Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Ekowell => Aiheen aloitti: nh1131 - 22.09.08 - klo:12:25
-
Olen juuri muuttanut sisään taloon, jossa lämmityksen hoitaan Ekowell EVTA 752.
Nyt kysyisinkin teidän (jolla on samanlainen pumppu) säätö arvoja?
Tietysti tähän vaikuttaa paikkakunta ja talo ym. Mutta noin yleisesti, millä olette lähteneet liikkeelle.
Siitä on sitten hyvä vielä parannella säätöjä.
Piiri ykkönen hoitaa yleistilat, olkkari keittiö ja makuuhouneet (ovat termostaatilla ohjattu). Piiri 2 Hoitaa kosteat tilat ja kodinhoitohuoneen (ei termareita), kaikkiaan noin 195 neliöö. Alijäähdytin hoitaa autotallin noin 29 neliötä. Kaikissa paikoissa vesikiertoinen lattialämmitys ja ilmanvaihtokone Enervent Pandoin lämmittä sähköllä jos tarvii. Talo on yksitaso ratkaisu ja runko on Maxitin LegaDesing. Talo on Keskipohjanmaalla. 2 lasta ja 2 aikuista suihkuttelee kahdella erillisellä suihkulla.
-
Tervehdys.
Rakennuksen tiedot löydät tiedonkeruuketjusta, meillä on evt 1002 jossa 2. piiri hoitaa Pelicanin vesipatterin ohjausta.
Asetukset on tällä hetkellä:
1. piiri
Käyrä 15, suuntaissiirto -5
Sisälämpötilan tavoite 22 ast., Kp 5,00, Ki 24
Menovesi 1: Kp 4, Ki 2, menov. max. 33, min 25 ast.
2. piiri
Käyrä 11, ss -5, max 32 ast, min 18 astetta
Kp 9, Ki 2
Kompressorin differenssi 8
Alasäiliö:
Lämpötila minimi 31 ast., max. 50
Hystereesi 1, Lämpötilaero 0
Yläsäiliö:
Min. 54 astetta, max 70
Ylävastus ei käytössä.
Konvektio kompensaatio ei käytössä, lämpötilan alennus ei käytössä.
Toi 25 asteen menovesi minimi pitää pesutilojen lattiat kesälläkin mukavan lämpöisinä, eli käyrää ei noudateta vaikka se ehdottaisi alempaa menovettä.
Näillä asetuksilla kone käy 3-5 krt/vrk ei lämmityskaudella useimmiten välillä 42-50 astetta (yläpöntön ohjaamana), keskim. 1-1,5 h/vrk
Lämmityskaudella vaihtelee 1-2 krt tunnissa, kovilla pakkasilla (etenkin lämpötilan pudotessa nopeasti) pidempiä jaksoja 31-39 asteen välillä, nyt alapöntön ohjaamana. Meillä on osatehomitoitettu täysteho, suurin havaitsemani käyntiaika on ollut 17 h/vrk -23 asteen ulkolämmöllä joten reserviäkin on tarvittaessa.
-
Ai niin, vielä sen verran että tempaa ne termarit irti jakotukeista ja aja syksyn kylmillä (vaikka jouluun saakka) pumpun sisälämpötilan seurannan ohjaamana. Seuraa eri huoneiden lämpöjä ja säädä tarvittaessa muutaman päivän välein lämmityspiirien virtauksia.
Kytke termarit uudelleen vasta kun lämmöt pysyvät kohtuullisen tasaisina pumpun lämpötilan ohjauksen avulla. Näin termarit vain katkovat liikalämmön pois ja antavat logiikan hoitaa shunttien avulla varsinaisen säädön.
Huomasin itse että jatkuvasti pätkivä/avautuva termari aiheuttaa menoveden lämmönsäädölle julmetusti vaikeuksia ja säädöstä tulee sahaava. Tämä vaikuttaa pöntön kerrostumiin ja aiheuttaa turhia käyntijaksoja.
-
Vielä back to basics, eli sulta varmaan löytyy (uusi talo?) lattialämpöfirman laskelmat joissa on lasketut suositusvirtaamat.
Säädä perusvirtaama niiden mukaan. Nyt siis ne termarit irti ja ensimmäisessä vaiheessa et koske virtaamiin vaan haet oikean käyrän.
Nopeissa ulkolämpötilan muutoksissa, jos lämmitys reagoi viiveellä ja liian paljon, valitse kulmakertoimeltaan loivempi säätökäyrä ja pienempi (negatiiviseen suuntaan) sivuttaisiirtymä. Päinvastaisessa tapauksessa jyrkempi käyrä ja sivuttaissiirtymä positiiviseen suuntaan.
Kun sisälämpötila ei juuri muutu ulkolämpötilan muuttuessa olet löytänyt oikeat säädöt.
Virtauksia säätämällä voit vaikuttaa yksittäisten huoneiden lämpötilaan (esim. huoneet päädyssä/pohjoisen puolella voivat vaatia enemmän tehoa kuin muut) mutta koske niihin vasta kun talon "yleinen lämpötila" on halutulla tasolla. Tämä vie aikaa jopa viikkoja/kuukausia, mutta toisaalta säätöjä ei kannata/tarvitse muutella joka päivä vaan muutaman päivän välein että rakenteiden lämmöt ehtivät tasaantua säätöjen välillä.
Pumpun anturihan on kohtuullisen keskeisellä paikalla eikä suorassa auringon loisteessa?
Mulla siis ilmanvaihtokone ton 2. piirin perässä. Sulla kosteat tilat jne. 2. piirissä joten käyrä on varmaankin samaa luokkaa kuin 1. piiri asetuksiltaan.
