Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => STIEBEL ELTRON => Aiheen aloitti: Mix Eos - 17.12.16 - klo:15:06
-
Eli ongelma on tämmöinen: WP7:n kompressorin kontaktori eli rele K2 hajosi ja tilalle vaihdettiin sähkärin toimesta uusi.
Laite ilmoitti siis kosketinvirheen ja käyttöohjeen mukaan silloin tuo merkinnällä K2 oleva kontaktori olisi sökö, piti paikkansa.
Mutta nyt kompura ei suostu käynnistymään. Ei vaikka käyttöönottovalikosta tekee nollauksen. Reletestillä rele toimii eikä muissakaan releissä tuon mukaan olisi vikaa.
Valikon pikakäynnistyksellä kompura starttaa kuten pitääkin, mutta kun tuosta pikakäynnistyksestä poistuu (program-napilla, tai sulkee ohjaimen luukun) kompressori sammuu ja näyttöön jää "varakäyttö".
Missähän lienee vika? Onko tuossa vielä joku muukin nollaus/ uudelleenkäynnistyskonsti millä virheilmoitusten jälkeen koneen saa kuitattua ja tulille?
-
Onko tässä nyt vain kyse siitä, että etupaneelista, aloitusnäytöstä on vieritetty varakäyttö päälle?
Laita se mukavuuskäytölle, tai ohjelmakäytölle, tai missä sinulla se aikaisemmin oli ja tällöin pitäisi kompuran toimia.
Mietin, että onko se huollon aikana laitettu manuaalisesti varakäytölle ja unohtunut siihen.
-
Kysytään ensin yksinkertaisimmat vaihtoehdot:
Sinulla muistaakseni on myös FEK-kaukosäädin. Oletko laittanut lämpöpumpun "päälle" lämmitystoimintaan sekä itse pumpusta että myös FEK:istä? (Molemmissa kellon/auringon/kuun kuva merkkinä valitulle lämmitysohjelmalle.)
Oletko tehnyt ohjauslogiikan nollauksen käyttöönottovalikon kohdasta "LP Nollaus"?
Jos olet, huomasitko asettaa sen jälkeen näyttöön tulevasta "Lampopumppu" valikosta PRG-nappia painamalla lämpöpumppusi tyypin oikein (siis WPC / WPF, kumpi sinulla olikaan)?
Jotta tuo "LP Nollaus" tyhjentäisi kaikki, se pitää tehdä käyttöohjeen mukaan painamalla PRG-nappia yhtäaikaa. Tällöin ohjauslogiikka resetoituu ihan kokonaan (käyttöön tulee siinä vaiheessa "EEPR", tarkoittaen luultavasti "erase EPROM") ja sinun tarvitsee tietysti laittaa ihan kaikki parametrit takaisin oikeisiin arvoihinsa.
-
Veikkaan vahvasti, että Kontaktori K9 tulee vaihtaa ja tilalle reed relay tyyppinen.
-
Veikkaan vahvasti, että Kontaktori K9 tulee vaihtaa ja tilalle reed relay tyyppinen.
Pikakäynnistys-toiminnolla ketjun aloittajan kompressori kuitenkin käynnistyy ihan kuten pitääkin, joten kontaktorin luulisi olevan toimiva nyt.
Lisäksi ohjauslogiikka on varakäyttö-tilassa, jossa sen ei enää pitäisi olla (ellei jokin uusi vikatilanne pakota sitä varakäyttöön).
-
Veikkaan vahvasti, että Kontaktori K9 tulee vaihtaa ja tilalle reed relay tyyppinen.
Onko niin, että tavallinen kontaktori on liian hidas ja siksi tarvitaan nopeampi reed -tyyppinen rele?
-
Varmaankin varakäyttöasetukset on edelleen toiminnassa(?)
VARAKÄYTTÖ: Käyttö silloin, kun lämpöpumpussa on häiriö. Sähkövastukset lämmittävät taloa ja
käyttövettä häiriön tullessa.
