Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: Herminaattori - 14.02.17 - klo:19:09
-
Moi! Minulle tulee 260metriä porakaivoa, johon tulee 2x50mm keruu. Talon lämmitys tehon tarve on 10,7kw Olen ajatellut laittaa Niben f1255 3-12 invertterin tai 4-16kw pumpun. Kumpi pumppu minun kannattaisi valita? Niben mukaan 3-12 riittäisi hyvin.
Sitten toinen kysymys. Niben virallinen kanta on se, että ei saisi olla, kuin 200metriä syvä kaivo vaikka olisi 2x50mm keruu. Eli uskaltaako Nibeä valita, kun he eivät sitä suosittele? Toinen vaihtoehto on Thermian 3-12 pumppu.
Thermia ilmoitti, että ei ole ongelma, jos laittaa 45-50mm keruun.
-
Moi! Minulle tulee 260metriä porakaivoa, johon tulee 2x50mm keruu. Talon lämmitys tehon tarve on 10,7kw Olen ajatellut laittaa Niben f1255 3-12 invertterin tai 4-16kw pumpun. Kumpi pumppu minun kannattaisi valita? Niben mukaan 3-12 riittäisi hyvin.
Sitten toinen kysymys. Niben virallinen kanta on se, että ei saisi olla, kuin 200metriä syvä kaivo vaikka olisi 2x50mm keruu. Eli uskaltaako Nibeä valita, kun he eivät sitä suosittele? Toinen vaihtoehto on Thermian 3-12 pumppu.
Thermia ilmoitti, että ei ole ongelma, jos laittaa 45-50mm keruun.
En kyllä keksi mitään syytä miksi ei olisi ok 50mm putkilla. Onkohan kysymys varmasti ymmärretty oikein? :)
Vain nibestä kokemusta ja sitä uskallan suositellä lämpimästi.
-
Kyllä ne kysymykseni ymmärsi, kysyin oikeen kahteen kertaan. Molemmilla kerroilla tuli vastaus, että tässä tapauksessa 2 kaivoa.
Laittoivat vielä kuvan ohjekirjasta, missä luki, että keruusilmukan maksimi pituus saa olla 400 metriä.
-
Niben virallinen kanta on se, että ei saisi olla, kuin 200metriä syvä kaivo vaikka olisi 2x50mm keruu. Eli uskaltaako Nibeä valita, kun he eivät sitä suosittele?
Hän, joka vastasi noin, ei ymmärtänyt sitä, että keruusilmukan painehäviö on se tekijä,
joka määrittää pumpun ja keruun yhteensopivuuden.
Hän ei ymmärtänyt, että suuremmalla putkikoolla painehäviö on pienempi.
Muissa yhtiöissä tämä ymmärrettiin.
Selvitä, millaisia keruun painehäviöitä mikäkin pumppu sietää.
Tässä ovat mitoituksesi mukaisen keruun painehäviöt eri putkityypeille:
Tarvitaan yksi 259 aktiivimetrin syvyinen porakaivo
• Ulkoinen painehäviö 0,55 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,91 bar (91 kPa)
• Ulkoinen painehäviö 0,55 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,48 bar (48 kPa)
• Ulkoinen painehäviö 0,55 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,28 bar (28 kPa)
Tummennetulla on 45 mm putki.
Sen sietävät lähes kaikki pumput.
Alimmalla rivillä on 50 mm putki, ja sen sietävät varmasti ihan kaikki lämpöpumput.
-
Esitin toisessa kysymyksessäni, että 50mm putkilla painehäviö on 0.28bar. Silti vastaus oli, että suositellaan 200metriä. Niben ohjekirjassa varmasti sanotaan tuo 400m lenkki, hän vaan ei ymmärtänyt, että se on mitoitettu 40mm putkille. Nibeä en kyllä ota, jos heiltä ei tule hyväksyntää.
-
Kato myös AIT...Alpha Innotec...