-
Mikähän mahtaa olla kun 1 ja 2 piirin menoveden lämpötilat poikkeavat toisistaan paljon. 1 piiri on 30 astetta ja 2 piirissä 25 astetta, samat käyrät ja arvot. Muutin 2 piiriin minimi menovedeksi 26 ja se muuttu 26:ksi. Tuntuu kuin automaatti ei muuttaisi veden lämpöä vaan se seuraa tota minimi arvoa eikä siitä nouse. Valikossa on valittu molemmille piireille normaaliajo joka pitäisi vastata automaattia. Millähän saisin menoveden lämpötilan nousemaan samalla tavoin kuin 1 piirissä nousee?
Niin ja venttiilit piireissä yhtäpaljon % auki, eli onko veden lämpötilat eri siinä säiliön kohdassa josta se menee piireille?
-
1. ja 2. piirien lähdöissä on korkeussuuntaista eroa 10-15 cm, joten 2. piirin lähtö on "kuumempi". Tosin niin vähän että sunttien prosentit eivät paljoakaan eroa toisistaan tästä syystä.
Suurempi merkitys on kierron pituudella, eli jos 2. piirissä on vain kosteat tilat ja 1. hoitaa muut -> täytyisi 1. piirin suntin olla paljon enemmän auki kuin 2. vastaavan siitä syystä että pidemmällä/laajemmalla kierrolla paluulämpötila on pienempi kuin lyhyellä. Uudelleen kiertoon lähtevän veden nostamiseksi oikeaan lämpötilaan aukeaa suntti enemmän kuin jos meno- ja paluuveden lämpötilaero on pienempi. Tähän tosin vaikuttaa myös virtaamat.
Oliko sulla huonetermostaatit kytkettynä? Menoveden lämpötila-anturit on molemmissa piireissä suntin jälkeen, putken ja eristeen välissä kaapin sisäpuolella. Jos vesi ei kierrä (eli termostaatit on kiinni) nousee lämpötila putkessa johtuen kaapin lämpötilasta. Tästä voi johtua 1. piirin korkea (30 astetta, siis näillä keleillä?) lämpötila, 2. piirin 25 astetta kuulostaa normaalimmalta.
Kato manuaalista diagnostiikka, olikohan F2 ja ylänuoli, sieltä anturidiagnostiikka. Rivillä 6 (varmista manuaalista) on 1. piirin ja rivillä 14 2. piirin lukema. Lukeman pitäisi vaihdella kymmenyksien sisällä käytännössä lähes koko ajan, jos näin on niin anturit on kunnossa.
Entä onko mahdollista että olisit vahingossa määrittänyt 2. piirille myös maksimilämpötilan? Jos minimi ja maksimi on sama ei kone välitä käyrästä vaan ajaa ennalta määrättyä lämpöä ulos.
-
Tärkeää on ohjata lämpöä ulkolämpötila-anturilla, ei sisälämpötila-sellaisella. Itselläni oli aluksi niin, mutta ulkolämpötilalla ohjaus on osoittatunut paremmaksi. Edelleen on ongelmana lämpötilat 0-10 alue, jolloin sisäilma tuntuu viileältä, mutta se ei johdu siitä, että ilma todella olisi viileä, vaan yleensä kait kosteudesta. Niillä lämpötiloilla aloitamme takan polttamisen ja sisälämpötila nousee 21.5 asteesta joskus jopa 25 paikkeille. Ei ehkä ole terveellistä, mutta mahdottoman mukavaa ;)
-
Tervehdys kokeneet Ekowell:n omistajat
Saimme eilen kytkettyä Ekowell EVT 1002 tekniseen tilaan. Vanha 2000 litran yösähköllä lämmitettävä lämminvesivaraaja sai uuden osoitteen pihamaalle
Talossani on 130 m2 / 312 m3 jonka kytkimme 1.piiriin. Pesuhuoneessa ja saunassa on jatkuva kierto ja muut tilat termareiden takana
Autotalli 70 m2 /250 m3 (lisäksi vielä kylmää tilaa, joka otettiin huomioon mitoituksessa) joka on 20 metrin päässä talosta on kytketty 2. piiriin. Autotallissa ei termareita.
Kaikissa tiloissa lattialämmitys
Miten kannattaisi lähteä säätämään kyseistä systeemiä.
Autotalli olisi tarkoitus pitää reilussa 10 asteessa ja tarvittaessa helposti nostaa 20:een asteeseen, jos sattuu kivaa värkkäämistä löytymään. Onko helpoin tapa nostaa lämpötilaa vaihtamalla käyrää esim 7:sta 10:een. Autotallissahan lämpötila ei ole niin kranttu.
Lämpötilan mittauskohdassa 15 oli varalla mittauspaikka, olisi tarkoitus kytkeä lämpötila-anturi PT1000 mittaamaan tallin lämpötilaa ja sisältä voisi tsiikata miten Zetori tarkenee.
Myöhemmin kun innostusta ja hyviä neuvoja saisi jopa tietokoneelle tallennettuja lämpötilakäyriä lukemaan ja kompuran käyntiaikoja seuraamaan
PS Näin juhannusaattona Kuusamossa jopa 4 astetta lämmintä :'( :( :'(
-
Mulla on ekowellin 2. piiri lämmittämässä autotallia. Olen pitänyt lämmön 15 asteessa. Lämpö on pysynyt tarkasti kohdallaan pelkän säätökäyrän avulla. Kulmakertoimen ja suuntaissiirron haarukoinnissa menee jonkin aikaa mutta kun oikeat asetukset löytyy, ei lämpötila heilu käytännössä lainkaan.
Suuntaissiirrolla pystyt varmaan tekemään tuon noston / laskun. Lattialämmityksen ollessa kyseessä, lämpötila reagoi aika hitaasti varsinkin jos laatta on paksu.
Ekowellin sarjaportista saa dataa ulos jos haluat kerätä historiatietoja tietokoneelle. Onewire-antureilla saa helposti kerättyä lämpötilatietoja tietokoneelle jos tietotekniikan parissa puuhastelu on tuttua.
