Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => STIEBEL ELTRON => Aiheen aloitti: Sötkö - 04.01.17 - klo:23:44
-
Pumppu on pyörinyt nelisen vuotta ja alkuvaiheessa tuli tiirailtua enemmänkin lämpötiloja yms. Ymmärsin että jos käyrän ja ulkolämpötilan perusteella paluuveden asetusarvo on esim. 35 astetta, niin pumppu sammuu lämmön ollessa asteen yli, eli 36 astetta. Tämä tosin hatara muistikuva. Nyt alkutalvesta katsoin, että pumppu lämmitti lähes kaksi astetta yli asetusarvon ennen kuin sammui. Nyt ulkona pakkasta -20 ja 0,72 käyrä antaa asetusarvoksi 44,2 astetta, mutta pumppu pysähtyi jo 44,5 asteen kohdalla.
Pumppu kävi tuntikaupalla ja viimeisen tunnin ajan lämpö pyöri tuossa 44 asteen tuntumassa. Huomioiko pumppu kuitenkin tehdyn energian ja sen perusteella päätteli, että nyt riittää pumppaaminen, vaikka lämpötila oli vain 0,3 astetta yli asetusarvon?
Pysähtyessä yläpaine oli 29bar, alapaine 8bar ja kuumakaasun lämpötila 103 astetta, jo noilla nyt on merkitystä. Mihinkään vikaan pumppu ei pysähtynyt.
-
Itse olen saanut vastauksen, että koneessa on niin älykäs logiikka, että mitään kiinteitä hystereesejä ei tarvita lämmityksen ohjaukseen.
Joku kun kertois, että miten se sitten oikeasti toimii... :D
No joo, oon huomannut saman, että normaalitilanteessa kone vetäisee kaksi astetta yli pyynnin, kun säädin dyn -asetus on 30.
Mutta tosiaan näillä kovilla pakkasilla kone pysähtyy kyllä aikaisemmin.
Ja kesällä saattaa tehdä enemmän yli pyynnin.
Eli säädin dyn on se, jolla itse pääsee vähän vaikuttamaan tuohon ja samalla vastusten päällekytkeytymisen herkkyyteen.
Saman suuntaiset kaasut ja paineet sinulla on kuin minullakin, eli vähän yläkanttiin kaasujen lämmöt, mutta nämäpä tuleekin sen jälkeen, kun kone on junnannut piiiitkäään. Alapaineet minulla on seitsemän asteen kantturoissa, eli sinulla on ilmeisesti lämpimämpi kaivo, siitäkö tuo kertoi? Joku viisaampi osaa sanoa tuon alapaineen merkityksen.
Sitä mietin, että miksei nuo yläpaineet nouse enää, vaikka kaasu jatkaa nousuaan, näin niin kuin yleisenä ihmettelynä? Vai johtuuko siitä, että koneesta loppuu potku?
-
Järkeilin tuota silleen, että nollakelissä, kun pumppu pääsee helpolla, lämmöt nousee suht kivuttomasti tietyn verran yli asetusarvon, jollon pumppu pysähtyy. -20 asteen pakkasilla jos asetusarvo on 44 astetta, pumppu lämmittää 42->43 asteeseen tunnissa, mutta jauhaa piiiitkään väliä 43->44 astetta. Eli ajallisesti ollaan kauan asetusarvon tietämillä. Tällöin lämpöä on tehty enemmän, kuin jos tuo asetusarvo 44 astetta olisi saavutettu nopeasti. Kuva kertoisi enemmän kuin tuhat sanaa. Eli jospa pumppu haistelee tehtyä energiaa eikä yksinään pyyntilämpötilaa.
Meillä pitkän vedon päättyessä kaivoon palaavan liuoksen lämpötila noin -2 astetta.