HUOM! Vaikka tämä käyttötila ei olisi päällä häiriötilanteessa ja
lämpöpumpulle tulee sähkö, valmiuskäytön asetukset ovat toiminnassa.
http://www.stiebel-eltron.fi/imperia/md/content/lg/stiebeleltronsuomi/yritys/stiebel_eltron_pikak__ytt__ohjeet.pdf
-
Varmaankin varakäyttöasetukset on edelleen toiminnassa(?)
http://www.stiebel-eltron.fi/imperia/md/content/lg/stiebeleltronsuomi/yritys/stiebel_eltron_pikak__ytt__ohjeet.pdf
Eli vaikka varakäyttö on otettu pois päältä, niin silti vielä talo ei pääse jäätymään vaan minimi paluulämpötila lämmityksestä on aina +4C. Tätä vara-vara toimintoa ei saa pois päältä. Paitsi jos laitteelle ei tule virtaa tai vastusten sulakeet otettu pois 😬
-
Eli ongelma on tämmöinen: WP7:n kompressorin kontaktori eli rele K2 hajosi ja tilalle vaihdettiin sähkärin toimesta uusi.
Laite ilmoitti siis kosketinvirheen ja käyttöohjeen mukaan silloin tuo merkinnällä K2 oleva kontaktori olisi sökö, piti paikkansa.
Mutta nyt kompura ei suostu käynnistymään. Ei vaikka käyttöönottovalikosta tekee nollauksen. Reletestillä rele toimii eikä muissakaan releissä tuon mukaan olisi vikaa.
Valikon pikakäynnistyksellä kompura starttaa kuten pitääkin, mutta kun tuosta pikakäynnistyksestä poistuu (program-napilla, tai sulkee ohjaimen luukun) kompressori sammuu ja näyttöön jää "varakäyttö".
Missähän lienee vika? Onko tuossa vielä joku muukin nollaus/ uudelleenkäynnistyskonsti millä virheilmoitusten jälkeen koneen saa kuitattua ja tulille?
Ohjauskuvan mukaan kontaktori K2 ohjausjännite tulee kahdesta paikasta.
X4/ON liittimestä näyttäisi tulevan suora sähkö ja X22/10 liittimestä tuleva sähkö kiertää F2 ja F4 suojien kautta.
Vaikuttaisi siltä että pikakäynnistys tulee X4/ON liittimestä ja silloin ohitetaan ainakin F2 ja F4 suojat.
Ilmeisesti normaali käynnistys tulee X22/10 liittimestä ja käynnistys tulee Stiebelin logiikalta ja silloin mukana ovat suojat F2 ja F4.
Piirrosmerkin mukaan suoja F4(F4 Compressor high limit safety cut-out) lukittuu jos se toimii ja se tarttee kuitata manuaalisesti.
Suoja F2(F2 High pressure switch) näyttäisi palautuvan automaattisesti.
Itse kontaktori K2 on kunnossa jos kompressori käynnistyy pikakäynnistyksellä mutta normaalikäynnistyksen estää jokin logiikassa tai suoja F4 on toiminut ja pitää kuitata.
Stiebel WPC7 K2 ohjaus (http://aijaa.com/K5Oq4A)
-
Ohjauskuvan mukaan kontaktori K2 ohjausjännite tulee kahdesta paikasta.
X4/ON liittimestä näyttäisi tulevan suora sähkö ja X22/10 liittimestä tuleva sähkö kiertää F2 ja F4 suojien kautta.
Vaikuttaisi siltä että pikakäynnistys tulee X4/ON liittimestä ja silloin ohitetaan ainakin F2 ja F4 suojat.
Ilmeisesti normaali käynnistys tulee X22/10 liittimestä ja käynnistys tulee Stiebelin logiikalta ja silloin mukana ovat suojat F2 ja F4.
Pitää tarkistaa pumpusta, kun pääsen kotiin, mutta olen melko varma, että tuo X4 on liitinrima ulkoisille kytkennöille. Eli X4/ON-liittimestä saa halutessaan kompressorin käyntisignaalin jollekin ulkoiselle laitteelle.
Itse ohjaus logiikalta tulee luullakseni aina tuosta X22/10-liittimestä.
-
Topicin avaajalla on vanha malli?
Matiaksen kytkäri on uuden mallin.
-
Käsittääkseni on vanha malli (sama kuin minulla). Tarkistin asian äsken ja X4 on ulkoisten liitäntöjen liitinrima. Siihen ei ole toiselle puolelle kytketty mitään minulla. Siitä siis saa halutessaan mm. kompuran käyntitiedon ulos (verkkojännitteenä).
Uuden mallin kytkäri on hyvin samankaltainen kuin vanhan, joten sikäli tuo pointti on ihan validi.