-
Täytyy jotain tänne sivuille kirjoittaa, on aika tyytyväisiä kaikki Ekowelin omistajat ;D
Säätöjä haetaan, termarit täysin auki ja käyrä 7 käytössa sekä suuntaissiirto 2. Ootellaan pakkasia jotta päästään kunnolla kokeilee mikä käyrä passaa meidän talolle parhaiten. Ei muutako Joulua kaikille
;)
-
täytyy kanssa olla tyytyväinen. hyvin toiminu. varaajan täyttöryhmä kyllä vuoti heti uutena, mutta tulivat takuuseen korjaamaan sen. kiristivät liitokset.
itsellä käytössä käyrä 8 ja suuntaisiirto 5. talossa 22-23 lämmintä ja termareita ei vielä kytketty. enervent puhaltaa sisälle 19-20 asteista.
käynti ajat ihan kohtuullisia (en ole mitannut) differenssi 8 ja alasäiliön minimi 32. lämpimän veden riittävyyttä testataan viikonloppuna suuremmalla porukalla.
-
Joo, ei ongelmia, sen sijaan pari havaintoa:
Pudotin maapiirin pumpun keväällä asennosta 2:lta 1:lle. Aiemmin kaivon tulo/meno erotus vaihteli 2,0...2,3 asteen välillä, nyt hitaammalla kierrolla erotus 2,7....3,0 astetta. Näyttää siltä että hitaammalla kierrolla saadaan enemmän mömmöä talteen litkusta. Toki loogista: Energian ottomäärä vakio = kierto hitaampi * astetta per litra enempi. Täytyy katsoo miten toi hitaampi kierto vaikuttaa kaivoon talven aikana.
Kaivon tulo 4,6...5,0, meno 1,6...1,9 käyntijakson aikana.
Hyvä puoli myös --> kaivon tulo ja imukaasu lähellä toisiaan (puolisen astetta) pitäisi olla eduksi toiminnnalle.
Toiseksi, seurasin just käyntijakson jonka alussa pöntön yläosa 75 ja alaosa 31 astetta, about vartin käynti (differenssi 10). Seurauksena pöntön yläosa 76,5 ja alaosa 41 astetta.
Eli Ekowellin tulistin toimii todella nätisti. Jos yläosan lämmöt alhaalla systeemi nostaa pöntön ylälämpöä nopeasti mutta kun toi päälle 72-74:n taso saavutetaan niin teho meneekin alapönttöön. Kuumakaasu lopussa 92 ast.
Sisällä nyt 22,5, menovesi 26,5 --> paluu 23,6 astetta. Ulkona -2.
Täytyy jossain kohtaa rusauttaa lämpöreservimittaus eli laskea +37 asteista vettä 8 l/min niin kauan kuin pönttö + kone sitä jaksaa antaa.
-
Sotken keskusteluanne...eli mulla käyrä 12..mitä meinaa? Huonosti eristetty talo??? Termarit siis auki.
-
täytyy kanssa olla tyytyväinen. hyvin toiminu. varaajan täyttöryhmä kyllä vuoti heti uutena, mutta tulivat takuuseen korjaamaan sen. kiristivät liitokset.
itsellä käytössä käyrä 8 ja suuntaisiirto 5. talossa 22-23 lämmintä ja termareita ei vielä kytketty. enervent puhaltaa sisälle 19-20 asteista.
käynti ajat ihan kohtuullisia (en ole mitannut) differenssi 8 ja alasäiliön minimi 32. lämpimän veden riittävyyttä testataan viikonloppuna suuremmalla porukalla.
no niin eilen pakkanen laski -9 asteeseen ja helle tuli sisälle. laskin käyrän 7 ja suuntaissiirroksi laitoin 4. nyt oli aamulla taas n. 22 astetta tuvas sisällä.
-
Minulla mennään käyrällä 14 ja suuntaisiirto +2. Kyseessä uusi matalaenergiatalon vaatimuksia hipova harkkotalo. Olen ihmetellyt suurta energiankulutusta maaliskuusta lähtien, jolloin talo valmistui ja muutettiin.
-
Tuli pakkasta noin -7 astetta ja sisälämpö oli +20,5 astetta.
uusi käyrä on 10 ja suuntaissiirto on nyt 4.
Katotaan miten lämpö nyt talossa muuttuu kun pakkasta alkaa pukkaan :o
-
Minulla mennään käyrällä 14 ja suuntaisiirto +2. Kyseessä uusi matalaenergiatalon vaatimuksia hipova harkkotalo. Olen ihmetellyt suurta energiankulutusta maaliskuusta lähtien, jolloin talo valmistui ja muutettiin.
meilllä on vanhojen sääntöjen mukainen (20cm villaa seinis) puutalo. yläpohjassa vain 25cm villa, koska yläkerta rakennetaan ensi talvena. eristeenä kaikkein heikon u-arvoltaan eli ekovilla. mutta tiivistykset ja eristykset on tehty aika pitkälti itse ja tarkasti.
mutta tuohon käyräänhän nyt vaikuttaa moni asia. minkälaiset virtaukset lattiapiirissä, minkälainen lattiamateriaali, kuinka tiheässä putket ja kuinka pitkät piirit esimerkiksi. itsellä on tungettu 100 neliöön noin 500metriä lattialämmitysputket 9 piiriin. paljon laattalattiaa ja puolet parkettia. edelleen käyrä 7 ja suuntaissiirto 4 pelaa hyvin.
-
Joo, ei ongelmia, sen sijaan pari havaintoa:
Pudotin maapiirin pumpun keväällä asennosta 2:lta 1:lle. Aiemmin kaivon tulo/meno erotus vaihteli 2,0...2,3 asteen välillä, nyt hitaammalla kierrolla erotus 2,7....3,0 astetta. Näyttää siltä että hitaammalla kierrolla saadaan enemmän mömmöä talteen litkusta. Toki loogista: Energian ottomäärä vakio = kierto hitaampi * astetta per litra enempi. Täytyy katsoo miten toi hitaampi kierto vaikuttaa kaivoon talven aikana.