-
Minä en tiedä noista säädöistä mitään, mutta säädin dyn on itsellä 10. Asentaja laittoi aikoinaan sen tuohon. Ja eilen kun katselin elämäni ensimmäisen ja varmaan viimeisen kerran kokonaisen lämmityskäynnin niin kone käynnistyi kun pyynti oli 1.0 astetta tavoitteesta ja sammui noin minuutin päästä kun pyynti oli saavuttettu. Pakkasta oli 18, pyynti 27.9 ja siis käynnistyi 26.9 ja sammui 27.9 asteessa. Ja lämpö nousi hyvin tasaisesti yksi kymmenys aina noin seitsemässä minuutissa loppuun asti.
Minä ymmärsin aikoinaan että tuo älykäs logiikka tarkoittaa sitä että pumppu huomio ulkolämmön nopean muutoksen ja talon massiivisuuden tai keveyden jotenkin keskitasoa älykkäämmin. Voi olla huuhaata mutta ainakin itsellä lämpötilan vaihtelu sisällä on 0.1 astetta (22.2 tai 22.3) oli ulkona miten vaihtelevaa tahansa. Voi olla myös että kaikki tai ainakin jotkut muutkin pumput hoitaisivat lämmön tasaisuuden yhtä hyvin.
-
Minä ymmärsin aikoinaan että tuo älykäs logiikka tarkoittaa sitä että pumppu huomio ulkolämmön nopean muutoksen ja talon massiivisuuden tai keveyden jotenkin keskitasoa älykkäämmin. Voi olla huuhaata mutta ainakin itsellä lämpötilan vaihtelu sisällä on 0.1 astetta (22.2 tai 22.3) oli ulkona miten vaihtelevaa tahansa.
Talon rakenne tosiaan jotekin vaikutti parametreihin. Fiksu laite. Kyllä meilläkin pysyy hyvin lämpötilat. Mitä nyt keväällä menee sekaisin, kun aurinko lämmittää.
-
Talon rakenne ei ymmärtääkseni ole muutoin mukana kuin sen asetuksen takana, jossa säädetään milloin kesällä lopetetään lämmitys.
Talotyypin valinta vaikuttaa siihen aikaan, josta lasketaan keskimääräinen ulkolämpötila.
Eli lasketaanko esim. 1 vrk vai 2 vrk ulkolämpöjen mukaan, voiko lämmityksen lopettaa.
-
Talon rakenne tosiaan jotekin vaikutti parametreihin. Fiksu laite. Kyllä meilläkin pysyy hyvin lämpötilat. Mitä nyt keväällä menee sekaisin, kun aurinko lämmittää.
Juurikin näin.
-
Minä en tiedä noista säädöistä mitään, mutta säädin dyn on itsellä 10. Asentaja laittoi aikoinaan sen tuohon. Ja eilen kun katselin elämäni ensimmäisen ja varmaan viimeisen kerran kokonaisen lämmityskäynnin niin kone käynnistyi kun pyynti oli 1.0 astetta tavoitteesta ja sammui noin minuutin päästä kun pyynti oli saavuttettu. Pakkasta oli 18, pyynti 27.9 ja siis käynnistyi 26.9 ja sammui 27.9 asteessa. Ja lämpö nousi hyvin tasaisesti yksi kymmenys aina noin seitsemässä minuutissa loppuun asti.
Minä ymmärsin aikoinaan että tuo älykäs logiikka tarkoittaa sitä että pumppu huomio ulkolämmön nopean muutoksen ja talon massiivisuuden tai keveyden jotenkin keskitasoa älykkäämmin. Voi olla huuhaata mutta ainakin itsellä lämpötilan vaihtelu sisällä on 0.1 astetta (22.2 tai 22.3) oli ulkona miten vaihtelevaa tahansa. Voi olla myös että kaikki tai ainakin jotkut muutkin pumput hoitaisivat lämmön tasaisuuden yhtä hyvin.
Minulla lattialämmitys joka meni pieleen tehdessä... se siitä. Mutta kyllä lämmöt pysyy hallinnassa. Dynamiikka minulla 30. Ei ole sillä ollut asumisen kannalta merkitystä, kunhan ajat sitten asetin niin.
Minulla paluupyynnit ihan eri luokkaa... noin + 5 astetta sinun päälle. No.. plus parisataa neliötä ja kaikki sähkö alle 10000kWh, ei niin kauheasti kiinnostakaan. 👍
-
Ihmettelin tuota koneen toimintaa tänään.