-
Käsittääkseni on vanha malli (sama kuin minulla). Tarkistin asian äsken ja X4 on ulkoisten liitäntöjen liitinrima. Siihen ei ole toiselle puolelle kytketty mitään minulla. Siitä siis saa halutessaan mm. kompuran käyntitiedon ulos (verkkojännitteenä).
Uuden mallin kytkäri on hyvin samankaltainen kuin vanhan, joten sikäli tuo pointti on ihan validi.
Tämä selkiyttää kontaktorin K2 ohjausta X4/ON liitännän osalta.
Ainoa K2 ohjaus tulee sitten X22/10 liittimestä ja sähkö kiertää suojien F2 ja F4 läpi ja ne ovat kunnossa koska pikakäynnistyksellä kompressori käynnistyy normaalin tuntuisesti.
Jostain syystä logiikka ei käynnistä kompressoria muuten kuin pikakäynnistyksellä?
Mikähän sen estää?
Mutta nyt kompura ei suostu käynnistymään. Ei vaikka käyttöönottovalikosta tekee nollauksen. Reletestillä rele toimii eikä muissakaan releissä tuon mukaan olisi vikaa.
Valikon pikakäynnistyksellä kompura starttaa kuten pitääkin, mutta kun tuosta pikakäynnistyksestä poistuu (program-napilla, tai sulkee ohjaimen luukun) kompressori sammuu ja näyttöön jää "varakäyttö".
-
Onko tässä nyt vain kyse siitä, että etupaneelista, aloitusnäytöstä on vieritetty varakäyttö päälle?
Laita se mukavuuskäytölle, tai ohjelmakäytölle, tai missä sinulla se aikaisemmin oli ja tällöin pitäisi kompuran toimia.
Mietin, että onko se huollon aikana laitettu manuaalisesti varakäytölle ja unohtunut siihen.
Edelleen, voiko olla noin yksinkertaisesta jutusta kyse?
Nyt tarttis saada ongelman haltijaan yhteys, jotta tiedettäis missä mennään.
-
Käsittääkseni on vanha malli (sama kuin minulla). Tarkistin asian äsken ja X4 on ulkoisten liitäntöjen liitinrima. Siihen ei ole toiselle puolelle kytketty mitään minulla. Siitä siis saa halutessaan mm. kompuran käyntitiedon ulos (verkkojännitteenä).
Uuden mallin kytkäri on hyvin samankaltainen kuin vanhan, joten sikäli tuo pointti on ihan validi.
Vähän nyt ohi topicin, mutta pystyykö tuota X4:sta käyttämään mihinkään ns. Opation modaukseen?
Eli tuosta kun saisi tiedon ulos, että kompura käy, niin heittäisi esim. korkeamman pyyntilämpötilan kikkailemalla eco- ja mukavuuslämpötiloilla?
Tai vaihtoehtoisesti voisiko siitä saada shuntille tietoa, että nyt kokonaan auki kompuran käynnin ajaksi?
-
Vähän nyt ohi topicin, mutta pystyykö tuota X4:sta käyttämään mihinkään ns. Opation modaukseen?
Eli tuosta kun saisi tiedon ulos, että kompura käy, niin heittäisi esim. korkeamman pyyntilämpötilan kikkailemalla eco- ja mukavuuslämpötiloilla?
Tai vaihtoehtoisesti voisiko siitä saada shuntille tietoa, että nyt kokonaan auki kompuran käynnin ajaksi?
Korkeampi pyyntilämpötila--> Haluatko välttämättä huonomman COP:n?
Shuntti kokonaan auki---> Miksi? haluatko tilat lämpöisemmäksi, koska lattialämmityksesi ei toimi?
Laita ne kattoeristykset, lattiat, tuulensuojalevyt ym. muut asiat kuntoon. Et tuolla viilauksella saa mitään etua. Käsittääkseni juttuja lukiessa koko lämpöpumpun säätö on jo aikalailla sekaisin.
-
Korkeampi pyyntilämpötila--> Haluatko välttämättä huonomman COP:n?
Shuntti kokonaan auki---> Miksi? haluatko tilat lämpöisemmäksi, koska lattialämmityksesi ei toimi?
Laita ne kattoeristykset, lattiat, tuulensuojalevyt ym. muut asiat kuntoon. Et tuolla viilauksella saa mitään etua. Käsittääkseni juttuja lukiessa koko lämpöpumpun säätö on jo aikalailla sekaisin.
Sinähän se tiedät minun pumppuni säädöt?