Kaivon tulo 4,6...5,0, meno 1,6...1,9 käyntijakson aikana.
Hyvä puoli myös --> kaivon tulo ja imukaasu lähellä toisiaan (puolisen astetta) pitäisi olla eduksi toiminnnalle.
Toiseksi, seurasin just käyntijakson jonka alussa pöntön yläosa 75 ja alaosa 31 astetta, about vartin käynti (differenssi 10). Seurauksena pöntön yläosa 76,5 ja alaosa 41 astetta.
Eli Ekowellin tulistin toimii todella nätisti. Jos yläosan lämmöt alhaalla systeemi nostaa pöntön ylälämpöä nopeasti mutta kun toi päälle 72-74:n taso saavutetaan niin teho meneekin alapönttöön. Kuumakaasu lopussa 92 ast.
Sisällä nyt 22,5, menovesi 26,5 --> paluu 23,6 astetta. Ulkona -2.
Täytyy jossain kohtaa rusauttaa lämpöreservimittaus eli laskea +37 asteista vettä 8 l/min niin kauan kuin pönttö + kone sitä jaksaa antaa.
meillä pöntön yläosassa nyt jotain 67-68 luokkaa lämmöt. ja alaosan minimi sen 32. meneepä sulla pienillä menoveden lämmöillä. mulla samoissa ulkolämpötilassa jotain 1,5 enemmän.
-
Joo, ei ongelmia, sen sijaan pari havaintoa:
Pudotin maapiirin pumpun keväällä asennosta 2:lta 1:lle. Aiemmin kaivon tulo/meno erotus vaihteli 2,0...2,3 asteen välillä, nyt hitaammalla kierrolla erotus 2,7....3,0 astetta. Näyttää siltä että hitaammalla kierrolla saadaan enemmän mömmöä talteen litkusta. Toki loogista: Energian ottomäärä vakio = kierto hitaampi * astetta per litra enempi. Täytyy katsoo miten toi hitaampi kierto vaikuttaa kaivoon talven aikana.
Pitää muistaa että energian toinen tekijä deltateen lisäksi on massavirta.
Myöskin turbulenttisuudelle käy hullusti, eli ojasta allikkoon
Kaivon tulo 4,6...5,0, meno 1,6...1,9 käyntijakson aikana.
Hyvä puoli myös --> kaivon tulo ja imukaasu lähellä toisiaan (puolisen astetta) pitäisi olla eduksi toiminnnalle.
Toiseksi, seurasin just käyntijakson jonka alussa pöntön yläosa 75 ja alaosa 31 astetta, about vartin käynti (differenssi 10). Seurauksena pöntön yläosa 76,5 ja alaosa 41 astetta.
Eli Ekowellin tulistin toimii todella nätisti. Jos yläosan lämmöt alhaalla systeemi nostaa pöntön ylälämpöä nopeasti mutta kun toi päälle 72-74:n taso saavutetaan niin teho meneekin alapönttöön. Kuumakaasu lopussa 92 ast.
Sisällä nyt 22,5, menovesi 26,5 --> paluu 23,6 astetta. Ulkona -2.
Täytyy jossain kohtaa rusauttaa lämpöreservimittaus eli laskea +37 asteista vettä 8 l/min niin kauan kuin pönttö + kone sitä jaksaa antaa.
-
Joku mätti???
Täytyy muistaa että energian toinen tekijä on deltateen lisäksi massavirta, lisäksi turbulenttisuudelle(lämmönkeräyskyvylle) käy huonosti eli ojasta allikkoon.
Sähkön säästö on toki hyvä ajatus mutta näissä mlp jutuissa voi helposti tulla yllätyksiä.
Toivottavasti valmistajat siirtyvät myös liuospumpuissa A-luokan vehkeisiin mahdollisimman pian jotta liuosvirtaamat saadaan pidettyä oikealla tasolla edullisesti.
Eli mielestäni liian pieni lämpötilaero esim 2astetta on parempi kuin 4 astetta
-
Joku mätti???
Täytyy muistaa että energian toinen tekijä on deltateen lisäksi massavirta, lisäksi turbulenttisuudelle(lämmönkeräyskyvylle) käy huonosti eli ojasta allikkoon.
Sähkön säästö on toki hyvä ajatus mutta näissä mlp jutuissa voi helposti tulla yllätyksiä.
Toivottavasti valmistajat siirtyvät myös liuospumpuissa A-luokan vehkeisiin mahdollisimman pian jotta liuosvirtaamat saadaan pidettyä oikealla tasolla edullisesti.
Eli mielestäni liian pieni lämpötilaero esim 2astetta on parempi kuin 4 astetta
Jos en nyt aivan väärin laskenut, pitäisi kyllä tämäkin ottaa huomioon, jos keruupuolella höyrystimen yli on alle kolmen asteen tulon ja menon ero. Kun siitä ei mitään etua saavuta virtauden laadussakaan.
Lähde: water.tkk.fi/wr/kurssit/verkkokirja/hydrauliikka
"Putkivirtausta luonnehtii parhaiten Reynoldsin luku Re, joka ilmaisee hitausvoimien suhteen kitkavoimiin.
Pyöreille putkille Re = vd/n, missä v on virtausnopeus, d on putken halkaisija ja n on veden kinemaattinen viskositeetti (m2 s-1). Empiiristen tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että jos Re < 2300, niin virtaus putkessa on laminaarista, mutta suuremmilla Re:n arvoilla virtaus on turbulenttista."
veden kinemaattinen viskositeetti; n = 1,307 10-6 m2/s ( t = 10°C)
virtausnopeus; v = 0,5 m/s
putken halkaisija; d = 0,035 m
vd/n = Re
Jos noilla arvoilla ja tuolla kaavalla lasketaan tulee arvoksi:
0,5 m/s x 0,035 m / 1,307 10-6 m2/s = 13390
Vasta 0,085 m/s ollaan Re luvussa 2276, jolloin virtaus tuon ylläolevan mukaan olisi laminaarista esimerkkinä käytetyllä putkikoolla, halkaisija 40 mm, 2,5 mm seinämä. Tämä oli siis puhtaaseen veteen, mutta ei tuo pirtuseos ainakaan niin merkittävästi jäykempää ole, etteikö tämä sattuisi hyvin lähelle totuutta.