Kone oli käyttänyt vastuksia avuksi ja pyyhkäissyt n. kolme astetta yli pyynnin.
Normaalistihan kone lopettaa lämmityksen, kun ollaan kaksi astetta yli pyynnin, mutta nytpä ei stopannut.
Tämän jälkeen kone jatkoi lämmitystä ilman vastuksia. Miksi?
Pakkasta oli kuitenkin sen verran, että ei se enää jaksanut mitään lämmittää, eli käytännössä jatkoi jauhamista ihan turhaan.
Tiputin säädin dyn -asetuksen siinä kesken kaiken asentoon 10 (oli 20) ja kone lopetti välittömästi lämmityksen.
Ei nyt oikein pääse kärryille...
Ja sitten: Miksi tuolla säädin dyn asetuksella ohjataan kahta asiaa? Eli käytännössä hystereesiä sekä vastusten herkkyyttä.
Jos haluan, että pakkasilla ei tehtäisi niin paljon yli pyynnin, enkä toisaalta haluaisi, että kone ottaisi liian nopeasti kaikkia vastuksia avuksi, niin tämähän säädetään nyt saman asetuksen kautta.
Koska eikö tuo säädin dynin pienentäminen ota herkemmin enemmän vastuksia mukaan, eli tulee nopeammin kaikki vaiheet mukaan?
Onks kellään tähän mitään faktaa tai edes jotain parempaa tietoa tai arvailuja tai jotain?
-
Kone saavutti paluuvesipyynnön ja ajoi yli kolme astetta. Jos huomasit niin analyysi aika tuli täyteen ja kone sammutti vastuksen ja kokeilee jatkaa pelkällä kompuralla, koska pakkanen on laskussa.
Automatiikka huomioi monia asioita.
-
Kone saavutti paluuvesipyynnön ja ajoi yli kolme astetta. Jos huomasit niin analyysi aika tuli täyteen ja kone sammutti vastuksen ja kokeilee jatkaa pelkällä kompuralla, koska pakkanen on laskussa.
Automatiikka huomioi monia asioita.
Niin, paitsi pakkanen ei muistaakseni ollut laskussa. Tällä hetkelläkin on tämän viikon kylmin keli.
Ja miksi kone jatkoi jurnutusta ilman vastusta, jos ei pärjännyt ilman vastusta aiemminkaan?
En nyt ihan pääse kärryille koneen logiikasta.
-
Ihmettelin tuota koneen toimintaa tänään.
Kone oli käyttänyt vastuksia avuksi ja pyyhkäissyt n. kolme astetta yli pyynnin.
Normaalistihan kone lopettaa lämmityksen, kun ollaan kaksi astetta yli pyynnin, mutta nytpä ei stopannut.
Tämän jälkeen kone jatkoi lämmitystä ilman vastuksia. Miksi?
Pakkasta oli kuitenkin sen verran, että ei se enää jaksanut mitään lämmittää, eli käytännössä jatkoi jauhamista ihan turhaan.
Koneen käyminen ilman vastusta ei ole kumminkaan ollenkaan turhaa. Eli kompura tekee 10kW lämpöä, vaikka se lämpö nyt ei aivan kunnolla riittäisikään. Eli kone käy ilman vastusta jonkun tietyn aikaa ja jos lämpö ei riitä, niin ottaa sitten taas vastuksen uudelleen lämmittämiseen mukaan.
Mutta jos talo vie saman 10kW, niin periaatteessa numerosta "ei näy lämmitystä", koska tehty lämpö menee saman tien taloon käyttöön.
Kovalla pakkasella kompura ei pitäisi sammua oikeastaan koskaan. Pelkästään vastus on joskus päällä auttamassa ja osan aikaa vastus on pois päältä ja pelkkä kompura on siis kokoajan päällä. Eli ensin sammuu vastus ja jos sää vielä lauhtuu lisää, niin kompurakin sitten joskus sammuu myös.
