Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: hsal - 30.08.17 - klo:10:27
-
Tervehdys, mitoitus- ja merkki/mallivinkkejä maalämmölle kaivataan tänä syksynä rakennettavaan OKT-kohteeseen. Tarkoituksena rakentaa siis 1,5krs lamellihirsitalo, kerrosala alakerta 144m² ja yläkerta 130,5 m². Seuraavassa taustatietoja:
Rakennuksen sijainti: Nokia
Rakentamisvuosi: 2017 - 2018
Lattialämmitys vesikiertoinen
Ilmanvaihto koneellinen iv. lämmöntalteenotolla
Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat 8,98m*14,98m
Ulkoseinä lamellihirttä, kokonaispaksuus 240mm
Kerrosten lukumäärä 1,5
Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain: Alakerta 131m² ja yläkerta 123 m²
Huonekorkeudet kerroksittain: Alakerta 2,7m ja yläkerran keskikorkeus ~1,7m (Harjakatto)
Alapohjan laatu: Maanvarainen laatta, eristepaksuus ~200mm
Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus: Ekovilla 498mm
Ikkunat normaalit 2-lasiset
-
Koetan alkaa tekemään laskelmaa tähän...
...
Onko hirren paksuus tuo 240 mm, vai onko ulkoseinärakenteessa jotain muutakin, kuin tuo lamellihirsi?
Ovatko ikkunat tosiaan 2 -lasisia, vai 3 -lasisia?
-
Koetan alkaa tekemään laskelmaa tähän...
Onko jotain lisätietoja, joita tarvitset laskelmaan?
-
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7619.msg101454#msg101454
Näppäilyvirhe ikkunoiden kanssa, 3-lasisia ikkunoita tarkoitin :) Seinässä ei muuta eristettä, pelkkä 240mm hirsi vain.
-
Tervehdys, mitoitus- ja merkki/mallivinkkejä maalämmölle kaivataan tänä syksynä rakennettavaan OKT-kohteeseen. Tarkoituksena rakentaa siis 1,5krs lamellihirsitalo, kerrosala alakerta 144m² ja yläkerta 130,5 m². Seuraavassa taustatietoja:
Rakennuksen sijainti: Nokia
Rakentamisvuosi: 2017 - 2018
Lattialämmitys vesikiertoinen
Ilmanvaihto koneellinen iv. lämmöntalteenotolla
Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat 8,98m*14,98m
Ulkoseinä lamellihirttä, kokonaispaksuus 240mm
Kerrosten lukumäärä 1,5
Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain: Alakerta 131m² ja yläkerta 123 m²
Huonekorkeudet kerroksittain: Alakerta 2,7m ja yläkerran keskikorkeus ~1,7m (Harjakatto)
Alapohjan laatu: Maanvarainen laatta, eristepaksuus ~200mm
Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus: Ekovilla 498mm
Ikkunat normaalit 2-lasiset
Tervetuloa Foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen aloitusviestiisi (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7619.0;attach=6718).
Se näyttäisi tältä:
Lamellihirsitalo ”hsal” NOKIA (Pirkanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Alakerta Lattialämmitys 19 802 kWh 6,00 kW
- Yläkerta Lattialämmitys 10 854 kWh 3,97 kW
YHTEENSÄ 30 656 kWh 10,0 kW
- Josta johtumisvuodot 24 958 kWh 7,88 kW
- Josta ilmanvaihdot 3 957 kWh 1,45 kW
- Josta vuotoilmat 1 741 kWh 0,64 kW
- Josta lämmönsiirtokanaali 0 kWh 0,00 kW
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: ( LATTIALÄMMITYS )
Lämmitettävää 254 m2 563 m3
- Kiinteistö 5,0 COP 29 540 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,8 COP 6 000 kWh
- Yhteensä 4,4 SCOP 35 540 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 10,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho 10,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -28 C
▪ Maasta kerätään ( 5 COP) 8,0 kW 27 475 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 8 008 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 57 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä 8 065 kWh
Tarvitaan 264 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,56 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,56 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,5 K 0,97 bar (97 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,56 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,5 K 0,51 bar (51 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,56 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,5 K 0,29 bar (29 kPa)
Keruun putkitus pitää olla 45 ta 50 millistä.
Putkitus pitää valita sen mukaan, millaista keruupiirin painehäviötä valitsemasi maalämpöpumppu sietää.
Kysy asiaa tarjoajilta tai tutki tarjottujen pumppujen teknisistä tiedoista.
Keskieurooppalaisilla pumpuilla lämmönkeruupiirin maksimi painehäviön sieto on yleensä vähän pienempi, kuin pohjoismaisilla.
Painehäviöt on laskettu 10 kW lämmitystehoiselle maalämpökoneelle.
