Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Jämä => Aiheen aloitti: Nitoja - 16.01.18 - klo:08:00
-
Hei,
Meillä on ongelma vasta valmistuneessa omakotitalossa käyttöveden riittävyyden kanssa. Lämmintä vettä riittää vain muutaman minuutin suihkutteluun ( 2 suihkua). Voisiko joku viisaampi kertoa onko maalämpökoneen ja varaajan kytkennät oikeen? Laitoin liitteeksi kuvan kytkennöistämme ja kytkentä kaaviosta. Mielestäni putket 1 ja 2 pitäisi olla juuri toisin päin?
Voisiko tämä aiheuttaa sen, että vesi kerrostuu väärin säiliössä?
-
Hei,
Meillä on ongelma vasta valmistuneessa omakotitalossa käyttöveden riittävyyden kanssa. Lämmintä vettä riittää vain muutaman minuutin suihkutteluun ( 2 suihkua). Voisiko joku viisaampi kertoa onko maalämpökoneen ja varaajan kytkennät oikeen? Laitoin liitteeksi kuvan kytkennöistämme ja kytkentä kaaviosta. Mielestäni putket 1 ja 2 pitäisi olla juuri toisin päin?
Voisiko tämä aiheuttaa sen, että vesi kerrostuu väärin säiliössä?
En löytänyt toteutuksesta tuota havainnekuvan vaihtoventtiiliä. Onko se piilossa jossain vai puuttuuko. Tai en vain löytänyt. Sen puuttuminen ainakin sotkee systeemin.
-
Itse olen saanut tältä foorumilta sellaisen käsityksen, että tuo varaajattoman pumpun ja gtv:n yhdistelmä ei ole kovinkaan hyvä lämpimän käyttöveden tekemisen suhteen...
-
Vaihtoventtiili on koneessa sisällä. Itellä vain mietityttää nuiden putkien järjestys. Ongelmana on myös se, että lattialämmitysvesi menee liian lämpimänä lattiaan.
Jaa mikähän tuossa sitten on huonoa? Pitää käydä lueskelemassa...
Kiitoksia vastuksista
-
https://jaspi.fi/wp-content/uploads/2017/02/Jama_Star_RST_Inverter_Asentajan-kasikirja_FI_331374.pdf
Tuon manuaalin mukaan vaihtoventtiili on pumppukoneikon sisällä.
Havainnekuva on aika pielessä,valokuvasta näyttäisi että alavaraajan yläosa(lj-meno?) ja ylävaraajan alaosa (lk-paluu?) olisi yhdessä(?)
jämä star inverter (http://aijaa.com/q2hGEu)
https://jaspi.fi/wp-content/uploads/2017/02/Jama_Star_RST_Inverter_Asentajan-kasikirja_FI_331374.pdf
Tuon manuaalin mukaan vaihtoventtiili on pumppukoneikon sisällä.
Havainnekuva on aika pielessä,valokuvasta näyttäisi että alavaraajan yläosa(lj-meno?) ja ylävaraajan alaosa (lk-paluu?) olisi yhdessä(?)
jämä star inverter (http://aijaa.com/q2hGEu)
Jämä inverter varaajan kytkentä (http://aijaa.com/PJgpX5)
Varaajan manuaali
https://jaspi.fi/wp-content/uploads/2016/09/Jaspi_GTV-500-Hybrid_kayttoohje_D103923.pdf
-
Jaa mikähän tuossa sitten on huonoa? Pitää käydä lueskelemassa...
Kiitoksia vastuksista
Ainakin tuosta mun ketjusta sivun kolme ihan alusta löytyy kaavio tähän liittyen:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7504.80
-
https://jaspi.fi/wp-content/uploads/2017/02/Jama_Star_RST_Inverter_Asentajan-kasikirja_FI_331374.pdf
Tuon manuaalin mukaan vaihtoventtiili on pumppukoneikon sisällä.
Havainnekuva on aika pielessä,valokuvasta näyttäisi että alavaraajan yläosa(lj-meno?) ja ylävaraajan alaosa (lk-paluu?) olisi yhdessä(?)
jämä star inverter (http://aijaa.com/q2hGEu)
Laitteen sisällä on toki vaihtoventtiili. Paluulinjasta puuttuu ulkoinen vaihtoventtiili, eikä kytkentä näytä muutenkaan vastaavan suunnitelmaa.
Ei tule toimimaan ilman ulkoista vaihtoventtiiliä tuo kerrosvaraajakytkentä. Ja kytkentä kannattaa laittaa suunnitelman mukaan, paitsi ei ulkoista shunttia ja kierovesipumppua. Varaajan alaosa läpivirtaavaksi.