-
Minulla vastus on päällä pätkittäin, hetken päällä ja sitten paljon pitemmän hetken pois. Tyyliin 10s/1min, mitään jämtiä säännöllisyyttä ei kuitenkaan ole. Lopun ajaa samanlailla ilman vastuksia kuin oiltosoilillakin, vaikka välillä vastus on päällä. Tämä pakkasen noustessa toissailtana.
Testasin nyt juuri myös tuota säädin dyn arvoa. Se on ollut minulla aina 10 ja kone sammuu minuutin pari siitä kun lämmöt on saavutettu. Nyt koitin arvoa 1 ja tuollakin arvolla kompura sammui samanlailla. Ei mene kymmenystäkään yli pyynnin. Kummillakin arvoilla olen katsonut tuon sammumisen vain kerran mutta ihmetyttää miksi joillakin ajaa astetolkulla yli pyynnin. Onneksi kuitenkin lattialämmityksellä lämpötilaheilunta on vain 1.0 astetta, muutenhan sisäilmakin alkaisi heitteleen.
Sitä mikä ohjaa pumpun sammumisen niin en tiedä mutta säädin dyn se ei ehkä ole, niinkuin ei pitäisikään olla. Täytyy silti joskus katsoa säädin dyn 30 niin voi olla ihan varma.
-
Nakke; Vastus toimii minullakin juuri noin. Ensi päällä ja sitten jatkaa ilman ja koikeilee että joko riittää ja sitten taas päälle.
Kokeile vaan säädin dyn 30. Se pidentää käyntiä. Mutta lattitalossa se ei vaikuta niin paljoa, koska kone mittaa paluuvenden lämmityksen reagointia eli lämmön nousun kulmakerrointa ja jotenkin siitä sämplää yli menon tarpeen.
-
Ja toimii se minullakin noin.
Ihmettelin vain sitä, että miksei se säädin dyn enää ohjaa käyntiä samalla tavalla vastusten kanssa kuin ilman vastuksia.
Sekin tullut huomattua, että vaikka ulkona oli -19,3 astetta ja olen asettanut vastusten käytön alkamaan -20 asteessa, niin silti otti vastukset käyttöön.
Eli sekään ei ole näköjään mikään absoluuttinen raja tuo asetusarvo.
-
Kokeilin säädin dyn 30 arvoa. Nyt todellakin sämpläsi yli tarpeen. Pakkasta 4 ja pyynti 27.1 astetta, en tiedä paljonko olisi vetänyt yli kun lopetin 27.9 kohdalla. Tuo on kuitenkin pyynti 18 pakkasella, tuossa kymmenkunta viestiä aiemmin todettu, joten varmaan alkaisi sisälämpö nouseen. Sitä saisi tietty säädettyä mutta taidan jatkaa dyn10 arvolla kun sillä on mallikkaasti toiminut talo tasalämpöisenä. Kun on tottunut yhden kymmenyksen vaihtelevaan lämpöön niin en siitä luovu ihan helposti.
Mutta dyn tosiaan vaikuttaa tuohon lämmityksen katkaisuhetkeen. Eli pätkäkäyntiä potevat saanevat sillä isomman kytkentä/sammutus erotuksen, luulisin.
-
Kokeilin säädin dyn 30 arvoa. Nyt todellakin sämpläsi yli tarpeen. Pakkasta 4 ja pyynti 27.1 astetta, en tiedä paljonko olisi vetänyt yli kun lopetin 27.9 kohdalla. Tuo on kuitenkin pyynti 18 pakkasella, tuossa kymmenkunta viestiä aiemmin todettu, joten varmaan alkaisi sisälämpö nouseen. Sitä saisi tietty säädettyä mutta taidan jatkaa dyn10 arvolla kun sillä on mallikkaasti toiminut talo tasalämpöisenä. Kun on tottunut yhden kymmenyksen vaihtelevaan lämpöön niin en siitä luovu ihan helposti.
Mutta dyn tosiaan vaikuttaa tuohon lämmityksen katkaisuhetkeen. Eli pätkäkäyntiä potevat saanevat sillä isomman kytkentä/sammutus erotuksen, luulisin.
