Maalämpöfoorumi
Yleistä => Uutiset => Aiheen aloitti: MikkoVs6 - 27.11.16 - klo:10:18
-
Kauppalehden uutinen: Onko lämpöpumppujen ylivertaisuus sittenkin näennäistä? - "Maalämmön etuja on liioiteltu"
Lämmitysenergia Yhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Hannula:
"Yhdistyksen arvio siitä, mitä tapahtuu pakkasilla, kun 150 000 pientaloa on siirretty öljystä maalämpöön:
- Suomessa maalämpöpumpun nimellistehoksi tarvitaan noin 8–10 kW.
- Sähköverkosta tarvitaan noin 3 kW sähkötehoa pumpun käyttämiseen.
- Kovilla pakkasilla, lämpöpumpussa oleva lisälämpövastus kytkeytyy päälle. Lisävastuksen teho on yleensä noin 8 kW.
- Talven kylmimmässä vaiheessa kaikki tehot otetaan käyttöön, silloin sähköntarve lasketaan näin: 150 000 (talojen määrä) x (3 kW+8 kW) = 1 650 000 kW (1650 MW) sähkötehoa.
- Arto Hannula muistuttaa, että lauhdevoimalla tuotetun sähkön hyötysuhde on noin 33 %. Näin ollen 2/3 tuotetusta lämmöstä menee hukkaan. ”Jos ajatellaan isommassa kuvassa, että lämpöpumpuilla tuotetun lämmön hyötysuhde on 3, kokonaishyötysuhde on todellisuudessa vain 1."
-
Juuri tuli luettua sama öljylämmitysyhdistyksen propagandatiedote Kauppalehdestä. :D
Kumma ettei siellä ole mitään lähdekritiikkiä.
-
Ei ne kaikki ole osatehomitoitettuja, esmes omani on 40% ylitehomitoitettu 8)
Mutta periaatteellisella tasolla varmaa >½ noista 150 000 on osatehoisia johtuen noista muutama vuosi sitten tehdyistä myynnestä/mitoituksista, tänä päivänä varmaan enemmän mitoitetaan täysteholle ja invertteritekniikan ansiosta se on helppo tehdä, ei ole enää sitä pätkäkäynti vaaraa.
Ilmasta kaappavissa laitteissa homma on vielä enemmän persiillään kun ne hyytyy kokonaan pakkasella koko Suomesta joulukinkun paistamisen aikaan :o
Tuo tulossa oleva tehomittausmenetelmä energiassa on suoraa seurausta tuosta hommasta ja suuremmissa määrissä maksajina on onneksi tuota aiheuttavat systeemit, välillisesti kaikki maksavat tuosta, saatta joku teho-optimoija jopa hyötyä tuosta. Eli korjaavien systeemien markkinat avautuvat. 8)
-
Ei ne kaikki ole osatehomitoitettuja, esmes omani on 40% ylitehomitoitettu 8)
Meillä on 30 vuotta lämmitetty maalämmöllä, vastuksia on käytetty 1 tunti ja sekin pumpun käyttöönoton yhteydessä. Ehkä hieman ylimitoitettu pumppu täälläkin.
-
Osatehoiset maalämpöpumput ovat ongelmallisia maamme energiahuollon kannalta.
Kun on menty talon lämpöpumpun mitoitustehon yli, jatkaa pumppu edelleen käyntiään, mutta tarvitaan aputehoa vastuksilla.
Kaikkea aputehoa ei kuitenkaan tarvita heti, vaan sekin tulee käyttöön vähitellen, joka toki lieventää kuormituksen kasvua.
Joka tapauksessa osatehomitoitetut lämpöpumput ovat harmillisia sähkön kuormituksen lisääjiä juuri silloin, kun sähkön jakeluverkko (http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/default.aspx) toimii muutoinkin kapasiteettinsä rajoilla.
-
Kieltämättä on vaikea syyllistyä kun täälläkin viime talvena kovimmilla pakkasilla (invertteri)maalämpöpumpun ottoteho
oli pikkuisen päälle 1kW, siis puolet siitä mitä esim. pesukone kuluttaa.
Sinänsä harmi, että suureen yleisöön tuollaiset raflaavat otsikot saattaa upota ihan pelottavan hyvin, mutta kuten
aiemminkin totesitte, niin osaltaan maalämpöalalla on tuo maine itseaiheutettua (väärät mitoitukset ja vääränlaiset kohteet).
edit. Ennen mlp-saneerausta jauhoi sähkövastukset varaajiin lämpöä 9kW teholla pahimmillaan koko yösähkön ajan.
