Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Ekowell => Aiheen aloitti: Jome - 08.12.05 - klo:07:16
-
Sain tarjouksen Ekowelllin EVT500-pumpusta varustettuna alijäähdyttimellä ja kolmella lämmityspiirillä eli omat piirit kuiville ja kosteille tiloille sekä alijäähdyttimeltä oma lämmityspiiri meidän tapauksessa autotallille ja ilmastointikoneen vesipatterille.
Pitääkö myyjän puheet paikkansa, että alijäähdytin ei kuluta muuta sähköä kuin yhden kiertovesipumpun (40W) kulutuksen? Tuohan tarkoittaisi sitä, että autotallin ja iv-koneen vesipatterin lämmitykseen ei kuluisi vuodessa kuin noin 20 euroa. Kuulostaa minusta ainakin hieman liian hyvältä.
Miten olette itse hyödyntäneet alijäähdytintä?
Millaisia kokemuksia teillä on muuten Ekowellista? Onko äänekäs ja miten on toiminut? Oletteko tarvinneet huoltoa tai muuta teknistä tukea?
Itsellä tarjous tuli pyynnön jälkeisenä päivänä ja sen jälkeen myyjä on pariin otteeseen soitellut ja kysellyt tuntemuksia ja vastaillut kysymyksiin. Mitoituslaskelmaa ei vaan tahdo saada.
Tarjoushinta oli 8790 euroa tontille tuotuna.
Mitoitus on kuulemma mallia täysteho. Lämpimiä kuutioita on 556 ja neliöitä 212.
-
Sain tarjouksen Ekowelllin EVT500-pumpusta varustettuna alijäähdyttimellä ja kolmella lämmityspiirillä eli omat piirit kuiville ja kosteille tiloille sekä alijäähdyttimeltä oma lämmityspiiri meidän tapauksessa autotallille ja ilmastointikoneen vesipatterille.
Onko kakkospiirille kiertovesipumppu mukana tarjouksessa, onko myös alijäähdyttimelle?
Pitääkö myyjän puheet paikkansa, että alijäähdytin ei kuluta muuta sähköä kuin yhden kiertovesipumpun (40W) kulutuksen? Tuohan tarkoittaisi sitä, että autotallin ja iv-koneen vesipatterin lämmitykseen ei kuluisi vuodessa kuin noin 20 euroa. Kuulostaa minusta ainakin hieman liian hyvältä.
Alijäähdytin tuottaa lämpöä, kun kompressori on päällä ja tuotettu lämpöteho on joku osa kompressorin tuottamasta lämmöstä. Meillä on evt752 ja alijäähdyttimen luvattu lämpötuotto on muistaakseni jossain 1.5-2kw:n paikkeilla.
Miten olette itse hyödyntäneet alijäähdytintä?
En vielä mitenkään. Tarkoitus on käyttää sitä autotallin lämmittämiseen ja ilmanvaihdon jälkilämmitys on käynyt mielessä. Mutta kannattaa pitää mielessä, että lämpöä tulee vain silloin kun kompura käy. Toinen tärkeä asia on, että alijäähdytin tuottaa lämpöä vain, jos sen antama lämpöteho lämmittää kohdetta. Eli se soveltuu hyvin kylmien kohteiden lämmittämiseen, kuten vaikkapa juuri iv-koneen tuloilman lämmittämiseen. Autotallin lämmittämiseen sen hyöty on siinä ja siinä, tosin alijäähdyttimen piiri on omansa ja siihen voi laittaa pakkasnestettä ja käyttää esim. autotallin ovien lähellä olevissa putkissa. Terassia tai kulkuteitä sillä olisi hyvä pitää sulana.
Millaisia kokemuksia teillä on muuten Ekowellista? Onko äänekäs ja miten on toiminut? Oletteko tarvinneet huoltoa tai muuta teknistä tukea?
Meillä evt752 on nyt käynyt teknisessä tilassa kahta kuukautta vajaa kaksi vuotta. Ei ongelmia. Kerran soitin asentajalle kun kompuran vastus / suojakytkin ("moottorinsuoja") oli lauennut. Silloin tehtiin sähkötöitä, liittyi kai siihen.
Kone ei ole erityisen äänekäs, mutta kyllä sen tuntee kun se käy. Poika nukkuu teknisen tilan seinän takana, eikä ole valittanut.
Itsellä tarjous tuli pyynnön jälkeisenä päivänä ja sen jälkeen myyjä on pariin otteeseen soitellut ja kysellyt tuntemuksia ja vastaillut kysymyksiin. Mitoituslaskelmaa ei vaan tahdo saada.