Mutta eikö pidempi käynti johda sinullakin pidempiin lepoaikoihin ja huonelämpötilan pitäisi ainakin teoriassa pysyä samana kuin nyt? Toki jos nyt homma pelaa, niin turha siihen on puuttua.
-
Kerrotaan sen verran havaintoja omasta pumpusta vaikka käynnislogiikka onkin hiukan erilainen mutta noissa saattaa olla myös jotain yhteistä auttaa ymmärtämään mikä pumpun käytöksen taustalla on.
Pumppu siis toimii paluuveden ohjaamana mutta käyrässä on kuitenkin näkyvillä laskennallinen menoveden lämpötila. Laskennassa oletetaan että menovesi on 5 astetta kuumempaa kuin paluuvesi. Eli jos käyrässä on pyynnissä 35 astetta niin kone ajattelee tämän paluuveden 30 asteena. Lisäksi käytössä on käynnistys- ja katkaisuraja. Käynnistysraja on vakiona 2K mutta omassa tapauksessa se on 0,5K. Tällöin kone alkaa lämmitämään kun veden lämpötila on laskenut alle 29,5 asteen. Pysäytysraja on myös vakiona 2K, minulla se on 0,5K. Tällöin pumppu pysähtyy kun lämpötila on 30,5 astetta.
Käynnistysrajaa käytetään myös vastusten ja kaikkien muiden lisälämpöä tuottavien laitteiden käynnistämiseen kuten vaikkapa öljypolttimen. Tällöin lisälämmitys käynnistyy kun lämpötila putoaa vielä lisää 0,5K alle käynnitysrajan. Toinen +0,5K ja käynnistyy seuraava lisälämpötaso jne.
Tämän lisäksi lisätehon käynnistämiseen käytetään vielä asteminuutti/integraali laskentaa. Tämä tarkoittaa sitä että mikäli lämpötila ei nouse tietyn ajanjakson aikana tarpeeksi vaan jää junnaamaan paikalleen integraali putoaa alle käynnitysrajan jolloin kytketään lisälämpöä päälle. Mikäli integraali jatkaa vieläkin kasvamistaan ja se saavuittaa integraalin arvon x2 niin tällöin kytketään lisää tehoa käyttöön.
Viessmannin tapauksessa jokainen lisätehon kytkeminen aiheuttaa myös sisäiselle kiertovesipumpulle +20% lisää tehoa mikäli se ei ole jo 100%.
Saattaa olla että stiebelissä on taustalla jotain vastaavaa ohjausta...
Eikö sieltä huoltotasolta löydy lisää parametrejä? Muistaakseni salasanalla "0000" pääsi säätämään vielä jotain lisää, tuosta on tosin muutama vuosi aikaa ja en muista mitä tuon takaa sitten löytyi...
Mutta eikö pidempi käynti johda sinullakin pidempiin lepoaikoihin ja huonelämpötilan pitäisi ainakin teoriassa pysyä samana kuin nyt? Toki jos nyt homma pelaa, niin turha siihen on puuttua.
Itse pidän tuota käynnitys/pysäytyseroa juuri sellaisena millä saavutan sopivan käyntijakson pituuden. Massiivisen laatan takia sen tekee 1K jolla saavutetaan noin 45min käyntijakso. 3K arvolla se olisi melko tarkasti 2h 15min.
Mitä pienempää eroa käyttää niin sen tarkemmin laatan lämpötila seuraa käyrää ja ulkolämpötilaa eikä suuria viiveitä ulkolämpötilaan nähden pääse syntymään...
-
Kokeilin säädin dyn 30 arvoa. Nyt todellakin sämpläsi yli tarpeen. Pakkasta 4 ja pyynti 27.1 astetta, en tiedä paljonko olisi vetänyt yli kun lopetin 27.9 kohdalla. Tuo on kuitenkin pyynti 18 pakkasella, tuossa kymmenkunta viestiä aiemmin todettu, joten varmaan alkaisi sisälämpö nouseen. Sitä saisi tietty säädettyä mutta taidan jatkaa dyn10 arvolla kun sillä on mallikkaasti toiminut talo tasalämpöisenä. Kun on tottunut yhden kymmenyksen vaihtelevaan lämpöön niin en siitä luovu ihan helposti.