Elikä riittävä lämmönkeruunesteen nopeus saavutetaan tuossa jo 0,082 L/s määrällä, mikä jo pienimmissäkin maalämpöpumpuissa ylittyy. Siis ei edelleenkään ole syytä hukata tehoa turhaan pumppaamiseen jos tuo optimi 3 astetta höyrystimen yli jo on, ei ainakaan turbelenttisuuden vuoksi.
Lisäksi olisi lämpökaivon tapauksessa myös ajateltava, että joka tapauksessa putkien ulkopuolella on seisova vesi, josta energia siirtyy vain johtumalla keruuputkeen.
-
(http://www.aijaa.com/v.php?i=5384057.jpg)
Hyvin on mööpeli lämmittänyt täälläkin puolen vuoden kokemuksella.
Säädöt: Sisätilan ajokäyrä12, suuntaissiirto0
Autotallin ajokäyrä8, suuntaisiirto -2
Alasäiliön alaraja33, yläraja47, hystereesi1
Yläsäiliön alaraja 52, yläraja70
Pumpun kokonaissyönti 2000 kWh juhannuksesta
-
http://www.aijaa.com/img/b/00482/5384057.jpg
Tässä kuva lämpötilojen muutoksista 2 tunnin käyntijaksossa edelliseen viestiini.
(Kyllä se vanhakin jotain uutta oppii)
-
Ulkona -19 astetta pakkasta, menovesi ykköspiirissä +34,4 sisällä noin +21,5 astetta lämmintä ::)
-
Muutettiin vuosi sitten uuteen taloon, jossa evt500.
Kone on autotallissa,josta talolle 20m.
Lämpökaivo 180m
160 neliöö lämminala ja puoltoista kerroksinen talo, kuutiot n.560.
Olen "opetellut" koneen käyttöä. Miltäs asiantuntijoista kuulostaa seuraavanlaiset lukemat:
Alasäiliö alar.32 Ylär.46
Yläsäiliö alar.55 Ylär.71
Ajokäyrä 9 Suuntaissiirto 0
Ulkona -14
Yläsäiliö käynnin lopussa 60,9
Alasäiliö 47. Menovesi 30. Paluu 29,3. KTV auki 36% Käyttövesi 59
kp 2,00 ja ki 24
Maaliuos tulo 3,5. Paluu 0,5
Kone käynyt vuorok. klo 16.00 menn. 8,5h
Talossa lattialämmitys alhaalla ja vesipatterit 3kpl ylhäällä. Sisällä termarit joka huoneessa(alak)
Ei ammetta. "Normaali" veden kulutus (saunotaan 4-5krt vko)
Lämmitysvastuksen olen ottanut pois päältä.
IV-koneena ILTO 440econo, jälkilämmitys vedellä.
Taloon menee 1 lämmityspiiri.
Lämpösenveden kiertopumppu, joka on yöpysäytyksellä (23.00-05.00)
Olen yrittänyt säätää sen virtaaman pieneksi,ettei sekoittaisi.
(Nollakelillä toi yläsäiliö käynnin lopussa 53ast ja alasäiliö 46)???
Lämpösenveden riittävyyden kanssa ei ongelmia. Saunakytkintä ei ole käytetty (4-henken talous)
Sähkön kokonaiskulutus oli vuodessa 11600kwh, josta ekowellin osuus n.6300kwh
Tässä tätä sillisalaattia.......
-
Paljonko teillä menee vettä kuukaudessa?
Meillä on perheessä 2 aikusta ja kaksi kouluikäistä lasta.
Saunomme pääsääntöisesti joka päivä ja meillä menee noin 9 kuutiota vettä kuukaudessa.
Lämmin vesihän vaikuttaa lämpöpumpun kuluttamaan energiaan.
-
Meillä on porakaivo.Tota kulutusta on vaikea arvioida, ku eioo vesimittaria.
-
Meillä näkyy olevan myös 9m3/kk.Taloudessa 3 aikuista ,suihkussa kaikki kerran päivässä ,saunominen vähäistä.Pitäisin aika keskivertokulutuksena
-
Nyt on lämpötilat olleet suht tasasia, termarit ovat koko ajan auki ja huone lämpötilat ovat noin 21-22.
Alijäähdytin hoitaa autotallin ja se on kovilla pakkasilla ollut 15 astetta plussaa, yleensä noin 17-18 plus asteessa kun on pikku pakkasta.
-
Ulkona 24 pakkasta menovesi noin 36 astetta, kaivolta -0,4 ja kaivoon -3,4 termarit auki ja sisä lämpö 21,4
-
paljonko pumppu ottaa virtaa? onko vastuksia käytetty?
-
Virrasta en tiedä (EVTA 752) :o, vastuksia ei ole käytetty ollenkaan tänä vuonna ;D
-
ECT500 ottaa verkosta n. 2,2kW käynnin alussa ja käynnin lopussa kun varaajan alaosa on lämmennyt 7 astetta on verkosta ottama teho vähä vajaa 2,4kW kulutusmittarin mukaan. Tähän tehoon on laskettu kaikki kiertovesipumput ja automatiikat mukaan.