Kai sitä nyt saa kysellä, jos haluaa.
Turhaan rasitit sormiasi tuollakin vastauksella.
-
Vähän nyt ohi topicin, mutta pystyykö tuota X4:sta käyttämään mihinkään ns. Opation modaukseen?
Eli tuosta kun saisi tiedon ulos, että kompura käy, niin heittäisi esim. korkeamman pyyntilämpötilan kikkailemalla eco- ja mukavuuslämpötiloilla?
Tai vaihtoehtoisesti voisiko siitä saada shuntille tietoa, että nyt kokonaan auki kompuran käynnin ajaksi?
Opation modauksessa kompressorin seistessa on menoveden lämpötilapudotus (3-6C) päällä ja kun kompressori käynnistyy niin lämpötilapudotus poistuu jolloin shuntti avautuu täysille ja lattialaattaan saadaan varattua melkoisesti lämpöä.
Tällä pyritään pidentämään käynti- ja taukojaksoja kompressorin eliniän pidentämiseksi lämpöpumpuissa joissa pätkäkäynti on ongelmana
Periaatteessa tuosta X4/ON liittimestä saisi lisäreleellä samalaisen ohjauksen kuin Opation modauksessa jos lisäreleen ohjauksen ottaisi tuosta X4/ON liittimestä.
Lisäreleen koskettimelta sitten lämpötilapudotus päälle/pois kompressorin käynnin mukaan
Lämpöpumpussa pitäisi olla shuntti ja koskettimella ohjattava lämpötilapudotus että toimisi Opation modauksen tapaan,jos nämä löytyy niin sitten onnistuu.
-
Opation modauksessa kompressorin seistessa on menoveden lämpötilapudotus (3-6C) päällä ja kun kompressori käynnistyy niin lämpötilapudotus poistuu jolloin shuntti avautuu täysille ja lattialaattaan saadaan varattua melkoisesti lämpöä.
Tällä pyritään pidentämään käynti- ja taukojaksoja kompressorin eliniän pidentämiseksi lämpöpumpuissa joissa pätkäkäynti on ongelmana
Periaatteessa tuosta X4/ON liittimestä saisi lisäreleellä samalaisen ohjauksen kuin Opation modauksessa jos lisäreleen ohjauksen ottaisi tuosta X4/ON liittimestä.
Lisäreleen koskettimelta sitten lämpötilapudotus päälle/pois kompressorin käynnin mukaan
Lämpöpumpussa pitäisi olla shuntti ja koskettimella ohjattava lämpötilapudotus että toimisi Opation modauksen tapaan,jos nämä löytyy niin sitten onnistuu.
Koitan kirjoittaa siten, etten närkästytä tiettyä jäsentä... :D
Nimenomaan pätkäkäyntiä varten kävin tätä ajatusleikkiä miettimään. Kun yläkerran lattian varaavuus on olematon ja alakertakin on vanhoilla pattereilla, niin ei tuo masiina hirveästi lepäile, varsinkin jos termarit on pattereissa.
Reletestin kautta pystyy ulkoisen shuntin sulkemaan tai aukaisemaan, eli sen ohjaus ymmärtääkseni onnistuisi. Mutta varmaankaan eco- ja normaalilämmitystilan valintaa ei varmaankaan koskettimien kautta ohjata. En vain noista kaavioista ymmärrä, että mikä niistä liittyisi vaikka siihen shunttiin.
-
Luultavasti noilla liitännöillä voisi tehdä jotain vastaavaa viritystä.
Mukavuus- ja säästötilan välistä vaihtoa ei tosin pysty tekemään noiden liitäntöjen kautta. Jos hienompaa softapohjaista viritystä haluaisi, CAN-väylän kautta olisi samat tiedot saatavana ja pystyisi myös asettamaan parametreja, mutta sen toiminnan selvittäminen ei ole ihan helppoa.
Jos shuntti on Stiebelin ohjaama, sen ohjaussignaalit ovat tuossa X4-liitinrimassa M(A) (shutti auki) ja M(Z) (shuntti kiinni) signaalit. En osaa tarkemmin sanoa, millainen viritys toimisi. Ohjauslogiikka kun saattaa alkaa "taistella vastaan", jos sen tekemä ohjaus ei antureiden mukaan vaikuta halutusti.