Mutta dyn tosiaan vaikuttaa tuohon lämmityksen katkaisuhetkeen. Eli pätkäkäyntiä potevat saanevat sillä isomman kytkentä/sammutus erotuksen, luulisin.
Anna olla DYN vaan kymmenen kun toimii. Tosin lattialämmitys tasaa lämmöt, joten vaikutus huonelämpötilaan on aika pieni. Pätkäkäynti Stiebelillä ei ole mahdollista kun minimi lepoaika on 20 min.
Tosin Mitsi ja Copeland lupaa kestää sen 10 käynnistystä tunnissa ja 300 000 käynnistystä. :D
Minulla DYN on 30 ja siinä se ollut jos 7 vuotta. Lepoaikaa olen pitänyt 25 minuuttia, lattilämmitys kun on.
-
Lepoaikaa olen pitänyt 25 minuuttia, lattilämmitys kun on.
Eikös tuo lepoaika vaikuta myös käyttöveteen? Jos kone on tuupannut juuri lattiaan lämpöä ja sammunut, sitten tulee tarve käyttövedelle niin tuo pakollinen lepoaika kuluu ennenkuin pumppu alkaa tekemään edes käyttövettä?
-
Eikös tuo lepoaika vaikuta myös käyttöveteen? Jos kone on tuupannut juuri lattiaan lämpöä ja sammunut, sitten tulee tarve käyttövedelle niin tuo pakollinen lepoaika kuluu ennenkuin pumppu alkaa tekemään edes käyttövettä?
Jaa' a tuota en tiedä mutta minulla ei ole vesi tuolla säädöllä loppunut 7 vuoteen.
-
Eikös tuo lepoaika vaikuta myös käyttöveteen? Jos kone on tuupannut juuri lattiaan lämpöä ja sammunut, sitten tulee tarve käyttövedelle niin tuo pakollinen lepoaika kuluu ennenkuin pumppu alkaa tekemään edes käyttövettä?
Vaikuttaa se myös käyttöveteen.
-
Löytyisköhän mitään asetusta että saisi vastukset päälle kompuran pakkotauon ajaksi? Edes käyttöveden lämmitykseen? Ei ole itseltäkään vesi ikinä loppunut mutta onhan se kai mahdollista jos tauko sattuu sopivasti.
-
Ei ainakaan omasta mallista, jos näin on, mutta jos lämmitystä tehdään, niin syklin lopussa kone tarkastaa käyttöveden ja sitten sammuu jos ei ole tarve.
Murphyn laki jne.. :D
-
Kävin tänään "pyörittämässä" kaverin stiebeliä ja jäi hiukan epäselväksi että missä voi määrittää koska laite lopettaa lämmittämisen... oisko tuohon jeesiä?
-
Kävin tänään "pyörittämässä" kaverin stiebeliä ja jäi hiukan epäselväksi että missä voi määrittää koska laite lopettaa lämmittämisen... oisko tuohon jeesiä?
Se on se säädin dyn -asetus. Löytyy 'Käyttöönotto' -valikon takaa.
Mutta tuo asetus vaikuttaa myös sitten vastusten herkkyyteen, eli miten herkästi ottaa niitä mukaan.
Konehan alkaa lämmittämään, kun ollaan yhden asteen alle pyyntilämpötilan ja ainakin minulla menee niin, että kun säädin dyn on 30, niin vetäisee 2 astetta yli pyynnin. Paitsi kesällä voi mennä enemmän yli ja talvella vähemmän... Ota nyt sitten selvää... Mutta se se kuitenkin on.
-
Ehkä tuosta taas jäi muutama varsin oleellinen sana pois kun nyhräs kännykällä... ;D
Siis lämmitysraja tms parametria plärättiin tuolta muttei sellaista osunut silmiin. Eli joku millä säädetään millä ulkolämpötilalla laite lopettaa lämmittämisen kesällä...