-
Kyllä tuo Nibekin on ihan hyvä. Kannattaisi melkein olla yhteydessä tuon neuvojan esimieheen ja selittää tilanne. Tai jätät niiden neuvot omaan arvoonsa ja teet ihan puhtain mielin loistavan lämmönkeruun sillä 50 mm putkella. Tuo 4-16 käy myös ihan mainiosti ja se saattaisi käydä hieman maltillisimmilla kierroksilla pääsääntöisesti. Lisäksi kuumavesi tulee nopeammin. Ei taida hintaerokaan paljon rasittaa. Ja sitten peruskysymys tietysti, että tarvitsetko runsaasti lämmintä vettä? Jos vastaus on kyllä, niin vaihtoehtoina on joko ottaa 1155 malli n. Min 400 L käyttövesivaraajalla, tai 1255 ja lämmitykseen vähintään 500 L varaaja, jossa esilämmityskierukka. Eli runsas käyttövesi maksaa n. 2000 € lisää. Jos et tarvitse, niin sitten pelkkä kaappi. Itte en voisi kuvitella tilannetta, jossa täällä riittäisi pelkällä kaapilla hommat.
-
Esitin toisessa kysymyksessäni, että 50mm putkilla painehäviö on 0.28bar. Silti vastaus oli, että suositellaan 200metriä. Niben ohjekirjassa varmasti sanotaan tuo 400m lenkki, hän vaan ei ymmärtänyt, että se on mitoitettu 40mm putkille. Nibeä en kyllä ota, jos heiltä ei tule hyväksyntää.
Hohhoh... Taisi "asiantuntijalla" olla pieni aukko sivistyksessä. ;D
• Ulkoinen painehäviö 0,55 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,48 bar (48 kPa)
Mainitaan nyt vielä että esim Viessmannin automaattisäätö pyrkii 4K deltaan vakiona. Kait sen gyntheri on jostain syystä todennut mielestään pääsääntöisesti kokonaisenergiataloudellisimmaksi tuossa pumpussa... Mahtaako sitten esim höyrystimeksi olla valittu sen verran suuri malli? Toki asiassa on monta muuttujaa varsinkin jos kaivoja on useampia kuin yksi...
(7410) Temperature differential, primary circuit 4 K
Valitsisin tähän itse 45mm keräimen. 50mm röörissä on jo vahvempi seinämä ja mulla on omat epäilykseni siitä mitä tuo vahvempi seinämä aiheuttaa... varmuutta aiheesta toki ei ole...
-
50 mm turboputkessa vissiin olisi ohuempi seinämä.
-
50 mm turboputkessa vissiin olisi ohuempi seinämä.
En muista miten nuo menee mutta jotenkin takaraivossa oli sellainen muistikuva että 50mm röörissä on vahvempi seinämä kuin 40 ja taas 45 mm:ssä hiukan tuota vahvempi...
edit: 50mm turbo... Ø50x3,0 PN10. ja 40mm on 2.4mm
https://www.muovitech.se/?page=news&id=281
-
Suomessa on kallioperän lämpötila alempi, kuin Keski-Euroopassa.
Siksi täällä olisi aiheellista pyrkiä pitämään keruun menon ja paluun lämpötila vähän pienempänä, kuin 4 K.
3 astetta olisi hyvä, mutta se vaatii monesti liikaa tehoa maakiertopumpulta.
Jos energiakaivo on hiukan alimitoitettu, kannattaisi pitää tuo kierron lämpötilaerotus (Dt) aika pienenä, että kaivo ei jäätyisi liikaa yläosastaan.
On syytä muistaa myös, että maalämpöpumput menevät yleensä vikatilaan, jos maahan menevän lämpötila menee alle -8 C.
Korkeampi Dt tosin vähän säästää kaivon kuormitusta sillä, että höyrystimen alhaisempi lämpötila huonontaa lämpöpumpun hyötysuhdetta,
jonka seurauksena sähkön kulutus kasvaa ja maasta otettavan lämpöenergian osuus vähenee.
Asiat eivät aina ole niin yksioikoisia!
8 - 9 kW tehoiset lämpöpumput ovat kooltaan hankala teholuokka, että niille tarvitaan monestikin yli 200 metrin kaivosyvyydet.
Monille lämpöpumpuille 200 metriä on kaivosyvyyden yläraja.
Onneksi nyt on saatu markkinoille isompi läpimittaisia keräinputkia, joiden ansiosta nuo "200 metrin pumputkin" toimivat.
-
Tuo 4-16 käy myös ihan mainiosti ja se saattaisi käydä hieman maltillisimmilla kierroksilla pääsääntöisesti. Lisäksi kuumavesi tulee nopeammin. Ei taida hintaerokaan paljon rasittaa. Ja sitten peruskysymys tietysti, että tarvitsetko runsaasti lämmintä vettä? Jos vastaus on kyllä, niin vaihtoehtoina on joko ottaa 1155 malli n. Min 400 L käyttövesivaraajalla, tai 1255 ja lämmitykseen vähintään 500 L varaaja, jossa esilämmityskierukka. Eli runsas käyttövesi maksaa n. 2000 € lisää. Jos et tarvitse, niin sitten pelkkä kaappi. Itte en voisi kuvitella tilannetta, jossa täällä riittäisi pelkällä kaapilla hommat.
