Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Harba - 22.11.16 - klo:23:31
-
Harkinnassa maalämpö hajonneen Sanyon CO2 9kW ilmavesipumpun tilalle. Toiveena olisi saada kytkettyä korvaava laite Sanyon varaajaan (223 litraa ja käyttövesi kierukalla, tehoa 9kW + 6kW). Lämmitys tapahtuu suurimmaksi osaksi pattereilla ja osittain KV-kierrossa olevalla lattialämmityksellä. KV-kierron purkaminen ei tule nyt kyseeseen. Huipputehon tarve 15kW. Vuodessa sähköä kuluu arviolta 45000-50000 kWh (Sanyon pumpun kanssa kulutus ollut noin 33500 kWh).
KV-kierron takia kuvittelisin kierukan olevan paras tapa tehdä tarpeeksi käyttövettä. Lämpöpumppu saisi toimia kiinteällä lauhdutuksella rajoissa 40-50 astetta ja esilämmittää käyttöveden (tai jättää käyttöveden 50 asteeseen ja tehdä erilliset legionella tapposyklit).
Pumpun tehoksi ajattelin noin 14kW (käytännönteho 12kW) kahdesta syystä: varaajan pieni tilavuus ja vain yksi lämpökaivo. Varaajan kokoa pystyisi varmaan kompensoimaan erillisellä varaajalla (miten pitäisi kytkeä), mutta yhdestä kaivosta ei varmaan saa tarpeeksi energiaa tehokkaamalle pumpulle. Lisäksi KV-kierron takia voi joutua käyttämään joka tapauksessa varaajan ylävastusta.
Pumpuksi olen katsonut Niben F1145 mallia ja CTC Ecoparttia.
Mitä mieltä, kannattaako näillä lähtötiedoilla lähteä toteuttamaan maalämpöä? Pumppujen dokumenteissa ainakin luvataan hyvät copit vielä +55 asteiseen veteen.
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7216.0;attach=5959).
Laskelma perustuu ilmoittamaasi vuosikulutukseen ja oletuksena on patterilämmitteinen talo,
sillä perusteella, että halutaan pumpun toimivan kiineälauhdutteisena noin 40-50 C -lämpötilalla.
Vaikka olisi lattialämmityskin, niin tuo valinta on pumpun kannalta patterilämmiystä.
Jos toimitaan alemmalla läpötilalla, nouse COP ja tarvitaan enmmän lämpökaivoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 15 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Laskelma antaa kaivon syvyydeksi noin 325 metriä.
Syvän kaivon takia tarvitaan kaivoon 45 ta 50 millinen keräinputkitus.
Laskelma antaa kaivon aktiivisyvyyden.
Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Harba” KUOPIO
Lämmitettävää 160 m2 960 m3
Vuotuinen lämmitystarve:
- Kiinteistö 39 249 kWh
- Lämmin käyttövesi 7 200 kWh
- Yhteensä 46 449 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 14,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho 15,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -35,4 C
▪ Maasta kerätään ( 3,17 COP) 10,3 kW 31 176 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 15 273 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Tarvitaan yksi 325 aktiivimetrin syvyinen porakaivo tai
Vaakakeruupiiri KOSTEA SAVI 830 m
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Kiitos tomppeli!
Aika syvä kaivo tarvitaan. Sain tarjouksen, jossa kaivon syvyys 270m. Tuo 270m ei siis riitä?
Käyttövettä ei ollut tarkoitus tehdä vaihtoventtiilillä, ainoastaan varaajan kierukalla ja tarvittaessa varaajan yläosan sähkövastuksella (max 9kW, kytkeytyy 1,5kW portaissa).
-
Kiitos sinulle, että tulit mukaan joukkoomme!
270 metrinen kaivo kuormittaa todennäköisesti kallioperää niin paljon, että kaivo kylmenee vuosien saatossa liikaa.
Alkuvuodet menevät yleensä hyvin, vaikka kaivo olisikin vähän alimittainen.
Kaivon riittävä mitoittaminen on aina hyödyksi.
On kuitenkin niin, että kukaan ei voi sanoa ehdotonta totuutta kaivon ominaisuuksista etukäteen.
Laskelmat mitoittavat kaivon keskimääräisen oletuksen mukaan.
Kallioperä ei aina ole se keskimääräinen.
GTK -tekee uutterasti työtä kallioperämme kartoittamisessa.
-
Äkkiseltään tulisi mieleen, että ei säästäisi tuosta Sanyonista enää mitään vaan pyyhkisi puhtaaksi ja rakentaisi kunnolla suunnitellen oikeasti toimivan systeemin. Jos kyseessä on esim rivari, niin sen suuremmalla syyllä pyrkii eroon kaikennäköisistä tekohengitys ratkaisuista.
-
Äkkiseltään tulisi mieleen, että ei säästäisi tuosta Sanyonista enää mitään vaan pyyhkisi puhtaaksi ja rakentaisi kunnolla suunnitellen oikeasti toimivan systeemin. Jos kyseessä on esim rivari, niin sen suuremmalla syyllä pyrkii eroon kaikennäköisistä tekohengitys ratkaisuista.
Samaa mieltä. Varsinkin tuosta kiinteästä lauhdutuksesta kannattaa pyrkiä eroon...
-
KV-kierron takia kuvittelisin kierukan olevan paras tapa tehdä tarpeeksi käyttövettä. Lämpöpumppu saisi toimia kiinteällä lauhdutuksella rajoissa 40-50 astetta ja esilämmittää käyttöveden (tai jättää käyttöveden 50 asteeseen ja tehdä erilliset legionella tapposyklit).
Pumpun tehoksi ajattelin noin 14kW (käytännönteho 12kW) kahdesta syystä: varaajan pieni tilavuus ja vain yksi lämpökaivo. Varaajan kokoa pystyisi varmaan kompensoimaan erillisellä varaajalla (miten pitäisi kytkeä), mutta yhdestä kaivosta ei varmaan saa tarpeeksi energiaa tehokkaamalle pumpulle. Lisäksi KV-kierron takia voi joutua käyttämään joka tapauksessa varaajan ylävastusta.
Pumpuksi olen katsonut Niben F1145 mallia ja CTC Ecoparttia.
Mitä mieltä, kannattaako näillä lähtötiedoilla lähteä toteuttamaan maalämpöä? Pumppujen dokumenteissa ainakin luvataan hyvät copit vielä +55 asteiseen veteen.
Täälläkin samaa mieltä. Pois vaan jos ei satu käymään joku osa uuteen laitteeseen.
16 kW invertteri olisi sopivan tehoinen. Niitä taitaa löytyä useammaltakin eri merkilta. Esim nibe, jämä, ait. Saattaa olla vielä muitakin, mutta en ole varma.
16kW nibe käyttövesivaraajan kanssa näyttää maksavan 7560€. 100 L puskurivaraaja 420€ tai 200 L 550€, tai vielä kolmas 300 L 750€. Kaivoksi pelkästään esimerkiksi 270 metriä 45 mm keräimellä. Tai voi 40 mm myös menetellä. Täällä poraus maksoi 26e/m. Eli noin 7 tonnia - kotitalousvähennys.
En tiedä minkälainen tuo Sanyon 223 litran varaaja on. Mutta sitä voi käyttää vaikkapa läpivirtaavana puskurina. Ja koska siinä on käyttövesikierukka, niin kierukan kautta saa otettua käyttöveden esilämmityksen maalämpöpumpun käyttövesivaraajaan.
Missään tapauksessa maalämpöpumpun ei ole hyvä toimia kiinteällä lauhdutuksella vaan vaihtelevalla lauhdutuksella. Eli käyttöveden voi kyllä esilämmittää tuossa pienessä 223 L säiliössä, mutta itse käyttövesi olisi sitten tuossa integroidussa 180 L säiliössä.
Jossain foorumilla on muistaakseni 16kW kone ja 250m kaivo (patterilämmitys). Lisäksi jossain eri kone ja noin 300m kaivo, mutta saattoi olla myös lattialämmitys. Lattialämmitys vaatii syvemmän kaivon.
Nibessä ja varmaan muissakin on max sähkövastusteho 9kW jonka saa siis tuohon kompressoritehon päälle. Yleensä vastusta ei tarvita ollenkaan. Täälläkin on puskurivaraajassa 3x2kW vastukset, mutta ei ole ollut käyttöä niille. Sanyon voi myös myydä pois, jos sille ei mitään käyttöä keksi. Mutta koska siinä on tuo kierukka, niin voi olla käyttökelpoinen.
-
Lämpöpumppufoorumin tietojen mukaan kohteessa on n.80m2 lattialämmitystä joka lämpenee tällä käyttövedenkierrolla.
-
Mielestäni invertteriäkin pystyisi käyttämään kiinteällä lauhdutuksella.
Eli 16 kW malli ilman käyttövesivaraajaa. Vähän halvempi 6790€ ja tuo sitten lämmittäisi kiinteällä lauhdutuksella 223 L säiliötä.
Teho pitäisi riittää. Vanha 9kW + 6kW ja invertteri olisi 4-16kW + sähkö 1-9kW.
-
Miltä tälläinen suunnitelma kuulostaa:
Nibe F1155 4-16kW, 300 litran käyttövesivaraaja ja Sanyon 223 litran varaaja pattereiden puskurivaraajana.
Eli vaihtoventtiilillä lämmitetään käyttövesivaraajaa. Käyttövesikierto ottaa sieltä oman osansa lattioiden lämmittämiseen. Silloin kun käyttövettä ei lämmitetä, Sanyon varaajaan varataan lämmityskäyrän mukaista vettä. Lämpökaivo 300 metriä.
-
Lämpöpumppufoorumin tietojen mukaan kohteessa on n.80m2 lattialämmitystä joka lämpenee tällä käyttövedenkierrolla.
joo...tuota ei nyt kaikki taida sisäistää kun niin kovasti vääntävät pois tuosta kiinteästä lauhdutuksesta, ei se varmaan ihan helppo ole tuosta käyttövesi lattialämmityksestä irtautua, pitää joku kynnys ylittyä jotta sille jotain tekee. Toisaalta copin parannus maksaa hiukan isompaa rempaa kyllä issekseen pois ettei se silleesti rahallinen ongelma liene, jos homma ei ihan mahdoton ole muuttaa.
-
Miltä tälläinen suunnitelma kuulostaa:
Nibe F1155 4-16kW, 300 litran käyttövesivaraaja ja Sanyon 223 litran varaaja pattereiden puskurivaraajana.
Eli vaihtoventtiilillä lämmitetään käyttövesivaraajaa. Käyttövesikierto ottaa sieltä oman osansa lattioiden lämmittämiseen. Silloin kun käyttövettä ei lämmitetä, Sanyon varaajaan varataan lämmityskäyrän mukaista vettä. Lämpökaivo 300 metriä.
Mikä on lattialämmityksestä palaavan käyttöveden kierron lämpötila, kesällä / nyt / talvella?
-
Miltä tälläinen suunnitelma kuulostaa:
Nibe F1155 4-16kW, 300 litran käyttövesivaraaja ja Sanyon 223 litran varaaja pattereiden puskurivaraajana.
Eli vaihtoventtiilillä lämmitetään käyttövesivaraajaa. Käyttövesikierto ottaa sieltä oman osansa lattioiden lämmittämiseen. Silloin kun käyttövettä ei lämmitetä, Sanyon varaajaan varataan lämmityskäyrän mukaista vettä. Lämpökaivo 300 metriä.
Eikö ennemmin kannattaisi hankkia puskurivaraaja pattereille ja käyttää sanyo käyttöveteen? Esim. Se 1155 ja vaihtovenarilla.
-
Miltä tälläinen suunnitelma kuulostaa:
Nibe F1155 4-16kW, 300 litran käyttövesivaraaja ja Sanyon 223 litran varaaja pattereiden puskurivaraajana.
Eli vaihtoventtiilillä lämmitetään käyttövesivaraajaa. Käyttövesikierto ottaa sieltä oman osansa lattioiden lämmittämiseen. Silloin kun käyttövettä ei lämmitetä, Sanyon varaajaan varataan lämmityskäyrän mukaista vettä. Lämpökaivo 300 metriä.
Ihan toimivalta kuulostaa. 300 litraisessa olisi ainakin enemmän vettä kuin 180 lirtaisessa.
Sellainen tuli mieleen että voisiko käyttövesi kierto kiertää tuolta 223 litran varaajan kierukan kautta ja sitten palautua käyttövesivaraajan käyttövesi kierrolle tarkoitettuun liitäntään (liitäntä taitaa mennä noin puoleen väliin varaajaa)? Tuolloin kylmä käyttövesi menisi suoraan käyttövesivaraajan pohjalle.
KV-kierron takia kuvittelisin kierukan olevan paras tapa tehdä tarpeeksi käyttövettä. Lämpöpumppu saisi toimia kiinteällä lauhdutuksella rajoissa 40-50 astetta ja esilämmittää käyttöveden (tai jättää käyttöveden 50 asteeseen ja tehdä erilliset legionella tapposyklit).
Tuosta tuli mieleen että voisi toimia myös puoli kiinteällä lauhdutuksella. Eli kompura lämmittäisi veden esimerkiksi minimissään 36->40C ja lämmityskäyrällä tarvittaessa myös kuumempaa vettä. Eli minimilämpö vain 40 C ja muuten toimisi vaihtelevalla lauhdutuksella.
Tällöin käyttövesi kierron paluu kiertäisi ensin 223 L puskurin kierukan kautta ja siitä sitten jatkaisi käyttövesivaraajaan käyttövesi kierron liitäntään.
Tuossa 1217 pumpun poikkileikkaus. Eli käyttövesikierron paluu olisi kait puoleen väliin varaajaa. Tuo on vanha varaaja. Eli uusissa on se lämmityskierukka sisällä.
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5123.0;attach=1440;image)
-
Eikö ennemmin kannattaisi hankkia puskurivaraaja pattereille ja käyttää sanyo käyttöveteen? Esim. Se 1155 ja vaihtovenarilla.
Miksi?
-
Miksi?
Sanyo varaajassa kierukka joka pelkkänä puskurina jäisi turhaksi.
Käyttövesivaraaja jota pystyy lataamaan (kierukka,kaksoivaippa) huomattavasti kalliimpi kuin puskuri.
Vai menikö nyt minulta jotain ohi?
-
Sanyo varaajassa kierukka joka pelkkänä puskurina jäisi turhaksi.
Käyttövesivaraaja jota pystyy lataamaan (kierukka,kaksoivaippa) huomattavasti kalliimpi kuin puskuri.
Vai menikö nyt minulta jotain ohi?
kai se käyttövesi joka tapauksessa menisi Sanyon kierukan läpi vaikka se puskurina olisikin...
paras olis se integroitu ~180L varaaja, jos se vaan riittää ja riittäähän se jos ennen on riittänyt 223L varaaja käyttövesikierukalla...jos on kuumaa käyttövettä 180L niin se on enemmän kuin tuosta 223L saa kierukan läpi aikaiseksi. Jossain täällä sivuston uumenissa tuo on jopa jollain kaavoilla laskettukin. Tietysti edellyttäen että molemmat lämmitetään pumpulla eikä sähköllä.
-
Vielä mietin ja jos olisi pelkkä käyttövesikierukka, niin samaan kierukkaan menee sekä käyttövesikeirron paluu ja kylmä käyttövesi.
Eli tuosta saisi halutessaan sen käyttövesikierukan menon kytkettyä käyttövesivaraajan alimpaan liitäntään. Lähtö sitten normaalisti käyttövesivaraajan ylimmästä liitännästä.
-
Vielä mietin ja jos olisi pelkkä käyttövesikierukka, niin samaan kierukkaan menee sekä käyttövesikeirron paluu ja kylmä käyttövesi.
Eli tuosta saisi halutessaan sen käyttövesikierukan menon kytkettyä käyttövesivaraajan alimpaan liitäntään. Lähtö sitten normaalisti käyttövesivaraajan ylimmästä liitännästä.
hmmmm...mitähän tuo on suomeksi? ;D
-
Sanyo varaajassa kierukka joka pelkkänä puskurina jäisi turhaksi.
Käyttövesivaraaja jota pystyy lataamaan (kierukka,kaksoivaippa) huomattavasti kalliimpi kuin puskuri.
Vai menikö nyt minulta jotain ohi?
Ei jäisi ollenkaan turhaksi.
Täällä on ensimmäinen kierukka öljy/puulämmityskattilassa. Toinen kierukka on 400-500 L puskurivaraajassa. Siitä se käyttövesi jatkaa matkaa käyttövesivaraajaan.
Nythän käyttöveden kierto menee jo tuon kierukan läpi, eli putkia ei tarvitse muuttaa. Kierukasta vesi vain menisi käyttövesivaraajan pohjalle ja käyttövesivaraajan käyttöveden kierron liitäntä jäisi vain käyttämättä. Täällä ei ole käyttövesi kiertoa.
