Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Oilon Geopro => Aiheen aloitti: marttinen - 13.03.11 - klo:14:52
-
Onkos näistä kellään vielä käyttökokemuksia? Otetaan nyt sieltäkin 9kw itselle ehdokkaaksi muitten ehdokkaitten rinnalle. Ymmärsinkö oikein että laitteeseen tarjottu varaaja 750 sisältää sekä käyttö että lämminvesivaraajan??
On tää suoraan sanottuna sietämättömän vaikeata: Thermia, Danfoss, IVT, Nibe ja Geopro olis vielä listoilla... Ja jonkun niistä tulen valitsemaan, mutta minkä, sitä ei tiedä vielä kukaan ;D
-
Meille laitettiin 210 m poranreikää, Geopro GT 11 ja SHB 500 varaaja.
Talo on rakennettu -68 ja lämmitettävää pinta-alaa on noin 160 m2 ja autotalli + puolilämmin varasto.
Öljypannu vietiin pois, mutta kerron kokemuksia sitten vuoden mittaan...
-
Vuoden on nyt toiminut moitteetta järjestelmä, jossa on gt11, 2x300 m pellossa, 1800 l varaaja.
-
Vuoden on nyt toiminut moitteetta järjestelmä, jossa on gt11, 2x300 m pellossa, 1800 l varaaja.
Millaisia käynti-tauko jaksoja tulee 1800l:n varaajalla näin kesäaikaan?
-
Pumppu käy näin kesällä n. 1 1/2 tuntia ja huilaa lopun vuorokautta. Vuodessa tunteja on tullut yhteensä 1450 ja käynnistyskertoja 510 kpl.
-
Pumppu käy näin kesällä n. 1 1/2 tuntia ja huilaa lopun vuorokautta. Vuodessa tunteja on tullut yhteensä 1450 ja käynnistyskertoja 510 kpl.
Pumppu on siis mitoitettu runsaasti ylitehoiseksi.
Miten on mahdollista että pumppu käy talvellakin vain noin kerran päivässä? Hystereesi lienee todella suuri.
-
Pumppu käy näin kesällä n. 1 1/2 tuntia ja huilaa lopun vuorokautta. Vuodessa tunteja on tullut yhteensä 1450 ja käynnistyskertoja 510 kpl.
Manuaalissa kerrotaan ottotehoksi 2,4kw.Sen mukaan vuodessa gt11 kuluttaisi n 3500kwh laskennallisesti.
Onko olavilla tiedossa mikä on pumpun toteutunut vuosikulutus (kwh/v)?
Voisitko vielä kertoa minkä kokoista ja minkäikäistä taloa gt11 lämmittää?
Miten päädyitte valitsemaan noin ison varaajan?
-
[/quote]
Manuaalissa kerrotaan ottotehoksi 2,4kw.Sen mukaan vuodessa gt11 kuluttaisi n 3500kwh laskennallisesti.
Onko olavilla tiedossa mikä on pumpun toteutunut vuosikulutus (kwh/v)?
Voisitko vielä kertoa minkä kokoista ja minkäikäistä taloa gt11 lämmittää?
Miten päädyitte valitsemaan noin ison varaajan?[/quote]
Todellista vuosikulutusta ei ole tiedossa ja se ei isommin edes kiinnosta. On sen verran vaivaton ja edullinen lämmitysmuoto. Kolmekymmentä vuotta kun on puilla lämmittänyt, niin mielestäni tämän ensimmäisen vuoden aikana järjestelmä on hintansa tienannut.
Talomme on tiilitalo. Rakennettu 1939 ja jo silloin siihen on tehty vesikeskuslämmitys. Patterit ovat alkuperäiset. 1979 tehdyssä remontissa pattereihin asennettiin termostaattiset venttiilit. Samalla asennettiin öljykattilan tilalle Arimax 25 puupannu lämmittämään Jämän 1800 litraista kanttivaraajaa.
Puupannu on edelleen varalla jos pumppu ei jostain syystä toimi. Välillä sillä tapetaan pöpöjä kuumasta vedestä.
Lämmitettäviä neliöitä on n. 170. Hämeessä asutaan.
Varaajassa oli sen verran yhteitä, että siihen sai pumpun asennettua.
Automatiikkaa ei ole eikä tarvita. Patteriventtiilit toimivat hyvin kunhan välillä puhaltaa pölyt pois. Kolmitiesuntti säädetty kutakuinkin puoleenväliin talvipakkasilla. Patterikierto ykkösellä.