-
Siinäpäs se näkyy se COP:n huonomenimenen kun lauhtumislämpötila nousee, eli yläpönttö kuumaksi ja alapönttö mahdollisimman viileäksi näin toimii "tulistus"pumppu
-
Siinäpäs se näkyy se COP:n huonomenimenen kun lauhtumislämpötila nousee, eli yläpönttö kuumaksi ja alapönttö mahdollisimman viileäksi näin toimii "tulistus"pumppu
Olen just hakemassa mittauspistettä josta saisi lauhtumislämpötilan reaaliajassa pumpun käydessä.Meni taas "konseptit" sekaisin niin neuvokaas mistä se mitataan. :-/
-Lauhduttimelle tulevasta kiertovedestä(varaajan alaosasta)?
-Lauhduttimelta lähtevästä kiertovedestä(varaajan yläosaan)?
-Lauhduttimelta lähtevästä kylmäaineputkesta(höyrystimelle)?
Tässä meidän koneessa on R22 kylmäaine,miten lauhtumispaine nousee jos lauhtumislämpö nousee +35----->+45 asteeseen?
-
Ekowellin omasta Kulutus mittarista luettuna on lukema noin 2500 kwh suurempi vuodessa kuin jos laskemalla laskee, vuoden käyntitunnit * kompressorin otto tehon. Sen verran on pumppuja ja muuta kuormaa ekowellin oman mittarin kautta. Jos tää nyt jotain kiinnosti :D
-
Matiakselle
Löysin tuolta ilmalämpöpumppupuolelta kylmäaineen R22 pi-kaavion
Kuvan mukaan
-Lauhtumislämpötila 35C --> 45 C
-Paine 13,6 bar --> 17,3 bar
Koska R22 lauhtuminen tapahtuu vakiolämpötilassa, on lauhtumislämpötilan paras mittauspaikka kylmäaineputkesta heti lauhduttimen jälkeen. Olettaen, että lauhduttimessa ei tapahdu oleellista alijäähtymistä.
Toinen mahdollinen paikka on lauhduttimelta lähtevä kiertovesi.
Se kumpi näistä mittauksista antaa korkeamman arvon on lähempänä totuutta.
ATS
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=5790161.jpg][IMG]http://i2.aijaa.com/b/00846/5790161.jpg[/IMG][/url]
-
Kiitoksia :)
-
ekowell vaihtuvalauhdutteisuus toimii hienosti. nyt kun pakkaset laskivat nollaan, niin lauhdutuslämmöt tippuivat 44 -> 38 asteeseen. ja tehon otto verkosta tipahti huomattavasti 2,11 kW:in.
-
Meillä on manuaalisäädöt ja olen pitänyt patteriverkon pyyntilämpötilaa asetusarvona.Nyt nollakelillä lauhdutuslämpö +33--->35 astetta.Alkaa COP arvot olla kohillaan. :)
Suunnitelmissa muuttaa ohjaus Oumanin shuntilta siten että pumppu käynnistyy vasta kun shuntti on täysin auki.
-
Meillä on manuaalisäädöt ja olen pitänyt patteriverkon pyyntilämpötilaa asetusarvona.Nyt nollakelillä lauhdutuslämpö +33--->35 astetta.Alkaa COP arvot olla kohillaan. :)
Suunnitelmissa muuttaa ohjaus Oumanin shuntilta siten että pumppu käynnistyy vasta kun shuntti on täysin auki.
Mitä mieltä olette Ekologin käyttöliittymästa, parannusehdotuksia?
-
Niin,meillä on 2 kpl LAE:n kaksiosaista elektronista termostaattia millä pumpun säädöt hoituu.Ekologi on varmaan uudemmissa pumpuissa joten siitä ei ole kokemuksia.
-
Meillä on manuaalisäädöt ja olen pitänyt patteriverkon pyyntilämpötilaa asetusarvona.Nyt nollakelillä lauhdutuslämpö +33--->35 astetta.Alkaa COP arvot olla kohillaan. :)
Suunnitelmissa muuttaa ohjaus Oumanin shuntilta siten että pumppu käynnistyy vasta kun shuntti on täysin auki.
Mitä mieltä olette Ekologin käyttöliittymästa, parannusehdotuksia?
Sattui netistä löytymään Ekologin esite niin voisiko jäsen "volkkari" tai joku asiaa tunteva kertoa miten Ekologi tekee käytännössä tuon esitteessä kuvatun toiminnon?
Tämähän oli jo -90 luvun lopulla Ekowellin pumpuissa käytössä
Ekologi -ohjausjärjestelmän ylivoimainen ominaisuus on sen kyky ohjata lämpöpumpun toimintaa siten, että kylmäaineen lauhtumislämpötilaa ja -painetta voidaan laskea tarvittaessa.
http://web.archive.org/web/20021206184901/www.ekowell.com/ekologi.html
-
Meillä on manuaalisäädöt ja olen pitänyt patteriverkon pyyntilämpötilaa asetusarvona.Nyt nollakelillä lauhdutuslämpö +33--->35 astetta.Alkaa COP arvot olla kohillaan. :)
Suunnitelmissa muuttaa ohjaus Oumanin shuntilta siten että pumppu käynnistyy vasta kun shuntti on täysin auki.
Mitä mieltä olette Ekologin käyttöliittymästa, parannusehdotuksia?
Sattui netistä löytymään Ekologin esite niin voisiko jäsen "volkkari" tai joku asiaa tunteva kertoa miten Ekologi tekee käytännössä tuon esitteessä kuvatun toiminnon?
Tämähän oli jo -90 luvun lopulla Ekowellin pumpuissa käytössä
Ekologi -ohjausjärjestelmän ylivoimainen ominaisuus on sen kyky ohjata lämpöpumpun toimintaa siten, että kylmäaineen lauhtumislämpötilaa ja -painetta voidaan laskea tarvittaessa.
http://web.archive.org/web/20021206184901/www.ekowell.com/ekologi.html
Nämä vaihtelevat, liukuvat yms.lauhtuduslämpötilat alkavat olla nykyjään arkipäivää eri merkeillä, erona vain on se ns. tulistuslämpöpumppu on varannut yläsiäliönsä kuumaksi ilmaisella tulistuksenpoistolla (katso log.ph) kun taas ei tulistuspumput joutuvat tekemään saman tempun sähkölla kun pyritään turvaamaan lämpimän käyttöveden riittävyys.