Eli riittäisi vaikka 1255-16 mallikin josta siitäkin pitäisi riittää sopivaa käyttövettä noin 250 litraa.
Sanyon varaaja voisi olla vaikka läpivirtaava. Eli kuuma menisi pohjalle ja sama kuuma lähtisi yläosasta pattereille. Tuohon pattereille menevään putkeen bt25-menolämpöanturi.
Täällä siis maalämpöpumppu on kytketty patteri/lattialämmityksen paluuputkeen ja kompura kuumentaa veden josta vesi menee sitten varaajan pohjalle. bt25-lämpöanturi mittaa varaajan lähtöä joka on siinä katonrajassa. Siis ylimmässä kohtaa puskuria. Shunttausta ei ole eikä ulkoista pumppuakaan tarvita.
-
hmmmm...mitähän tuo on suomeksi? ;D
Jotenkin noin?
Ei mitään käsitystä että kuinka se kuuluisi olla.
(http://i5.aijaa.com/t/00259/14291518.t.jpg) (http://aijaa.com/nWUAPD)
-
kai se käyttövesi joka tapauksessa menisi Sanyon kierukan läpi vaikka se puskurina olisikin...
paras olis se integroitu ~180L varaaja, jos se vaan riittää ja riittäähän se jos ennen on riittänyt 223L varaaja käyttövesikierukalla...jos on kuumaa käyttövettä 180L niin se on enemmän kuin tuosta 223L saa kierukan läpi aikaiseksi. Jossain täällä sivuston uumenissa tuo on jopa jollain kaavoilla laskettukin. Tietysti edellyttäen että molemmat lämmitetään pumpulla eikä sähköllä.
Oli sama mielessä että 180L integroitukin saattaisi riittää. Koska vesi on tarvetta kuumempaa, niin siitä riittää jotain 240 litraa sopivaa vettä. Eli enemmän kuin tuosta Sanyon varaajasta jossa on käyttövesikierukka. Taisi olla jotenkin niin että 400L kierukkavaraajasta saisi saman noin 250 L lämmintä käyttövettä.
Eli kirukkavaraajassa jää lämpöä "säilöön" 4C-37C koska alkaa tulla jo kylmää vettä suihkusta. Eli koko vesitilavuutta ei pysty hyödyntämään. Käyttövesivaraajassa taa tulee jäätävää vettä kun varaaja menee tyhjäksi. Toki kompura lämmittää sen verran että ei ihan jäätävää kumminkaan tule.
-
Mikä on lattialämmityksestä palaavan käyttöveden kierron lämpötila, kesällä / nyt / talvella?
Kesällä kierto on normaalisti pois päältä.
En ole mitannut lämpötiloja, mutta nyt palaa lämpimämpää kuin mitä pattereihin menee ja talvella toisinpäin. Eli nyt paluu vettä ei kannattaisi kierrättää pattereiden puskurivaraajan (Sanyon) kautta, mutta talvella kannattaisi. Lopulta tämän optimointi ei varmaan tuo isoja säästöjä --> putket poikki nykyisen kuumavesiliitännän jälkeen käyttövesi varaajaan siitä.
-
Integroitu varaaja vs. erillinen lämminvesivaraaja ei taida hinnan puolesta hirveästi erota. Mielummin otan tuon isomman varaajan, jos siitä ei muuten ole haittaa.
-
Jotenkin noin?
Ei mitään käsitystä että kuinka se kuuluisi olla.
(http://i5.aijaa.com/t/00259/14291518.t.jpg) (http://aijaa.com/nWUAPD)
käyttövesikierukan menon kytkettyä käyttövesivaraajan alimpaan liitäntään
okei...itse kuvittelin 'käyttövesikierukan menolla' kierukaan menevää kylmää päätä...siksi ihmetys.
-
AIT:lla oli niin hyvä kuva että siihen oli helppo liittää sanyon varaaaja , jos se nyt tommonen on joka kuvahaulla löytyi...
Mikähän tuossa on huonoa, on siinä ainakin jotain lämpötasojen kanssa riippuen lämmönjaosta?
Ja onko Sanyossa nuo liitännät?
Tuossa on peräti 3 shunttipiiriä jo valmiiksi tuon AIT:n kanssa, invertterilämpö+AIT shuntti (tulee mukana ainakin ohjaus)+Sanyo shuntti (BIV ilmeisesti)
(http://i3.aijaa.com/b/00143/14291717.jpg?2016-11-23%2019:10:36)
-
Energialaskelmassa kaivon aktiivinen syvyys 275m. Riittääkö tuo? Ja jos ei, miten lähelle toisen kaivon voi porata?
-
On jo sen verran syvä että sen jo luulisi riittävän.
40mm keräin ei oikein sovi, mutta 45mm olisi ainakin parempi.
Toisen kaivon voi porata 15 metrin päähän, mutta mieluummin 20 metrin päähän.
Integroitu varaaja vs. erillinen lämminvesivaraaja ei taida hinnan puolesta hirveästi erota. Mielummin otan tuon isomman varaajan, jos siitä ei muuten ole haittaa.
Kesällä kierto on normaalisti pois päältä.
En ole mitannut lämpötiloja, mutta nyt palaa lämpimämpää kuin mitä pattereihin menee ja talvella toisinpäin. Eli nyt paluu vettä ei kannattaisi kierrättää pattereiden puskurivaraajan (Sanyon) kautta, mutta talvella kannattaisi. Lopulta tämän optimointi ei varmaan tuo isoja säästöjä --> putket poikki nykyisen kuumavesiliitännän jälkeen käyttövesi varaajaan siitä.
Sanyon varaajasta saisi silti otettua kylmän veden esilämmityksen (josta sitten käyttövesivaraajan kylmän veden syöttöön). Mutta käyttöveden kierto sitten siitä käyttövesivaraajasta.
1255-12 invertteri 7090, 1255-16 invertteri 7560, 1155-16 invertteri ilman varaajaa 6790. VPB 300 lämminvesivaraaja 1690.
Eli erillislaitteet on 920 euroa kalliimpia, mutta kuumaa vettä riittää käyttövesivaraajassakin enemmän.
Halpis malli jossa käyttövesivaraaja, 1226 12kW 6190€. Mutta invertteri saattaisi olla vähän parempi yhdelle syvälle kaivolle.
Invertteristä saattaisi olla jotain hyötyä myös erikoistapauksissa. Jos siis kaivo olisi mitoitettu aivan liian niukaksi, niin tuota 4-16 mallin maksimitehoa pystyisi laskemaan. Esim 4-12 kW jos vain rajoittaa kompressorin tehoa yläpäästä. Mutta ei siinä taida olla juuri rajoitettavaa koska 16kW maksimiteho on 35 C vedelle ja tehoa saisi varmaankin olla 14.7kW. Toki -34 C pakkasia ei ole useita. Isoin rasitus kaivolle tulee juuri tuolloin kaikkein kovimmilla pakkasilla joita ei ole onneksi kovin montaa.
Kiitos tomppeli!
Aika syvä kaivo tarvitaan. Sain tarjouksen, jossa kaivon syvyys 270m. Tuo 270m ei siis riitä?
Käyttövettä ei ollut tarkoitus tehdä vaihtoventtiilillä, ainoastaan varaajan kierukalla ja tarvittaessa varaajan yläosan sähkövastuksella (max 9kW, kytkeytyy 1,5kW portaissa).
Tuliko oikein joku laskelma? Mikähän oli tulevan keruunesteen keskilämpötila? Siis tuon 270 metrin kaivon kanssa? Jos ei tullut laskelmaa, niin niben sivuille kun laittaa tarvittavat tiedot, niin jonkunlainen laskelma tulee jonkun ajan päästä sähköpostiin. Laskelmassa lukee myös tulevan keruunesteen keskilämpötila. Mun laskelmaan oli laitettu -1.3C, eli pieni. Ne varmaan laskee siellä nibellä uudenkin laskelman jos keruuneste on omasta mielestä liian kylmää. Jos tuleva keruuneste olisi vaikka +0.0C, niin kaivoa tarvittaisiin siis syvemmästi.
-
Energialaskelmassa kaivon aktiivinen syvyys 275m. Riittääkö tuo? Ja jos ei, miten lähelle toisen kaivon voi porata?
300m reikä 45/50mm kollektorilla riippuen siitä kumpaa suositellaan?
(http://i.imgur.com/4gKqhnD.png)
Onko tomppelilla kommentoitavaa tehon-otosta? Näyttääkö tuo järkevälle?
-
Näyttää asialliselle. Tomppeli osaa kyllä sanoa paljon paremmat kommentit. Vertasin tuohon omaan "paperiin". Mutta tuota paperia ei ole käytetty toki mitoitukseen.
Tehon otto on huomattavasti suurempi 39 W/m. Lukee myös "tulosten saavuttamista ei luvata sitovasti".
Täällä vilkaisin Engergy systems:in tekemää laskelmaa.
Ominaisenergianotto 123 kWh/m
Ominaistehonotto 39 W/m
Tulevan keruuaineen keskilämpötila -1.3 C
Keruuaineen lämpötilaero 3 C
Lambda-arvo 3,0 W/mK, ei hajua mikä tuo edes on. Taitaakin olla tuo kallioperän lämmönjohtavuus.
-
Kesällä kierto on normaalisti pois päältä.
En ole mitannut lämpötiloja, mutta nyt palaa lämpimämpää kuin mitä pattereihin menee ja talvella toisinpäin. Eli nyt paluu vettä ei kannattaisi kierrättää pattereiden puskurivaraajan (Sanyon) kautta, mutta talvella kannattaisi. Lopulta tämän optimointi ei varmaan tuo isoja säästöjä --> putket poikki nykyisen kuumavesiliitännän jälkeen käyttövesi varaajaan siitä.
Noin se varmaan on että Sanyon ja VBP:n väliin se kannattaa kytkeä, termostaattisella joko-tai venttiilillä (mm. ESBE) lämpötilaan perustuvaa jakoa sais aikaiseksi mutta tuskin riittävän järkevää.
Onkos se käyttövesi lattialämmitys kuinka suuri osuus vuositasolla koko lämmitysenergiasta, osaatko arvioida, meneekö neliöitten suhteessa vai pienempi osuus?
-
Aktiivinen poraussyvyys 275m
Energian otto 119kWh/m
Tehon otto 27W/m
Lambda kallio 3,0W/mK
Tulevan keruuliuoksen keskilämpötila -0,5C
Laskelmassa tilojen lämmityksen tarve 45000kWh, josta käyttöveden osuus 12000kWh. Mitoitus lämpötila -32C ja pumpun teho MUT:ssa 15,1kW. Laskennallinen lisäteho 0,3kW ja tehopeitto 98%.
Lämmityksen tarve voi olla hieman yläkantissa. Viime vuodet Sanyon kanssa se on ollut 33000-33500kWh ja tuosta jos laskee käyttösähköä 6000kWh pois ja Sanyon kanssacopiksi 1,3 (tuskin näin hyvä, koska alimittainen pumppu), lämmityksen energian tarve olisi noin 36000kWh. Tämän vuoden marraskuussa on mennyt tähän asti 4409kWh ja astepäiväluku 458. Saisikohan tuosta laskettua arvion vuosikulutuksesta. Heinäkuussa meni sähköä noin 900kWh.
Meneeköhän pahasti pieleen
((4409 - (23/30) * 900) / 458) * 3881 + (12 * 400) = noin 37000kWh (käyttösähkö 500kWh/kk, 2015 kokovuoden astepäiväluku 3881)
-
Näyttää asialliselle. Tomppeli osaa kyllä sanoa paljon paremmat kommentit. Vertasin tuohon omaan "paperiin". Mutta tuota paperia ei ole käytetty toki mitoitukseen.
Tehon otto on huomattavasti suurempi 39 W/m. Lukee myös "tulosten saavuttamista ei luvata sitovasti".
Täällä vilkaisin Engergy systems:in tekemää laskelmaa.
Ominaisenergianotto 123 kWh/m
Ominaistehonotto 39 W/m
Tulevan keruuaineen keskilämpötila -1.3 C
Keruuaineen lämpötilaero 3 C
Lambda-arvo 3,0 W/mK, ei hajua mikä tuo edes on. Taitaakin olla tuo kallioperän lämmönjohtavuus.
300m reikä 45/50mm kollektorilla riippuen siitä kumpaa suositellaan?
(http://i.imgur.com/4gKqhnD.png)
Onko tomppelilla kommentoitavaa tehon-otosta? Näyttääkö tuo järkevälle?
Omassa laskelmassani on lämmitystarve vähän pienempi, kuin tuossa NIBE -laskelmassa.
Oikea kohteen lämmitystarve on tarpeen.
Oma laskelmani päätyi 325 aktiivi metriä syvään kaivoon.
Vaihtoehtoisesti 2 x 195 aktiivimetrin kaivot ja nekin vähintään 25 metrin etäisyydellä toisistaan.
122 kWh /metri vuodessa on kova kuorma.
Pidän tulevan keruuaineen keskilämpötilaa liian alhaisena.
Kaivo saattaa mennä liian kylmäksi muutamien käyttövuosien jälkeen.
Taasen on kumminkin pakko todeta, että ennustuksia ovat nämä kaikki mitoituslaskelmat ja totuus paljastuu vasta vuosien kuluessa.
Alkuvuosina lämpöä riittää kaivossa paremmin, mutta mikä on sitten tilanne 5 - 10 vuoden kuluttua.
Sen aika näyttää. Itse olisin haluton riskeeraamaan tekemällä liian matalan energiakaivon. Olisi ihan väärä kohde säästää.
-
Laskelmassa tilojen lämmityksen tarve 45000kWh, josta käyttöveden osuus 12000kWh. Mitoitus lämpötila -32C ja pumpun teho MUT:ssa 15,1kW. Laskennallinen lisäteho 0,3kW ja tehopeitto 98%.
Lämmityksen tarve voi olla hieman yläkantissa. Viime vuodet Sanyon kanssa se on ollut 33000-33500kWh ja tuosta jos laskee käyttösähköä 6000kWh pois ja Sanyon kanssacopiksi 1,3 (tuskin näin hyvä, koska alimittainen pumppu), lämmityksen energian tarve olisi noin 36000kWh. Tämän vuoden marraskuussa on mennyt tähän asti 4409kWh ja astepäiväluku 458. Saisikohan tuosta laskettua arvion vuosikulutuksesta. Heinäkuussa meni sähköä noin 900kWh.
Meneeköhän pahasti pieleen
((4409 - (23/30) * 900) / 458) * 3881 + (12 * 400) = noin 37000kWh (käyttösähkö 500kWh/kk, 2015 kokovuoden astepäiväluku 3881)
Tuo energiamäärä oli tomppelin laskelmasta 3 sekunnin silmäyksellä silmiin osunut määrä. Tuohan se kaikista oleellisin asia on kaivon mitan kannalta....
Voi tuota kokeilla arpoa kertomillasi energiamäärillä myös. Voiko Sanyon cop olla noin huono?
-
Aktiivinen poraussyvyys 275m
Energian otto 119kWh/m
Tehon otto 27W/m
Lambda kallio 3,0W/mK
Tulevan keruuliuoksen keskilämpötila -0,5C
Laskelmassa tilojen lämmityksen tarve 45000kWh, josta käyttöveden osuus 12000kWh. Mitoitus lämpötila -32C ja pumpun teho MUT:ssa 15,1kW. Laskennallinen lisäteho 0,3kW ja tehopeitto 98%.
Lämmityksen tarve voi olla hieman yläkantissa. Viime vuodet Sanyon kanssa se on ollut 33000-33500kWh ja tuosta jos laskee käyttösähköä 6000kWh pois ja Sanyon kanssacopiksi 1,3 (tuskin näin hyvä, koska alimittainen pumppu), lämmityksen energian tarve olisi noin 36000kWh. Tämän vuoden marraskuussa on mennyt tähän asti 4409kWh ja astepäiväluku 458. Saisikohan tuosta laskettua arvion vuosikulutuksesta. Heinäkuussa meni sähköä noin 900kWh.
Meneeköhän pahasti pieleen
((4409 - (23/30) * 900) / 458) * 3881 + (12 * 400) = noin 37000kWh (käyttösähkö 500kWh/kk, 2015 kokovuoden astepäiväluku 3881)
Tosiaan mitoituslaskelmakin osuisi parhaiten "oikeaksi" mahdollisimman tarkoilla tiedoilla. Siis että paljonko lämpöä tarvitaan talon ja käyttöveden lämmitykseen. Käyttöveteen ei yleensä kulu kauhean paljoa.
Tuo 16kW invertteri vetää maksimiteholla 250 metrin kaivon hyvin kylmäksi. Viime talvena foorumilla oli jollain asetukset vähän pielessä. Eli invertteri rajoitti vähän tehoa. Kun asetukset oli kohdallaan, veti invertteri maksimiteholla lämmitysvajauksen kiinni ja kaivon lämpötila romahti hetkellisesti vähän tavanomaista arvoa alemmaksi. Siitä toki nopeasti palautui kun lämmitysvajaus saatiin lämmitettyä ja invertteri sääti pienemmän tehon takaisin.