Yksi mahdollisuus voisi olla huijata ulkolämpötilan anturia, joka on yksinkertainen NTC-vastus. Siihen pystyisi helpohkosti tekemään virityksen, joka kompressorin käynnistyessä pudottaa ulkolämpötilaa jonkin verran ja saa laitteen siten tavoittelemaan korkeampaa lämpötilaa.
-
Mulla toimii shuntit siten, että ne on tietysti jo kokonaan auki pumpun käynnistyessä. Pitäisiköhän oitosoilin vaihtaa tuon shunttaus järjestys ja laittaa se lattiapiiri ilman ja siitä shuntata pattereille. Vaikuttaisi melkein siltä, että kipsisoiroaminen on vielä pari astetta huonompikin, kuin edes osaa kuvitella. Ainakin omasta mielestä alkaa vaikuttaa siltä, että alakerran patterit näyttäisi toimivan ihan laittamalle ne shunttaukset toisin päin. Ja vahvistuksena vielä tuolle, että jos kerran ei saada Dt arvoakaan kuin 2 astetta, niin siellä pitää silloin kiertää lämpöinen vesi kovalla kierrolla jatkuvasti ja saadaan sitten varaajakin käyttöön.
-
Joo, nythän minulla on lattialämmityksen shuntti käsikäytöllä, hiukan alle puolivälissä.
Eli ei noiden piirien järjestyksiä voi kyllä toisin päin laittaa, kyllä ne patterit varmaan sen vajaat kymmenen astetta lämpösempää kuitenkin tarttee.
Mutta kun shuntti ei ole koskaan kokonaan auki, paitsi jonkun pitkän käyttöveden lämmityksen jälkeen.
Tarttis saada se seilaamaan vähän laajemmalla skaalalla. Shuntti on Stiebelin ohjauksessa.
Tuo ulkoanturiviritys kuulostaa mielenkiintoiselta, ei vain itsellä mitään käryä, miten sellainen tehdään.
Mutta joo, nyt menee toisen ketju taas meikäläisen ihmettelyihin, pahoittelut!
Ois hyvä kuulla tuohon alkuperäiseen, tämän topicin ongelmaan, että onko selvinnyt mitään?
-
Kompressori käynnistyi vielä yhden nollauksen jälkeen normaalisti. mutta sammui pian ja herjasi kosketinvirhettä taas. Tämä tapahtui yhden startin jälkeen vielä uudestaan.
Seuraavaksi soitto maahantuojalle ja kuulemma selvä tapaus, K9 rele uusiksi.
Jostain syystä ohjekirja neuvoo kosketinvirheen sattuessa uusimaan kontaktorin K2.
Mutta ehdottomasti täydet pisteet maahantuojalle asiakaspalvelusta, soiton jälkeen parissa päivässä uusi K9 postissa ja nyt odottaa vielä asennusta.
Jälkimarkkinointi toimii erinomaisesti, vaikka kone ei enää minkään maailman takuun piirissä enää olekaan.
Kiitos foorumilaisille neuvoista!
-
Hyvä, että selvis!
-
Nimenomaan pätkäkäyntiä varten kävin tätä ajatusleikkiä miettimään. Kun yläkerran lattian varaavuus on olematon ja alakertakin on vanhoilla pattereilla, niin ei tuo masiina hirveästi lepäile, varsinkin jos termarit on pattereissa.
Ei kai tuonkokoisessa talossa pätkäkäynti ole mahdollista? Jos kuitenkin on niin eikö tuota pakollista taukoaikaa pidentämällä pääse pätkäkäynnistä varmuudella eroon? Vaikka tuplaa tauon niin eikö se silloin käy väkisin pitempään?
Tai mitä jos huijaa paluuvesianturia. Laittaa jotain metallia väliin jotta se lämpenee viiveellä ja jäähtyy viiveellä? Tai joku muu purkkaviritys anturiin. Minä luulen että ulkoanturin hetkittäin resistanssihuijaus sekottaa tuon laitteen älyn. Siellähän on niitä säätöjä aivan helv....ti, alkaen talon massiivisuudesta, sekasinhan se menee jos lämpötila muka pompsahtaa muutaman asteen jonkun extra vastuksen aktivoituessa. Vai mitä luulette?
-
Joo, en minä osaa tuollasia virityksiä tehdäkään, antaa olla.