-
Sinänsä harmi, että suureen yleisöön tuollaiset raflaavat otsikot saattaa upota ihan pelottavan hyvin, mutta kuten
aiemminkin totesitte, niin osaltaan maalämpöalalla on tuo maine itseaiheutettua (väärät mitoitukset ja vääränlaiset kohteet).
tuosta jatkaen myyjän silmin....'ei niissä mitoituksissa mitään vikaa ole, kohteet vaan on vääriä' :D
Noo.... tuo kauppalehden laskelmahan on aikas väärin sinänsä... jos on 8kW talo niin se pakkasilla sitten muka yhtäkkiä tarviikin 11kW sähkötehoa ???
-
tuosta jatkaen myyjän silmin....'ei niissä mitoituksissa mitään vikaa ole, kohteet vaan on vääriä' :D
Noo.... tuo kauppalehden laskelmahan on aikas väärin sinänsä... jos on 8kW talo niin se pakkasilla sitten muka yhtäkkiä tarviikin 11kW sähkötehoa ???
Väärin mitattu :)
Tuo on sitä nykypäivän keskustelutyyliä, ennen vastustajat valehteli 20-30%, nyt heitetään ihan hulluja lukemia ja joihinkin ne uppoaa. vrt. Aurinkosähkön kannattavuuslaskelmat.
-
Kauppalehden uutinen: Onko lämpöpumppujen ylivertaisuus sittenkin näennäistä? - "Maalämmön etuja on liioiteltu"
Lämmitysenergia Yhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Hannula:
"Yhdistyksen arvio siitä, mitä tapahtuu pakkasilla, kun 150 000 pientaloa on siirretty öljystä maalämpöön:
- Suomessa maalämpöpumpun nimellistehoksi tarvitaan noin 8–10 kW.
- Sähköverkosta tarvitaan noin 3 kW sähkötehoa pumpun käyttämiseen.
- Kovilla pakkasilla, lämpöpumpussa oleva lisälämpövastus kytkeytyy päälle. Lisävastuksen teho on yleensä noin 8 kW.
- Talven kylmimmässä vaiheessa kaikki tehot otetaan käyttöön, silloin sähköntarve lasketaan näin: 150 000 (talojen määrä) x (3 kW+8 kW) = 1 650 000 kW (1650 MW) sähkötehoa.
- Arto Hannula muistuttaa, että lauhdevoimalla tuotetun sähkön hyötysuhde on noin 33 %. Näin ollen 2/3 tuotetusta lämmöstä menee hukkaan. ”Jos ajatellaan isommassa kuvassa, että lämpöpumpuilla tuotetun lämmön hyötysuhde on 3, kokonaishyötysuhde on todellisuudessa vain 1."
Jee, öljy on niin hyvä :) Kauppalehti kalastelee klikkejä raflaavilla otsikoilla.
Tarvitaan 10 kW pumppu. Sähköverkosta otetaan 3kW. Cop olisi 3.3 eli ei kauhean hyvä.
No ei se 10 kW riittänytkään vaan nyt tarvitaankin 18 kW :D Se onnistuisi vaikka 16 kW invertterillä, jos poistetaan "öljylämmittäjänlisä" 2kW pois.
Täällä toki riittä 10 kW teho kokonaan ilman 1-9 kW sähkövastusta.
Tehokkaimmin Suomessa käytetään maakaasua, jonka hyötysuhde on keskimäärin 86 prosenttia.
Ja että suomessa saadaan pakkasten energiankulutusta laskettua, niin lämmitys täytyisi olla täysteho maalämpö. Kirjoittaja unohtaa, että suomea ajetaan kokonaan pois öljystä. Eli öljylle täytyy löytää hyvä vaihtoehto ja se on maalämpö. Ilma-vesilämpöpumppu nyt ei ainakaan käy. Siinä voi jopa käydäkin niin että ropelli jäätyy ja tarvitaan 9 kW sähkövastus päälle.
lauhdevoimalla tuotetun sähkön hyötysuhde on noin 33 %.
lauhdevoima = ydinvoima. Ydinvoima on puhdasta ja öljy ei ole puhdasta. Lisäksi mikä on öljyn hyötysuhde? 40-75% ?