Kuka sinulle konetta myy?
Tarjoushinta oli 8790 euroa tontille tuotuna.
Kallis on..., itse maksoin vajaa kaksi vuotta sitten 8490 eur + asennus
Mitoitus on kuulemma mallia täysteho. Lämpimiä kuutioita on 556 ja neliöitä 212.
Minne päin Suomea? Meillä hiukan enemmän neliöitä (jotain 220 kahdessa kerroksessa), myyjä tarjosi täystehoisena evt752 -mallia ja 700m putkea vaakana. Muuten olen sitä mieltä, että täystehomitoitusta ei kannata ottaa, ajatellen vaikka sitä alijäähdytintä (joka siis tuottaa lämpöä vain kun kompura käy).
Lue Petrin jutut hänen kokemuksistaan noin 160m2:n talon lämmittämisestä ekowellin pienimmällä mallilla: linkki (http://groups.google.com/group/sfnet.keskustelu.rakentaminen/search?group=sfnet.keskustelu.rakentaminen&q=ekowell+ect). Sopivilla hakusanoilla löydät lisää. Tuohon ECT-malliin ei ehkä alijäähdytintä saa, mutta Petrin kirjoituksista näet, että talo lämpiää edullisesti pienellä pumpulla (ei tarvetta sähkövastuksille) ja vesi riittää suihkussa kun laittaa saunakytkimen päälle (säästötoiminnot pois kolmeksi tunniksi, alavaraajan lämpötila yläasetukseensa, ei edelleenkään tarvetta vastuksille), vaikka varaaja on pieni. Pieni pumppu vie vähemmän tilaa, lämpöhukka on pienempi, kompressorin vaihto on halvempi kun sen aika tulee, kompura pitää vähemmän meteliä, jne. Mitoitusta kannattaa miettiä pitkään ja hartaasti varsinkin jos taloon tulee takka tai useampia ja varsinkin jos eristykset tehdään hyvin.
Edit: korjasin ääkköset
-
Onko kakkospiirille kiertovesipumppu mukana tarjouksessa, onko myös alijäähdyttimelle?
Molempiin on kiertovesipumppu mukana.
Alijäähdytin tuottaa lämpöä, kun kompressori on päällä ja tuotettu lämpöteho on joku osa kompressorin tuottamasta lämmöstä. Meillä on evt752 ja alijäähdyttimen luvattu lämpötuotto on muistaakseni jossain 1.5-2kw:n paikkeilla.
Lämpötuottoa luvattiin meille 1.6kW.
En vielä mitenkään. Tarkoitus on käyttää sitä autotallin lämmittämiseen ja ilmanvaihdon jälkilämmitys on käynyt mielessä. Mutta kannattaa pitää mielessä, että lämpöä tulee vain silloin kun kompura käy. Toinen tärkeä asia on, että alijäähdytin tuottaa lämpöä vain, jos sen antama lämpöteho lämmittää kohdetta. Eli se soveltuu hyvin kylmien kohteiden lämmittämiseen, kuten vaikkapa juuri iv-koneen tuloilman lämmittämiseen. Autotallin lämmittämiseen sen hyöty on siinä ja siinä, tosin alijäähdyttimen piiri on omansa ja siihen voi laittaa pakkasnestettä ja käyttää esim. autotallin ovien lähellä olevissa putkissa. Terassia tai kulkuteitä sillä olisi hyvä pitää sulana.
Meillä autotalli on 20 m talosta ja pumpusta. Hieman alkaa epäilyttää.
Meillä evt752 on nyt käynyt teknisessä tilassa kahta kuukautta vajaa kaksi vuotta. Ei ongelmia. Kerran soitin asentajalle kun kompuran vastus / suojakytkin ("moottorinsuoja") oli lauennut. Silloin tehtiin sähkötöitä, liittyi kai siihen.
Kone ei ole erityisen äänekäs, mutta kyllä sen tuntee kun se käy. Poika nukkuu teknisen tilan seinän takana, eikä ole valittanut.
Kuka sinulle konetta myy?
Trade Vision Tampereelta
Kallis on..., itse maksoin vajaa kaksi vuotta sitten 8490 eur + asennus
Minne päin Suomea? Meillä hiukan enemmän neliöitä (jotain 220 kahdessa kerroksessa), myyjä tarjosi täystehoisena evt752 -mallia ja 700m putkea vaakana. Muuten olen sitä mieltä, että täystehomitoitusta ei kannata ottaa, ajatellen vaikka sitä alijäähdytintä (joka siis tuottaa lämpöä vain kun kompura käy).