Lueskelin yhtä vanhaa Stiebelin keskustelua, oliko joku "Pätkäkäyntiä puskurivaraajan kanssa" ja sen innoittamani päätin taas kerran siirtää paluuvesianturin puskurin alaosasta lämmityksen paluuputkeen. Ja tällöin voin ladata puskuria myös 100 % teholla, eli maksimivirtauksella.
Näyttäis siltä, että nyt pääsee pidempiin taukoihin ja käynteihin. Toki pidemmän ajan seuranta näyttää, kuinka coppelot ja muut menee.
Sellanen ongelma tuli vain eteen, että se anturi näyttää nyt yhden asteen liian pientä lämpöä, jos vertaa vaikka putken pinnasta teipistä ir-mittarilla saatuun lukemaan.
Tähän liittyen löysin keskustelua, että sitä anturin johtoakin tulisi eristää putkeen kiinni joltakin matkalta, koska sekin kuulemma johtaa lämpöä...
Eli eikun illalla teippaamaan ja katsomaan kuinka käy.
Nythän tuo anturin epätarkkuus aiheuttaa sen, että samalla käyrällä vedetään lämmöt yhden asteen tarvittua lämpimämmäksi.
Ja toinen samanlainen anturi, joka on lattialämmityksen menossa, näyttää aika tarkalleen samaa kuin ir-mittari. Sen johto onkin putkea vasten nippusiteillä.
Voisiko se tuolla korjaantua?
-
Kuinka pitkiä ne lämmityskäynnit ja tauot on nyt nollakeleillä? Noin suurinpiirtein.
-
Ei oo muuten mitään havaintoa tän hetkisestä tilanteesta.
Kun alakerrasta otti termarit pois, niin se parantaa tilannetta huomattavasti, eli kone myös huilaa.
Oisko jotain 60 min ja 40 min...
Kun ei oo mitään loggausta, niin ei uskalla varmaksi sanoa. Eikä jaksa koneen vieressä istua koko päivää. :)
Jos termarit on kiinni, niin tauko on sen vakio 20 min.
Nythän tilanne on siis tällä hetkellä ihan ok mielestäni, ei vain ole tietoa miten tilanne muuttui tuon anturin siirron jälkeen.
-
Ei oo muuten mitään havaintoa tän hetkisestä tilanteesta.
No ei se mitään, ei minullakaan ole hajuakaan mikä edes on pätkäkäyntiä. :D Ja aiheuttaakokaan se oikeasti tuollaiselle pehmolla varustetulle kompuralle mitään, vähän epäilen. Ei taida kukaan tietää, luullahan voi mitä vaan kun netistä lukee. :D :D
-
Vitodataa pläräsin niin siellä oli mainittu että kolmea käynnistystä tunnissa ei saisi ylittää ja 10min lepo käynnistysten välissä vaaditaan pehmon suojelemiseksi. Jos nyt muistan oikein niin tuo pehmo on vain tehovastuksia ja nuo ilmeisesti vaativat hiukan aikaa jäähtyäkseen...
-
No ei oo pelkoo, että kolme starttia tulis tunnissa.
Se se ois jo pätkäkone.
-
Palataan takaisin alkuperäiseen ongelmaan. Nyt on uusittu releet K2 (turhaan?) ja K9. Kone starttasi kyllä normaalisti mutta noin puolen tunnin päästä löi kosketinvirheen päälle.
K9 kytkettiin asentoon "normaalisti auki" -kuten ohjeet oli.
Onko releen K2 kelajännitteellä merkitystä vikailmoituksen kannalta? Tuo on ainoa asia mikä uudessa K2:ssa saattaa olla eri kuin vanhassa oli. Muuten speksit on samat.
Maalaisjärjellä ajattelisin että ei ole.
Itse kun en sähköistä mitään ymmärrä ja olen myyjien ja asentajien armoilla näissä jutuissa.
Onko muita ideoita vielä kuin soittaa maahantuojalle?
-
Onko releen K2 kelajännitteellä merkitystä vikailmoituksen kannalta? Tuo on ainoa asia mikä uudessa K2:ssa saattaa olla eri kuin vanhassa oli.
Sähkökuvan mukaan Stiebelin K2 kontaktorin kelajännite on 230VAC.
Kelajännite tarkoittaa ohjauspiirin kontaktorin kelalle syöttämän jännitteen arvoa ja laatua.
230VAC jännitteen tunnistaa piirikaaviosta kun sen toinen potentiaali on N-liittimessä (nolla)
Kelajännite on merkitty kontaktoriin kelaan tai kelan A1-liittimen viereen.