Pitää vielä miettiä tuota 4-16 pumppua. Tällä hetkellä veden kulutus on pientä, mutta tulevaisuudesta ei ikinä tiedä, lapsien lukumäärä voi kasvaa jne. Täytyy kyllä vakavasti miettiä tuota käyttövesivaraajaa.
Tässä minun kaivossani varmaan menisi hyvin tuo 45mm keruu, pyysinkin sitä porausfirmalta, mutta tarjosivat 50mm. Voin vielä kysyä heiltä onko 45mm, jos ei niin kaippa tuon 50mm uskaltaa laittaa?
-
Eiköhän se siellä toimi jos tuollaista tarjoavat...
-
Pitää vielä miettiä tuota 4-16 pumppua.
Jos pumppu toimisi 16 kW teholla vaatisi se kyllä ainakin 50 mm putkituksen.
50 millin putkikoolla ja 16 kW teholla kun COP = 5,2 on virtaama = 0,88 l/s, kun Dt = 3,6 K nousee painehäviö 80 kiloPascaliin (kPa).
En sitten tiedä, käykö tuo kone koskaan täysillä.
50 millin putkikoolla ja 16 kW teholla kun COP = 5,2 on virtaama = 0,88 l/s, kun Dt = 5,5 K nousee painehäviö 80 kiloPascaliin (kPa).
Kannattaa ottaa huomioon suurentunut keruun kierron tilavuusvirtaus, kun valitsee suuremman pumppukoon.!
-
En muista miten nuo menee mutta jotenkin takaraivossa oli sellainen muistikuva että 50mm röörissä on vahvempi seinämä kuin 40 ja taas 45 mm:ssä hiukan tuota vahvempi...
edit: 50mm turbo... Ø50x3,0 PN10. ja 40mm on 2.4mm
https://www.muovitech.se/?page=news&id=281
Siinä juurikin vahvempi seinää, kuin 40 mm putkessa, mutta kuitenkin eri kuin se perus jööti kanki, joka on tarkoitettu maavetoihin.
-
Pitää vielä miettiä tuota 4-16 pumppua. Tällä hetkellä veden kulutus on pientä, mutta tulevaisuudesta ei ikinä tiedä, lapsien lukumäärä voi kasvaa jne. Täytyy kyllä vakavasti miettiä tuota käyttövesivaraajaa.
Tässä minun kaivossani varmaan menisi hyvin tuo 45mm keruu, pyysinkin sitä porausfirmalta, mutta tarjosivat 50mm. Voin vielä kysyä heiltä onko 45mm, jos ei niin kaippa tuon 50mm uskaltaa laittaa?
Loistava vastaus porausfirmalta. Eivät yritä kiemurrella asiakkaan kanssa, vaan heti kunnon laatua. Laittavat varmaan turbo putkea kuitenkin. Tuo 50 mm putki erittäin tervetullut tänne pohjolaan, kun meillä reiän syvyydet on vähintään 2 kertaisia keskiseen Eurooppaan verrattuna. Sen lisäksi muualla täytetään reiät järjestään vetoniitillä. Tuon käyttöveden osalta siis 1155 ja 1255 hintaeron saa ottaa pois tuosta käyttövesivaraajan ylimääräisestä kustannuksesta. Hintaero taitaa olla 1000 € luokkaa, joten se reilumpi käyttövesikin tulee maksimissaan n. 1500 € lisää. Joten mieti tarkkaa, jos suinkin on tilaa laittaa. Mulla on tuo 390 L käyttövesi johon lisäksi esilämmitys ja on kyllä todella loistava paketti. Sen verta pitää sitten muistaa, että käyttövesi pitää tehdä kierukalla siihen säiliöön, eli vaatimuksena on latauskierukka. Manttelivaraajat voi unohtaa kokonaan, vaikka tarjoaisivatkin halvalla.