Talo tulee Porin lähelle. Meille mitoittiin porakaivoa 140 metriä hinnalla 5800 euroa+maaosuus 68€/m.
-
Tarjoushinta oli 8790 euroa tontille tuotuna.
Mitoitus on kuulemma mallia täysteho. Lämpimiä kuutioita on 556 ja neliöitä 212.
Paljonko neliöistä ja kuutioista ottaa erillinen (20 metriä asuinrakennuksesta) autotallirakennus. ?
Tuleeko pumppu autotalirakennukseen, josta
lämmönsiirto lämpökanaalia pitkin ?
Mikä on asuinrakennuksen kerrosluku ?
Jos ei mitoituslaskelmaa niin miten päätyä tuohon pumpputehoon/malliin?
Ekowell kotisivuilla EVT500 hinta 7810 eur - onko tämän ja maksamasi hinnan erotus = aliäähdyttimen hinta + rahti ?
-
Arvailen että IVK:n jälkilämmitykseen alijäähdytin sopii huonosti.
Jos olisin alijäähdytteistä pumppua laittamassa käyttäisin sitä varaston laatan sulanapitoon. Kaipa sillä pientä peruslämpöä voisi pitää autotallinkin lattiassa, mutta autotalliin kannattaisi ehkä varata lisälämmitinkin, jos siellä joskus talvella remppailee.
(ja kosteuden poistoon ilmankuivain)
-
Autotallissamme on lämpimiä neliöitä 57 ja kuutioita 143. Pumppu tulee taloon tekniseen tilaan. Talossa on pääasialliset lämmön käyttökohteet, joten en näe mitään järkeä laittaa pumppua autotalliin.
Talossa on 1 kerros
Lähtökohtana on, että jos ei tule mitoituslaskelmaa, niin ei tule kauppaakaan.
Jos laitteen hinta on 7810 euroa, niin reilu tonni alijäähdyttimestä ja kiertopumpusta sekä rahdista ja opastuksesta on aika kova hinta.
-
Autotallissamme on lämpimiä neliöitä 57 ja kuutioita 143. Pumppu tulee taloon tekniseen tilaan. Talossa on pääasialliset lämmön käyttökohteet, joten en näe mitään järkeä laittaa pumppua autotalliin.
Talossa on 1 kerros
Lähtökohtana on, että jos ei tule mitoituslaskelmaa, niin ei tule kauppaakaan.
Jos laitteen hinta on 7810 euroa, niin reilu tonni alijäähdyttimestä ja kiertopumpusta sekä rahdista ja opastuksesta on aika kova hinta.
Kerrotko lisää miten edustajan kanssa homma etenee jos/kun saat mitoituslaskelman. Kiinnostaa kuulla myös minkä kokoista taloa aijot lämmittää.
Itsellä suunnitteilla n. 165 m2 1,5 krs puutalo. Lisäksi erillinen autotalli n. 80 m2. Ajatuksena ollut että maalämpöpumppu sijoitettaisiin autotalliin ja alijäähdytin antaisi lämpönsä tähän (erillinen piiri jonka neste ei jäädy). Kuinka itse aijot lämmittää autotallin (entä ilmanvaihto?). Taloon lämpö siirrettäisiin kanaalissa (kierrolla).
-
Taloon tulee lämpimiä neliöitä 155 ja lämpimiä kuutioita reilu 400. Autotaliin tulee 57 neliötä lämmintä ja 143 kuutiota. Välimatkaa rakennuksilla on noin 20m.
Molemmat rakennukset lämmitettään Warmian lattialämmityksellä. Talon ja autotallin välille tulee Uponorin Ecoflex putkisto. Samassa putkessa menee myös autotallin vesijohdot. Autotalliin tulee oma jakotukki.
Lämpöpumppu tulee tosiaan taloon. Talo on suunniteltu siten, ettei tarvita lämpimän veden kiertoa. Autotallista se pitäisi toteuttaa ja se aiheuttaa kuluja. Pumpun sijoittamista taloon tukee mielestäni se, ettei ole mitään järkeä kuljettaa lämpöä turhaan kahden rakennuksen välillä ainakaan siihen suuntaan, että 95% (heitto) tarvittavista lämmöistä kulkee maassa.
Autotallin ilmanvaihto toteutetaan huippuimurilla, jossa on alipaineläppä. Elikkäs kosteusanturi pistää huipparin käyntiin ja imu avaa läpän. Kun huippari sammuu, niin läppä sulkeutuu, eikä lämpöä mene harakoille.