Tämä mitoitus näyttäisi mielestäni aika hyvältä. 275 aktiivia, eli vaatii noin 280 metrin kaivon.
"Tulevan keruuliuoksen keskilämpötila -0,5C" Ihan ok. Onko laskettu varmasti 16kW invertterille vai jollekin muulle pumpulle?
-
Kaivon syvyys jää nyt kuitenkin kokonaisuudessaan 270 metriin. Mitoituksessa käytetty energia on noin 45000kW ja käyttöveden osuus reilu, johtuen kierrosta. Laskelman mukaan pitäisi kaivon riittää hyvin.
Ylimitoitus tuskin ongelma invertterin kanssa?
-
Kaivon syvyys jää nyt kuitenkin kokonaisuudessaan 270 metriin. Mitoituksessa käytetty energia on noin 45000kW ja käyttöveden osuus reilu, johtuen kierrosta. Laskelman mukaan pitäisi kaivon riittää hyvin.
Ylimitoitus tuskin ongelma invertterin kanssa?
Minkä ylimitoitus?
-
Minkä ylimitoitus?
Pumpun ylimitoitus. Niben laskelmat on tehty 45000kWh mukaan ja todellinen varmaan alle 40000kWh.
Kaivon suunniteltua syvyyttä joutui vähentämään takaisin 270m. Nyt tälläiset arvot:
Aktiivinen syvyys 244m
Energian otto 130kWh/m
Tehon otto 28W/m
Liuoksen keskilämpötila -0,9C
Toivottavasti syvyys riittää.
-
Pumpun ylimitoitus. Niben laskelmat on tehty 45000kWh mukaan ja todellinen varmaan alle 40000kWh.
Tältä näyttäisi, jos lämmitystarve (lämpö + lämmin käyttövesi) on 40.000 kWh/a:
Talo ”Harba” KUOPIO
Lämmitettävää 320 m2 960 m3
Vuotuinen lämmitystarve:
- Kiinteistö 32 752 kWh
- Lämmin käyttövesi 7 200 kWh
- Yhteensä 39 952 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 12,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho 13,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -35,0 C
▪ Maasta kerätään ( 3,17 COP) 8,9 kW 26 730 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 13 222 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Tarvitaan yksi 288 aktiivimetrin syvyinen porakaivo tai
Vaakakeruupiiri KOSTEA SAVI 712 m
Kun lähtee tinkimään mitoituksesta, on syytä olla varovainen, että ei tule pettäneeksi itseään!
-
Kiitos.
Myyjä mitoitti 270m ja pyysin 30m lisää. Tänään selvisi että 30 lisämetriä kuitenkaan onnistu. Mutta tällä mennään jos porauslupa heltiää.
-
Kiitos.
Myyjä mitoitti 270m ja pyysin 30m lisää. Tänään selvisi että 30 lisämetriä kuitenkaan onnistu. Mutta tällä mennään jos porauslupa heltiää.
Ei haittaa tuo yliteho kun on invertteri joka säätyy teholtaa.
Oliko sulla mahdollisuutta vaakapiirille, jos myöhemmin osoittautuu kaivo liian matalaksi?
Sillä voi 'auttaa' ja elvyttää kaivoa kesällä.
-
Ei haittaa tuo yliteho kun on invertteri joka säätyy teholtaa.
Oliko sulla mahdollisuutta vaakapiirille, jos myöhemmin osoittautuu kaivo liian matalaksi?
Sillä voi 'auttaa' ja elvyttää kaivoa kesällä.
Ei ole tilaa, tontti 1020 neliötä. Jos osoittautuu liian matalaksi, niin kai se toinen kaivo silloin porattava. Pieni pelko tässä on, kun täältä lukee tarinoita liian matalista kaivoista.
-
Noin se varmaan on että Sanyon ja VBP:n väliin se kannattaa kytkeä, termostaattisella joko-tai venttiilillä (mm. ESBE) lämpötilaan perustuvaa jakoa sais aikaiseksi mutta tuskin riittävän järkevää.
Onkos se käyttövesi lattialämmitys kuinka suuri osuus vuositasolla koko lämmitysenergiasta, osaatko arvioida, meneekö neliöitten suhteessa vai pienempi osuus?
Tämmönen on se termostaattine vaihtoventiili jolla se lämminvesikierron saa menemään eri paikkaa jos sen lämpötila nousee jonkun rajan yli.
Taitaa vaan olla että tuosta sarjasta ei ole sopivaa lämpötilaa valittavaksi.
-
Tämmönen on se termostaattine vaihtoventiili jolla se lämminvesikierron saa menemään eri paikkaa jos sen lämpötila nousee jonkun rajan yli.
Taitaa vaan olla että tuosta sarjasta ei ole sopivaa lämpötilaa valittavaksi.
Ei taida se lattiapaluun lämpötila edes seilata vuoden aikojen mukaan niin paljoa että siitä eroa sais aikaiseksi, senhän täytyy olla 'tosikuumaa' sen paluun kun se kerran kuumasta vedestä tehdään, sen pystyy mittaamaan eli onkohan niin että arvo mitä se on nyt niin on oikeastaan aina, mitähän se on?
Ainut mikä tuossa vaihtamisessa toimisi on lämpötilaero mittaus ja sitten venttiilin keikaus toiseen asentoon...alkaa menemään liian monimutkaiseksi. 8)
-
Ei taida se lattiapaluun lämpötila edes seilata vuoden aikojen mukaan niin paljoa että siitä eroa sais aikaiseksi, senhän täytyy olla 'tosikuumaa' sen paluun kun se kerran kuumasta vedestä tehdään, sen pystyy mittaamaan eli onkohan niin että arvo mitä se on nyt niin on oikeastaan aina, mitähän se on?
Ainut mikä tuossa vaihtamisessa toimisi on lämpötilaero mittaus ja sitten venttiilin keikaus toiseen asentoon...alkaa menemään liian monimutkaiseksi. 8)
Veikkaan että palaava vesi on noin 20 astetta viileämpää kuin menevä, virtausta rajoitettu ja lämpö jää lattioihin. Sotkeekohan tuo käyttöveden esilämmitys (tai viilennys) Niben asteminuuttiohjausta?
-
Veikkaan että palaava vesi on noin 20 astetta viileämpää kuin menevä, virtausta rajoitettu ja lämpö jää lattioihin. Sotkeekohan tuo käyttöveden esilämmitys (tai viilennys) Niben asteminuuttiohjausta?
Eli 30C haminoissa sitten pyörii, vai?
Eikös tässä tulevassa setissä tuo ole suurinpiirtein Sanyon minimilämpötila?
Sillohan se lattiapaluu pitää laittaa aina menemään sen Sanyon kierukan läpi kun se kerran huonoimmillaan on 'tasalämpöistä' sen Sanyon kanssa ja ison osan ajasta se saa energiaa Sanyosta (=parahin tarjolla oleva coppi). Niinhän sitä ei saisi laittaa että se tuo käyttövesipuolelta energiaa Sanyoon lämmityspuolelle.
Jäsen 'k123456789' ;D (ei muista numeroa) kertoili tuossa jossain että Nibe olisi muuttanut tuota ohjausta, siis ehkä eroon asteminuuteista tai ainakin poispäin, kun kertoi sen reagoivan paremmin muutoksiin. Syytäkin olisi päästä eroon, asteminuutit on niin menneen talven lumia (=on/off pumppuihin sopivia juttuja) :D
Se pumpulta menon paikka sinne Sanyoon ja anturin paikka on kovin merkityksellistä käyttäytymiseen...uskoisin tai oikeastaan olen aikas varma 8)
Tuossahan muuten käy kylmänä aikana niin että käyttövesijaksoja ei tule VPB:hen 'ollenkaan' kun pattereille tarvitaan yhtä kuumaa kuin lämmin käyttövesi niin se Sanyon kierukka hoitaa sen lämmön siirron sinne VPB:hen suihkujen aikana ja luppoaikana se hoituu sillä lattiakierron paluulla (=poistaa häviöt).
Olis melkein sellainen tutina että uusimalla softalla Niben tehonsäätö seuraa nopeammin muutoksia kuin ennen.
Ainakin asteminuutit näyttäis pysyvän kohtalaisen kapean putken sisällä, vaikka tähänkin kuvaan mahtuu 10.5 KV-sykliä,
joista ainakin kaksi on reiluja suihkuja jolloin esilämmitys kyllä otti osansa varaajasta:
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/uusi_softa_asteminuutit_zpsu28xrrxs.jpg)
-
Veikkaan että palaava vesi on noin 20 astetta viileämpää kuin menevä, virtausta rajoitettu ja lämpö jää lattioihin. Sotkeekohan tuo käyttöveden esilämmitys (tai viilennys) Niben asteminuuttiohjausta?
Periaatteessa nibe vaan toimisi aavistuksen isommalla teholla, että saadaan kuitattua myös käyttöveden kierron hukkaama energia. Eli nibe lämmittäisi siinä varaajan kierukassa käyttöveden esilämmityksen ja lattialämmityksen. Lattialämmityksen vaatima energiahan pysyy suurin piirtein vakiona ja siihen nibe pystyy kyllä ihan hyvin reagoimaan. Jonkun verran eroa tulee sitten käyttöveden esilämmityksestä. Mutta senkin kannattaisi varmaan ottaa varjaan esilämmityksestä. Toki voisi laittaa sulkuhanallakin. Eli kylmä vesi joko käyttövesivaraajan pohjalle, tai sitten menemään esilämmitys kierukan kautta.
Asteminuuttiohjausta siis jonkun verran sotkee kylmän veden esilämmitys siinä varaajan kierukassa. Ei ehkä mitenkään valtavasti, mutta jonkun verran. Koska nibe ei tiedä sitä että vesihana avataan.
-
Minkälainen käytännön ero, jos erillisen varaajan sijaan ottaisi F1255 pumpun? Eroa varaajilla sata litraa (180 vs 280). Kävin mittaamassa asennuspaikkoja, niin erillisen varaajan joutuu asentamaan viereiseen huoneeseen (joka oli kyllä alkuperäinen suunnitelmakin). Nätimpi asennus tulisi siis integroidulla varaajalla, mutta onko toimivuudessa iso ero. Ehdollinen sopimus on jo allekirjoitettu, mutta voisi kuitenkin kysyä onnistuisiko vielä pumpun vaihto.
Onkohan lumesta kuinka paljon haittaa asennuksessa? Satanut aika reilusti lunta.
-
Minkälainen käytännön ero, jos erillisen varaajan sijaan ottaisi F1255 pumpun? Eroa varaajilla sata litraa (180 vs 280). Kävin mittaamassa asennuspaikkoja, niin erillisen varaajan joutuu asentamaan viereiseen huoneeseen (joka oli kyllä alkuperäinen suunnitelmakin). Nätimpi asennus tulisi siis integroidulla varaajalla, mutta onko toimivuudessa iso ero. Ehdollinen sopimus on jo allekirjoitettu, mutta voisi kuitenkin kysyä onnistuisiko vielä pumpun vaihto.
Onkohan lumesta kuinka paljon haittaa asennuksessa? Satanut aika reilusti lunta.
Aikalailla tuo on suoraa matikkaa: 180L tuottaa (ruotsin testi) ~249L lämmintä vettä joten 280L tuottaa 280/180*249L=~387L lämmintä vettä.
http://www.energimyndigheten.se/tester/jamforelsesida/?productTypeVersionId=364&comparisonProducts=1651
Suositeltu lämpöpumppukoko molemmilla 12kW joten 16kW pumppu ei tuossa kohtaa aiheuta paremmuutta 280L hyväksi.
Jos vaan 1255 riittää Sanyön kierukan kanssa, niin iliman muuta se, tuleehan noiden yhteisvaikutuksesta jo paljon käyttövettä.
Onko Sanyösta joskus vesi loppunut, eli onko ollut tiukoilla?
Se Sanyohan vastaa lämpöpumppukäytössä suurinpiirtein tuota vertailun CTC:tä, tuo CTC tuossa testissä on ns. vanhaa tietoa nykyaikaa ajatellen:
http://www.energimyndigheten.se/tester/jamforelsesida/?productTypeVersionId=364&comparisonProducts=1634,1651
Kunhan ne Nibellä osais vielä fiksata tuota Invertteri pumpun ohjausta pois tuosta asteminuuttihommasta kun kerran välineet on ns olemassa. Silloin se tehonsäätö osaisi
vastata paremmin kulutus muutoksiin. Toisaalta ei ole missään näkynyt viestejä että joku muu invertteri-pumppu tekisi sen 'viisaammin'.
-
Aikalailla tuo on suoraa matikkaa: 180L tuottaa (ruotsin testi) ~249L lämmintä vettä joten 280L tuottaa 280/180*249L=~387L lämmintä vettä.
http://www.energimyndigheten.se/tester/jamforelsesida/?productTypeVersionId=364&comparisonProducts=1651
Suositeltu lämpöpumppukoko molemmilla 12kW joten 16kW pumppu ei tuossa kohtaa aiheuta paremmuutta 280L hyväksi.
Jos vaan 1255 riittää Sanyön kierukan kanssa, niin iliman muuta se, tuleehan noiden yhteisvaikutuksesta jo paljon käyttövettä.
Onko Sanyösta joskus vesi loppunut, eli onko ollut tiukoilla?
Se Sanyohan vastaa lämpöpumppukäytössä suurinpiirtein tuota vertailun CTC:tä, tuo CTC tuossa testissä on ns. vanhaa tietoa nykyaikaa ajatellen:
http://www.energimyndigheten.se/tester/jamforelsesida/?productTypeVersionId=364&comparisonProducts=1634,1651
Kunhan ne Nibellä osais vielä fiksata tuota Invertteri pumpun ohjausta pois tuosta asteminuuttihommasta kun kerran välineet on ns olemassa. Silloin se tehonsäätö osaisi
vastata paremmin kulutus muutoksiin. Toisaalta ei ole missään näkynyt viestejä että joku muu invertteri-pumppu tekisi sen 'viisaammin'.
Ei ole vesi loppunut. Sitä mietin että miten paljon käyttövesijaksot lisääntyy pienemmällä varaajalla. Toisaalta pakkasella, kun käyttövesikierrosta siirtyy enemmän lämpöä lattioihin, esilämmitys lisääntyy. Nyt 15 asteen pakkasessa pattereihin lähtee 44 asteinen vesi.
-
Edelleen itteä mietityttää se, että miten tuohon kiinteistöön ei saa vedettyä syöttöjä niille lattiapiireille? Olisi kyllä pienimmän riesan tie porata reitit ja erotella käyttövesi ja lämmitys kokonaan. Vanhat lattiaputkethan tietysti oletuksena voidaan käyttää edelleen. Minkälainen tämä kohde on yleensäkin?
-
Edelleen itteä mietityttää se, että miten tuohon kiinteistöön ei saa vedettyä syöttöjä niille lattiapiireille? Olisi kyllä pienimmän riesan tie porata reitit ja erotella käyttövesi ja lämmitys kokonaan. Vanhat lattiaputkethan tietysti oletuksena voidaan käyttää edelleen. Minkälainen tämä kohde on yleensäkin?
Jostain syystä miltei joka kohteessa jossa lattialämmitys on käyttövedellä aina sanotaan että sen muuttaminen toimimaan lämmityskierron vedellä on poissuljettu ajatus. Onko lattialämmitykset olleet aina toteutettu muoviputkella vai onko noissa muitakin virityksiä ollut ajan saatossa? Muovin kanssa kyseeseen voisi tulla se että vanhat putket ei ole happidiffuusiosuojattuja ja näistä pääsee liukenemaan happea myös muualle lämmitysverkostoon joka sitten alkaa syömään rautaisia osia.
Sinällään käyttövedellä ei pitäisi mun mielestä lämmittää yhtään mitään vaan niistä pitäisi pyrkiä pääsemään eroon mahdollisuuksien mukaan kuten sanoitkin.
-
Testataan nyt ensin käyttövesikierrolla. Jos ei toimi, niin sitten pitää miettiä miten saisi siisteiten vaihdettua patterikierron puolelle. Talo on 1958 rakennettu kolmessa kerroksessa oleva talo. Remontti on tehty 90-luvun alussa ja siitä on peräisin tämä lattialämmitys. Alunperin ollut öljylämmitys, niin ei ole ollut niin paljon väliä vaikka lattiat lämpenevätkin käyttövedestä. Lattialämmitystä on kellarikerros kokonaan; keskikerroksessa porstua, eteinen ja kaksi vessaa; yläkerrassa yksi vessa. Kellarissa 30 neliön huoneen lattia lämpenee patteriverkosta. Yhteensä käyttövedestä lämpenee noin 80 neliötä.