Jos valitaan isompi teholuokka, on painehäviö laskettava uudelleen.
Tai vaakakeruupiiri, keruu: kostea savi, upotussyvyys vähintään 1,1 m 692 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 700 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava, ei ole mikään takuumitoitus!
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat osaavalta paikalliselta alan ammattilaiselta.
-
Kiitokset mitoituksesta! Tarjouksia olen saanut tällä hetkellä kolme:
Jämä Star Inverter RST 16 4-16kW ja 260m kaivo
Thermia Diplomat Inverter M 3-12kW ja 250m kaivo
Viessmann Vitocal 333-G 7,64kW ja 210m kaivo
Hinnaltaan kaikki siinä 18-19k€ tuntumassa, joten siinä ei suuria eroja.
Löytyykö näistä kokemuksia tai onko käyttötarkoitukseen sopivampaa pumppua jollakulla suositella?
-
Jämä Star Inverter RST 16 4-16kW ja 260m kaivo
Thermia Diplomat Inverter M 3-12kW ja 250m kaivo
Viessmann Vitocal 333-G 7,64kW ja 210m kaivo
4 -16 kW tehoinen kone vaatii kaivoon ehdottomasti 50 millisen keruuputkituksen.
Thermia Diplomat Inverter M 3-12kW pumpulle en löytänyt teknisiä tietoja, jotta olisi voinut arvioida, sitä, millaisen keruuputkituksen se edellyttää. Tarvittaisiin tieto siitä, millaisen ulkoisen keruupiirin painehäviön sen maakiertopumppu sietää.
7,6 kW -lämmitysteho on liian pieni. Kaivokin on tässä liian matala.
Jos keruun putkitus on läpimitaltaan liian pieni, nousee maakierron menon ja paluun lämpötilojen erotus yli 3 asteen, joka on yleinen suositusarvo.
Jos tuo arvo on vaikkapa 4 - 5 astetta, huononee pumpun hyötysuhde, COP ja keruupiiri ja höyrystin voivat mennä jäähän.
Se voisi pysäyttää lämmityksen pitkän ja kovan pakkasen kaudella.
Tämä on syytä ottaa kovastikin huomioon, jos kaivon syvyys menee yli 200 metrin.
Maalämmitys on syytä suunnitella huolellisesti!
-
4 -16 kW tehoinen kone vaatii kaivoon ehdottomasti 50 millisen keruuputkituksen.
Mutta jos tuosta käytetään vain se 10kW max niin keruussakaan ei kierrä niin paljoa, meinaan vaan ettei se pumpun max teho tarvii olla se mitoittava asia jos ei sitä käytetä näissä invertteri masiinoissa.
Tässä ehkä voi ajatella sinne 12kW saakka maxina, ellei sitten ole mahdollista että joskus käytetäänkin se koko teho hyödyksi esim pihasauna tjms.
Mitä muuten on 'normaalit 2 lasiset ikkunat' (aloituksessa), aloittaja taitaa tarkoittaa ulkoikkuna+sisäpuolen termosetti?
Miksi ei kiinteitä ikkunoita, itse vaihdoin pikku rempan yhteydessä juuri muutaman MSE ikkunan kiinteiksi kun noita ei oltu ikuna aukastu muuta kuin pesua varten, ny ei ole kuin 2 pestävää pintaa.
(https://www.suomela.fi/wp-content/uploads/2016/03/karelia_ikkuna_mse-al.jpg)(https://www.suomela.fi/wp-content/uploads/2016/03/tiivi_uniikki_kiintea-371x400.png)
-
Selvittelin asiaa ja Thermian yhteydessä ainakin on tarjouksessa ilmoitettu 40mm keruuputket. Muista sen enempää ei ollut tietoa.
Tuo 4-16kW pumppu tuntuu vähän ehkä turhan järeältä tarpeeseen nähden, jotenkin se pienempien kilowattien hyödyllisyys kiinnostaa siinä 3-12kW pumpussa enemmän.
Onko tuosta Thermiasta enempää kokemuksia, en äkkiseltään löytänyt paljoa tietoa tuosta invertterimallista ja sen käyttökokemuksista.
-
Jostain syystä Thermia antaa kovin vähän asiatietoa pumpuistaan.
Saattaapa jopa jäädä joillakin pumppu ostamatta heiltä, kun tietoja noin pantataan!
16 kW -tehoinen laite on turhan iso.
Aiheuttaa lisäksi ongelmia lämmönkeruupiirille.
Vaatii isomman putkituksen keruupiiriin.
-
16 kW -tehoinen laite on turhan iso.
Aiheuttaa lisäksi ongelmia lämmönkeruupiirille.
Vaatii isomman putkituksen keruupiiriin.