Yleisimpiä ohjausjännitteitä ovat 24VAC,48VAC ja 230VAC vaihtosähköä ja 12VDC,24VDC tasasähköä.
Harvinaisempia ovat 110-120V jännitteet
Kontaktorin kelan on oltava jänniteominaisuuksiltaan täsmälleen sama kuin sille syötettävä jännite.
Koska tässä on kysessä kompressorin moottorin kontaktori niin myös tehonkesto on oltava riittävä,yleensä suomessa vähintään 4kw tai 5,5kw
Tehonkesto on merkitty kontaktorin tyyppikilpeen ,esim "AC3 4kw".
-
Palataan takaisin alkuperäiseen ongelmaan. Nyt on uusittu releet K2 (turhaan?) ja K9. Kone starttasi kyllä normaalisti mutta noin puolen tunnin päästä löi kosketinvirheen päälle.
K9 kytkettiin asentoon "normaalisti auki" -kuten ohjeet oli.
Onko releen K2 kelajännitteellä merkitystä vikailmoituksen kannalta? Tuo on ainoa asia mikä uudessa K2:ssa saattaa olla eri kuin vanhassa oli. Muuten speksit on samat.
Maalaisjärjellä ajattelisin että ei ole.
Itse kun en sähköistä mitään ymmärrä ja olen myyjien ja asentajien armoilla näissä jutuissa.
Onko muita ideoita vielä kuin soittaa maahantuojalle?
Laita se alkuperäinen ehjä K2 takaisin.
-
Vanhassa oli merkinnät A16-30-10, kun uusi on AF16-30-10-13. Käsittääkseni tehonkesto (?) uudella 7,5kw. Tuota viimeistä numeroa ei vanhassa ollut. Ellei toisen kyljen tarran R80 viittaa samaan.
-
Jos uusi kontaktori on tuon linkissä olevan mukainen niin siinä ei kelajännitteellä ole merkitystä.Nykyisin on olemassa ns "multijännite" releitä ja kontaktoreita joissa ohjausjännite voi olla 24--500V AC/DC samalla kelalla
Eli kyllä tuo uusi kontaktori on sopiva Stiebelin kompressorin kontaktoriksi,tehonkesto (AC3-400V) on 7,5kw ja se on riittävä.
AF contactors can manage large control voltage variations. One coil can be used for different control voltages used worldwide without any coil change.
http://www.abb.com/product/seitp329/128d98e5090f7cf8c1256ffe00467199.aspx?tabKey=2&gid=ABB1SBL177001R1310#downloads
-
Tuollainen se on. Vika olettaen muualla.
Jos K9:n kytkennässä olisi joku pielessä, esiintyisikö tätä vikaa vai eikö toimis lainkaan? Kyseessä Reed- rele.
-
Näkeekö manuaalista tms onko ohjauspiirikaavio tuollainen?
Stiebel WPC7 K2 ohjaus (http://aijaa.com/R1F2kC)
Jos on niin kannattaisi tarkistaa suojat F2 ja F4.
Toinen on jokin lämpösuoja(F4) ja toinen pressostaatti (F2)
Aika yleinen häiriö lämpöpumpuissa on pressostaatin (painekytkimen) katkominen aiheesta tai ilman.
Kone starttasi kyllä normaalisti mutta noin puolen tunnin päästä löi kosketinvirheen päälle.
Jos vika on tuollainen niin syynä saattaisi olla keruuliuoksen kiertohäiriö tai puutteellinen lauhduttimen virtaus.
Usein noissa on putkissa mutasihdit jossain koneikon lähellä ja jos sihti menee osittain tai kokonaan tukkoon niin kylmäainepiirissä paine nousee tai laskee ohi turvallisen käyntirajan ja pressostaatti pysäyttää kompressorin.
Onko keruu tai lämmönjakopuolella ollut mitään oireita tuollaisista?
Näkeekö tuon puolentunnin käynnin aikana keruun tai lämmityspuolen lämpötiloja mistään,jos näkyy niin meno/paluu lämpötilaeroa kannattaisi tarkkailla,jos on yli 8 astetta niin siinä piirissä on jotain pielessä.
Kontaktori K2 ohjaus tulee logiikan X22/10 liittimestä,kiertää suojien F2 ja F4 kautta K2 kelalle.