Putket pintavetona ei innosta. Osan varmaan pystyisi muuttamaan jakotukeilta, mutta osassa on otettu lattiaan hanalta t-haaralla :(
-
Sain nyt toimenpideluvan ja luvan aloittaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Ihmetyttää vaan luvassa olevat tarvittavat katselmukset: aloitusilmoitus, sähkötarkastuspöytäkirja, loppukatselmus ja rakennusvalvonnan sijaintikatselmus. Lisäksi 3000€ pantti perustustöiden aloittamisesta ennen luvan lainvoimaisuutta. Onko maalämmön asennus joka kunnassa samanlainen show? Vaikuttaa ihan älyttömälle ???
Huomasin nuo tarvittavat katselmukset vasta kun kaupungin rakennusvalvonta oli mennyt kiinni. Kukahan nuo pitää ja pitääkö noistakin vielä maksaa jotain. Nyt kertyneet maksut on toimenpidelupa 200€ ja aloittamisoikeus 90€. Pankki ottaa pantista 40€.
-
Sain nyt toimenpideluvan ja luvan aloittaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Ihmetyttää vaan luvassa olevat tarvittavat katselmukset: aloitusilmoitus, sähkötarkastuspöytäkirja, loppukatselmus ja rakennusvalvonnan sijaintikatselmus. Lisäksi 3000€ pantti perustustöiden aloittamisesta ennen luvan lainvoimaisuutta. Onko maalämmön asennus joka kunnassa samanlainen show? Vaikuttaa ihan älyttömälle ???
Joensuussa tarvitaan toimenpidelupa, jonka hakemus oli helppo täyttää. Tarvittavat katsemukset asemakaava-alueella loppukatselmus, haja-asutusalueella ei mitään. 164€ saa tuosta ilosta maksaa.
-
Sain nyt toimenpideluvan ja luvan aloittaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Ihmetyttää vaan luvassa olevat tarvittavat katselmukset: aloitusilmoitus, sähkötarkastuspöytäkirja, loppukatselmus ja rakennusvalvonnan sijaintikatselmus. Lisäksi 3000€ pantti perustustöiden aloittamisesta ennen luvan lainvoimaisuutta. Onko maalämmön asennus joka kunnassa samanlainen show? Vaikuttaa ihan älyttömälle ???
Huomasin nuo tarvittavat katselmukset vasta kun kaupungin rakennusvalvonta oli mennyt kiinni. Kukahan nuo pitää ja pitääkö noistakin vielä maksaa jotain. Nyt kertyneet maksut on toimenpidelupa 200€ ja aloittamisoikeus 90€. Pankki ottaa pantista 40€.
Itse en yhtään ymmärrä että mikä tuo 3000€ pantti on? Täällä sain kanssa suullisen luvan ennen lainvoimaisuutta. Toki porailin sitten heti ja paperit tuli vasta myöhemmin. Mutta mitään panttia ei ollut eikä tarvinnut maksaa. 150€ oli ainut maksu, oikeampi voisi olla vaikka 50€ :) Sähkötarkastuspöytäkirjaa ei kysytty eikä tarvinnut, eikä sellaista edes ole olemassakaan. Rakennusvalvonnan sijaintikatselmusta ei tehty, jos olisi tehty, niin tuskin siitä olisi tarvinnut maksaa. Eipä sitä kaivoa enää missään näy, eli olisi turha katselmus.
Täällä maksoi noin 150€. Tontissa kiinni olevat naapurit piti kiertää läpi. Nimi ja allekirjoitus niiltä paperiin. Piti kysyä että onko vesikaivoja tai lämpökaivoja joita ei ollut. Kaikki antoivat luvan tehdä kaivo. Yhdessä oli vain nainen paikalla ja eihän hän mistään ymmärtänyt ja en saanut nimeä. Ja toinen oli mielestäni liian kaukana. 150 metrin ympyrä leikkasi tontista noin metrin. En siellä sitten käynyt. Mutta kaupungilta kait soiteltiin sinne varmuuden vuoksi. Se oli kaikkein uusin talo, mutta toinen naapuri tiesi että ei ole kyselty heiltä mitään lupia, eli ei heillä mitään kaivoa ole. Ja talo olikin puulämmitteinen, eli ei vaadi mitään lupaa.
Eli täytyi tulostaa kartta johon asettaa porattavat kaivo tai kaivot. Sitten 300m halkaisijan ympyrä. Eli lähinaapurit ja yksi naapuri kauenmpaa ja joen takaa kaksi naapuria. Ei kuulemma mitään vanhojakaan kaivoja ollut koska aiemmin on tullut puiset vesiputket tälle alueelle. Ilmeisesti jostain lähteestä vähän kauempaa.
Loppukatselmus täytyy tehdä 2 vuoden sisällä. Loppukatselmukseen riitti se porausraportti. Eli kaivon sijainti, syvyys, keruuneste. Ja missä kohdalla kallio tuli vastaan. Kävin kopioimassa ja jättämässä sen paperin sinne kaupungille pöydälle, kun ei ollut henkilöä paikalla. Joskus tulikin postissa että jossain on käytetty väärää keruuainetta. Piti olla etanolia, mutta olikin laitettu myrkyllistä metanolia. Mutta ei koske ainakaan tuota ks geoenergiä. Ja että jos epäilee että on väärää ainetta, niin ei kannata mennä itse koskemaan siihen myrkkyyn vaan yhteyttä sitten sinne kaupungille tai sitten sinne yritykseen joka on kaivon porannut.
-
Pantti pitää jättää sen takia, että jos jostain syystä lupa perutaan pantilla laitetaan porattu maa-aines takaisin kaivoon :)
Soitan maanantaina rakennusvalvontaa ja kysyn pitääkö oikeasti tuollaiset katselmoinnit tehdä. Loppukatselmus pitää, mutta nuo kolme muuta. Hakemuksen tein verkossa lupapisteessä ja kun kaikki tarvittavat liitteet yms oli kunnossa, niin minulle kerrottiin että kaikki pitää tulostaa netistä paperille ja toimittaa rakennusvalvontaan. Tosi kätevää >:(
Naapureiden kuulemista ei minulta edellytetty. Etäisyydet naapureiden rajoihin kaivolta 12m ja minimi saisi olla 7,5m.
-
Pantti pitää jättää sen takia, että jos jostain syystä lupa perutaan pantilla laitetaan porattu maa-aines takaisin kaivoon :)
Soitan maanantaina rakennusvalvontaa ja kysyn pitääkö oikeasti tuollaiset katselmoinnit tehdä. Loppukatselmus pitää, mutta nuo kolme muuta. Hakemuksen tein verkossa lupapisteessä ja kun kaikki tarvittavat liitteet yms oli kunnossa, niin minulle kerrottiin että kaikki pitää tulostaa netistä paperille ja toimittaa rakennusvalvontaan. Tosi kätevää >:(
Naapureiden kuulemista ei minulta edellytetty. Etäisyydet naapureiden rajoihin kaivolta 12m ja minimi saisi olla 7,5m.
No tuota vähän osasin pelätä :) Eli voi joutua maksamaan porauksen ja 3000€ menee siihen että se reikä täytetään uudelleen.
Ne tarvittavat paperit kai piti toimittaa sinne ja sitten kaupungin palaverissa käsitellään ne luvat. Eli noita palaverejä on vain silloin tällöin. Ja eivät kai osaa katsoa tietokoneelta, vaan haluavat paperiversion katseltavaksi. Ja jos löytävät jonkun ennakolta arvaavaamattoman ongelman, niin lupaa ei kai sitten tulekaan.
Teillä aloitusilmoitus on kai valmis, sähkötarkastuspöytäkirjan ehkä saisi siltä pumpun asentavalta sähkömieheltä? Täällä ei sähkömies asentanut, niin ei ole virallista pöytäkirjaakaan olemassa. Loppukatselmus ja rakennusvalvonnan sijaintikatselmus on varmaan sama asia. Täälläkin periaatteessa tuo vaadittaisiin. Mutta käytännössä kuulemma riittää että toimittaa porausraportin rakennusvalvontaan. Mutta jos ei käy, niin käyvät ilmeisesti tointilla ja lähdevät pois. Eli aika turha reissu käydä näyttämässä että tuossa kohtaa se kaivo on :) Tai siis siellä maan alla piilossa.
Joo samoin täällä katsottiin että jotain 7.5m naapurin rajasta täyttyy ja että 3 metriä on etäisyyttä taloon. Likakaivot ja viemäriputki on tosi lähellä, mutta ei se rakennusvalvontaa erityisemmin haitannut. Vesiputki kuulemma meni talon ali kokonaan eri suuntaan (kysytty edellisiltä asukkailta). Poraus meni ehkä metrin päästä viemäriputkesta. Kohtaa vähän siirrettiin että ei menisi ne putket rikki.
-
Nuo katselmoinnit on ilmestyneet sähköiseen lupaprosessiin.
Voiko kaupunki vielä valittaa luvasta vai onko valitusoikeus naapureilla yms.? Luulisi että kun lupa myönnetään, niin se olisi silloin kaupungin puolesta kunnossa.
-
Nuo katselmoinnit on ilmestyneet sähköiseen lupaprosessiin.
Voiko kaupunki vielä valittaa luvasta vai onko valitusoikeus naapureilla yms.? Luulisi että kun lupa myönnetään, niin se olisi silloin kaupungin puolesta kunnossa.
Kaupunki ei varmaan voi valittaa luvasta mitenkään. Mutta jos luvassa on jotain vikaa, niin kaupunki voi kyllä hylätä luvan, koska vielä ei ole tullut luvasta paperista päätöstä. Sitten kun on se toimenpidelupa tullut hyväksyttynä postilaatikkoon, niin ei voi valittaa edes naapuritkaan. Koska lupa on jo hyväksytty.
En keksi miten naapurit voisi valittaa. Toki jos on liian lähellä naapurin rajaa tai reikä olisi porattu vahingossa "vinoon" ja kaivon alaosa olisi liian lähellä naapurin rajaa, niin sitten varmaan olisi valittamisen aihetta. Naapurin kaivoon taitaa olla minimietäisyys 15 metriä, koska kaivon voi tehdä minimissään 7.5m päähän tontin rajasta. Eli kaivoa ei saa porata vinoon niin että kaivo tulisi osittain naapurin puolelle.
Muistaakseni se kaivo juttu käsitellään rakennusvalvonnan kokouksessa. Ja jos kaivo ei ole pohjavesialueella ja kaivo on sopivassa kohtaa, niin lupa pitäisi silloin olla hyväksytty. Täällä se kaupungin mies kyseli että onko pohjavesialueella ja vastasin että ei varmaan ole ja että en ainakaan tiedä että olisi pohjavesialueella. Mutta niillä varmaan on kartat missä pohjavesialue sijaitsee. Nyt kysyinkin että vesi tulee tänne lähimmältä pohjavesialueelta ja sinne on laitettu juuri uusi pumppaamo. Eli vesi on lähes omasta kaivosta, tai miten ne sitä vettä sieltä pohjavesialueelta ottaakaan. Joku pömpeli siellä on ja kyltit että ei saa sotkea.
-
Voiko kaupunki vielä valittaa luvasta vai onko valitusoikeus naapureilla yms.? Luulisi että kun lupa myönnetään, niin se olisi silloin kaupungin puolesta kunnossa.
Rakennus- ja toimenpideluvissa on 14 vrk valitus- ja oikaisuaika eli lupa on lainvoimainen vasta tuon ajan kuluttua päätöksestä. Periaatteessa kaupunkikin voi vielä tehdä oikaisun, jos luvan myöntämisessä on tehty virhe tms. Esimerkkinä jokin lausunto, vaikka ympäristöviranomaiselta, voisi jäädä hakematta ja se huomattaisiin vasta päätöksen jälkeen.
-
Jostain syystä miltei joka kohteessa jossa lattialämmitys on käyttövedellä aina sanotaan että sen muuttaminen toimimaan lämmityskierron vedellä on poissuljettu ajatus. Onko lattialämmitykset olleet aina toteutettu muoviputkella vai onko noissa muitakin virityksiä ollut ajan saatossa? Muovin kanssa kyseeseen voisi tulla se että vanhat putket ei ole happidiffuusiosuojattuja ja näistä pääsee liukenemaan happea myös muualle lämmitysverkostoon joka sitten alkaa syömään rautaisia osia.
Sinällään käyttövedellä ei pitäisi mun mielestä lämmittää yhtään mitään vaan niistä pitäisi pyrkiä pääsemään eroon mahdollisuuksien mukaan kuten sanoitkin.
Yleensä ne on kai tehty samalla kuparilla kuin käyttövesiputketkin aikanaan, mutta putkitus voi olla aika harva johtuen veden korkeasta lämpötilasta. Luulisi sen kuitenkin patteriveden lämpötiloilla jotenkin toimivan.
-
Jostain syystä miltei joka kohteessa jossa lattialämmitys on käyttövedellä aina sanotaan että sen muuttaminen toimimaan lämmityskierron vedellä on poissuljettu ajatus. Onko lattialämmitykset olleet aina toteutettu muoviputkella vai onko noissa muitakin virityksiä ollut ajan saatossa?
Olin tutkimassa -70 luvun talossa miten tuollaisen käyttövesi-lattialämmityksen saisi muutettua patteriverkon kiertovedelle mutta putket oli lattian ja seinien sisällä joten kytkennän selvittämiseksi olisi tullut melkoiset purkuhommat joten ajatuksesta luovuttiin.
Pannuhuoneesta selvisi sen verran että kuumavesi lähtee varaajalta yhdellä Cu-putkella ja koska käyttöveden kierto oli niin palaa kiertopumpulle ja varaajalle toisella putkella.
Käyttövesiputket ja haaroitukset meni siis rakenteiden sisällä ja hanakulmaliittimet ja hanat ainoastaan näkyvissä.
Ilmeisesti tuo lattialämmitysputkitus on "sarjassa" käyttövesikierron paluuputkessa joten pelkästään tulppaaminen ainakin pysäyttäisi käyttövesikierron ::)
-
Projekti käynnistyi tänään kaivon porauksella. 270 metriä kaivoa, kallio tuli vastaan noin 3,5 metrin jälkeen.
-
Projekti käynnistyi tänään kaivon porauksella. 270 metriä kaivoa, kallio tuli vastaan noin 3,5 metrin jälkeen.
Hyvältä kuulostaa. Vähän saa jännätä syvien kaivojen kanssa että miten poraus sujuu ja pääseekö tavaitteeseen asti. 270 metriä on kumminkin tosi syvä jo. Varsinkin kun vertaa 200 metriseen :)
-
Projekti käynnistyi tänään kaivon porauksella. 270 metriä kaivoa, kallio tuli vastaan noin 3,5 metrin jälkeen.
Onhan tuota tuossa jo, aika näyttää riittääkö...oman kaivon ikään 8v ja lämpötiloihin peilaten tuo minulla riittäis ~40MWh lämmitysten kulutukseen jos sallisi hieman miinus puolelle menevää liuos paluuta kovimmilla keleillä.
-
1.1.-14.12.2016 sähköä mennyt 38160 kWh. Tammi-, helmi- ja maaliskuun Sanyon CO2 9kW pumppu toimi ja sähköä meni 16240 kWh. Sanyo tehnyt arviolta 3500 kWh lämpöä tuohon päälle (jos COP 1,25).
Marraskuu oli kylmä ja sähköä meni 5700kWh. Sähkölaitoksen seurannan mukaan kesällä yöllä sähkön kulutus noin 0,55 kWh eli vuodessa tuosta tulisi vajaa 5000 kWh. Tuohon päälle valot, telkkari, ruuanlaitto ja sauna yms. Näistä päätellen vajaa 40000 kWh lämmityksen tarve. Toivottavasti kaivo riittää. Pumpuksi tulee F1255-16 ja Sanyo puskuriksi.
-
Projekti käynnistyi tänään kaivon porauksella. 270 metriä kaivoa, kallio tuli vastaan noin 3,5 metrin jälkeen.
Äkkiseltä, aika pitkä maaliuoslenkki 2x (270m + siirtoputket 10m? + koplaukset 15m? (vastuksia)) yht 2x195m= 590m ?
Itse vaatisin 45mm halkaisija-putkea tavallisen 40mm:n sijaan. Vai riittääkö liuospumpun tuotto&paineita todellakin nimellisvirtaamiin?
-
Vai olisko jo 50 mm paikka.
-
40mm putket maassa. Käsittääkseni asentavat lisäpumpun.
-
Projekti käynnistyi tänään kaivon porauksella. 270 metriä kaivoa, kallio tuli vastaan noin 3,5 metrin jälkeen.
Tämä olisi kyllä 45 millisen putkituksen paikka.
Jos pumpuksi valitaan 12 kW lämmitystehoinen laite ja sen COP olisi noin 3,2, tarvitaan maakierron virtaamaksi vähintäänkin 0,6 litraa/sekunti.
Jos pumpuksi valitaan 15 kW lämmitystehoinen laite ja sen COP olisi noin 3,2, tarvitaan maakierron virtaamaksi vähintäänkin 0,75 litraa/sekunti.