-
Tänään porattiin kaivot. Vähäsen ottaa päähän, että ei päästy kuin 198metriin. Tavoite oli 259 metriä. Tuli niin kova paine, että se jäteveden poistoputki, joka on poran vieressä kiinni lähti kuin tykinkuula lentoon paineen takia. Kaveriksi porattiin 15 metrin päähän vinoporauksella 84 metrinen kaivo. Ehkä etäisyyttä olisi voinut olla enemmänkin, kuin 15 metriä? Samallla vaihdoin keräimet 40mm turboon, koska nuo kaivot jäi niin mataliksi.
-
Tänään porattiin kaivot. Vähäsen ottaa päähän, että ei päästy kuin 198metriin. Tavoite oli 259 metriä. Tuli niin kova paine, että se jäteveden poistoputki, joka on poran vieressä kiinni lähti kuin tykinkuula lentoon paineen takia. Kaveriksi porattiin 15 metrin päähän vinoporauksella 84 metrinen kaivo. Ehkä etäisyyttä olisi voinut olla enemmänkin, kuin 15 metriä? Samallla vaihdoin keräimet 40mm turboon, koska nuo kaivot jäi niin mataliksi.
Kuinka ajattelivat kytkeä kaivot? Foorumilla on useita tapauksia joissa nuo on kytketty sarjaan jolloin pituutta tulee jo varsin reilusti. Rinnan kytkettynä täytyy olla virtausmittarit sekä linjasäätöventtiili.
-
Todennäköisesti rinnan kytketään.
-
Samallla vaihdoin keräimet 40mm turboon, koska nuo kaivot jäi niin mataliksi.
Onko keräimet jo asennettu?
ATS
-
Huomenna laitetaan keräimet.
-
Soitin porarille. Ensimmäinen kaivo oli 30 metristä eteenpäin ruhjeinen, eli vettä tuli. Kaivojen välillä on ilmeisesti läpivirtausta. Vielä kerkiäisin mahdollisesti vaihtamaan kollectorit 50mm turboon ja kytkemään kaivot sarjaan. Kannattaako minun tehdä näin? Porarin mukaan se on mahdollista.
-
Tuohon minä en halua ottaa kantaa. Halusin vain tuoda esille sen että kaivoja on kytketty sarjaan(kin?) silloin kuin lisäksi on tarvinnut porata lisää kaivoa. Ja jos kaivot on kytketty sarjaan saattaisi niiden yhteispituudesta tulla ongelma tuolla 40mm rännillä. Eräässää tapauksessa tuollainen sarjaan kytketty systeemi toi todella hyvin ainakin aluksi ja kaivoista nousi todella lämmintä liuosta ylös. Tälläisten kaivojen omistajia ei ole hetkeen foorumilla näkynyt...
Anna yrityksen kytkeä niinkuin parhaaksi näkevät ellei joku perustele jotain parempaa tapaa. Oliko rinnan kytkettäessä tarkoitus käyttää linjasäätöventtiiliä/virtausmittaria?
-
Linjansäätöventtiili laitetaan jos rinnan kytketään. Pitää vielä muutaman tunnin miettiä kuinka kytketään.
-
Laskin virtausvastuksia kokonaisvirtauksen ollessa 0,88 l/s sileäseinäiselle putkelle, turbolla lienee virtausvastukset jonkin verran suuremmat.
40x2,4 mm kytketty sarjaan 240 kPa (täysin tuhoon tuomittu ajatus)
50x3,0 mm Kytketty sarjaan 84 kPa
Rinnankytkennässä oletetaan, että virtaukset säädetään siten että ne jakautuvat kaivoihin niiden pituuksien suhteissa.
198m -> 0,62 l/s
84m -> 0,26 l/s
40x2,4 mm rinnan 92 kPa
50x3 mm rinnan 27 kPa
Näin eri mittaisten kaivojen rinnankytkennästä ei tule muuta kuin ongelmia ja harmeja.
Tämäkin laskelma täysin lukijan vastuulla
ATS
Tuntematta liuospumpun ominaisuuksia, minä valitsisin sarjaan kytkennän 50 mmm putkella.
-
Ja maalaisjärki sanoisi että liuos aluksi syvempään kaivoon ja sitten matalemman kautta otetaan vielä loput lämmöt... jos siis päädytään sarjaankytkentään...
-
Laita ne kaivot rinnan ja syvempään 50 mm putki ja toiseen 40 mm. Tulee helpompi tasapainottaa ja ei tuo sarjaankytkentäkään mitenkään ylijärkevä ratkaisu ole. Se ensimmäinen kaivo saa siinä aina oikein kunnollisen kylmäryöpyn ja saattaa jäätyäkin kunnolla.
