Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönjako => Aiheen aloitti: Capsu - 16.10.17 - klo:23:46
-
Onko muilla ollut pattereiden yhteydessä olevien termostaattien kanssa ongelmia niiden läpi virtaavan veden ulinasta/"viheltämisestä" ja jos on ollut niin oletteko saaneet ratkaistua ongelman, että eivät ulisi? Ilmeisesti tuo liittyy siihen kun termari on sulkemassa tai aukasemassa virtausta patterille ja nyt kun keikutaan rajan molemmin puolin, niin tuntikausia jatkuva vinkuminen alkaa jo häiritä yöunia.
Meillä yläkerran makuuhuoneissa termostaatit vesipatterissa kun muuten lämpiää huoneet liikaa alakerran portaikon kautta tulevan lämmön takia.
-
Koeta säätää tämä liitynnän kierrekorkin alla olevasta säätöruuvista patterin virtaamaa vähän pienemmälle.
(http://4.bp.blogspot.com/-rOyJrf6WOPw/TuPqaI5COOI/AAAAAAAAAss/ff7Es-aPuVM/s400/ohje4.JPG)
Lopettaa todennäköisesti termostaattiventtiilin värinän.
-
Ok, täyytyy kokeilla
-
Koeta säätää tämä liitynnän kierrekorkin alla olevasta säätöruuvista patterin virtaamaa vähän pienemmälle.
(http://4.bp.blogspot.com/-rOyJrf6WOPw/TuPqaI5COOI/AAAAAAAAAss/ff7Es-aPuVM/s400/ohje4.JPG)
Lopettaa todennäköisesti termostaattiventtiilin värinän.
Tuosta poistopuolen venttiilistä on nii monenlaisia ohjeita. Moni sanoo, että sen pitää olla aina täysin auki ja jotku sanoo että pitää kuristaa. Itse olen sitä mieltä, että sen pitää olla täysin auki ja tulopuolelta säädetää se virtaus. Meillä osassa uusituissa poistopuolen venttiileissä ei ole kuin kiinni auki tyyline se venttiili.
Kyllä meilläkin pitää osa linjoista ja venttiileistä ääntä silloin kun pidetään kiertovesipumppua isolla nopeudella ja onhan se toki vähä ärsyttävää.
-
Jos on ns. yksiputkijärjestelmä, ei ole syytä kajota sen liitäntäyksikössä olevaan vastaavaan säätimeen,
koska se vaikuttaa koko sen linjan kierron tasaukseen, jossa ko. patteri on mukana.
Jos kuitenkin on kyseessä kaksiputkijärjestelmä, jossa on siis erikseen syöttölinja ja paluu linja,
voidaan patterikohtaisia säätöjä tehdä ihan vapaasti.
Sinänsä maalämmityksen kannalta on edullisinta, että kaikki patterit ovat ihan täysillä auki,
jolloin päästään mahdollisimman alhaiseen kiertoveden lämpötilaan
ja parhaaseen mahdolliseen maalämpöjärjestelmän hyötysuhteeseen, COP.
Toisinaan kuitenkin käy niin, että joku huone, esimerkiksi makuuhuone on liian lämmin
ja silloin joudutaan rajoittamaan sen tilan patterin lämmitystehoa kuristamalla patterin läpivirtausta.
Yhden tai kahden patterin virtauksen kuristaminen ei juurikaan vaikuta kiertoveden lähtölämpötilaan,
eikä myöskään järjestelmän hyötysuhteeseen.
Uskoisin, että aloittajan tapauksessa on kyseessä kaksiputkijärjestelmä,
koska yksiputkijärjestelmässä on patteriventtiilin yli alhaisempi paine-ero ja siksi värähtelyä ei niissä juurikaan esiinny.
-
Tuosta poistopuolen venttiilistä on nii monenlaisia ohjeita. Moni sanoo, että sen pitää olla aina täysin auki ja jotku sanoo että pitää kuristaa. Itse olen sitä mieltä, että sen pitää olla täysin auki ja tulopuolelta säädetää se virtaus. Meillä osassa uusituissa poistopuolen venttiileissä ei ole kuin kiinni auki tyyline se venttiili.
Kyllä meilläkin pitää osa linjoista ja venttiileistä ääntä silloin kun pidetään kiertovesipumppua isolla nopeudella ja onhan se toki vähä ärsyttävää.
Vanhemmissa patteriverkoissa tuo venttiili tarkoitettu patteriverkon virtauksien tasapainottamiseen,usein käytetään nimeä "linjasäätöventtiili"
Yhden kiertopumpun ja useamman patterin verkossa veden virtausta joutuu joidenkin patterien osalta kiinteästi kuristamaan että kaikille pattereille saadaan riittävä virtaus aikaiseksi ja tasainen lämmitys taloon.
Jos patteriverkossa on pitkät linjat ja paljon pattereita niin yleensä tulee tilanne että linjan päässä olevat patterit ei lämpene kunnolla jos linjasäätö on pielessä.
Uudemmissa patteriverkoissa ei tuollaista erillistä linjasäätöä ole vaan ko säätö on termostaattiventtiilin yhteydessä patterin menoputkessa ;)
-
Usein syynä kieroveipumun liian suuri teho.
Lisäksi ongelma voi aiheutua liian monesta suljetusta termostaatista jolloin paine nousee avoimissa venttiileissä.
Ongelman ratkaisuun kuuluu tietää lämpöpumpun tyyppi, kiertopumpun asettelu ja putkiverkoston rakenne, kytkentä ja mahdolliset lattialämmitykset.
Myös huonelämpötila ja lämmitysveden lämpötilan säätö vaikuttavat.
Lvi-ammattilaiselle tyypillinen ongelman ratkaisi juttu.