-
Ei ne kaikki ole osatehomitoitettuja, esmes omani on 40% ylitehomitoitettu 8)
Mutta periaatteellisella tasolla varmaa >½ noista 150 000 on osatehoisia johtuen noista muutama vuosi sitten tehdyistä myynnestä/mitoituksista, tänä päivänä varmaan enemmän mitoitetaan täysteholle ja invertteritekniikan ansiosta se on helppo tehdä, ei ole enää sitä pätkäkäynti vaaraa.
Ilmasta kaappavissa laitteissa homma on vielä enemmän persiillään kun ne hyytyy kokonaan pakkasella koko Suomesta joulukinkun paistamisen aikaan :o
Tuo tulossa oleva tehomittausmenetelmä energiassa on suoraa seurausta tuosta hommasta ja suuremmissa määrissä maksajina on onneksi tuota aiheuttavat systeemit, välillisesti kaikki maksavat tuosta, saatta joku teho-optimoija jopa hyötyä tuosta. Eli korjaavien systeemien markkinat avautuvat. 8)
On varmaan noita osatehomitoitettujakin. Mutta vaikka 6 kW joka vaatii ääripakkasilla 1kW lisätehoa sähkövastuksesta, niin ei ole mielestäni onneksi kovin paha?
Melkoista liioittelua että 8kW maalämpöpumppu menisi pakkasella kokonaan pois päältä ja tilalle tulisi 8kW sähkövastus.
-
Tuo koko artikkeli on öljyalan propagandaa, eikä Kauppalehteä ylipäätään kannata lukea.
Artikkelissa hölmösti yritetään sotkea maalämpöpumppuja tuohon asiaan.
Siinä sivutaan kuitenkin paria ihan järkevääkin asiaa:
1. Laudevoiman tuotannossa (eli kun poltetaan jotain ja sillä keitetään vettä ja höyryllä pyöritetään turbiinia) saadaan tietty määrä sähköä (parhaimmillaan ehkä noin 44% vapautetusta energiasta) ja jäljelle jää vielä iso määrä lämpöenergiaa veteen.
Tätä käytetään esimerkiksi kaukolämpöön ja sen hyötykäyttö on järkevää. Energiafirmojen kannattaisi ymmärtää hinnoitella kaukolämpö siten, että sitä käyttävillä ei olisi tarvetta siirtyä maalämmön käyttöön lämmityksessä. Energiayhtiöt voivat tähän vaikuttaa hinnoittelullaan eikä olisi järkevää monopoliaseman turvin riistää kaukolämpöasiakkailta ylihintaa.
2. Sähkökatkoihin varautuminen olisi jollain tasolla järkevää. Öljypropagandassa väitetään, että öljylämmitystaloissa tämä on helppoa. No, voi ollakin kohtuullisen, mutta harvalla öljylämmittäjälläkään aggregaattia silti on.
Omaa varautumista kannattaa jollain tasolla miettiä ja ainakin takka ja polttopuita olla. Kaasugrillin kaasupullon voisi vaihtaa täyteen jo syksyllä. Aggregaattikaan ei olisi pahaksi.
-
Ja sitäpaitsi, jollain 6-7kW agregaatilla ruokkii jo normaalia 6-10kW pumppua ja jääkaappia ym ihan mukavasti. Eikä tollasen hinta vielä mikääm mahdoton ole, vaikka toki kalliimpi, kuin pelkän öljypolttimen ja siirtopumppujen ruokkimiseen tarvittava aggregaatti...
-
Tämä sama Hannula pauhasi vähän aikaa sitten. ::) :D
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7135.0
-
Omaa varautumista kannattaa jollain tasolla miettiä ja ainakin takka ja polttopuita olla. Kaasugrillin kaasupullon voisi vaihtaa täyteen jo syksyllä. Aggregaattikaan ei olisi pahaksi.
Tämä opein Tapanimyrskyssä. Oli kiva tehdä safkaa terassilla grillissä kun ei ollut muuta keittomahdollisuutta. samassa lämpesi myös pesuvedet. Ei ollut hädänpäivää. vaikka sähkö oli pois lähes 3vrk.
Kävin juuri männä viikola täyttämässä kesän jäljiltä 2 isoa ja yhden puolikkaan kaasupullon, ei ihan heti lopu.
-
Kauppalehden uutinen: Onko lämpöpumppujen ylivertaisuus sittenkin näennäistä? - "Maalämmön etuja on liioiteltu"
Lämmitysenergia Yhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Hannula:
"Yhdistyksen arvio siitä, mitä tapahtuu pakkasilla, kun 150 000 pientaloa on siirretty öljystä maalämpöön:
- Suomessa maalämpöpumpun nimellistehoksi tarvitaan noin 8–10 kW.