Tuo lauhtumislämpötila ja siihen sidoksissa oleva paine kulminoituvat siihen kohtaan missä kylmäaine nesteytyy siis muuttuu kaasusta nesteeksi ja tämä tapahtuu alasailiön lauduttimessa missa on viileämpää vettä jäähdyttämässä kylmäainetta.
Näin toimiva lämpöpumppu pystyy tuottamaan yli 60 asteista käyttövetta n 16 baarin käytipaineella kun vastaavasti ilmantulistuksen poistoa tuo käyntipaine olisi n.25 baaria.
Jokainen ymmärtää mitä tämä merkitsee lämpökertoimelle/kestävyydelle
Tämän prosessin säätäminen on oma taiteenlajinsa
-
ekowell ainakin laskee automaattisesti ja nostaa alasäiliön minimi lämpötilaa tarvittavan menoveden lämpötilan mukaan. eli kun pakkaset tulevat ja menoveden lämpötilaksi tarvitaan +33 ja sulla on alasäiliön minimi asetettu +30 astetta, niin ekologi automaattisesti pitää alasäiliön minimin siinä 33 asteessa jos LT ero on asetettu 0 astetta.
-
Tuosta alasäiliön minimistä kiinnostaisi tietää onko lauhduttimen tai jonkun muun pumpun ominaisuuden takia minimilämpötila pidettävä vähintään +30 asteessa?
Tämä asetus näyttää olevan useimmilla lämpöpumppumerkeillä tuossa +30 asteen tienoilla.
Tarkoitan sitä että jos alaminimi olisi esim +10 ja säiliön lämpötila laskisi tuohon ennekuin pumppu käynnistyy niin onko mahdollista että liian kylmä vesi lauhduttimelle tai kylmäainekierrossa tekisi jotain "ei toivottua" tai peräti rikkoisi lauhduttimen vaihtimen?
Tässä näyttäisi olevan tarjolla olosuhteet että ison(1250l) varaajan yläosan lämpö riittää patteriverkon/sisälämpötilan tarpeisiin näillä keleillä 10-12h ja sinä aikana ei pumpun niiden puolesta tarvitsi käydä.
Pitkän seisontajakson aikana käyttöveden esilämmityskierukat kuitenkin jäähdyttää varaajan alaosan n +10 asteen paikkeille jos lämpöpumppu seisoo esim 10 tuntia.
Nykyisillä asetuksilla varaajan alaosasta lauhduttimelle menevä alin lämpö on keskimäärin +28 astetta kun pumppu käynnistyy.
Tuli hatara muistikuva jonkun pumpun asennusohjeista että säiliötä pitäisi esilämmittää vastuksilla ennenkuin pumpun saa käynnistää
-
ekowell käyttöohjeessa lukee varavastuksen kytkeytymislämpötilaksi muistaakseni +28 astetta, jos muistan oikein. toki lämpötilaa pois vielä tuosta +30 tiputtaa jos pudottaa varavastuksen sulakkeet pois päältä.
-
Jäähdytystekniikka koostuu osa-alueista on pakkaslaitoksia,pluspuolen myymäläläjäähdytystä, ilmastoinninjäähdytystä ja lämpöpumppuja.
Kullakin noilla on toiminta- alue joilla kyseinenen laite"pystyy" toimimaan.
Jokaisella toiminta-alueella on yleensä myös oma kylmäaineensa joka toimii ko hommassa parhaiten.
Lämpöpumppukäytössä on vain niin ettei imukaasunlämpötilaa voi laskea kovin alas koska silloin kompuran käyntialue ei ole oikea.
Kysymys on painesuhteesta ja ennenkaikkea voitelusta
-
Joo,huolestuttaa hiukan, jos lasken varaajan lämmöt normaalista +35 asteesta +25 tienoille niin kompressorin käynnistyessä käyntiääni on jonkinaikaa erilainen,jotenkin kovempi ja "roliseva"(samantapainen kuin dieselin kylmäkäynnistys ääni) ja vaihevirrat on parin minuutin ajan 5,2A mutta tuon parin minuutin jälkeen käyntiääni vaimenee tasaiseksi hyrinäksi ja vaihevirrat tippuu 4,5A:n tienoille.
Tässä vanhassa koneessa on R22 kylmäaineena.
Mikähän olisi alin "turvallinen" lauhduttimelle tulevan veden lämpötila?
-
Joo,huolestuttaa hiukan, jos lasken varaajan lämmöt normaalista +35 asteesta +25 tienoille niin kompressorin käynnistyessä käyntiääni on jonkinaikaa erilainen,jotenkin kovempi ja "roliseva"(samantapainen kuin dieselin kylmäkäynnistys ääni) ja vaihevirrat on parin minuutin ajan 5,2A mutta tuon parin minuutin jälkeen käyntiääni vaimenee tasaiseksi hyrinäksi ja vaihevirrat tippuu 4,5A:n tienoille.
Tässä vanhassa koneessa on R22 kylmäaineena.
Mikähän olisi alin "turvallinen" lauhduttimelle tulevan veden lämpötila?
Kylmäkompura on "kaasupumppu" nestemäistä kylmäainetta saadessaan se pitää juuri tuollaisen äänen, epäterveellistä.
Ymmärtänet nyt tuon 30 asteen alarajan ;)
-
Enpä ymmärrä miksi kylmäaine ei kaasuunnu jos lauhdutinlämpö on +25 asteen tienoilla?
Alkuajatus että oli parantaisi hyötysuhdetta alhaisemmalla lauhdutinlämpötilalla.
Onkohan R22 kylmäaineen "parasta ennen" päivä mennyt?
