpötila laskee noin jyrkästi heti kun pumppu sammuu.
-
Kuinka puskuri on kytketty pumppuun?
-
Se ihmetyttää miksi tuo menolämpötila laskee noin jyrkästi heti kun pumppu sammuu.
Lattiasta palaava viileämpi vesi jäähdyttää saman tien menopuolenkin.
-
Kuinka puskuri on kytketty pumppuun?
Tässä kytkentäperiaate:
(https://i.imgur.com/dAbPFD0.jpg)
-
Lattiasta palaava viileämpi vesi jäähdyttää saman tien menopuolenkin.
Lämmityksen meno ei ole kovinkaan iso 24astetta juuri nyt ja paluu on 22 astetta. Voisikohan johtua puskurivaraajan sekoittumisesta?
Lähetetty minun SM-G960F laitteesta Tapatalkilla
-
Kyllä , paluusta puskuriin tuleva vesi jäähdyttää juuri lämmitetyn veden. Niben ohjeen mukaan puskuri pitäisi kytkeä ylhäältä sisään, alhaalta pattereille. Viedään paluu suoraan takaisin lämpöpumppun.
-
Saattaa olla myös Niben menosta puskurivaraajaan "vikavirtaus" suoraan Niben paluuseen?
-
Onko tuo 24astetta luettu f1155:stä vai puskurista lähtevästä putkesta.
-
Lämmityksen meno ei ole kovinkaan iso 24astetta juuri nyt ja paluu on 22 astetta. Voisikohan johtua puskurivaraajan sekoittumisesta?
Epäolen että 100l varaaja ei juurikaan ehdi kerrostua.
Toki ajan myötä kun virtauksia ei ole, mutta ei normaalisti.
-
... Niben ohjeen mukaan puskuri pitäisi kytkeä ylhäältä sisään, alhaalta pattereille. Viedään paluu suoraan takaisin lämpöpumppun.
Tuon ohjeen mukaan minun puskuri on kytketty, mutta paluu menee Nibelle sekä varaajaan (takaiskun läpi) ylös.
Onko aloittajalla takaiskua?
-
Onko tuo 24astetta luettu f1155:stä vai puskurista lähtevästä putkesta.
Puskurista lähtevästä putkesta, näkyy aika pienellä tuossa kuvassa.
-
Puolitoista viikkoa ollut F1155 nyt tulilla ja heti alusta asti asteminuutit ja menolämpö (BT25) seilanneet. Eniten mietityttää menolämmön suurehko vaihtelu, joka on nyt luokkaa 8 astetta.
Laita asteminuutit pienemmäksi, niin vaihtelu pienenee.
-
Kyllä , paluusta puskuriin tuleva vesi jäähdyttää juuri lämmitetyn veden. Niben ohjeen mukaan puskuri pitäisi kytkeä ylhäältä sisään, alhaalta pattereille. Viedään paluu suoraan takaisin lämpöpumppun.
Minulla on lattialämmitys ja vain kosteattilat lämmitetään Nibeen asetetun käyrän mukaan suoraan (kuvassa alempi piiri). Alemmasta piiristä shutataan Oumanin avulla koko talon lattialämmitykseen hieman alempi menolämpötila.
Puskuri laitettiin suurentamaan vesitilavuutta, koska esim kesällä tuo ylempi piiri on käytännössä suljettu kun lämmitystarvetta ei ole. Alempi piiri (kosteiden tilojen) on taas vesitilavuudeltaan todella pieni, ehkäpä 10 -20litraa.
Minulla tuo puskuri on kytketty toisin, eli lähtö lattialämmitykseen on ylhäältä.
-
Puskuri laitettiin suurentamaan vesitilavuutta, koska esim kesällä tuo ylempi piiri on käytännössä suljettu kun lämmitystarvetta ei ole. Alempi piiri (kosteiden tilojen) on taas vesitilavuudeltaan todella pieni, ehkäpä 10 -20litraa.