Tuollainen virheilmoitus "K2 kosketinvirhe" saattaa olla harhaanjohtava koska suojien F2 tai F4 toiminta katkaisee kontaktori K2 ohjausjännitteen ja kompressori pysähtyy.
Saman voisi sähkäri tarkistaa helposti mittaamalla X22/10 liittimestä katkeaako siitä sähkö samanaikaisesti kuin kontaktori K2/A1 liittimestä vai katkaiseeko F2 tai F4 suoja ohjaussähkön K2 kelalta.
Laita keruun ja lämmityksen (meno/paluu molemmista) lämpötilat tänne seuraavalta käyntijaksolta joka katkeaa häiriöilmoitukseen "K2 kosketinhäiriö"
Arvaillaan sitten enemmän
-
Matias. Tuo kytkäri on uudemmasta mallista.
-
Matias. Tuo kytkäri on uudemmasta mallista.
Ok,kiitoksia.Näkeekö mistään miten vanhemmassa versiossa kontaktori K2 ohjaus menee?
-
Tässä on vanhemman version (2011 vuosimalli) kytkentäkaavio.
Tuo K9 merkitys on hieman hämärä, mutta ilmeisesti sillä valvotaan K1 ja K2 toimintaa. Vika viittaisi lähinnä noiden kolmen kontaktorin/releen toimintaan.
Tosin voi olla, että myös F2 kuumakaasun korkean paineen suoja saattaisi liittyä asiaan.
(https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/maalampo/WPC7kytk.png)
-
Tässä on vanhemman version (2011 vuosimalli) kytkentäkaavio.
Tuo K9 merkitys on hieman hämärä, mutta ilmeisesti sillä valvotaan K1 ja K2 toimintaa. Vika viittaisi lähinnä noiden kolmen kontaktorin/releen toimintaan.
Tosin voi olla, että myös F2 kuumakaasun korkean paineen suoja saattaisi liittyä asiaan.
Näyttäisi että K1 ja K2 kontaktorit pitää molemmat olla auki niin niin kompressori saa käynnistyä.Käynnistyksessä on pehmon ohitus K1 sulkeuduttava tietyn ajan kuluessa että käynti saa jatkua.
Kun K9 rele vetää niin kuumakaasuanturi B5 kytkeytyy päälle K9/1-2 koskettimilla ja ilmeisesti kuumakaasun lämpötilan pitää nousta jonkin raja-arvon yli että käynti saa jatkua ja varmaankin pysyä jonkin rajan alapuolella että lämpötila pysyy turvallisella alueella
Kun pysäytyskäsky tulee niin kontaktorit K1 ja K2 pitää molemmat avautua tai tulee häiriö K9 releeltä
Vanhassa oli merkinnät A16-30-10, kun uusi on AF16-30-10-13. Käsittääkseni tehonkesto (?) uudella 7,5kw. Tuota viimeistä numeroa ei vanhassa ollut. Ellei toisen kyljen tarran R80 viittaa samaan.
Tulihan kontaktorin vaihdossa apukosketin (NC) kunnolla uuteen kontaktoriin kiinni,siis että apukosketin liikkuu kontaktorin kanssa samanaikaisesti.
Tuossa ABB AF16-30-10-13 on itsessään vain yksi apukosketin (NO) ja että toimisi oikein tarvitaan lisäksi apukosketin joka painetaan kontaktorin etuosan kiinnikkeeseen ja jos sitä ei paina pohjaan saakka niin apukosketin ei liiku kontaktorin tahdissa.
Lisäksi kannattaa tarkistaa uuden kontaktorin oikeapuoleisen (apu)koskettimen viimeinen numero ,jos yläpuolella on 13 ja alapuolella 14 numerot(NO) niin silloin apukosketin lohkossa pitää olla 21-22 (NC)
Yleensä kontaktorien apukoskettimien numerointi menee niin että esim koskettimen numero 13 luetaan siten että ensimminen numero (1) tarkoittaa kosketttimen sijaintia kontaktorissa ja toinen numero (3) koskettimen toimintaa.
Jos samassa kontaktorissa on useampi apukosketin käytössä niin seuraavat on 23-24,33-34 jne tai 21-22,31-32 jne.
Tämä systeemi sen takia että piirikaaviossa olevan apukoskettimen voi paikantaa kontaktorista jos käytössä on useampi NO tai NC kosketin
Kontaktorissa NO-apukosketin on 3-4 ja NC 1-2 numeroilla merkityt,apureleissä on sitten erilainen koodi.