Meneekö kylmäaineen ominaisuudet paisuntaventtiilin säätöalueen ulkopuolelle?
Vai mistäköhän tuo nesteilmiö johtuu?
Laitan kumminkin varalta LAE:n termostaatin toisen piirin vahtimaan ettei varaaja pääse alle +30 asteen ,sen yläpuolella näyttäisi käynnistyvän tavallisen tasaisesti.
edit:noi +25 asteen tai alemmat lauhdutinlämpötilat johtuu siitä kun tiputin varaajan lämpöjä +43 asteesta +35 asteeseen varaajan puolivälin kohdalla.Veden kerrostumisesta
-
Logtempissä tuo edellä kerrottu tilanne graafisesti.
(http://i4.aijaa.com/b/00486/5895045.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=5895045.jpg)
-
Höyrystimeen on tiivistynyt kylmäainetta seisontavaiheessa senverran ettei kompura ehdi heti sitä höyrystää jolloin mäntäkoneen venttiilit pitävät tuon äänen.
Kylmäkompurassa(mäntä sellaisessa) ei ole venttiilikoneistoa vaan venttiilit avautuvat paineenvaikutuksesta, siis sellaiset jousiläpykät jotka väsyvät ja vuotavat pikkuhiljaa vuosien saatossa, siinämielelessä nämä kierukkakompurat ovat iso askel eteenpäin, niissähän venttiileitä tuossa tarkoituksessa ole :)
-
Onkohan tässä kyse samasta asiasta kun -98 käyttöönotossa avustanut kylmäkoneasentaja jutteli että olisi hyvä jos kylmäainepiirissä oleva magneettiventtiili sukeutuisi sekuntia-paria ennen kompressorin pysähtymistä.
Että kompressori imaisisi magneettiventtiilin jälkeen muodostuvalla alipaineella höyrystimen tyhjäksi?
Olisi aika helppo tehdä tuollainen viivejuttu jos sillä saisi turvallisesti alennettua käynnistyslämpötilaa.
-
muistin väärin, kytkeytymislämpö oli 22 ja katkaisu 30 astetta tuolla varavastuksella.
-
Onkohan tässä kyse samasta asiasta kun -98 käyttöönotossa avustanut kylmäkoneasentaja jutteli että olisi hyvä jos kylmäainepiirissä oleva magneettiventtiili sukeutuisi sekuntia-paria ennen kompressorin pysähtymistä.
Että kompressori imaisisi magneettiventtiilin jälkeen muodostuvalla alipaineella höyrystimen tyhjäksi?
Olisi aika helppo tehdä tuollainen viivejuttu jos sillä saisi turvallisesti alennettua käynnistyslämpötilaa.
Se yleisesti kylmässä käytetty pump-down juttu, jostain syystä ei kuitenkaan lämpöpumpuissa.
Öljypohjanlämmitysvastus, pump-down ja imukaasulämmönvaihdin siinä olisi "nordig" varustelu
-
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=5901288.jpg][IMG]http://i7.aijaa.com/b/00818/5901288.jpg[/IMG][/url]
CopelandScroll Laskentaohjelmassa on esim oheisen kuvan mukainen valikko, missä näytetään kompressorin toiminta-alue.
Sitä mistä nämä toiminta-alueen rajat tulevat, en tiedä. Mutta eiköhän valmistajalta niihin perusteet löydy.
Eri tyyppisillä kompressoreilla ja eri kylmä- ja voiteluaineilla rajat ovat tietenkin erilaiset.
Kuvan esimerkki on 10,3 kW ZH26K4E-TFD -kompressorista, jota yleisesti käytetään maalämpöpumpuissa.
ATS
-
Se yleisesti kylmässä käytetty pump-down juttu, jostain syystä ei kuitenkaan lämpöpumpuissa.
Öljypohjanlämmitysvastus, pump-down ja imukaasulämmönvaihdin siinä olisi "nordig" varustelu
Kyllä tässä Ekowellissa näkyy olevan öljypohjan lämmitys pienitehoisella sähkövastuksella joka on aina päällä.
Myös imukaasun esilämmitys näkyy olevan,on vaan niin "juonisti" tehty ettei löydy kuin erikseen hakemalla.
Imukaasun esilämmitysvaihdin on samassa nipussa kuumakaasuputken ja tulistuksenpoistovaihtimen kanssa
edit: eipähän olekaan imukaasun esilämmitystä,putki tulee suoraan höyrystimeltä kompressorille.
Sekosin putkissa kun menee useita putkia lähekkäin :-[
Kompressorin "pump down" sähkökytkentää ei näytä olevan,kaikki ohjaukset katkeaa samanaikaisesti.
-
CopelandScroll Laskentaohjelmassa on esim oheisen kuvan mukainen valikko, missä näytetään kompressorin toiminta-alue.
Sitä mistä nämä toiminta-alueen rajat tulevat, en tiedä. Mutta eiköhän valmistajalta niihin perusteet löydy.
Eri tyyppisillä kompressoreilla ja eri kylmä- ja voiteluaineilla rajat ovat tietenkin erilaiset.
Kuvan esimerkki on 10,3 kW ZH26K4E-TFD -kompressorista, jota yleisesti käytetään maalämpöpumpuissa
Onkohan tuollainen laskentaohjelma netissä imuroitavissa?
Jos on niin voisitko antaa linkin.
Olisi mielenkiintoista katsella oman komressorin ja kylmäaineen ominaisuuksia (CRLQ-0350-TDF-551 ja R22)
Koetin Googlella hakea mutta huonolla menestyksellä,tehon ja käyttöjännitteen löysin sekä kirjain Q(=Quiet) mutta en muuta
-
Onkohan tuollainen laskentaohjelma netissä imuroitavissa?
Jos on Niin Voisitko ANTAA Linkin [/ quote]
http://www.emersonclimate.eu/download.cfm?what=download
Kokeile täältä
-
Kiitos :)