- Sähköverkosta tarvitaan noin 3 kW sähkötehoa pumpun käyttämiseen.
- Kovilla pakkasilla, lämpöpumpussa oleva lisälämpövastus kytkeytyy päälle. Lisävastuksen teho on yleensä noin 8 kW.
- Talven kylmimmässä vaiheessa kaikki tehot otetaan käyttöön, silloin sähköntarve lasketaan näin: 150 000 (talojen määrä) x (3 kW+8 kW) = 1 650 000 kW (1650 MW) sähkötehoa.
- Arto Hannula muistuttaa, että lauhdevoimalla tuotetun sähkön hyötysuhde on noin 33 %. Näin ollen 2/3 tuotetusta lämmöstä menee hukkaan. ”Jos ajatellaan isommassa kuvassa, että lämpöpumpuilla tuotetun lämmön hyötysuhde on 3, kokonaishyötysuhde on todellisuudessa vain 1."
Tähän tuli mielestäni hyvä vastine Kauppalehteen:
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/eiko-lampopumppurummutus-ole-sittenkaan-ylimitoitettua-nyt-tulee-tiukka-vastaveto-maalammolla-on-valtava-potentiaali/aQ4wgtAr (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/eiko-lampopumppurummutus-ole-sittenkaan-ylimitoitettua-nyt-tulee-tiukka-vastaveto-maalammolla-on-valtava-potentiaali/aQ4wgtAr)
-
Tähän tuli mielestäni hyvä vastine Kauppalehteen:
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/eiko-lampopumppurummutus-ole-sittenkaan-ylimitoitettua-nyt-tulee-tiukka-vastaveto-maalammolla-on-valtava-potentiaali/aQ4wgtAr (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/eiko-lampopumppurummutus-ole-sittenkaan-ylimitoitettua-nyt-tulee-tiukka-vastaveto-maalammolla-on-valtava-potentiaali/aQ4wgtAr)
"Huonoimpienkin maalämpöpumppujen hyötysuhde on 4, ei 3" häiritsi vähän tekstissä. Tässä oli kuitenkin kyse saneeraushommista ja huipputehoista, joten aika paljon luvattu. Ja mitä nuo huonoimmat muuten on? 😁
-
Kyllähän kaikkien pumppujen hyötysuhde on varmaan ainakin neljä, mutta se että onko koko lämmitysjärjestelmän hyötysuhde mikä niin riippuu monesta asiasta. Huono keruu, pienet patterit ja monenlaiset vesisäiliöt kyllä helposti tiputtaa koko lämmitysjärjestelmän hyötysuhteen ties kuinka alas. Varmaan alle kolmenkin.
Ja huonoimmat pumput on ne kaikki muut merkit mitä omassa pumppuhuoneessa ei ole. :D
-
"Huonoimpienkin maalämpöpumppujen hyötysuhde on 4, ei 3" häiritsi vähän tekstissä. Tässä oli kuitenkin kyse saneeraushommista ja huipputehoista, joten aika paljon luvattu. Ja mitä nuo huonoimmat muuten on? 😁
Tuon voisi kääntää niin että parhaimpien maalämpöpumppujen hyötysuhde on patteripaloissa 4.
Parhaimpien voisi sitten olla 5, mutta sitten vaatii jo lattialämmityksen.
Toki pattereillakin voi päästä yli 4 parhailla pumpuilla jos lämmitysveden ei tarvitsisi olla kovin kuumaa. On niin kovasti erilaisia pattereita ja erilaisia eristyksiä talossa.
Tuolla oli vertailutestiä.
Nibe 1245-10 mallissa näyttää olevan lattialämmitykselle 4,3 ja patterilämmitykselle 3,7.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4576.msg72570#msg72570
Tuosta saa äkkivilkaistua listaa. Kaikki testatut merkit.
Scop lattialämmitys
Bosch 3,2
CTC 3,6
Daikin (invertteri) 5,0
EviHeat 3,8
IVT 4
Nibe 4,3
Thermia 4,3
Thoren 3,3
Viessmann 4,5
-
Onhan tuolla alkuperäisessä lähteessä nykyään myös invertteri niben tulokset: scop lattia 5.0 / patteri 4.1
http://www.energimyndigheten.se/tester/tester-a-o/bergvarmepumpar/bergvarmepumpar/ (http://www.energimyndigheten.se/tester/tester-a-o/bergvarmepumpar/bergvarmepumpar/)