-
Oliskohan virtaukset nyt jotenkin noin? ::)
-
Oliskohan virtaukset nyt jotenkin noin? ::)
Kyllä ne jokseeni nuin on. Laitoin tuohon kuvaan miten ne kytkeytyy koneeseen. Onko tuo nyt jotenkin väärin asennettu?
-
Kyllähän tuo aloitusviestin näyttämä kytkentä on ihan suden näkönen jos noista kuvista tulkinta vain menee oikein...vaikkei noista kuvista nyt ihan kaikki selviä. Nyt on sovellettu oikeins raskaamman kautta ;D
Ja kyllä tuon jämän esimerkkikytkis on ihan oikein sinänsä...
Ja kyllä juu tuolla setillä on ollut ennenkin vaikeuksia tuottaa tarpeeksi LKV:tä...joku oli vaihtanut kokonaan laitteistoa kun ei riittänyt, mutta en nyt muista kuinka korjattiin...täältä foorumilta se löytyy...
Tässä tapauksessa suurin tuoton este lienee kuitenkin tuo susi kytkentä...
Kyllä tarvitaan tuo toinen vaihtovena ulkopuolelle tuon kytkennän toteuttamiseksi, se toinen tarvittava on siellä pumpun sisällä.
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7833.0;attach=7223;image)
-
Kyllä ne jokseeni nuin on. Laitoin tuohon kuvaan miten ne kytkeytyy koneeseen. Onko tuo nyt jotenkin väärin asennettu?
Lämpöjohto meno tarkoittaa talon lämmitysverkon menovettä ja sen pitää olla kuumempaa kuin paluuvesi.
Onko tosiaan varaajan alimmasta yhteestä otettu lämpöjohto meno?
Jos on niin silloin on väärin.
Lämpöjohto meno pitäisi olla alavaraajan yläosasta ja lämpöjohto paluu alavaraajan alaosaan ja lämpöpumpun paluuseen.
-
Itse kytkisin lattialämmityksen ollessa kyseessä lämmityksen suoraan lattialämmityspiiriin. Koko varaaja pelkästään käyttövedelle.
Silloin ei tarvitse ulkoista vaihtoventtiiliä.
Kerrosvaraajakytkennässä on tärkeä että virtaukset menee suunnitellusti. Aloitussivun periaatekuvan mukaisella kytkennällä voi halutessaan ajaa kerrosvaraajan alaosaa kiinteään lämpötilaan ja shuntilla ohjata sopiva lämpö lattiaan. Ko.kytkennällä menee invertterin hyödyt hukkaan. En tiedä osaako jämä ajaa shuntattua piiriä ilman varaaja-anturia.
-
...Ko.kytkennällä menee invertterin hyödyt hukkaan....
No ei se nyt ihan noin yksiselitteisesti mene
EDIT: Näins se vois mennä ilman shunttia, varsinkin pattereitten kanssa...aloittajalla lienee kuitenkin LL:
(http://)
-
No ei se nyt ihan noin yksiselitteisesti mene
Ei varmaan täysin näin ja eri valmistajissa on eroja.
Onko kellään faktatietoa tai kokemusta miten invertteri käyttäytyy varaaja-anturilla lämmityspiirissä.
Sillä käyttäytymisellä olisi helppo selittää miksi sitä varaajaa ei suositella lämmitykseen. Jos käyttäytyy niin, että pyrkii ajamaan mahdollisimman nopeasti asetusarvoonsa, niin silloin toiminta vastaa on-off pumppua. Invertterin tarkoitus on himmata, kun aletaan saavuttaa asetusarvoa. Pysähtyy vasta sitten, kun minimille mennessä saavuttaa asetusarvonsa.
-
Ei varmaan täysin näin ja eri valmistajissa on eroja.
Onko kellään faktatietoa tai kokemusta miten invertteri käyttäytyy varaaja-anturilla lämmityspiirissä.
Sillä käyttäytymisellä olisi helppo selittää miksi sitä varaajaa ei suositella lämmitykseen. Jos käyttäytyy niin, että pyrkii ajamaan mahdollisimman nopeasti asetusarvoonsa, niin silloin toiminta vastaa on-off pumppua. Invertterin tarkoitus on himmata, kun aletaan saavuttaa asetusarvoa. Pysähtyy vasta sitten, kun minimille mennessä saavuttaa asetusarvonsa.