Samaa mieltä tuosta että ehkä 16kW vehkeessä liikaa reserviä, ellei ole tuevaisuus kaavailuja....
Mutta erimieltä että se välttämättä aiheuttaisi ongelmia lämmönkeruupiirille ja vaatisi isomman putkituksen, nimittäin jos käytetään vain 4-10kW aluetta koneesta niin ei sen keruupiirinkään muuhunkaan tarvitse kyetä
-
Jäin vielä miettimään, että riittääköhän se 40mm putkitus tuohon Thermian pumppuun ja 250m kaivoon?
Toinen tarjous on nyt Niben F1255:sta ja 210m kaivosta, jossa myös 40mm putkisto.
Kysymys kuuluukin, riittääkö 40mm putkisto kummassakaan?
Liitteenä Thermian painehäviökuvaaja.
-
Jäin vielä miettimään, että riittääköhän se 40mm putkitus tuohon Thermian pumppuun ja 250m kaivoon?
Toinen tarjous on nyt Niben F1255:sta ja 210m kaivosta, jossa myös 40mm putkisto.
Kysymys kuuluukin, riittääkö 40mm putkisto kummassakaan?
Liitteenä Thermian painehäviökuvaaja.
Foorumin kokeneemmilta kavereilta saat varmasti paremman vastauksen, mutta tuo Thermia menee kyllä ihan rajoilla 40mm putkella. Nibe kyllä toimii tuossa 210 metrin kaivossa, mutta sinulle tuo syvyys on ihan liian vähän.
-
Jäin vielä miettimään, että riittääköhän se 40mm putkitus tuohon Thermian pumppuun ja 250m kaivoon?
Toinen tarjous on nyt Niben F1255:sta ja 210m kaivosta, jossa myös 40mm putkisto.
Kysymys kuuluukin, riittääkö 40mm putkisto kummassakaan?
Liitteenä Thermian painehäviökuvaaja.
210 metrinen kaivo on teille liian matala.
250 metrisellä kaivolla 40 mm putkitus ei riitä. Pitää olla vähintäänkin 45 millinen.
-
Onko tuosta Thermiasta enempää kokemuksia, en äkkiseltään löytänyt paljoa tietoa tuosta invertterimallista ja sen käyttökokemuksista.
Ei täältä foorumilta kyllä löydy kun spekulointi on ollut jo pitkään vaisua kuten koko ala Suomessa tällä hetkellä.
Thermian pumput on G3 malleja lisättynä invertterikompuralla. Uusi ohjaus myös löytyy. Itse pidän tuota G3:sta markkinoiden ykköspumppuna. Joku muu voi olla erimieltä. On/off tekniikka oikeilla säädöillä/mitoituksella on mielestäni edelleen varmin ratkaisu. Invertteri hype on vähän sama kuin ilmavesipumppujen hype eli myyjien puheiden tulos. Edut ja käyttöikä on suurimmat kysymysmerkit invertterillä. Ei herneitä nokkaan...
-
^Uudiskohdetta kun tekee niin voi suunnitella jutut oikein ON/OFF järjestelmälle, joka on toimintavarma, edullinen ja tekee juuri sen mitä haluaa. Voi esimerkiksi päättää laittaa märkätilojen lattiaan suorasähköä tai jopa vetää sinne sekä veden että kaapelin ja käyttää sähköä vain kesällä.
Remonttikohdetta kun tekee ja pumppua sijoitellaan johonkin kodinhoitohuoneeseen johon ei mahdu puskurivaraajia, niin invertteristä voi saada paremmin toimivan hyvin hiljaisen suoralämmitysratkaisun jolla kenties saa jopa pidettyä vähän märkätilojakin lämpimänä kesällä - tai sitten ei saa sitäkään, riippuu vähän miten hyvät säädöt on koneessa ja millaiset virtaukset lattiaan saa.
-
Kyllä varmasti molemmilla pumpputyypeillä pärjää, mutta se on varmaan totta mitä minulle on useampikin maalämpöyritys sanonut, että inverter antaa enemmän "pelivaraa" juurikin vanhemmissa taloissa. Varsinkin niissä missä esim. kulutuksesta ei ole 100% varmuutta. Mutta sitten tulee vielä tuo Sam68:in mainitsema on/off pumpun luotettavuus ja toimintavarmuus. Inverterillä tuo jää vielä nähtäväksi.
Minun tarjouksissa inverter johtaa 9-7 ;)
-
. On/off tekniikka oikeilla säädöillä/mitoituksella on mielestäni edelleen varmin ratkaisu. Invertteri hype on vähän sama kuin ilmavesipumppujen hype eli myyjien puheiden tulos. Edut ja käyttöikä on suurimmat kysymysmerkit invertterillä. Ei herneitä nokkaan...
Näin.