Pumppu tekee koko ajan lämmintä vettä. Anturi on varaajan yläosassa. Ylälämpö on 50 C. Siitä kun lämpö laskee 5 astetta niin pumppu lähtee käymään.
"Pumppu on siis mitoitettu runsaasti ylitehoiseksi.
Miten on mahdollista että pumppu käy talvellakin vain noin kerran päivässä? Hystereesi lienee todella suuri."
Pumppu kävi talvipakkasilla kaksi neljän tunnin jaksoa vuorokaudessa.
Tiedän, että järjestelmä on ylimitoitettu. Myyjältä saatu mitoitus piti sisällään gt 9:n ja 2x250 m putkea.
gt 9 ja gt 11 hintaero on mitätön ja ei niiden ottotehossakaan paljoa eroa ole.
Kaivuri tuli niin nopeasti, että 250 m lenkkejä ei saatu hyllyssä. Piti tyytyä 2x300 m.
-
Hyvinhän Olavin pumppusysteemi vaikuttaa toimivan, eikä ylimitoittaminen tunnu haittaavan mitenkään. Ei ainakaan ole pätkäkäyntiä, kiitos suuren varaajan.
Täällä jostain syystä pelätään pientäkin ylimitoittamista.
Jos on riittävästi varaajatilavuutta, ei suuresta pumpusta ole tosiaankaan mitään haittaa.
Se vähän ylimitoitettu maapiiri on vain parempi. Ei pääse keruupuolen lämpötila laskemaan niin paljon talven mittaan, kuin mitä se laskisi vähän lyhyemmällä keruupiirillä.
Reiluun ylimitoittamiseen ei silti kannata pyrkiä, mutta alimitoittaminen on toki harmillisempaa, kuin pieni yliteho.
Alimitoitus vaatii lämmitysvastusten käyttöä. Vastustunnit tulevat olemaan kalliita korkean sähköhinnan takia.
Muistaakseni Matias totesi täällä kerran, että jos hankitaan maalämpöpumppu säätämään energiaa, tuhoutuu koko idea siihen, että kovilla pakkasilla lämmitetään sähkövastuksilla.
Ja sehän ei toki ole mitenkään ekologista, joka lienee yksi tärkeä peruste hankkia maalämpöpumppu.
Sähköenergian hinta tulee nousemaan reilusti. Silloin alimitoitus on harmillinen asia.
Alimitoitus ei toki haittaa, jos puuttuva lämpöenergia tuotetaan vaikkapa varaavalla puulämmitteisellä takalla.
...
Olavilla hyötysuhdetta parantaisi hiukan, jos kesällä ja leudolla säällä varaajatankin lämpötila olisi vähän alempi, kuin kovilla pakkasilla. ämään energiaa, tuhoutuu koko idea siihen, että kovilla pakkasilla lämmietään sähkövastuksilla.
Ja sehän ei toki ole mitenkään ekologista, joka lienee yksi tärkeä peruste hankkia maalämpöpumppu.
Sähköenergian hinta tulee nousemaan reilusti. Silloin alimitoitus on harmillinen asia.
Alimitoitus ei toki haittaa, jos puttuva lämpöenergia tuotetaan vaikkapa varaavalla puulämmitteisellä takalla.
...
Olavilla hyötysuhdetta parantaisi hiukan, jos kesällä ja leudolla säällä varaajatankin lämpötila olisi vähän alempi, kuin kovilla pakkasilla.
-
"Täällä jostain syystä pelätään pientäkin ylimitoittamista."
"Olavilla hyötysuhdetta parantaisi hiukan, jos kesällä ja leudolla säällä varaajatankin lämpötila olisi vähän alempi, kuin kovilla pakkasilla. "
Sitä itsekin olen ihmetellyt. Tuntuu, että optimimitoitus on sitä, että talvella pumppu käy koko ajan ja lisäksi vastukset punoittavat. Itsellaä vastustunteja ei ole vielä ollut.
Varaaja sijaitsee kellarikerroksessa, joka on maan alla. Samassa tilassa on vaimon kodinhoitohuone, jossa hän pesee pyykkimme ja kuivattaa huonolla ilmoilla. Asennettiin vartavasten pyykin kuivatukseen puhallinpatteri. Toimii kytkimestä silloin kun tarvitaan.