-
Ei kylläkään Ekovellin tietoa, mutta ...
laskin jotta Geopro:ssa alijäähdytin maksaa 400€ netto. Siihen voinee itse kyhätä vaikkapa avoimella paisuntasäiliöllä ja glygolinesteellä varustetun lämmityspiirin....
-
Ekowell sai eilen kyseenalaisen kunnian olla ensimmäinen toimittaja, joka antaa mitoituslaskelman puhelimitse.
Mitoitus on täysteho, taloon riittää se 8,8 kW, mitä pumppu antaa ja autotalliin alijäähdyttimen 1,6 kW. Arviokulutus on 7000 kWh/vuodessa. Alijäähdytintä muistettiin mainostaa kyllä paljon, että kiertopumpun teho on ainoa, mikä autotallin lämmityksestä aiheuttaa kuluja...
Ei oikein vakuuta.
-
Mietin tuossa että kannattaako sitä alijäähdytintä käyttää harakoiden lämmittämiseen, eli olisiko parempaa kohdetta alijäähdyttimen lämmöille.
Ohessa Veismannin dokusta otettu kuva, sanovat, että pumpun hyötysuhde paranee 5%. Luulisin olevan enemmänkin esim. käyttöveden lämmityksessä, kun lauhtumispaineet ovat AINA alhaiset, eli etu tullee sähkönkulutuksen laskusta.
(http://us.f3.yahoofs.com/blog/43a7c487z3b969344/0/__sr_/e749.jpg?mgYYUqDBqATfbBMa)
Eli lauhdutuspuolella yli jäänyt lämpö siirretään höyrystimen jälkeen kylmäaineeseen (kylmäainelämpötilat ovat vielä pakkasen puolella ennen kompressoria). Kun paisunutaventtiilin termostaatti sijoitetaan alijäähdyttimen jälkeen, säätyy kierto ottaen huomioon alijäähdytyksen lämmön.
Vaikuttaisi siltä, että tällaisella kytkennällä pitäisi pumpun toimia ikään kuin:
- lämpö siirretään matalaan lämpötilaan (parempi hyötysuhde)
- lämpö otetaan korkeammasta lämpötilasta (parempi hyötysuhde)
Ei ihan ikiliikkuja...
Jarno
-
Eli lauhdutuspuolella yli jäänyt lämpö siirretään höyrystimen jälkeen kylmäaineeseen (kylmäainelämpötilat ovat vielä pakkasen puolella ennen kompressoria).
Alijäähdytintä on mainostettu soveltuvaksi mm. terassin lämmittämiseen. Tuollaisesta höyrystyneen kylmäaineen tulistamisesta ennen kompressoria en ole ennen kuullutkaan, mutta ajatuksena se on sinänsä mielenkiintoinen. Toisaalta saavutetaanko sillä jotakin etua, jos sama lämpömäärä ensin poistetaan kylmäaineesta ja sen jälkeen palautetaan se höyrystimen jälkeen takaisin? Onko joku pumppuvalmistaja toteuttanut tällaisen systeemin? Ja onko tuo varma tieto, että kylmäaine menee pakkaselle höyrystymisvaiheessa? Äkkiseltään kuulostaa yllättävältä, kun lauhduttimelta lähtiessään kylmäaine voi kuitenkin olla vielä 40-asteista tai ylikin. Alijäähdyttimen tarkoituksena ylipäätään kai on imeä loppulämmöt kylmäaineesta lauhduttimen jälkeen, vai olenko ymmärtänyt väärin? Kovin tarkkoja kuvauksia alijäähdyttimen periaatteista ei tunnu olevan ainakaan helposti saatavilla käsiin.
- I
-
Kylmäaine menee pakkaselle paisuntaventtiilissä lauhduttimen jälkeen. Ko. venttiilissä paine laskee rajusti, jolloin aineen lämpötila laskee reilusti pakkasen puolelle (voi olla esim -15 astetta). Tällöin saadaan maapiiristä lämpöä imettyä, vaikka olisi neste jo tulessaan nollan alapuolella.
Jarno
-
Kylmäaine menee pakkaselle paisuntaventtiilissä lauhduttimen jälkeen. Ko. venttiilissä paine laskee rajusti, jolloin aineen lämpötila laskee reilusti pakkasen puolelle (voi olla esim -15 astetta). Tällöin saadaan maapiiristä lämpöä imettyä, vaikka olisi neste jo tulessaan nollan alapuolella.