-
Päädyin sarjaankytkentään. Kaivoissa on hyvin vettä, niin en usko sarjaankytkennän aiheuttavan ongelmia.
-
Päädyin sarjaankytkentään. Kaivoissa on hyvin vettä, niin en usko sarjaankytkennän aiheuttavan ongelmia.
Riittääkö keruupiirin pumpun teho, vai onko jo 'piiskapumppu' suunnitelmissa?
-
Laskeskelin
Sileä 50mm putki sarjaan kytkettynä kokonaispituus 600m
Nibe F1255
Mikäli tulkitsin asennusohjeen tietoja oikein
Maksimi saavutettavissa oleva virtaus olisi 0,72 l/s
13,3 kW tehoon asti päästään 3,6C Dt:lla
16 kW teholla olisi Dt 4,3C
ATS
-
Kiitoksia kaikille kommenteista! Jos en olisi liitttynyt tähän foorumiin, niin minulla olisi nyt todennnäköisesti vain tuo 198metriä syvä kaivo. Pitää nyt katsoa, jos pärjäis ilman piiskapumppua. Talooni ei ole vielä tehty kivijalkaakaan. Vain salaoja, vesi ja viemäriputket on kaivettu maan alle. Lämmönsiirtokanaali on myös paikoillaan. Pumpuksi otan joko Niben , Thermian tai Lämpö Ässän. Niben 3-12kw kiinnostaa tällä hetkellä eniten.
-
Kiitoksia kaikille kommenteista! Jos en olisi liitttynyt tähän foorumiin, niin minulla olisi nyt todennnäköisesti vain tuo 198metriä syvä kaivo. Pitää nyt katsoa, jos pärjäis ilman piiskapumppua. Talooni ei ole vielä tehty kivijalkaakaan. Vain salaoja, vesi ja viemäriputket on kaivettu maan alle. Lämmönsiirtokanaali on myös paikoillaan. Pumpuksi otan joko Niben , Thermian tai Lämpö Ässän. Niben 3-12kw kiinnostaa tällä hetkellä eniten.
Miksi et nyt samalla ottanut isompaa putkea sinne kaivoon? Voi tulla ongelmia tuolla 40mm putkella tai melko varmasti tuleekin.
-
50mm putket tuloo!
-
Hyvä valinta tuo. Ja taitaa olla niinkin, että kun nyt tulee höyrystimelle kunnon kierto, niin ei se enää pysty niin alas laskemaan lämpöjäkään litkulla ja se ensimmäinen kaivo on hyvin turvassa. Voisi olla huono tilanne, jos laittaisi mehupillillä ja Dt nousikin jo yli 6 asteen.
-
50mm putket tuloo!
Hyvä hyvä👍
-
Eilen asennettiin 50mm turbokollectorit, hyvin menivät kaivoihin. 25mm imuputkikin mahtui onneksi reikään, vaikka porari vähän epäili etukäteen sitä.
Toisesta kaivosta ei juossut yhtään vettä ulos, kun laittoivat keräintä. Asentajan mukaan tämä kertoo hyvästä kaivon vedentuotosta. Toisesta kaivosta taas juoksi vettä ulos, kun keräintä asennettiin, tässä siis huonompi vedentuotto. Itse ajattelin, että se olisi toisin, jos vettä tulee ulos, niin kaivon vedentuotto on isompi. Täytyy nyt kokeilla vesiautomaattia ja katsoa kuinka hyvin vettä tulee.
-
laitoitko molempiin sen 25mm putken jotta saat selville totuuden tuotosta?
Mahtoko asentaja tarkoittaa vesivirtauksia kaivossa vai tuottoa kun noin päin sano
-
Molempiin laitettiin. Asentaja sanoi, että mä en löydä sellaista pumppua, millä saisin kaivon tyhjäksi. Asia selviää sitten, kun ehdin laittamaan vesiautomaatin. Kyllä asentaja tuotosta puhui.
-
Kuinka syvällä on kaivojen veden pinta?
ATS
-
3.5 metriä.
-
Tänään kokeilin laina vesiautomaatilla vettä lorotella. Hyvin tuli vettä. 40min tuli noin 28l/min, seuraavat 20min tuli noin 25l/min. Toivottavasti vedentuotto pysyykin noin hyvänä.