Minulla tuo puskuri on kytketty toisin, eli lähtö lattialämmitykseen on ylhäältä.
Tällä kytkennällä tulee puskurivaraajan kapasiteetista käyttöön vain osa.
-
Minun Nibe UKW 100 on kytketty päältä sisään alta jakoon ilman lisäpumppua. Käynnistys GM nyt 230. Käynyt yli 2vrk nyt. Kaivosta tulee nyt +2,6 ja menee-0,6. Onko aloittajan puskurissa 4 muhvia yläkannessa?
-
Minun puskuri on Jäspi Buffer 100.
Kannessa on neljä yhdettä(kaksi ylös ja kaksi alas) näistä kolme on käytössä.
1. päälle: lämpöpumpusta tuleva Meno
2. päälle: meno lämmityspiiriin.
3. alas: paluu lämmityspiiristä ja myös lämpöpumpulle
4. alas: tulpattu
Minulla käynnistys on -120, mutta voisin kokeilla esimerkiksi -200.
Kajakki: pysyykö sinulla tuo meno BT25 tasaisena?
-
3. alas: paluu lämmityspiiristä ja myös lämpöpumpulle
Onko tuossa yksisuunta/takaiskuventtiiliä?
Jos ei ole niin 1. päälle: lämpöpumpusta tuleva Meno
virtaus oikaisee puskurin sisällä paluuseen lämpöpumpulle?
-
Kyllä pysyy ihan hyvin. Kone on 1255 3-12 minulla on patterit. 14 kpl.
-
Onko tuossa yksisuunta/takaiskuventtiiliä?
Jos ei ole niin virtaus oikaisee puskurin sisällä paluuseen lämpöpumpulle?
Noin siinä varmasti käy. Jos ymmärsin oikein niin lämpöpumppu lämmittää tällöin pelkästään puskurisäiliön vettä?
Tästä tuli sekin mieleen että voisiko kylmä paluuvesi (lämpöpumpun ollessa pois päältä) kiertää silti lämpöpumpun kautta ja päätyä puskurin yläosaan?
-
Tällaisessa systeemissä voi eri piirien virtaukset vaihdella hyvinkin paljon, koska siinä on
- Yksi säätyvä pumppu (Niben oma kiertovesipumppu)
- Yksi shuntattu piiri (lattialämmitys)
- Yksi kiinteävirtauksinen piiri (Kosteiden tilojen lattialämmitys)
Etenkin tasaussäiliössä voi virtaukset mennä eri tilanteissa hyvinkin erilailla.
Minä vaihtaisin tasaussäiliöön oheisen kuvan mukaisen läpivirtauskytkennän.
ATS
-
Laittaisin noin,kiertovedelle vain yksi reitti ;)
-
vesihän menee mistä on helpoin. kokeileppa laittaa kaikki pumput jatkuvalle yhdeksi yöksi ja ota dataa..
-
Laittaisin noin,kiertovedelle vain yksi reitti ;)
Mietin vielä tätä. Jos kytkennän tekee noin, ns vapaakierto poistuu säliöstä ja kaikki kierto menee laittialämmityspiirin kautta.
1. Koska laite on vaihtoventiilikone, onko lattiapiirin kierto seis siloin kun kone lämmittää käyttövettä?
2. Kun kone lämmittää lattiapiiriä ja lattiapiirin pumppu käy todella pienellä, voiko olla että veden kierto on liian pientä?
-
Asiaa lainaten..olisko toi viimeksi mainittu kytkentätapa kokeilimisen arvoinen 500 litran varaajan kanssa..
-
Jos tuon puskurin muuttaisi kahdelle putkelle, niin sitten tuo ulkoinen shuntiton kiertopumppu pitää myös sammuttaa käyttöveden teon ajaksi. Muuten menee kierrot tuolla shunttipiirissä pahasti sekaisin.