Asiahan on loppujen lopuksi aika selvä, jos sitä yhtään ajattelee. Kylmäaine ottaa höyrystymiseen tarvittavan lämmön tietenkin sieltä, mistä se sen helpoiten saa, eli se käyttää aluksi omaa lämpösisältöään. Lämmönsiirtoa maapiiristä kylmäaineeseen tapahtuu, kun kylmäaine on jäähtynyt tarpeeksi. Aivan järkeenkäypää, mutta eipä ole ennen tullut ajateltua näin pitkälle. Ja mitä kylmempää kylmäaine on höyrystimelle tullessaan, sitä aikaisemmin lämmön siirtyminen maapiiristä kylmäaineeseen alkaa ja sitä enemmän lämpöä maapiiristä saadaan. Tulistamalla höyrystynyttä kylmäainetta alijäähdytyslämmöllä voisi siis hyvinkin saada hyötysuhdetta paremmaksi, mutta onko Viesmann tai joku muu pumppuvalmistaja jo tehnyt näin (laittamasi kuvan paikalla näkyi minulla vain punainen rasti)?
- I
-
Katsos näkyykö kuva nyt. Ko. tekniikka on Viessmannin pumpussa. Ko. kuva löytyy dokumentista http://www.viessmann.de/web/germany/com_publish.nsf/AttachmentsByTitle/ts-heat-pumps.pdf/$FILE/ts-heat-pumps.pdf
Jarno
-
Alijäähdytyksen ymmärtämiseksi on tutustuttava
log-ph diagrammiin.
Lauhdutus "jatkuu"siinä vakiopaineessa yli rajakäyrän lisäten näin höyrystimen lämpösisältöä
(kj/kg kylmäainetta)näin ollen alijäähdytyskoneissa
höyrystimen koko on oltava suurempi.
Alijäähdyttimestä saatava teho on lähes ilmaista,mutta se on myös määrältään rajallista
5-15% lämmitystehosta riippuen rakenteesta ja käyttökohteesta
-
Bentone/CTC ecoheat taitaa käyttää samaa
alijäähdytysideaa kuin Viessmann.
Ainakin he mainostavat että alijäähdytys on
toteutettu "patentoidussa" höyrystimessä.
Tuo kai on hyvä idea lämpötalouden kannalta,
mutta yleisesti "suction gas superheating" eli
imukaasun tulistuminen on kai negatiivinen ilmiö,
koska se lisää kompressorin lämpörasitusta.
-
yleisesti "suction gas superheating" eli imukaasun tulistuminen on kai negatiivinen ilmiö, koska se lisää kompressorin lämpörasitusta.
Mutta jos alijäähdytys on höyrystimessä, ja paisuntaventtiilin termostaatti vasta sen jälkeen, säätää paisuntaventtiili kylmäaineen ruiskutusta siten, ettei lämpötila nouse korkeammaksi kuin on haluttu. Eli tilanne vastaisi höyrystyksen kannalta samaa kuin lämpimämpi lämmönlähde?
Jarno
-
Taidat olla oikeassa, ainakin tuossa Viessmannin
paperissa tosiaan väitettiin imukaasun jälkilämmityksen
vain pienentävän kompressorin kuormaa.
Taitaa tuo imukaasun tulistuminen olla haitallinen
ilmio lähinnä jäähdytykseen tarkoitetuissa
lämpöpumpuissa.
-
Tulistuksen poistolla varustettu lämpöpumppu ei voi koskaan olla ns,täysteholämpöpumppu koska käyntiaika täytyy saada näissä mahdollisimman
pitkäksisi ,ihanteellinen mitoitus olisi näissä on n.75%
lämmitystehontarpeesta joka vastaa 98%vuotuisesta kilowattitunneista näin saadaan mahdolliman suuri
lämpökerroin, Puutuva energia tehdään sähköllä
n 2% pakkashuippuina jota ei edes ole viime vuosina
tarvittu,
-
Yksi idea mulle tuli mieleen, miten ekowellin erillistä
alijäähdytintä voisi hyödyntää varsin helposti:
Ajaa yksinkertaisesti lattialämmityksen paluuvesi
sen läpi. Se on kuitenkin aina vähintään muutaman
asteen viileämpää kuin alasäliö, joten siitä saisi jotain hyötyä.
Jos vielä asentaisi esim. asuintilojen ja autotallin lattialämmitykset sarjaan,
saisi paluuveden lämmöt vielä alemmas. Tosin silloin pitäisi autotallin
lattialämmitysputket olla järeää
tavaraa tai pitäisi olla osittainen ohivirtaus, jotta
virtausvastus ei liiaksi kasvaisi. Ohivirtaus
pitäsi vielä olla niin, että se ohittaisi myös alihäähdyttimen, jotta nimenomaan autotallin viileä
paluuvesi nostaisi alijäähdytystehot maksimiin.