Lisäpumpullakaan tuskin saadaan riittävää virtaamaa maakiertoon. Se kuitenkin lisää ostosähkön kulutusta.
Kannattaisi vaihtaa keruun putkitus isompaan.
-
Toivottavasti kaivo riittää. Pumpuksi tulee F1255-16 ja Sanyo puskuriksi
Löytääkö joku tiedon paljonko on kyseisen lämpöpumpun keruupumpun sallittu ulkoinen painehäviö?
ATS
-
40mm putket maassa. Käsittääkseni asentavat lisäpumpun.
Jossain oli tuo1255 4-16 pumppu patteritalossa, 250 m kaivo, 40mm putki. Teillä on vielä 20 metriä yli. 45mm keruuputki olisi ollut parempi noin syvään.
Kannattaa varmaan kysyä asentajilta että miten ne sen lisäpumpun laittavat. Koska tuo invertteri säätää kompressorin tehoa välillä 4-16 kW ja liuospumppukin siis pyörii hiljempaa 4kW teholla. Eli liuospumpun tehon ohjaus täytyisi ottaa myös nibeltä? En tiedä kuinka tämä onnistuu. Ehkä kaksi juuri samanlaista liuospumppua ja nopeuden säätö niben kautta? Pumpun nopeus voi muuttua välillä 1-100%. Luulisi että joku juttu niillä asentajilla sitten olisi että toimii.
-
Laskin että olemassa olevaan keruuputkistoon saa maksimissaan 1255 4-16 keruupumpulla n. 0,48 l/s virtauksen.
Ja edelleen Niben teknisten tietojen perusteella laskin:
P anto kw Keuu Dt C
6 2,4
8,89 3,6 (nimellisteho)
10 4,0
12 4,8
14 5,6
16 6,5 (Lämmityksen nimellisteho)
10 kW:n Dt 4,0C on vielä kelvollinen arvo
12 kW:n Dt 4,8 C "kiroten" menee
Kunka paljon käyntiakaa tulee vuodessa yli 10 kW teholla? Ei varmaan paljoakaan.
Jos lisäpumpun saa sovittuun hintaan, kannattaahan se ottaa.
45 mm putki olisi paras vaihtoehto.
ATS
-
Hei äijät....putket on jo kaivossa ja vedettynä pumpulle...
Ei niitä nyt enää niin vaan vaihdeta, buusteri pumppu lienee ainut konsti tehdä 'teippikorjaus' (jos auttaaa) , suurempi putki alunperin
olis ollut varmin/paras tekotapa. Buusteriahan ei tässä invertteri-maailmassa tod.näk. tarvita kuin max ~kuukauden tunneille vuodessa ja ei ole ongelma jos ohjaus järjestyy F1255:lla järkevästi.
40mm putket maassa. Käsittääkseni asentavat lisäpumpun.
-
Verrokiksi.
Meillä on 230 m kaivo ja vaakasiirtymää n. 8 m.
Keruupumpuksi vaihdettiin jo alun perin Wilo Stratos Para 12 m nostokorkeudella.
40 mm putki ja meno-paluun ero 2,8 astetta.
Eiköhän tuonkin saa toimimaan?
-
"... ja vedettynä pumpulle.."
Voi hitsi! Toivon jotta ne on kytketty pumpulle asti ainakin 35Cu:lla eikä 28Cu:lla. :o
-
Vaakaputkia ei ole vielä asennettu. Olen ostanut tämän avaimet käteen pakettina, joten jätän vastuun toimivuudesta järjestelmän toimittajalle. Itse en näistä kollektoriputkista tiedä, niin en osannut erikseen pyytää isompaa putkea.
Tänään tuli F1255-16 pumppu ja maanantaina pitäisi alkaa asennuksen.
-
Vaakaputkia ei ole vielä asennettu. Olen ostanut tämän avaimet käteen pakettina, joten jätän vastuun toimivuudesta järjestelmän toimittajalle. Itse en näistä kollektoriputkista tiedä, niin en osannut erikseen pyytää isompaa putkea.
Tänään tuli F1255-16 pumppu ja maanantaina pitäisi alkaa asennuksen.
Minä vaatisin vaakaputkia, jos kuparista vähintään 35Cu. Silloin kaikki mutkat, suodattimet ja venttiilit ovat DN32 eikä DN25, niihin kun menee suht paljon vastuksia.
Jos olet ostanut "avaimet käteen" niin mitähän Niben manuaali sanoo pisimmästä lenkistä/ nimellisvirtaamaan saavuttamisesta. Voitko jättää "pykälän" että tarkistetaan minkälainen maaliuoksen virtaama voi saavutta koeajossa jälkeenpäin - t.s. onko maaputkitus tehty konevalmistajan antamien ohjeiden mukaan. Ainakin se pitäisi laittaa toteuttajalle pientä pelkoa ja hän pystyy vielä huomioimaan ainakin tämän asian.
Tiedän, myöhässä olen, vierailin vain ja näin tämän epikin, enkä voinut olla vastaamatta.
Parasta toivottaen.
-
Kiitos vinkeistä. Asennuksella on takuu ja pidän virheenä sitä jos järjestelmä ei toimi liian pienien putkien takia.
Maalämmön ostaminen maalikkona ei ole helppo prosessi. Pitäisi tietää aika paljon jotta saisi varmasti toimivan järjestelmän. Aika harva ostaja varmaan tutkii foorumeita ja etsii netistä teknistä tietoa maalämmöstä. Lisäksi tarjoukset varmaan monesti mitoitettu alarajalle.
Luotan kyllä järjestelmän toimittajaan että tietäävät mitä tekevät. Ovat käsittääkseni asentaneet pumppuja myös muihin syviin kaivoihin. Nyt jälkikäteen kyllä pyytäisin isommalla putkella, mutta mennään nyt näillä ja katsotaan miten toimii.
-
Vaakaputkia ei ole vielä asennettu. Olen ostanut tämän avaimet käteen pakettina, joten jätän vastuun toimivuudesta järjestelmän toimittajalle. Itse en näistä kollektoriputkista tiedä, niin en osannut erikseen pyytää isompaa putkea.
Laskelma antaa kaivon syvyydeksi noin 325 metriä.
Syvän kaivon takia tarvitaan kaivoon 45 ta 50 millinen keräinputkitus.
Kannattaisi lukea viestit...
Kiitos vinkeistä. Asennuksella on takuu ja pidän virheenä sitä jos järjestelmä ei toimi liian pienien putkien takia.
Takuuvastuukin voi olla väistettävissä, kun kuitenkin voidaan todeta, että laitos toimii, jos ei ole määritetty toiminnalle kriteerejä.
Ongelmana on vain se, että pakkasilla maakiertonesteen virtausmäärä on liian pieni, jolloin maakeruun delta t nousee suureksi.
Silloin pumpun hyötysuhde heikkenee ja pumpun maksimitehoa ei saavuteta.
Lisäksi suuri delta t tekee sen, että kaivosta tuleva, noin 0 -asteinen kiertoneste palaa kaivoon -5 ... -7 asteisena, joka lähenee jo pumpun hätäkatkaisurajaa.
Asennusliikkeessäkin olisi pitänyt ymmärtää, että syvä kaivo vaatii isomman läpimitan keruuputkistoon.
Muutoin lämpöpumpun oma maakiertopumppu ei jaksa kierrättää riittävän tehokkaasti maaliuosta noinkin pitkässä keruuputkistossa.
Virtaustarve olisi jopa 0,75 l/s.
-
Vaakaputkia ei ole vielä asennettu. Olen ostanut tämän avaimet käteen pakettina, joten jätän vastuun toimivuudesta järjestelmän toimittajalle. Itse en näistä kollektoriputkista tiedä, niin en osannut erikseen pyytää isompaa putkea.
Tänään tuli F1255-16 pumppu ja maanantaina pitäisi alkaa asennuksen.
Mitens olet muuten hokannut ottaa nuo laskut 2:lle vuodelle?
Reikä tehty ja sen puoleen laskua kotiin että ehtii maksaa pois ennen vuoden vaihdetta, ja voi ne kotivähennykset ottaa vaikka pois vuoden viimeisestä tilistä etukäteen pienemmän v.prosentin muodossa ... 8).
Näin mää tekisin...
-
Kannattaisi lukea viestit...
Takuuvastuukin voi olla väistettävissä, kun kuitenkin voidaan todeta, että laitos toimii, jos ei ole määritetty toiminnalle kriteerejä.
Ongelmana on vain se, että pakkasilla maakiertonesteen virtausmäärä on liian pieni, jolloin maakeruun delta t nousee suureksi.
Silloin pumpun hyötysuhde heikkenee ja pumpun maksimitehoa ei saavuteta.
Lisäksi suuri delta t tekee sen, että kaivosta tuleva, noin 0 -asteinen kiertoneste palaa kaivoon -5 ... -7 asteisena, joka lähenee jo pumpun hätäkatkaisurajaa.
Asennusliikkeessäkin olisi pitänyt ymmärtää, että syvä kaivo vaatii isomman läpimitan keruuputkistoon.
Muutoin lämpöpumpun oma maakiertopumppu ei jaksa kierrättää riittävän tehokkaasti maaliuosta noinkin pitkässä keruuputkistossa.
Virtaustarve olisi jopa 0,75 l/s.
Tarjouksen/sopimuksen mukana tulostettu energialaskelma antaa minusta kriteerit toiminnalle. Detail tason asioihin en osannut ottaa kantaa tarjousta pyytäessä, ajattelin että kaivon syvyys on se mitä säädetään ja sen mukaan automaattisesti kaivoon laitetaan sellaiset putket että homma toimii.
Syviä kaivoja on varmaan ollut ennenkin ennen kuin isommat keräimet on tulleet markkinoille. Onkohan ne tehty useammalla putkella vai lisäpumpulla...
-
Mitens olet muuten hokannut ottaa nuo laskut 2:lle vuodelle?
Reikä tehty ja sen puoleen laskua kotiin että ehtii maksaa pois ennen vuoden vaihdetta, ja voi ne kotivähennykset ottaa vaikka pois vuoden viimeisestä tilistä etukäteen pienemmän v.prosentin muodossa ... 8).
Näin mää tekisin...
Taisin lukea jostain että vuodelle 2016 ei saisi enää uutta verokorttia. Palkanmaksussa takaraja meillä 19. päivä, joten senkin puolesta ei taida enää onnistua. Pumpun asennuksesta pitää kysyä saisiko laskun ensi vuoden puolelle.
-
Jos ne putket on vasta kaivossa niin minä en ainakaan lähtisi sillä 40 putkella toteuttaan noin pitkää kieppiä.
Aivan varmasti on ongelmia luvassa ja ylimääräistä säätämistä.
Mietippä nyt kuinka helppoa tuo vaihto on nyt ja ottaa varman päälle kuin se, että kaikki on kytketty ja sitten sydäntalvella todetaan, että homma ei toimi.
Myöskään en laskisi mitään jonku toimittajan takuun päälle, siinä vaiheessa, kun laskua/kulua alkaa pukkaa toimittajalle niin kyllä alkaa löytyä mitä ihmeellisimpiä selityksia ja vaikeaksi menee se o varma.
Minähän en mitään vielä oikein näistä tiedä mutta itsellä tuli tehtyä montaki virhettä kaivon ja keruun suhteen ja niitä on todella vaikea ja kallista muuttaa jälkikäteen jos tarve tulee.
Ja onhan se varma, että omasta pussista menis..
Mieti vielä tarkkaan ennen kuin jatkat!
-
Otan tämän asian esille ja pyydän selvityksen miten tulee toimimaan 40mm putkilla.
-
Nibe manuaaleissa kyllä nimenomaisesti sanotaan että liuospumpun maksimisyvyys kaivolle on noin 200m. Jos kaivo on tuota syvempi niin asiaa ei oikeastaan huomaa mistään, vain hyötysuhde laskee liian alhaisen virtauksen takia tai sitten hyötysuhde laskee sen takia että piiriin lisätään ylimääräinen pumppu jota ei välttämättä tarvisi.
Asiaa voi vaikka verrata siihen että ajat moottoritiellä käsijarru päällä ja nopeus ei nouse 100km/h. Kumman teet otat käsijarrun pois päältä vai painat kaasua lisää?
Osalla poraavista yrityksistä ei joko ole yhteyksiä muovitechiin joka valmistaa 45mm kollektoreita tai heillä ei ole laitetta millä se saadaan lasketuksi kaivoon. Niistä nuo syyt yleensä löytyvät eikä mistään muualta. Todennäköisesti muovitech ei ole myöskään halvin paikka hommata kollektori vaan esim virosta löytyy mm Hakaplast joka valmistaa kollektoreita.
Heidän sivuillaan näköjään on video kollektorin laskemisesta kaivoon ja tuosta saa kyllä käsityksen minkä takia homma voi tökätä....
http://www.hakaplast.ee/web/?page_id=163
-
Toimittajan takuumittaus tapahtuu kesällä, kun tarvittava virtaama kollektorilla luokkaa 1 L tunnissa. Kaikki on siis hyvin ja asiakas on hankala ja vääristelevä tapaus, joka yrittää kiemurrella rahaa takaisin yritykseltä. Aika helppo olisi tuo asia hoitaa heti oikein, kun noiden suurempien kollektorien tarjontaan tulo ei ole ihan sattumaa. Niille on ilmaantunut oikeasti kysyntää, koska toimimattomuus ohuemmilla kollektoreilla erityisesti Suomessa on taatusti tullut vastaan. Ittelläkin olisi ollut selkeä paikka huitaista 300 m kaivo 50 mm turbo putkella, mutta eipä ollut 3 v sitten oikeestaan mitään tietoa, eikä ittellä edes ymmärrystä oikeestaan mistään maalämpö asioista. No olihan siinä vielä silloinkin vaihtoehtona useamman putken kollektorit, mutta jotenkin ei vain tajunnut tuon kollektorin tärkeyttä siinä vaiheessa ja se meinasi olla niinku sivuosan esittäjänä koko hommassa. Nyt kun on 2 kaivoa ja kiertoa tuli tavallaan vahingossa n. 3 600 L/ h, niin ei voi muuta kuin olla onnellinen omasta kohtalosta ja siitä, että löysin foorumille kuitenkin riittävän ajoissa ja ehdin ottaa kaivoihin edes sen 46 lisämetriä. Jurppii ainoastaan, etten ottanut 76 metriä. Ilman foorumia mulle olisi voinut myydä vaikka 2 km kaivon johon upotetaan 16 mm PEX, jolla saadaan myyjän papereissa sama teho, kuin halvimman tarjouksen 180 m kaivolla. Ainakin 2 myyjää oli mulla sellaisia, että ne ajatteli selkeästi, että ne myy mulle vain kerran ja sen jälkeen uudet tuulet ja seuraava vatipää jo odottaa kalenterissa. Jos nykyään joku tarjoaisi n. 600 m pitkää putkea 40 mm halkaisijalla mulle, niin se ei kyllä menisi läpi, enkä antaisi kaivoon laittaa. En tiedä kuinka paha paikka olisi vaatia tuo 40 mm vaihdettavaksi vielä, mutta omalla kohdalla kyllä pystyisi häpeän siirtämään helposti sinne toimittajan suuntaan. Varsinkin, kun täältäkin saa tuekseen jo loistavia laskelmia, jotka pistää jauhot suuhun jo karskimmallekin laukkuryssälle. Mutta onnea ja menestystä kuitenkin projektille. Tämä maalämpö on aivan tajuttoman hieno juttu kokonaisuutena verrattuna mihin tahansa muuhun lämmitysratkaisuun.
-
Syviä kaivoja on varmaan ollut ennenkin ennen kuin isommat keräimet on tulleet markkinoille. Onkohan ne tehty useammalla putkella vai lisäpumpulla...
Syviin kaivoihin on aikaisemmin laitettu 3 - tai 4 putkin keräin. Sillä keinolla saatiin putkituksen virtausvastus riittävän pieneksi.
Otan tämän asian esille ja pyydän selvityksen miten tulee toimimaan 40mm putkilla.
Kovasti toivon, että nyt vaadit keruun putkien vaihdon isompaan.
Putket saa yleensä näin pian laskun jälkeen ihan helposti ehyinä ylös.
45 -millinen tilalle ja saat toimivan systeemin.
Nyt asia on vielä varsin helposti korjattavissa. Myöhemmin se luultavasti kaatuu sinun kustannettavaksi.
Tässä on nyt sellainen tapaus, joka ei vakuuta sitä, että olisi hyväksi ottaa kokonaistoimitus samalta yritykseltä.
Ihmettelen sitä, että pumpputoimittajalla / porausyrityksellä ei ollut tietämystä asiasta.
On vielä oppimista maalämpökauppiailla.
Suomen maahan olisi syytä järjestää alan yrityksille asiallista maalämpökoulutusta.
Yritysten osaamiseen ei aina kannata luottaa.