Lähtökohtaisesti vaihtoventtiilikoneen pitäisi toimia hyvin myös vapaakiertoisella puskurilla. Lämmityskierto vaan pitää olla riittävän isolla ettei käyntijakson aikana menovesi nouse turhan korkealle kun tuo puskuri on aika nopeasti "ladattu täyteen".
EDIT: Mietin vielä ja ei tuossa mitään kiertoa voi pysäyttää kun ei tuo sunttipiirikään sitten enää toimisi oikein, vaan alkaa kiertää suntittoman kautta väärään suuntaan. Lähtisin kokeilemaan niin, että sisäinen kiertopumppu olisi myös manuaalinopeudella. Tavoitteena on, että virtaus (putkessa 3) olisi paluuputkesta puskuriin, eli vesi ei oikaisisi suoraan puskurin kautta takaisin pumpulle. Ja invertterisäätö sitten hoitaisi loput.
Puskurihan tuossa on käytännössä vain sunttipiirien toiminnan takaamiseksi, sinällään invertterin ei pitäisi tuota lisävesitilavuutta tarvita.
Kuinka paljon niben ohjaaman lattiaoiirin ja suntatun lattiapiirin käyrät eroaa toisistaan? Haasteenahan tuossa voi olla, että tuo sunttipiiri kaipaa aina melko vähän "uutta" lämmintä vettä tilalle ja enimmäkseen kierrättää omaa vesivirtaansa. Tuohon Niben ohjaamaan lattiapiiriin kannattaa laittaa melko iso virtaus niin se auttaa myös hieman.
-
Moi,
Minulla on käytännössä täsmälleen sama setti että kone on Jämä Star 16 (Nibe 1255 4-16) ja että muun talon sunttaus on toteutettu sillä Niben omalla sunttisarjalla (2 käyrää koneessa). Puskurivaraaja siis myös tuo 100 litraa.
Muutamia pointteja yhden talven perusteella:
- MUT asetus 20C = 1 aste. (Ketju aiheesta ja perustelut jossain täällä foorumilla)
- Märkätilojen käyrässä minimi meno 25 C, muuten samaa lämpöä kumpaankin kiertoon.
- Puskurin jälkeen molemmat pumput fiilispohjalta ehkä 75 % ja 60 % (märkätilat) teholla. En siis yritä saada mitään kerrostumia tuonne puskuriin kun invertterikone pyrkii säätymään kuitenkin talon tarpeen mukaan. Puskuri siis lähinnä kasvattaa vesitilavuutta ja ehkä tasaa vähän asteminuuttien heiluntaa.
- Kannattaa tsekata että piirien kaikki kierrot auki.
- Koneen oma kiertovesipumppu rajattu 50 % koska joskus tulee jotain ihme piikkejä. Käytännössä pyörii 1-20 % teholla koko ajan.
Käyrien perusteella näyttäisi siltä että "lopputalon" suntti on melkein kiinni ja silloin maalämpö tekisi vettä ainoastaan märkätiloihin. Niin kuin sanoit niin sen vesitilavuus on pieni ja se on aina äkkiä lämmitetty jolloin kone pysähtelee. Kannattaisi kokeilla nyt kun ollaan talvikaudella avata se lopputalon suntti kokonaan ja hakea käyrät maalämopökoneesta kohdalleen. Keväämmällä sitten säädät sen oumanin lähinnä rajoittamaan lopputaloa sitten kun halutaan märkätiloihin lämpimämpää vettä.
-
Pitääpä tutkia lisää, tuota MUT asetusta en olekaan vielä muuttanut noin.
Laitoin kiertovesipumpu 50% vakionopeudelle (pois automaatilta) ja se näyttää rauhoittavan tilannetta.
-
Pitääpä tutkia lisää, tuota MUT asetusta en olekaan vielä muuttanut noin.
Laitoin kiertovesipumpu 50% vakionopeudelle (pois automaatilta) ja se näyttää rauhoittavan tilannetta.