Varaajatilasta on yhteys myös suihkuhuoneeseen. Ilman varaajasta karkaavaa lämpöä tiloja joutuisi lämmittämään.
Lisäksi varaajahuone on keittiö alapuolella, joten keittiö lattia on mukavan lämmin.
Aika vähän lämmintä kuitenkin karkaa kun nykyään on nämä styroform levyt, joilla pystyy hyvin eristämään.
-
Samantapainen systeemi on meilläkin kuin olavin talossa.Rakennettiin -87 ja lämmitys oli alkujaan varaava (yösähkö) vesikeskuslämmitys pattereilla.Varaajana meillä on Jämän 1250l:n kantikas,uretaanieristetty.
Siinäkin löytyi pari vapaata yhdettä joihin lämpöpumppu liitettiin vuonna 1998.Alkuperäinen lämmitysjärjestelmä jäi ihan ennalleen ja käyttökuntoon.Varaajan vastukset ja Jämän 40kw:n puukattila joilla varaajaa pystyy myös lämmittämään.Vaan eipä ole kuluneen 13 vuoden aikana tarvinnut kun lämpöpumpulla lämmittäminen hoituu automaattisesti ja varsin taloudellisesti.Varaavalla yösähkölämmityksellä meni n 17000kwh/v ja maalämpöpumpulla n 4500kwh/v.
Talo on 115m2+60m2 puolilämmin varasto/autotalli.
Tämä on tosiaan erinomaisen hyvä kokoonpano taloissa joissa varaavan vesikeskuslämmityksen takia on reilusti mitoitettu ja hyvin eristetty varaaja valmiina.
Meillä ei noin pieniin käynnistysmääriin päästä talvella kuin olavin talossa,huippupakkasilla pumppu käynnistyy n 12 kertaa vuorokaudessa ja käyntijakson pituus on 5 asteen hystereesilla aika tarkkaan 1 tunti.Kesäaikaan pumppu käy 30min 1-2 kertaa/vrk kun tehdään vain lämmintä käyttövettä.Kesäajan hystereesi on 2 astetta.
-
"Meillä ei noin pieniin käynnistysmääriin päästä talvella kuin olavin talossa,huippupakkasilla pumppu käynnistyy n 12 kertaa vuorokaudessa ja käyntijakson pituus on 5 asteen hystereesilla aika tarkkaan 1 tunti.Kesäaikaan pumppu käy 30min 1-2 kertaa/vrk kun tehdään vain lämmintä käyttövettä.Kesäajan hystereesi on 2 astetta."
Meidän käyntijaksojen pituuteen vaikuttaa varmaankin se kun pumppusta menee putki varaajan päässä olevaan liitäntään. Yhde on puolivälissä varaajan korkeutta lämminvesikierukoiden alapuolella. Takaisin pumpulle lähtö on varaajan pohjassa puolivälissä varaajan pituutta.
Lämpötilaa mitataan varaajan puolivälistä yläreunasta.
Pumpun käydessä loppujaksoa varaajan alaosassa lämpötila on n. 55 astetta ja yläosassa lähestyy asetusarvoa eli 50 astetta.
Eli kun pumppu on työnsä tehnyt varaajan vesi on todellisuudessa kuumempaa kuin 50 asteista.
-
Paljonko on kuumakaasun lpt lämmitysjakson aikana?
-
Vähän yli 100 astetta.
-
minkähänlaisia mielipiteitä tulee kytkennälle ja lämpötila-anturoinneille näillä eväillä:
- PILP työntää 2000L "puukattila-Akvaterm" varaajaan (jossa 6kW vastus)
- ouman shunttaa lattiaan.
termariyhteitä ja yhteitä ylipäätään on varaajassa todella vähän. ai kun harmittaa että sellainen tuli aikoinaan ostettua, mutta kun on vain 10v vanha ei viittis vielä pilkkoa ulos.
tuo nyky GT:n albatrossi-säätäjä vaikuttaa kyllä monipuoliselta, sieltä kyllä löytyy riviliitinpaikkaa erikoisillekin ohjauksille...
-
Meille laitettiin 210 m poranreikää, Geopro GT 11 ja SHB 500 varaaja.
Talo on rakennettu -68 ja lämmitettävää pinta-alaa on noin 160 m2 ja autotalli + puolilämmin varasto.
Öljypannu vietiin pois, mutta kerron kokemuksia sitten vuoden mittaan...