Faktoja ei ole heittää, mutta toiset pumput kuulostais ontuvan kovasti ja vahvasti eivät suosittele sitä varaajaa invertterin kanssa koska se ohajaus on niin kökkö ettei sitä ole muokattu invertteriä varten vaan ajetaan on/off koneen ohjauksilla asteminuuttien kanssa ja säätö ei pelaa. Suosittelemattomuus pohjautuu siihen että kun ei järki osaa suoriutua hommasta ;)
AIT:lla säätö tuntuis pelaavan varaajankin kanssa ja heillä on se oikein mallikytkäreissäkin, eli se osaa säätää sen homman (tehon/Hz) oikein/kunnolla ettei ammuta ali eikä yli... eivät pelaa asteminuuttien kanssa vaan rehellisellä säädöllä.
Tuossa se on vähän selostettu kuinka sen kuuluu pelata:
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7833.0;attach=7247;image)
-
Faktoja ei ole heittää, mutta toiset pumput kuulostais ontuvan kovasti ja vahvasti eivät suosittele sitä varaajaa invertterin kanssa koska se ohajaus on niin kökkö ettei sitä ole muokattu invertteriä varten vaan ajetaan on/off koneen ohjauksilla asteminuuttien kanssa ja säätö ei pelaa. Suosittelemattomuus pohjautuu siihen että kun ei järki osaa suoriutua hommasta ;)
AIT:lla säätö tuntuis pelaavan varaajankin kanssa ja heillä on se oikein mallikytkäreissäkin, eli se osaa säätää sen homman (tehon/Hz) oikein/kunnolla ettei ammuta ali eikä yli... eivät pelaa asteminuuttien kanssa vaan rehellisellä säädöllä.
Ait:lla on ulkoinen paluuvesianturi ja on/off pumpussa ohjaus tapahtuu paluuveden hystereesillä. Hystereesin asetus on alle ja yli.
Itseä kiinnostaa onko kytkennällä isompi merkitys kuin että onko puskuria. Eli onko puskuri kytketty vesitilan laajentajaksi ja sisäinen kiertovesipumppu hoitaa kierron vai onko nelipistekytkentä ja ulkoinen kiertovesipumppu hoitaa lämmönjaon kierron. Ja lisäksi onko nelipistekykennässä varaaja-anturia vai ei.
Edit.pieni täsmennys
-
Ait:lla on ulkoinen paluuvesianturi ja ohjaus tapahtuu paluuveden hystereesillä. Hystereesin asetus on alle ja yli.
Itseä kiinnostaa onko kytkennällä isompi merkitys kuin että onko puskuria. Eli onko puskuri kytketty vesitilan laajentajaksi ja sisäinen kiertovesipumppu hoitaa kierron vai onko nelipistekytkentä ja ulkoinen kiertovesipumppu hoitaa lämmönjaon kierron. Ja lisäksi onko nelipistekykennässä varaaja-anturia vai ei.
AIT:lla ei ole hystereesi käytössä invertteriohjauksessa niinkun ihan järkeenkäypää onkin, asia hoidetaan tehosäädöllä (=taajuussäätö) tuossa edellisessä leikkeessä se on sanottu...
AIT:lla on varaajan pohjalla paluuanturi varaaja tapauksessa, mallikytkennästä näkyy ja siinä on 4-putki kytkentä..."TRL" lienee tuossa mallikytkennässä se anturi.
-
AIT:lla ei ole hystereesi käytössä invertteriohjauksessa niinkun ihan järkeenkäypää onkin, asia hoidetaan tehosäädöllä (=taajuussäätö) tuossa edellisessä leikkeessä se on sanottu...
AIT:lla on varaajan pohjalla paluuanturi varaaja tapauksessa, mallikytkennästä näkyy ja siinä on 4-putki kytkentä...
Ok. Tuo havainnekuva on hyvä.
Ainakaan ei samanlainen hystereesiohjaus mitä on-off mallissa. Todennäköisesti ei ole tarvetta säätää tuota pysäytysrajaa.
-
Ok. Tuo havainnekuva on hyvä.
Ainakaan ei samanlainen hystereesiohjaus mitä on-off mallissa. Todennäköisesti ei ole tarvetta säätää tuota pysäytysrajaa.
joo se 4K pysäytys lienee kiinteä, eikä siis voi säätää....vähän kuulostaa isolta vois hyvinkin kuvitella että laittais mieluusti siihen2K (eli säätö olis mukava)...no riippuu tietysti olosuhteista ja säädön hyvyydestä ettei loikkaa liian helposti tuon rajan yli ja pysäytä turhaan konetta.