MUT:lla on-off -pumpussa vaikutetaan tuohon kiertopumpun nopeuteen, eli pyrkii pitämään meno-paluueroa hieman vaihtelevan suuruisena riippuen ulkolämmöstä. Ilmeisesti invertteripumpussa taas pyritään joka tapauksessa menolämpö pitämään käyrän mukaisena paluulämmöstä välittämättä, niin ei taida tuo MUT-asetus vaikuttaa mihinkään kiertopumpun ollessa manuaalinopeudella?
-
Ilmeisesti invertteripumpussa taas pyritään joka tapauksessa menolämpö pitämään käyrän mukaisena paluulämmöstä välittämättä, niin ei taida tuo MUT-asetus vaikuttaa mihinkään kiertopumpun ollessa manuaalinopeudella?
Hyvä pointti. Itse tosiaan ajelen automatiikalla mikä on pitänyt esimerkiksi tänään pumpum 1-7 % teholla. 50 % pelkän puskurin pyörittämiseen on aika paljon. Pyrkiiköhän kone automatiikalla johonkin tiettyyn deltaan parantaakseen hyötysuhdetta?
-
Hyvä pointti. Itse tosiaan ajelen automatiikalla mikä on pitänyt esimerkiksi tänään pumpum 1-7 % teholla. 50 % pelkän puskurin pyörittämiseen on aika paljon. Pyrkiiköhän kone automatiikalla johonkin tiettyyn deltaan parantaakseen hyötysuhdetta?
Käsittääkseni sen pitäisi jollain tapaa seurata lämmityskierron normaalia jäähtymää, eli ulkolämmön ollessa suurempi delta on pienempi. Mutta ei tuosta nyt ihan selvää tietoa ole täällä kenelläkään ollut, eikä tarkkaa kaavioa miten se menee. Logintutkijalla tuota voisi yrittää oppia ymmärtämään.
-
Otin pumpun pois 50% manuaaliteholta ja laitoin takaisin automaatille. Mietin vielä säiliön kytkentää. Voisiko toimia paremmin jos kaikki "lähdöt" olisi ylhäällä ja kaikki "tulot" alhaalla. Näin ei lämminvesi pääse oikaisemaan tuloyhteestä suoraan lähtöyhteeseen.
(https://i.imgur.com/fOCnupL.jpg)
-
Tuossa kyllä tulee sekoilua, pumpun-kuuma sekottuu heti lämmityspaluuseen ja sitten ne tunkee 'yhdessä' tuonne lämmityslähdölle ja pumpun-kylmäksi...pumppu saa kuumenpaa paluuta kuin lämmityspaluu todellisuudessa on ja samalla lämmitysmenokin saa jotain sekotettua lämmitysvettä.
Tarviitko sinä puskuriominaisuutta sille aikaa kun pumppu tekee LV:tä?
-
Yritä nyt vaan hakea siihen sisäiseen pumppuun semmoinen manuaalinopeus, että vesi kiertää aina puskurin kautta uudelleen lämmityskiertoon eikä oikaise takaisin pumpulle. Tai voi se olla aautomaatillakin, mutta maksimi tuon em. testin mukaiseen arvoon. Se on helposti kädellä tunnusteltavissa käyntijakson aikana tuosta paluuputkesta kumpaanko suuntaan vesi menee, toki täytyy ensin kierrättää pumppua jonkin aikaa isolla, että koko puskuri on latautunut menoveden lämpöön. Puskuri toimii parhaiten tuolla kytkennällä, ja ulkoisten pumppujen takia sen on pakko olla vapaastivirtaava.
Mietin vaan, että pitäiskö tuo ulkoinen kiertopumppu olla heti puskurin jälkeen ennen lattialämmityspiirien haarautumista? Tuossa järjestelmässä nyt oikein mikään ei kierrätä vettä tuonne sunttipiirin kuumalle puolelle ja sekin voi toki aiheuttaa ongelmia.