On toki osaaviakin yrityksiä, mutta ihan liian paljon toimitaan arvaamalla.
-
Otan tämän asian esille ja pyydän selvityksen miten tulee toimimaan 40mm putkilla.
No joo kyllä se vielä pitää ottaa esille jos on vasta torvet pystyasennossa eikä vaakaputkia vedetty.
Nibeltäkin voisit kysyä vahvistuksena tuosta yhdistelmästä 4-16kW ja 270m@40mm keruu, vähä niinku 'vipuvarreksi'.
Itse harkitsisin vaikka tarjota hiukan rahaa keräinten erotuksista (pelkästä keräimestä, ei asennuksesta), jos oikein vaikeaksi menee...
-
Maanantai aamuna kun tulevat asentamaan pumppua, otan puheeksi. Olen valmis maksamaan erotuksen mikä syntyy isommasta keräimestä. Lisäpumpusta on ollut puhetta kokoajan, mutta en ole sisäistänyt tätä asiaa ja ei voi kun peiliin katsoa. Ajatukset jumitti vain siihen, että kaivosta tulee tarpeeksi syvä.
Jos joudutaan jättämään nykyinen putkitus, niin voiko lisäpumpun säätää pyörimään esim 30% teholla (kävisi aina kun varsinainenkin pumppu) ja varsinainen pumppu pystyisi säätämään tehoaan 1-100%? Vai pitääkö molemmissa pumpuissa olla samat kierrokset?
Siirtyykö painehäviötä vasten tehty pumppaus energia keruunesteeseen vai pannuhuoneeseen? Jos lisäpumpun ohjauksen saisi fiksusti eli sitä ajettaisiin vain tarvittaessa suurta tehoa tai jatkuvasti pienellä teholla, niin ei kai tuokaan ihan katastrofi olisi.
-
Turha sitä sitten on enää "ottaa puheeksi" kun asentajat ovat tontilla. Pienten putkien jättö kaivoon on täysin anteeksiantamaton temppu koska ne ovat järjestelmän ainoa osa joka toimii seuraavat 50-100 vuotta. Vaikka pumppu joskus vaihdetaan uuteen niin putket ovat edelleen pullonkaula, ja seuraavalla pumpulla vielä suurempi pullonkaula, koska pumppujen hyötysuhteet paranevat.
Mitään lisäpumppua ei kannata asentaa koska asia on korjattavissa halvemmalla vaihtamalla putket oikean kokoisiksi. Se lisäpumppu tulee viemään koko pumpun eliniän ylimääräistä energiaa verrattuna oikean kokoiseen putkitukseen. Huonolla lykyllä käy vielä niin että siihen lisäpumppuun tulee joku "dummy" ohjaus eli se käy aina täysillä vaikka kompressori käy pienellä teholla invertterin ohjaamana.
Nyt lyöt äkkiä jarrut kiinni...sutta ja sekundaa saa pyytämättäkin.
-
Viikonloppu ja asentajat tulee maanantai aamuna puol kasilta --> aikaisin hetki ottaa asia puheeksi kun asentajat tulevat.
-
Maanantai aamuna kun tulevat asentamaan pumppua, otan puheeksi. Olen valmis maksamaan erotuksen mikä syntyy isommasta keräimestä. Lisäpumpusta on ollut puhetta kokoajan, mutta en ole sisäistänyt tätä asiaa ja ei voi kun peiliin katsoa. Ajatukset jumitti vain siihen, että kaivosta tulee tarpeeksi syvä.
Jos joudutaan jättämään nykyinen putkitus, niin voiko lisäpumpun säätää pyörimään esim 30% teholla (kävisi aina kun varsinainenkin pumppu) ja varsinainen pumppu pystyisi säätämään tehoaan 1-100%? Vai pitääkö molemmissa pumpuissa olla samat kierrokset?
Siirtyykö painehäviötä vasten tehty pumppaus energia keruunesteeseen vai pannuhuoneeseen? Jos lisäpumpun ohjauksen saisi fiksusti eli sitä ajettaisiin vain tarvittaessa suurta tehoa tai jatkuvasti pienellä teholla, niin ei kai tuokaan ihan katastrofi olisi.
ei kyllä nuon tarkkaan tunne Nibeä että tietäis lisäpumpun liitämisestä ja tuskin sitä asentajan käsikirjassakaan on, ohje löytyy varmaan sieltä asentajan pakista. ;)
arvata vois että kyllä sen ohjauksen siihen rinnalle saa jos pumput on siltäosin yhtenevät, sillo arvatakseni 'tappiot' (häviöt) on pienehköt kun keruun dT:tä se Nibe tietääkseni koittaa optimoida , mutta jos siitä joku 100%@24/7 pumppu on tulossa niin pilliin vihellys lieneis tarpeen.
Eikös pumpun vaihto ole vaihtoehto, siis keruupumppu?
Eikös täällä foorumillakin ole jollain vastaavaa tapahtunut?
Onko talon kaipaama Huipputeho määriteltynä tarjouksessa tai asiakirjoissa, meinaan vaan että joku tommonen testi sitten pitäis ajaa huipputehoilla muutama vrk niin näkee sitten sen keruunkin käyttäytymisen, eli testin aikana dT:t sun muut asiat tulisi pysyä nimellisten sisällä. :D Ikkunat auki ja patterit täysille...
Jos Huipputeho on ajateltu vaikka 12kW, niin voivat vänkätä tuosta ettei tarvii ylemmäksi päästä...kaivonkaan virtausten suhteen.
Onko muuten varaajaan kytkemisestä nyt ollut puhetta kuinka tekevät, tuohon hommaan lienee 2 vaihtoehtoa...katolle tai puoleen väliin tuon Sanyon leikkauksen mukaan. Sille lauhdutuksellekin pitäis saada Huipputehon vaatima virtaus. Tiedä sitten onko noista kumpikaan kytkentä virtausta rajoittava vaihtoehto.
-
Siirtyykö painehäviötä vasten tehty pumppaus energia keruunesteeseen vai pannuhuoneeseen? Jos lisäpumpun ohjauksen saisi fiksusti eli sitä ajettaisiin vain tarvittaessa suurta tehoa tai jatkuvasti pienellä teholla, niin ei kai tuokaan ihan katastrofi olisi.
Keruunesteeseen se pääsääntöisesti siirtyy.
Olettaen että asentaisivat lisäpumpuksi esim tuollaisen wilon stratos 25/1-11:n niin sillekkin tulee 500€ ylimääräistä hintaa. Kannattaa kuitenkin katsoa että eivät sentään asenna vanhan mallin ei a-energialuokan pumppua tuohon jos hinta on jo sovittu. Nuo ovat paljon halvempia mutta kuluttavat sitten sähköä x2.
Muistelin että joltain täältä olisi veloitettu hiukan toista euroa per metri 45mm kollektorista lisää. Tuon perusteella toimittajallekaan 45mm ei olisi ollut huono vaihtoehto vaan se olisi ollut win-win tilanne.
Sinällään sinulla on vähän huono tilanne kun putket on jo kaivossa. Mutta tuosta kun mennään vielä hiukan eteenpäin niin vaihtoa on enää sitten ainakaan turha suunnitella...
Tuossa se hintakin näköjään oli kun hiukan pläräs...
Kyselin taas vaihteeksi Nibeltä keruuputken paksuuksista ja pumpun rajoituksista 200m kaivolle 40mm keräimellä. Kyselin myös miksi suositellaan 3K lämpötilaeroa keruunesteellä, näin vastattiin
"Jos käytätte Muovitecin 45mm turbocollectoria niin toimii 220m reiän kanssa.
Isompi lämpötilaero vaikuttaa negatiivisesti hyötysuhteeseen, ehkä noin 2-3% / K.
Invertteri lämpöpumpulla tämä tilanne on harvinainen koska huipputehoa tarvitaan hyvin harvoin".
Sain tarjouksen Tec Heat firmalta, (poraajana Rototec) tarjouksessa oli pyynnöstäni lisähinta 45mm keräimelle. "Keruuputki 40mm norm. 45mm +1,32e/m lisää."
Joten jos kaivosta tulee vaikka tuo 220m niin lisähinta olisi vaakavetoineen n.10m, 1,32x230m=303,6e ei paha.
-
Laskelmassa teho MUT:ssa 13,8 kW. Laiton spostia toimittajalle tuosta keräinputkesta.
Varaajan kytkennästä en osaa sanoa. Pitäisikö varata alhaalta päin ja ottaa pattereille lähtö puolesta välistä? Yläosaan jäisi lämmintä vettä käyttöveden esilämmitykselle. Pattereista paluu maalämpöpumpulle ja varaajan alaosaan?
-
Ehdottomasti 270 metriin kaivoon kannattaa asentaa 45mm keräin. Lisäpumpun asennuksella on ongelmia tiedossa tehonsäädössä etenkin invertteripumpulla, jossa liuospumpun tehoa säädellään useasti tehontarpeen mukaan, pumppujen välistä huojuntaa jne. Yksi riittävän kokoinen liuospumppu tehonsäädöllä on parempi ratkaisu kuin kaksi erillistä pumppua.
-
Ei voi muuta kuin kompata teitä. Nyt se vahinko on vielä pieni..
Sanoit jotta .."vaakaputket on vielä asentamatta.." jos vaakaputket ulkona kaivostakin on asentamatta niin ainakin ne on tehtävä 45mm:siä, eli suurennus HETI pystykaivosta. Saadaan edes sisääntulon putkitus oikeinmittaiseksi.
(Muuten ne hitsattavat muovokäyrät ja T-haarat mitä minä näin omassa projektissa olivat järkyttävät koska sujuvaa käyrää ei ollut ollenkaan vaan käyristykset olivat aivan äkkijyrkkiä. Siis päältäpäin hienoja ja sisältäpäin takuulla runsaasti virtausvastusta tuottavia.)
Minäkin kyllä vaihdattaisin kaivoputket isommiksi nyt kun se on vielä helpommin tehtävissä, niin saadan se keruupuolen putkikoko oikein.
-
Kiitos vinkeistä. Asennuksella on takuu ja pidän virheenä sitä jos järjestelmä ei toimi liian pienien putkien takia.
Maalämmön ostaminen maalikkona ei ole helppo prosessi. Pitäisi tietää aika paljon jotta saisi varmasti toimivan järjestelmän. Aika harva ostaja varmaan tutkii foorumeita ja etsii netistä teknistä tietoa maalämmöstä. Lisäksi tarjoukset varmaan monesti mitoitettu alarajalle.
Luotan kyllä järjestelmän toimittajaan että tietäävät mitä tekevät. Ovat käsittääkseni asentaneet pumppuja myös muihin syviin kaivoihin. Nyt jälkikäteen kyllä pyytäisin isommalla putkella, mutta mennään nyt näillä ja katsotaan miten toimii.
Ovat varmaankin asentaneet ennenkin syviin kaivoihin. Tuo 45mm putki vaan on aika uusi keksintö. Ehkä eivät vielä tienneet koko putkesta? Eli ennen on voitu tehdä 40mm putkella, mutta asennus on tehty "laittomasti".
Täytyisi saada äkkiä soitettua nibelle ja nibeltä soittaisivat sitten tuolle asentajalle että vaihtaisivat putket 40mm -> 45mm. Jos ei ehdi, niin yritä estää liian pienten putkien asentaminen. Täytyy saada ensin varmuus niben tuesta että kuinka tulee toimimaan. Joka tapauksessa ei toimi 270m ja 40mm, ei ainakaan toivotulla tavalla.
Muistaakseni joku kysyi nibeltä että 200 metrinen käy 40mm putkella ja noin 220 metrinen käy 45mm putkella. Teillä kompura ottaa lähes täydellä teholla lämpöä, niin vaaditaan 45mm putki riittävän isolle kierrolle. 45mm putki menee vielä täysin ongelmitta 115mm kaivoon.
Ainakin muovitech toimittaa 40mm, 45mm ja 50mm putkia. Vaakaputket tosiaan myös 45mm.
Täällä tuli 40mm 200 metrinen joka on 3.5 metrin päässä talosta. Lämpötilaero 4C eli pumpun teho ei riitä 3C lämpötilaeroon. 10 kW pumppu, mutta 16 kW vaatii suuremman kierron.
Eli pyytämättäkin kuuluisi olla 45mm putki 270 metrisessä kaivossa.
Joskus vuosi sitten vielä laitettiin 40mm ja 250 metriä tuolle 4-16kW invertterille (patteritalo). Mutta silloin ei ollut vielä saatavilla 45mm tai 50mm keruuputkia, ei ainakaan muovitech:ilta. Eli 250 voi vielä toimia, mutta 270 on jo liikaa. Kompura siis toimii, mutta ei toimi täysin kunnolla koska liuos kiertää liian hitaasti.
Tulikin jo että toinen apupumppu ei toimi invertterin kanssa. Eli nykyinen pumppu pitäisi vaihtaa tehokkaampaan. En tiedä onko saatavissa sellaista missä on pieni sähkön kulutus mutta iso teho. Ja lisäksi säätyvä nopeus 1-100% jota nibe pystyy ohjaamaan.
Tuollainen liuospumppu taitaa olla 1.5-6kW mallissa. 375€. Nostokorkeus 8.5 metriä. 4-16 mallissa nostokorkeus saattaa olla 10 metriä.
http://www.maalampotukku.fi/product/2214/latauspumppu-grundfos-upm-geo-2585
-
Keruuputkisto
MUISTA!
Keruuputkiston pituus vaihtelee kallion/maaperän
olosuhteiden, ilmastoalueen, lämmitysjärjestelmän
(patteri- tai lattialämmitys) ja talon
lämmitysenergian mukaan. Kukin laitteisto
täytyy mitoittaa erikseen.
Keruuputkiston yhden silmukan pituus saa olla korkeintaan
400 m.
Jos keruuputkisto jaetaan useampaan piiriin on ne
kytkettävä rinnan siten, että piirien virtaus voidaan
säätää.
Pintamaaputkiston asennussyvyys määritetään paikallisten
olosuhteiden mukaan ja putkien välin on oltava
vähintään 1,5 metriä.
Jos lämpökaivoja on useita, aukkojen väli määritetään
paikallisten olosuhteiden mukaan.
Varmista, että keruuputkisto nousee jatkuvasti lämpöpumppua
kohti ilmataskujen välttämiseksi. Jos tämä
ei ole mahdollista, korkeisiin kohtiin on järjestettävä
ilmausmahdollisuus.
Koska lämmönkeruujärjestelmän lämpötila voi laskea
alle 0 °C, siinä olevan nesteen jäätymispisteen on oltava
alle -15 °C. Tilavuuslaskelman ohjearvona voidaan
käyttää 1 l valmiiksi sekoitettua lämmönkeruunestettä
yhtä keruuputkimetriä kohti (PEM-putki 40 x 2,4 PN
6,3).
1x230V, 3x230V ja 3x400V
F1255-6 F1255-12 F1255-16
Tehotiedot EN 14511 mukaan nimelliset
0/35
Antoteho kW 3,15 5,06 8,89
Ottoteho kW 0,67 1,04 1,83
COP 4,72 4,87 4,85
F1255-6 F1255-12 F1255-16
Pieninjärjestelmäpaine, lämmönkeruu- MPa 0,05 (0,5 bar)
neste
Nimellisvirtaus l/s 0,18 0,29 0,51
Suurin ulkoinen paine nimellisvirtauk- kPa 64 115 95
Näin asennusohjeen mukaan.
Mikä on (miten määritellään) invertteripumpun nimellisteho?
Riittääkö että keruupiirissä saadaan nimellisteholla nimellisvirtaus 0,51 l/s?
ATS
-
Mikä on (miten määritellään) invertteripumpun nimellisteho?
ATS
Nimellisteho Niben tapauksessa on 50Hz, eli taajuus millä viralliset COP testit tehdään, tämä on about puolessa
välissä tehoaluetta (20-100/120Hz).
-
Tässä on Niben sisarmallin Alpha Innotec WZS V 16kW invertterimallin speksejä, en tiedä auttaako virtausten määrittelyyn,
mutta yllättävän vähän maksimi antoteho putoaa vaikka lauhduttimen lämmöt nousee. 0/35 17.2kW -> 0/55 17.0kW.
Käyrien perusteella pumpussa on sama kompressori kuin Niben 4-16 mallissa, mutta muista kompnenteista en tiedä mitään.