-
En tiedä puhunko puuta heinää, mutta noissa kuvissa on lämmityksen kierto ja alunperin kyseltiin käyttövedestä ? GTV500:ssa k-veden esilämmityskierukat (2 kpl) ja niissä on putket kytkettynä ensimmäisen viestin mukaan. Ylimmäisen esilämmityskierukan jälkeen vesi menee sitten varmaan suihkuun ? (Jos ei Star 12:ssa ole omaa k-veden säiliötä johon tämä esilämmitetty menisi, onkohan sen malli Star RSt 12 ?) Jos esilämmityskierukoiden jälkeen menee suihkuun niin kovemmalla vedenkäytössä vesi ei ehdi lämmitä tarpeeksi noissa kierukoissa (?). Tässä voisi auttaa GTV500:en lämpötilan nosto jolloin lämmönsiirto paranee ja lämmin k-vesi on lämpimämpää ja siten pitäisi riittää hieman pidempää käyttöä ?
-
Kyllä ne jokseeni nuin on. Laitoin tuohon kuvaan miten ne kytkeytyy koneeseen. Onko tuo nyt jotenkin väärin asennettu?
Näyttäisi siltä, että tuota yläosaa ei nyt lämmitetä ollenkaan erillisenä, vaan sen lämmöksi tulee lämityksen tarvitsema lämpö. Alaosallahan täytyy olla täysin oma kierto. Paluuseen pitäisi siis olla omat ulosotot sekä ylä-, että alapöntölle. Vaihtoventtiilillä määrätään, että lämmitetäänkö ylä-, vai alapönttöä. Lämpimänveden kiertoa voi ollakin hankala järjestää kierukoilla, mutta voisi kuvitella, että kierto tulisi vaikka alakierukalla. Tai kierto pitäisi ainakin kuristaa aivan minimiin,jolla vielä hanalle tuleva pysyy max 38 asteessa. Kiertoputket vielä pitää eristää mahdollisimman hyvin.
-
Taitaa täällä aloittajalla olla vääntö kesken putkimiehen tjms kanssa noista kytkennöistä kun on ollut niin hiljaista.... 8)
-
Lämpimänveden kiertoa voi ollakin hankala järjestää kierukoilla, mutta voisi kuvitella, että kierto tulisi vaikka alakierukalla. Tai kierto pitäisi ainakin kuristaa aivan minimiin,jolla vielä hanalle tuleva pysyy max 38 asteessa. Kiertoputket vielä pitää eristää mahdollisimman hyvin.
Käyttöveden kierto näkyy tulevan oikeaoppisesti esilämmitys ja loppulämmityskierukan väliin. Linjansäätöä ja takaiskua ei tosin näy olevan.
Kiertoa ei kannata laittaa menemään esilämmityskierukan läpi, jollei halua kierron lämmittävän lämmityspuolta.
Kierto tarvii vain säätää d1:n ohjeen mukaan, ettei kierto ole liian nopea. LKV-kiertopumpulle ajastintoiminto joko lämpöpumpulla tai pistotulpan ja pistorasian väliin. Eristys on kyllä hyvä tehdä.
-
Kiitoksia kaikille vastauksista. Asiantuntevan oloista porukkaa täällä!
Tänään tulee putkimies töihin, joka on = velimies, joten näillä tiedoilla on hyvä antaa ohjeita näin maallikkona :) Toiveet on korkealla, että saadaan tänään hommat paremmalle mallille ja käyttövesi alkaisi riittämään paremmin sekä sisälämpö saataisiin tasaisemmaksi.
Tämä ei ole RST malli.
-
No jos sinne nyt saat sen 'Oikean' kytkennän niin silti voit varautaua pieneen epävarmuuteen riittävyyden suhteen ja vähintään joudut laittamaan yläpään asetuksen 'turhan' kuumaksi....no aika näyttää, iso merkitys on sillä veden kulutuspuolella tähän asiaan.
-
Mitenkäs tämä homma ratkesi? Minkäläinen on nykyinen kytkentä ja riittääkö lämmin käyttövesi?
-
Kytkentöjä muuttamalla homma pelaa ihan mukavasti tällä hetkellä. Säästöasetuksella lämmintävettä riittää ihan hyvin viidelle hengelle. Ollaan kyllä melko pihejä suihkuttelijoita.
Ihan mielenkiinnosta montako käynnistystä keskimäärin ko. inventteri tekee vuodessa?
-
Onko kytkentä nyt aloituskuvan piirroksen mukainen vaiko joku muu?