-
Shuttipuolella on oma pumppunsa, mutta se on asennettu paluupuolelle.
Olen jotenkin ajatellut että suurin ongelma on se että Nibeltä tuleva lämmitetty vesi oikaisee suoraan lämmityspiirin lähtöön, jossa myös BT25 anturi sijaitsee. Kun vesitilavuus piirissä on pieni (erityisesti kun shuttinpiiri on kiinni), lämmityspiiristä tulevan paluuveden lämpötila nousee nopeasti. Näin ollen puskuri ei tee puskurin tehtävää oikein, koska puskurin vesimassaa ei hyödynnetä kokonaan.
(https://i.imgur.com/ze2rhHt.jpg)
-
Mielestäni tuossa on riski, että vesi kiertää liitekuvan mukaisesti. Ei invertteripumpun kanssa pitäisi varsinkaan lämmityskaudella olla ongelmaa pienemmällä vesitilavuudella, kun kyllä lämmitystehon tarve pitäisi jatkuvasti olla yli tuon minimin 3kw. Ongelma on silloin mieluummin lämmönjakopuolella. Sen takia en näkisi, että ongelmana on tuo veden oikaiseminen, se on jopa suotavaa jotta lämmönsäätö on herkempää.
-
Talon lämmöntarve on hyvin pieni kun ulkolämpötila on 0. Silloin tuo ylempi piiri (ouman) alkaa olla käytännössä jo kiinni. Alempi lattialämmityspiiri on vesitilavuudeltaan todella pieni (lattia-ala noin 25m2). Olen huomannut että soutaminen tapahtuu juurikin näissä lämpötiloissa kun lämmöntarve alkaa olla pieni ja jotenkin olen yhdistänyt sen tuohon lämmitetyn veden oikaisuun ja pieneen vesitilavuuteen (kun puskuri ei toimi oikein)
-
Jos lämmöntarve on pienempi, kuin pumpun minimiteho, niin tottakai käyttäytyy silloin kuten on-off -koneet muutenkin. Jos käyntijaksoa sitten haluaa pidemmäksi, niin siihen on keinona suurentaa käynnistyksen asteminuuttirajaa. Onko pumppu aavistuksen ylitehoinen jos minimiteho käy liian suureksi jo nollakelillä? Eikös nämä monesti ala vasta jossain +5 -lämpötilassa pätkimään? Ehkä pienempi invertterikone olisi sitten jäänyt huippupäässä pieneksi?
-
Jos lämmöntarve on pienempi, kuin pumpun minimiteho, niin tottakai käyttäytyy silloin kuten on-off -koneet muutenkin. Jos käyntijaksoa sitten haluaa pidemmäksi, niin siihen on keinona suurentaa käynnistyksen asteminuuttirajaa. Onko pumppu aavistuksen ylitehoinen jos minimiteho käy liian suureksi jo nollakelillä? Eikös nämä monesti ala vasta jossain +5 -lämpötilassa pätkimään? Ehkä pienempi invertterikone olisi sitten jäänyt huippupäässä pieneksi?
Tämä on sinänsä mielenkiintoinen kysymys. Invertterikone tod näk aina alkaa pätkimään jossain lämpötilassa, koska (mini- tai) maksimitehon mitoitus ei muuten täsmää. Koska tuo lämpötila asettunee 0 - +5 asteen tienoille, niin mikä olisi paras lämpötila tuohon? Oma pumppuni alkaa pätkimään nollakelillä tällä hetkellä. Odotan tuon nousevan tuosta jonkun asteen, kunhan autotallin lämmitys saadaan pumppuun kiinni.
-
Itse olen ajatellut sen niin että mitä korkeampi lämpötila on sitä vähemmän kone käy pätkäkäyntiä vuoden aikana. Ja vähempi pätkiminen parempi kompuralle.