-
Mulla on termostaatti paikoillaan vain olkkarissa (kun siellä on takka), kaikissa muissa huoneissa olen termarit ottanuut pois, ja säätänyt lämpötilan sopivaksi (samaksi muiden huoneiden kanssa) tuolla paluuventtiilillä. Sitä varten se paluuventtiili siinä on.
Ei tule vedon tunnetta, kun kaikkialla sama lämpö ja kun on jatkuva virtaus verkostossa, niin ei kovillakaan pakkasilla pääse putket jäätymään, mikä teoriassa voisi tapahtua jos käyttää termostaatteja (kierto pysähtyy).
Mulla on myös kytkentä, jolla voin pakottaa kiertovesipumput käymään, vaikka pumpun logiikka ne esim vikatilassa sammuttaisikin, kiertävä vesi ei jäädy niin helposti.
-
Uskoisin, että aloittajan tapauksessa on kyseessä kaksiputkijärjestelmä,
koska yksiputkijärjestelmässä on patteriventtiilin yli alhaisempi paine-ero ja siksi värähtelyä ei niissä juurikaan esiinny.
Kyllä kyseessä siis kaksiputkijärjestelmä. Meillä on alakerrassa ja kellarissa lattialämmitys ja yläkerrassa kolme patteria, jotka lämmittävät yläkerran. Lattialämmityksessä termarit käytännössä aina auki eli vapaa virtaus esisäätöjen mukaisesti. Pumppuna IVT:n X15 ja sisäinen kiertovesipumppu I:llä ja ulkoinen pumppu III:lla. Korkeuseroa yläkerran ja kellarin, jossa pumppu, välillä n.8m.
-
Ok, täyytyy kokeilla
Taitaa olla myöhäistä sanoa että tuohon kokeiluun liittyy kohtuullinen vesivahingon vaara... Tutkin uteliaisuuttani meillä putkiremontissa poistettuja paluuventtiilejä. Irrotin niistä sen säädön päällä olevan kierrekorkin, ja joka kerta sen tiiviste meni riekaleiksi. Ne olivat kyllä vuodelta 1970. En tiedä sanoa kuinka todellinen vuotovaara tiivisteen rikkoutumisesta tulee mutta varautuisin kyllä asiaan.
Muuten, olen paljolti samaa mieltä egon kanssa. Virtaus luultavasti liian iso. Korjaus vaihtoehtoja on monta. Kerro edes minkä merkkiset ja ikäiset termostaattiventtiilit 3:ssa patterissa on.
-
Ei vielä kajottu tuohon paluuventtiiliin, ajattelin viikonloppuna paremmalla ajalla katsoa tuota. Ensiapuna laitettin kiertovesipumppu II:lle ja ääni heikkeni huomattavasti. Pienemmälle ei oikein voi laittaa kun lämpöpumpun sisäinen kiertovesipumppu on I:llä, oletan, että alkaa vain vesi kiertämään merkittävästi hullunkierron kautta lämpöpumpun luupissa, jos laittaa molemmat I:lle. Linjan viimeinen patteri viileni jo merkittävästi, vaikka termariin ei koskettu. Termostaatit on asennettu 2011 loppuvuodesta, eli ikää nillä on nyt aika tarkkaan 6v.
-
Meillä tehtiin kerrostalossa patteriverkoston tasapainoitus työ.
Ehdoton edellytys oli, että patterien ala SULKU on täysin auki.
Se on VAIN SULKU, sillä ei saa säätää mitään, sen pitää olla "selällään".
Kaikki patterikohtainen säätö tapahtui termostaatin alla olevalla renkaalla, joka kuristaa virtausta.
Sille on arvot laskettu ja sen edellytys on, että alasulku on täysin auki.
Kaikkiaan termareita on noin 200 kpl. joten tekijät toki tiesi, mitä tekevät.
Firma joka työn teki, on eräs Lounais-suomen tunnetuimpia, Vahanen OY, alallaan.
Mainittakoon, että termarit ja niiden runko on noin 8 vuotta vanhoja, Danfoss,
ja niissäkin siis on jo tuo virtauksensäätö rengas.
-
Ehdoton edellytys oli, että patterien ala SULKU on täysin auki.
Se on VAIN SULKU, sillä ei saa säätää mitään, sen pitää olla "selällään".
Kaikki patterikohtainen säätö tapahtui termostaatin alla olevalla renkaalla, joka kuristaa virtausta.
Sille on arvot laskettu ja sen edellytys on, että alasulku on täysin auki.
Hmm :-\ , väitän että tuo pätee vain uusissa toteutuksissa, kun termostaattiventtiili ja paluuventtiili ovat molemmat "nykyaikaisia". Capsu ei ole kertonut onko hänen patterinsa ja paluuventtiilit kuinka vanhoja. Jos ne on asennettu kauan sitten, niin esim. meidän 1970 valmistuneessa talossa vanhimmissa Danfossin termostaattiventtiileissä ei ollut säätöä/säätörenkaita, vaan tasapainotus oli hoidettu paluuventtiiliä säätämällä.
-
Patterit, putkistot ja termarit on kaikki asennettu 2011, nyt aika tarkkaan kuusi vuotta sitten. Termareina pattereissa ainakin minulle tuntemattomampi Emmeti
-
Patterit, putkistot ja termarit on kaikki asennettu 2011, nyt aika tarkkaan kuusi vuotta sitten. Termareina pattereissa ainakin minulle tuntemattomampi Emmeti
Tuolta varmaankin löytyy asennettuna oleva mallikin;
http://pdf.archiexpo.com/pdf/emmeti-spa/valves-lockshields-poker-it-gb-03/51487-199451.html