Nyt on lämmityskausi lähtenyt käyntiin, ja alkuun ihmettelin kun oli hemmetin kuuma. Pumpun ohjausautomatiikka pyrki +27 C syöttöön, mutta linjalle lähti + 47 C ja säätömoottori veti tappiin asennolle "0".
:o
Koitin manuaaliasennossa moottoria säädellä, mutta ei tullut tulosta. Päinvastoin lämpö vain nousi.
Lopuksi otin koko säätöventtiilin ohjausmoottorin irti, ja hain käsin oikeaa asentoa ohjaukselle. Totesin, että asentaja oli vain kiinnittänyt ohjainmoottorin säätöventtiilin nuppiin siten, että vapaastipyörivä nuppi osoitti väärään suuntaan ja kolmitieventtiilin ohjaus oli persiillään.
Ymmärrän kyllä, sillä kun kesähelteellä hommaa asennettiin, niin vaikea se on katsoa lämmönsyöttö ihan timmisti kohdalleen. Toisaalta
kun se venttiili on irrallaan, niin siitä olisi pitänyt katsoa se virtausreikien asento kohdalleen, ja nollata asteikko siihen, mutta jälkiviisaus ei juuri hyödytä.
Firma oli ihan asiallinen, ja olisi lähettänyt "pojan" laittamaan asian kohdalleen, mutta päätin hoitaa tämän vaativan vaihesäätökorjauksen itse.
Nyt ohjaus vastaa syötettyä lämpöä alle asteen tarkkuudella. 8-)
-
Onko kukaan tutustunu Geopro:n smartwebbiiin tai muihin "yhteyssysteemeihin" ?
-
Ensimmäiset varsinaiset häiriöt iskivät pari viikkoa sitten. Alkuvuoden sähkökatkojakson jälkeen 10.2. illalla oli näytössä sana "alipaine" ja GT-11 pumppu häiriötilassa. >:(
Noh, koitin startata pumppua muutamaan otteeseen ja se palasi aina alipainetilaan.
Soittelin myyjälle, joka ryhtyi selvittämään ongelmaa.
Sinä aikana pumppu kävi jonkin aikaa, mutta aamulla käänsin sen hätäkäytölle ja varaajan vastukset päälle. Onneksi pahin pakkasjakso oli jo ohi.
Lauantaina sovin firman asentajan kanssa, että maanantaina hän tulee paikalle.
Näin kävi, mutta keruupiirin ilmauksesta ja suotimen puhdistuksesta huolimatta häiriö pysyi. :o
Tarvittiin järeämmät keinot käyttöön, ja sehän on Oilonin huoltomies.
Hän ennätti paikalle torstaina, ja ongelman ydin oli tukkeutunut paisuntaventtiili.
Syy siihen oli piiriin liittyvä suodin, joka oli materiaaleiltaan ala-arvoinen. Tämä päästi jotain p**kaa, joka tukki paisuntaventtiilin. Tätä suodinerää on kuulemma käytetty tietyn ikäisissä pumpuissa, mutta ongelmien jälkeen siirrytty parempaan merkkiin. Nyt kuulemma koneessani on Danfossin suodin ja taas mylly pyörii.
Asiallisia sällejä olivat kaikki. Olisin tosin varmaan ollut huomattavasti kärtympi, jos homma olisi tapahtunut 30 asteen pakkasella.
Sähkönkulutuksesta sain toisaalta nyt hyviä referenssiarvoja, sillä päiväkulutus näytti 6 pakkasasteessa olevan "suorasähköllä" suurempi kuin 26 asteen maalämpökulutus.
:-?
Täytyy analysoida vielä hiukan tarkemmin.
-
Nyt on homma sujunut ongelmitta. Sähkönkulutuksen kun muuttaa euroiksi, niin vuositasolla näyttää säästöä syntyvän se noin 1500 euroa, kuten laskeskelinkin.
Vielä kun rupean hiplaamaan noita tarkempia säätöjä (alennettu lämpötila määräaikoina, loma-asetukset yms) niin tulos paranee. Mutta tämän ensimmäisen vuoden ajan pelkillä mukavuusasetuksilla koko ajan, ns. vertailun vuoksi. 8-)
-
No nyt on ekan vuoden tietoa.
Siis 11300 kWh:lla korvattiin 3300 öljylitraa.
Säästöä siis öljyn 1,1 e litrahinnalla noin 2200 euroa. Ei ihan huono. :D