-
Ehkä tuosta taas jäi muutama varsin oleellinen sana pois kun nyhräs kännykällä... ;D
Siis lämmitysraja tms parametria plärättiin tuolta muttei sellaista osunut silmiin. Eli joku millä säädetään millä ulkolämpötilalla laite lopettaa lämmittämisen kesällä...
Kesäkäyttötila.
Muistaakseni.
-
Löytyy itsellä asetukset-lämmitys-perusasetus-kesäkäyttö-ulkolämpötila reittiä edeten. Siellä ulkolämpötilan kaverina on se rakennusvaimennus. 1=puutalo, 3=massiivinen kivitalo ja kakkonen jotain siltä väliltä.
-
Seurasin 29 asteen pakkasella pumpun käyntiä ja pysähtymistä. Pyynti oli 47 astetta ja pumppu kävi vielä 50,5 asteessa ja otti vastuksia mukaan. Arvelin, että jotain on vialla ja pudotin käyrää 0,72... 0,68, jolloin sain pumpun sammumaan.
Panin merkille, että pumppu vain nosti kovalla pakkasella lämmön reilusti yli pyynnin. Ajattelin, että automatiikka varmistaa, että lämpö ei laske lepojakson aikanakaan alle pyynnin. Seuraavan kerran pumppu käynnistyi vasta 1,5 tunnin kuluttua ja toimi jälleen samalla tavalla. Siis kovalla pakkasella nostaa useamman asteen yli pyynnin, mutta lauhemmalla kelillä vähemmän yli pyynnin.
Mielestäni automatiikan toiminta on loogista. Säädin dyn on asennossa 30.
-
Seurasin 29 asteen pakkasella pumpun käyntiä ja pysähtymistä. Pyynti oli 47 astetta ja pumppu kävi vielä 50,5 asteessa ja otti vastuksia mukaan. Arvelin, että jotain on vialla ja pudotin käyrää 0,72... 0,68, jolloin sain pumpun sammumaan.
Panin merkille, että pumppu vain nosti kovalla pakkasella lämmön reilusti yli pyynnin. Ajattelin, että automatiikka varmistaa, että lämpö ei laske lepojakson aikanakaan alle pyynnin. Seuraavan kerran pumppu käynnistyi vasta 1,5 tunnin kuluttua ja toimi jälleen samalla tavalla. Siis kovalla pakkasella nostaa useamman asteen yli pyynnin, mutta lauhemmalla kelillä vähemmän yli pyynnin.
Mielestäni automatiikan toiminta on loogista. Säädin dyn on asennossa 30.
Näin sen olen itsekin ajatellut.
Talosi lienee eristetty hyvin ja sinulla on puskuri, koska tauko on 1,5 tuntia. Jos talo vuotaa energiaa kone starttaa heti lepoajan jälkeen.
-
Puskurivaraaja on 1800 litraa, josta todellisuudessa käytössä vain puolet. Hieman puolivälin alapuolella oleva lämpömittari näyttää aina 30 astetta. Lämpö siis kerrostuu varaajan yläosaan.
-
Itse tein myös saman havainnon, että kun vastukset tulee avuksi, niin kone pyrkii vetämään reilummin yli pyynnin.
Mutta jos vastuksia ei ole ja lähestytään kovia pakkasia, niin tällöin käynti saattaa loppua jo kun ollaan joitain desimaaleja yli pyynnin.
Keväällä ja syksyllä menee aina tasan kaksi astetta yli pyynnin ja kesällä enemmän yli.
Puskurivaraaja on 1800 litraa, josta todellisuudessa käytössä vain puolet. Hieman puolivälin alapuolella oleva lämpömittari näyttää aina 30 astetta. Lämpö siis kerrostuu varaajan yläosaan.
Ihan kivan kokoinen tuo 1800 l 'puskuri'! :)
Missä kohtaa sinulla on se piirin 1, eli puskurin lämpötila-anturi? Onko jossain paluuputkessa vai säiliössä itsessään jollain korkeudella?