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/AlphaInnotec_16kW_inverter_zpsmcyxlc1p.jpg)
-
Todetaan nyt vielä kerran, että ihan huuhaata kyllä on kaupiteltu :(
Pidempi tarina: Oma kaivo, 220 m, Nibe 1245 12 kW, 40 mm kollektori ja lämmönkeruun delta jäi 5 asteeseen. on/off koneella tilanne oli helppo pelastaa lisäpumpulla, joka ottaa nykyisillä säädöillä koneen käydessä n. 70W. Vaikutusta kokonaishyötysuhteeseen on kyllä todella vaikea arvioida. Tuo teho hukkuu 12kW:n pumpussa täysin kohinaan. Enkä olsi missään nimessä asentanut jos tuosta olisi pitänyt listahinta ~800 € + työt maksaa. :D
10 kW:n nibessä olisi samankokoinen sisäinen pumppu kuin 12 kW:n Nibessä, joten tuo 10 kW olisi luultavasti päässyt nimellisvirtaukseen 220m:n kaivolla. Jos 15 kW:n Nibessä hyötysuhde olisi täydellä teholla samaa luokkaa, niin virtauksen pitäisi olla vieläkin suurempi. Koska kierovesipumppu on siinäkin samaa kokoluokkaa, niin kaivon maksimipituudeksi virtauksen kannalta voisi täydellä teholla arvioida n. 180m. Tuo on tietysti 15kW:n pumpulle joka tapauksessa ihan liian vähän, joten jos tuota pumppua haluaa käyttää täydellä teholla hyötysuhteen kärsimättä, niin sitä ei pitäisi yhdellä keruupiirillä ja 40 mm kollektorilla asentaa ikinä yhtään mihinkään. Eli aina useampi kaivo/keruupiiri tai paksumpi kollektori.
Nibe ei virallisesti tue ulkoista kollektorin lisäpumppua mitenkään. "Pohjavesipumppu" tilassa ulkoisen ohjausreleen lähdöstä saa on/off ohjauksen, joka toimii samanaikaisesti sisäisen keruupumpun kanssa.
On/off koneella ulkoisen pumpun käyttö on aika ongelmatonta, koska sisäinen pumppu pyörii aina suurinpiirtein samalla nopeudella. Toki käyttövesijakson aikana siinäkin jonkin verran pienempää tehoa käytetään, mutta tuo ei vielä aiheuta ongelmia.
Inverterissä teho saattaa vaihdella koko skaalalla. Pelkällä on/off ohjauksella saadaan kyllä sellainen ongelma aikaiseksi, että luulisi hyötysuhteen laskun olevan pienimpiä ongelmia. 270m:n kaivolla ulkoisen pumpun teho saa olla mlp:n täydellä teholla varmasti jo luokkaa 200W. Mutta mitenkäs pienimmillä tehoilla? Ulkoinen pumppu pumpaa vakioteholla lähes pysähdyksissä olevaa pumppua vastaan. Ei kiva. Täysin arvailuksi jää mitä Nibekään tuosta tykkää, kun keruupumpussa on myös takaisinkytkentä ohjaukselle.
Niben pumpuissa käytettän pwm-ohjausta. Luultavasti samalla ohjaustavalla toimivia pumppuja löytyy Grunfosin dokkarista: https://net.grundfos.com/Appl/ccmsservices/public/literature/filedata/Grundfosliterature-5439385.pdf (https://net.grundfos.com/Appl/ccmsservices/public/literature/filedata/Grundfosliterature-5439385.pdf). Tuolla olevat pumput jäävät teholtaan aika pieniksi, joten sisäisen pumpun korvaavaa voi olla aika vaikea löytää. Normaaleissa Grundfosin pumpuissa on 0-10V tehon ohjausmahdollisuus.
Oman ulkoisen pumpun ohjaukseen tilasin tällaisen pwm to voltage muunnoskortin: http://www.ebay.com/itm/351780312893?_trksid=p2060353.m2749.l2649&ssPageName=STRK%3AMEBIDX%3AIT (http://www.ebay.com/itm/351780312893?_trksid=p2060353.m2749.l2649&ssPageName=STRK%3AMEBIDX%3AIT). En ole kuitenkaan viitsinyt alkaa vielä Niben sisältä sopivaa paikkaa ohjauksen ulosotolle etsimään. Lisäksi pitäisi skoopata, että jännitteet ja taajuus menevät varmasti rajoihin. Noita tetenkään missään asennusohjeessa dokumentoitu ole 8) Sanomattakin selvää, ettei mikään asennusfirma tuollaisia Pelle Peloton -kytkentöjä ala vastuulleen ottamaan. Ainakaan toivottavasti :D
-
Kytkennät ilmeisesti edenneet tänään ja jälkiviisasteluna katoin tommosen että ehkä itse laittaisin noin niin vois sitten valita/miksata (3-tie) sopivan suhteen Sanyon lataamiseen
tai sitten valita jomman kumman.
Ilmeisesti siinä Sanyossa on vain 2 paikkaa johon voi kuuman tuoda ja paluu tietty pohjalta lämmitysten paluulämpöä. Normaalistihan CO2 pukkaa lämmintä tuolta alakautta samaan
tuubiin mihin tuo kaavion alempi punanen menee.
Toivottavasti asiat on edenneet suotuisasti keruun suhteen...
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7216.0;attach=6073;image)
-
Mitähän tähän kohteeseen kuuluu? Kovin hiljaista ollut ::)
Lähinnä kiinnostaisi kuulla mitä selityksiä asennusfirma on antanut siihen keruuasiaan vai onko asia laitettu kuntoon?
-
Mitähän tähän kohteeseen kuuluu? Kovin hiljaista ollut ::)
Lähinnä kiinnostaisi kuulla mitä selityksiä asennusfirma on antanut siihen keruuasiaan vai onko asia laitettu kuntoon?
Lähinnä kiinostais joko kylvetään uudella Nibellä lämmitetyllä vedellä Joulun kunniaksi 8)
-
Nibe lähti tänään käyntiin. Keruuputkista ei kommentteja saada kuin vasta kovilla pakkasilla. Kaivoon siis jäi 40mm putket ja lisänä lisäpumppu.
Tässä suurin ongelma tulee olemaan käyttövesikierto, käyttövesi-anturi on pöntössä ihan alhaalla ja reagoi kiertoon voimakkaasti. Tekee käyttövettä noin puolen tunnin välein eli ajaa vaihtoventtiilin ennenaikaisesti hautaan. Putkikytkentöjen osalta voin säätää kv:n esilämmitysta ja nyt esilämmitys on pois päältä.
-
Näillä keleillä tekee enemmän käyttövettä kuin lämmitystä. Katellaan, viimeisenä vaihtoehtona kiinteä lauhdutus.
-
Onko Nibessä asetuksia puskurille ja/tai kv-kierrolle?
-
Nibe lähti tänään käyntiin. Keruuputkista ei kommentteja saada kuin vasta kovilla pakkasilla. Kaivoon siis jäi 40mm putket ja lisänä lisäpumppu.
Tässä suurin ongelma tulee olemaan käyttövesikierto, käyttövesi-anturi on pöntössä ihan alhaalla ja reagoi kiertoon voimakkaasti. Tekee käyttövettä noin puolen tunnin välein eli ajaa vaihtoventtiilin ennenaikaisesti hautaan. Putkikytkentöjen osalta voin säätää kv:n esilämmitysta ja nyt esilämmitys on pois päältä.
Turhaan sitä vaihtoventtiiliä mietit. Tuolla mallilla ajaa kompressorin hautaan, kun tulee noin paljon käynnistyksiä.
-
Ei tässä käynnistyksiä tule. Kaksi käynnistystä on tullut 18 tunnin aikana. Invertteri tiputtaa tehot kun aloittaa pattereiden lämmittämisen.
Ei tuo käyttövettäkään tee kovin isoilla tehoilla, nyt 35 Hz.
-
Ei tässä käynnistyksiä tule. Kaksi käynnistystä on tullut 18 tunnin aikana. Invertteri tiputtaa tehot kun aloittaa pattereiden lämmittämisen.
Ei tuo käyttövettäkään tee kovin isoilla tehoilla, nyt 35 Hz.
Nii tosiaan sulla olikin invertterimalli, unohdin kokonaan.
-
Minkälaiseksi saatiin tuo tulo ja meno ero sillä piiskpumpulla? Eli pysyykö siinä koneen määräämä kierto liuospumpulla, vai miten se laitettiin siihen systeemiin toimimaan?
-
Näillä keleillä tekee enemmän käyttövettä kuin lämmitystä. Katellaan, viimeisenä vaihtoehtona kiinteä lauhdutus.
ilmeisesti tässä kiinteässä lauhussa ajatellaan käyttöveden kierto palautettavaksi menemään ensin sen Sanyon kierukan läpi.
Voihan sen niben käyränkin laittaa loivemmaksi ja suuntaissiirtoa ylös, ja ilmeisesti tässä tavassa Sanyon suntti otettais käyttöön...
SCOP taitais silti jäädä vuositasolla päälle 3 tällä kiinteällä lauhulla?
Se käyttövesi lämmitteinen lattia on sitten tehosyöppöydeltään ilmeisen iso kun vie tehoa sieltä käyttövesipuolelta nopeasti...
Onko Nibessä asetuksia puskurille ja/tai kv-kierrolle?
Säätömahkut riippuu varmaan siitä kuinka kytkettiin ja kuinka anturoitiin...
EDIT:
Näyttää hyvinkin pysyvän reippaasti päälle COP3 tommosella 45C menolämmöllä, joten ei se välttis paha ole se kiinteälauhdutuskaan jos siihen pakko on mennä.
0/45
Antoteho kW 2,87 4,78 8,63
Ottoteho kW 0,79 1,27 2,29
COP 3,61 3,75 3,77
Muuten semmonen tuli mieleen että tässä systeemissä taitaa/lienee olla joku max menolämpötila sille käyttövedelle kun menee kerran lattiaankin, eli käyttövesivaraajalle ei voi olla
jotakin arvoa lämpösempää vettä....onko tietoa mitä sinne lattiaa voi max puskea?
Tuo heijastuu käsittääkseni legionellatappo asiaankin jos lämpötilaa pitää rajoittaa...
Voi olla että se max lattiaTC on tässä ketjussa jossain mainittukin, muttei jaksa kaivaa.
-
Kiinteässä lauhdutuksessa pitäisi ottaa tosiaan Sanyon suntti käyttöön. Kytkennässä on käytetty paljon venttiileitä ja sen ansioista pystyn muuttamaan toimintatapaa helposti. Kun pakkanen kiristyy, niin saattaa tämä nykyinen vauhtuvalauhdutus ruveta toimimaan paremmin kun Sanyon lämpötila nousee ja sitä myötä käyttöveden esilämmits. Se että kompura käy lähes tauotta 2 asteen ulkolämpötilassa on hyvä juttu.
Piiskapumppu on maahan menevässä putkessa ja takaiskun kautta pystyy ottamaan maasta tulevasta putkesta viinaa (Niben ohjeen mukaisesti). Säädin piiskapumpun tehon niin, että varsinainen pumppu pystyy säätämään virtausta välimmä 0-100%. Lämpötilaero pysyy kolmessa asteessa (maahan noin 0 ja maasta noin 3 tällä hetkellä). Piiskapumppua ohjataan pohjavesi toiminnon kautta päälle.
-
Käyttövesi säätöjen jälkeen tekee käyttövettä noin kolmen tunnin välein. Pitää hieman nostaa alaraja lämpöä, kun nyt yläosan lämpökin kerkii romahtamaan turhan alas.
-
Kiinteässä lauhdutuksessa pitäisi ottaa tosiaan Sanyon suntti käyttöön. Kytkennässä on käytetty paljon venttiileitä ja sen ansioista pystyn muuttamaan toimintatapaa helposti. Kun pakkanen kiristyy, niin saattaa tämä nykyinen vauhtuvalauhdutus ruveta toimimaan paremmin kun Sanyon lämpötila nousee ja sitä myötä käyttöveden esilämmits. Se että kompura käy lähes tauotta 2 asteen ulkolämpötilassa on hyvä juttu.
Piiskapumppu on maahan menevässä putkessa ja takaiskun kautta pystyy ottamaan maasta tulevasta putkesta viinaa (Niben ohjeen mukaisesti). Säädin piiskapumpun tehon niin, että varsinainen pumppu pystyy säätämään virtausta välimmä 0-100%. Lämpötilaero pysyy kolmessa asteessa (maahan noin 0 ja maasta noin 3 tällä hetkellä). Piiskapumppua ohjataan pohjavesi toiminnon kautta päälle.
Se on hyvä että on venttiileitä laitettu jotta löytyy oikeat tavat ajella, toivottavasti sitten löytyy semmoset jotaka menee kesät talvet samalla säädöllä.
Eli piiskapumppu sammuu jos kompurakin sammuu?
Millä prosentilla se varsinainen pumppu nyt käy dt3:lla ja piiskapäällä ja kelit lienee 0C lähellä?
Miten ne lämmitysvedet nyt tuli siitä Nibestä siihen Sanyoon päin ja paluu myös?
-
Se on hyvä että on venttiileitä laitettu jotta löytyy oikeat tavat ajella, toivottavasti sitten löytyy semmoset jotaka menee kesät talvet samalla säädöllä.
Eli piiskapumppu sammuu jos kompurakin sammuu?
Millä prosentilla se varsinainen pumppu nyt käy dt3:lla ja piiskapäällä ja kelit lienee 0C lähellä?
Miten ne lämmitysvedet nyt tuli siitä Nibestä siihen Sanyoon päin ja paluu myös?
Joo, piiskapumpun pitäisi sammua kompuran mukana. Tällä hetkellä kone ajaa pattereihin 25 Hz ja keruupumppu on 13% (keruulämmöt 0,2/3,3). Nibe on kytketty Sanyon varaajaan lämpupumpun putkista. Taitaa olla kolmipiste kytkentä (patteri paluu Nibelle ja Sanyolle samassa putkessa). Sanyon yläosasta lähtö pattereille ja lataus maalämmöltä pohjalle.
-
Joo, piiskapumpun pitäisi sammua kompuran mukana. Tällä hetkellä kone ajaa pattereihin 25 Hz ja keruupumppu on 13% (keruulämmöt 0,2/3,3). Nibe on kytketty Sanyon varaajaan lämpupumpun putkista. Taitaa olla kolmipiste kytkentä (patteri paluu Nibelle ja Sanyolle samassa putkessa). Sanyon yläosasta lähtö pattereille ja lataus maalämmöltä pohjalle.
Noista tiedoista 'kiertopumppuaktiivi' pystyy jo hahmottamaan miten pitkälle yhdistelmä piiskan kanssa riittää, mikä oli piiskapumpun tyyppii/koko?
Mutulla tuntuis jäävän hyvin vähän vajaaksi siellä ison tehon päässä.
Onko se kytkentä noin?
Onko tossa paikassa missä ? mitään, vai onko patteripaluu+Nibe kytketty siihen?
Tostahan vielä puuttuu ne sulkujen kanssa olevat 'vaihtoehdot' mutta että onko se toiminnallisuus nyt tuon kytkennän mukainen.
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7216.0;attach=6084;image)
-
Saitko referenssiä jostakin aikaisemmin toteutetusta syvästä kaivosta 40mm kollektorilla ja lisäpumpulla joko asennusliikkeltä tai Nibeltä suoraan ja takaavatko järjestelmän toiminnan keruun osalta myös yli 100Hz:n kompressorin kuormituksella, kun annoit periksi asennuksen jatkamiselle eikä kollektoria vaihdettu 45mm:seen, kuten olisi jo alunperin pitänyt asentaa 270 metriseen kaivoon?
Mikä on lisäpumpun merkki ja tarkka mallimerkintä? Mitkä olivat asennusliikkeen kommentit kun esitit huolesi järjestelmän toiminnasta ja kerroit foorumilta saamasta palautteesta asennetusta kollektorista ja ehdotit vaihtoa 45mm turbokollektoriin? Onko kaivoon jäänyt kollektori muuten sileällä 40mm putkella vai turbokollektori? Pystytkö säätämään lisäpumpun tehoa jotenkin vai onko kokoajan käydessään maksimiteholla? Paljonko on tyyppikilven mukaan maksimi ottoteho lisäpumpulla?
-
Noista tiedoista 'kiertopumppuaktiivi' pystyy jo hahmottamaan miten pitkälle yhdistelmä piiskan kanssa riittää, mikä oli piiskapumpun tyyppii/koko?
Mutulla tuntuis jäävän hyvin vähän vajaaksi siellä ison tehon päässä.
Onko se kytkentä noin?
Onko tossa paikassa missä ? mitään, vai onko patteripaluu+Nibe kytketty siihen?
Tostahan vielä puuttuu ne sulkujen kanssa olevat 'vaihtoehdot' mutta että onko se toiminnallisuus nyt tuon kytkennän mukainen.
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7216.0;attach=6084;image)
Sanyon alaosassa toisin päin kytkentä ja pattereille lähtee ylhäältä paisuntayhteestä. Suntissa on kiinni vanha kytkentä.
-
Saitko referenssiä jostakin aikaisemmin toteutetusta syvästä kaivosta 40mm kollektorilla ja lisäpumpulla joko asennusliikkeltä tai Nibeltä suoraan ja takaavatko järjestelmän toiminnan keruun osalta myös yli 100Hz:n kompressorin kuormituksella, kun annoit periksi asennuksen jatkamiselle eikä kollektoria vaihdettu 45mm:seen, kuten olisi jo alunperin pitänyt asentaa 270 metriseen kaivoon?
Mikä on lisäpumpun merkki ja tarkka mallimerkintä? Mitkä olivat asennusliikkeen kommentit kun esitit huolesi järjestelmän toiminnasta ja kerroit foorumilta saamasta palautteesta asennetusta kollektorista ja ehdotit vaihtoa 45mm turbokollektoriin? Onko kaivoon jäänyt kollektori muuten sileällä 40mm putkella vai turbokollektori? Pystytkö säätämään lisäpumpun tehoa jotenkin vai onko kokoajan käydessään maksimiteholla? Paljonko on tyyppikilven mukaan maksimi ottoteho lisäpumpulla?
Kommentit oli että "Kyllä toimii". Nibeltä kysyttiin ohjeita. Pumppu on Wilo-Yonos pico 25/1-8 ja siinä on tehon säätö. Nyt on aika pienellä, näytössä lukee 22 (eli ilmeisesti 22W teho tällä asetuksella?).
-
Menikö yhtään lähemmä voimassa olevaa?
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7216.0;attach=6086;image)
Vai meneekö patteripaluu shuntille eikä alas?
Kuulostaa että on 'puskurikytkentä' eikä 'varaajakytkentä', eli sitä lämmitetään ainoastaan kun pattereita pidetään lämpöisinä, muulloin kylmänä?
-
Menikö yhtään lähemmä voimassa olevaa?
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7216.0;attach=6086;image)
Vai meneekö patteripaluu shuntille eikä alas?
Kuulostaa että on 'puskurikytkentä' eikä 'varaajakytkentä', eli sitä lämmitetään ainoastaan kun pattereita pidetään lämpöisinä, muulloin kylmänä?
Nyt näyttää oikealle lämmitysverkon osalta. Käyttövesi esilämmitetaan Sanyon kierukassa.. Mitä eroa varaaja- ja puskurikytkennöillä?
-
Nyt näyttää oikealle lämmitysverkon osalta. Käyttövesi esilämmitetaan Sanyon kierukassa.. Mitä eroa varaaja- ja puskurikytkennöillä?
Aikaisemmin sanoit että Sanyon esilämmitys ei ole käytössä, pääset sitä säätämään...millä?
Mihin Sanyon shuntti-kytkennät menee, onko se suluilla nyt 'irrotettu'?
Puskuri on verkossa sarjassa ja varaajalla pyritään varastoimaan energiaa...tuo sinun on vähän molempia kun se antaa käyttövesijaksolla pattereille hetken aikaa 'apuja' (230L).
Kuvasta poiketen Sanyota ladataan pohjalta ja verkkoon menee katolta, eli ilmeisesti yritys on ollut että tehdään juurikin senverran lämmintä mikä rittää pattereille, eli Niben virtausnopeus sama kuin lämmityskierron.
Mitens sinun tapauksessa lämmityskauden ulkopuolella, Sanyo kylmäksi vai onko suluilla mahdollista laittaa lataus jostain muualta kuin pohjalta että esilämmitys pelaa?
-
Aikaisemmin sanoit että Sanyon esilämmitys ei ole käytössä, pääset sitä säätämään...millä?
Mihin Sanyon shuntti-kytkennät menee, onko se suluilla nyt 'irrotettu'?
Puskuri on verkossa sarjassa ja varaajalla pyritään varastoimaan energiaa...tuo sinun on vähän molempia kun se antaa käyttövesijaksolla pattereille hetken aikaa 'apuja' (230L).
Kuvasta poiketen Sanyota ladataan pohjalta ja verkkoon menee katolta, eli ilmeisesti yritys on ollut että tehdään juurikin senverran lämmintä mikä rittää pattereille, eli Niben virtausnopeus sama kuin lämmityskierron.
Mitens sinun tapauksessa lämmityskauden ulkopuolella, Sanyo kylmäksi vai onko suluilla mahdollista laittaa lataus jostain muualta kuin pohjalta että esilämmitys pelaa?
Käyttövedessä on venttiileillä valittavissa miten toimii. Nyt menee esilämmityksen kautta. Tällä hetkellä ladataan Niben käyrän perusteella eli puskuri siis. Venttiileitä kääntämällä voin ottaa Sanyon suntin käyttöön (vanhat kytkennän on siis edelleen olemassa, suluilla vain kiinni). "Kiinteää lauhdutusta" varten BT25 pitäisi siirtää pattereille menevästä putkesta varaajaan. Käyttövesijaksojen suuri lukumäärä häiritsee, mutta saa nähdä miten muuttuu kun pakkanen kiristyy ja esilämmitys on tehokkaampi. BT6 anturi saisi olla hieman ylempänä niin ei ihan niin herkästi reagoisi.
Kesällä käyttövesikierto on pois päältä. Pitää seurata kannattaako kierrättää Sanyon läpi vai ei.
-
Niin joo piti joskus kysyäkin missä se BT25 on... siis nyt Sanyon jälkeen pattereille menevässä putkessa...
Kun pakkaset kiristyy niin se lämminvesikierto menee edelleen vain sinne Nibeen eikä Sanyon kierukan läpi joten Sanyon lämpeeminen ei siihen auta, ainoastaan sillo auttaa kun kuumaa vettä kulutetaan.
Eikös se nyt tuolla olemassa olevalla kytkennällä mene niin että Sanyo on kylmänä kesällä kun patterit ei tarvii lämpöä, niin ei sitä sinne tehdäkkään.
EDIT: Pukki lähti ;), uusi arvaus kytkennästä...punainen vena merkkaa että optio ja tällä hetkellä kiinni ja vihreä auki, mitä puuttuu tai väärin?
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7216.0;attach=6092;image)
-
Kuta kuinkin noin. Käyttöveden esilämmitys ei toimi kunnolla, koska lataa pytyn patterikierron lämpöisellä vedellä. Taitaa tarvita asettaa priorisoinnit käyttövedelle ja lämmitykselle, jotta käyttövettä lähdetään aina tekemään. Huomasin että puuttuu yhdestä kohtaa venttiili, niin en pysty testaamaan "kelluvaa kiinteää lauhdutusta". Tämän hetkisten kokemusten perusteella pitää ruveta selvittämään tosissaan käyttövesikierron purkamista.
Otan patterille menevän veden nyt suntin kautta. Sain reagoimaan nopeammin lämmön vaihteluun kun vesi otetaan alempaa. Jostain syystä Nibe säätää todella hitaasti invertterin tehoa ja hitaalla reagoinnilla ajoi asteminuutit nollaan. Invertterin reagointia pitäisi saada nopeammaksi. Jos on pysähtynyt asteminuuttien nollautumiseen, ei nostanut tehoa edes kun asteminuutit oli -500.
-
Onko järjetön idea, jos käyttövesikierron laittaisi kiertämään ainostaan Sanyon kierukan kautta takaisin kiertoon? Eli kylmävesi Niben varaajaan ja käyttövesikierron paluu Sanyon kierukan kautta. Käyttövesikierrossa kiertäisi patteriverkon lämpöinen vesi. Onko muuta ongelmaa kuin mahdollinen legionella? Shuntti ohjauksen kanssa voisi tehdä legionellan tappo ohjelman nostamalla varaajan lämmön kerran viikossa.
-
En tiedä pitäisikö vastata ylipäätään? Sinun maalämpötoimittaja voisi paremmin vastata. Jos nyt kumminkin.
Kaaviopiirustus on kovin teknisen näköinen.
a) ei ehkä kannata lämmittää LVK:ta, siis KÄYTTÖVETTÄ +50 Sanyo varaajassa, nyt tuntuu että se vesi vain viilenee pytyssä.
b) luin jotta sinulla kiertää lattiassa LVK-vesi, koeta päästä siitä eroon ! jossain vaiheessa. (putkirikon tapahtuessa vesi valuu ehtymättömänä ympäriinsä ja rakenteisiin, sitäpaitsi sen takia kielletty Rak.määräyksissä)
c) eli koeta jossain vaiheessa korvata LVK-lattialämmityspiirin uudella omalla shuntatulla pumppu-piirillä jonka otat pääpiiristä- eli patteripiiristä. Eli vaihdat veden tulemaan lämmitysverkostosta LV:n sijasta, niin saat sen vaaran ohi.
d) tarviitkohan yleensä LVK:ta käyttävesihanojen etäisyyden takia?, jos, niin joko saattolämmityskaapeli+ eristys pisimpään putkeen, tai sitten pieni lämminvesivaaraja LVK-piiriin. Luultavasti sinulla nyt kiertopumppu LVK-piirissä, jääpi liian isoksi jos valitset lämminvesivaraajavaihtoehdon.
e) Sanyon kierukan käyttäisin sitten KV:n esilämmitykseen ennen kuin KV-menee koneeseen. Silloin se viilentäisi Sanyon vain hetkeksi- eli LV-vedenoton aikana.
f) melkeinpä kytkisin MLP-koneen tulon ylhällä, siihen mistä nyt otat patterivettä (kääntäisin paisarista tulevan putken siihen nyt punaventtiiliseen patterituloon niin saa edelleen siivilän?. MLP-koneen tuloon myös siivilä.
g) sitten ehkä siirtäisi MLP-koneen paluu pöntöstä siihen missä sinulla nyt -koneesta tulo ja antaisin lämpöverskostosta paluun tulla vain siihen varaajaan ylhäältä pönttöön aika alas menevään putkeen.
h) pöntön lämpötilan ohjaus, ensiö piiri, ja samalla patteripiirin lämpötilaohjaus?, mistä?, saisiko pitkän anturin pöntön keskelle menevään nykyiseen pohjasta lähtevään patteriverkoston-/MLP:n- paluuputkeen joka vapautuu. Tämä ensiöpiiri pitäisi sitten olla muutama aste korkeampi kuin lattaiapiirin uuden shunttipiirin ohjaus.
Että näitä mietteitä. Palaan alkulauseeseeni. Olenkin vain eläkkeellä oleva LVI-suunnittelija.
-
Maalämpöpumpulta tuleva menoputki varaajan yläosaan. Jos meinaat että kierto toimii hyvin niin kierronpaluu maalämpöpumpun varaajan yläosaan,siellä on tulpattu lähtöpeltien alla.
-
Erillisen lattiapiirin rakentaminen on varmasti turhan työläs koko talon osalta, mutta kellarikerroksen lattiat voisi laittaa omaan piiriin. Tarkoitus on tehdä kartoitus mitä vaatii lattioiden siirtäminen pois käyttövedestä. Lattiat voi varmaan käyttää paluuna pattereiden linjaa, joten kv-kierron voisi jättää mahdolliseksi keski- ja yläkerran jakotukeille.
-
Eihän tuossa tarttisi muuta, kuin viedä niille vesipisteille 1 putki ja jättää ne lattiakierrot siten, kuin ne on nytkin. Lähdössä siirtää kierron lämmityskiertoon ja laittaa tarvittaessa siihen oman pumpun. Eli vetona tulisi uusi kuumanveden linja. Tuntuu melkein käsittämättömältä, ettei tuollaista saa tehtyä, kun ittekin aukaisin yhden seinä kolon johon vedin. 2 x 35 mm reiät ontelolaattojen ym läpi ja hävitin tuota 32 mm suojaputkea eräänkin metrin katto ja seinärakenteisiin. Käyttövesiputket ei tartte edes ilmausventtiileitä, niin aika vapaata vetoa voi laittaa vaikka komposiitilla pintavetona. Saisi jo melkein helposti toimivan systeemin, jos ne lattiat on vedetty kohtuu putkituksella aikaisemmin. Unohtui tuo 30 L varaajien laitto niihin kohtiin taloa, joissa on liikaa viivettä kuumalle vedelle. Laittaa vaikka pari boileria sinne ja tänne. Pääsee tuosta kierrosta kokonaan eroon.
-
En tiedä pitäisikö vastata ylipäätään? Sinun maalämpötoimittaja voisi paremmin vastata. Jos nyt kumminkin.
Kaaviopiirustus on kovin teknisen näköinen.
a) ei ehkä kannata lämmittää LVK:ta, siis KÄYTTÖVETTÄ +50 Sanyo varaajassa, nyt tuntuu että se vesi vain viilenee pytyssä.
b) luin jotta sinulla kiertää lattiassa LVK-vesi, koeta päästä siitä eroon ! jossain vaiheessa. (putkirikon tapahtuessa vesi valuu ehtymättömänä ympäriinsä ja rakenteisiin, sitäpaitsi sen takia kielletty Rak.määräyksissä)
c) eli koeta jossain vaiheessa korvata LVK-lattialämmityspiirin uudella omalla shuntatulla pumppu-piirillä jonka otat pääpiiristä- eli patteripiiristä. Eli vaihdat veden tulemaan lämmitysverkostosta LV:n sijasta, niin saat sen vaaran ohi.
d) tarviitkohan yleensä LVK:ta käyttävesihanojen etäisyyden takia?, jos, niin joko saattolämmityskaapeli+ eristys pisimpään putkeen, tai sitten pieni lämminvesivaaraja LVK-piiriin. Luultavasti sinulla nyt kiertopumppu LVK-piirissä, jääpi liian isoksi jos valitset lämminvesivaraajavaihtoehdon.
e) Sanyon kierukan käyttäisin sitten KV:n esilämmitykseen ennen kuin KV-menee koneeseen. Silloin se viilentäisi Sanyon vain hetkeksi- eli LV-vedenoton aikana.
f) melkeinpä kytkisin MLP-koneen tulon ylhällä, siihen mistä nyt otat patterivettä (kääntäisin paisarista tulevan putken siihen nyt punaventtiiliseen patterituloon niin saa edelleen siivilän?. MLP-koneen tuloon myös siivilä.
g) sitten ehkä siirtäisi MLP-koneen paluu pöntöstä siihen missä sinulla nyt -koneesta tulo ja antaisin lämpöverskostosta paluun tulla vain siihen varaajaan ylhäältä pönttöön aika alas menevään putkeen.
h) pöntön lämpötilan ohjaus, ensiö piiri, ja samalla patteripiirin lämpötilaohjaus?, mistä?, saisiko pitkän anturin pöntön keskelle menevään nykyiseen pohjasta lähtevään patteriverkoston-/MLP:n- paluuputkeen joka vapautuu. Tämä ensiöpiiri pitäisi sitten olla muutama aste korkeampi kuin lattaiapiirin uuden shunttipiirin ohjaus.
Että näitä mietteitä. Palaan alkulauseeseeni. Olenkin vain eläkkeellä oleva LVI-suunnittelija.
Milloin tuo käyttöveden kierto on kielletty? Ei muuten, mutta töissä törmään tähän jatkuvasti.
-
Käyttövedestä otettava lattialämmityskierto on kielletty. Aika ymmärrettävä kielto kyllä jos ajatellaan mahdollista putkirikkoa ja sitä vesimäärää, joka pahimmillaan voisi tuhota koko talon sopivaan aikaan sattuessaan.
-
Pumppu on toiminut hyvin. Pumppu on käynyt yhtäjaksoisesti jouluaatosta, pois lukien sähkömittarin vaihdosta aiheutunut sähkökatko. Maahan on mennyt nyt kovalla pakkasella noin -3.6 - -4,2 ja takaisin tullut noin 0 - -0,4. Keruupumput käy täysillä. Kompuran korkeimmat kierrokset on olleet noin 93Hz, tasaisessa ajossa viime yönä -25 asteessa 89 Hz.
Vertasin sähkönkulutusta viime vuoden vastaavaan pakkaspäivään jolloin Sanyon CO2 9kW pumppu vielä oli käytössä. Siihen verrattuna COP 2,3 ja kulutus nyt 145kWh. Tuo COP sisältää siis myös käyttösähkön ja sinä mukana mm. auton lohko- ja sisätilanlämmintintä käytetty noin 4h, yhteisteho varmaan noin 1,6kW.
-
Pumppu on toiminut hyvin. Pumppu on käynyt yhtäjaksoisesti jouluaatosta, pois lukien sähkömittarin vaihdosta aiheutunut sähkökatko. Maahan on mennyt nyt kovalla pakkasella noin -3.6 - -4,2 ja takaisin tullut noin 0 - -0,4. Keruupumput käy täysillä. Kompuran korkeimmat kierrokset on olleet noin 93Hz, tasaisessa ajossa viime yönä -25 asteessa 89 Hz.
Vertasin sähkönkulutusta viime vuoden vastaavaan pakkaspäivään jolloin Sanyon CO2 9kW pumppu vielä oli käytössä. Siihen verrattuna COP 2,3 ja kulutus nyt 145kWh. Tuo COP sisältää siis myös käyttösähkön ja sinä mukana mm. auton lohko- ja sisätilanlämmintintä käytetty noin 4h, yhteisteho varmaan noin 1,6kW.
Eli Sanyoon nähe COP2.3...mitähän mahtoi olla Sanyon COP...saatko vastaavaa kylmää päivää kun ajelit vastuksilla...oliko se myöhemmin keväällä?
-
Eli Sanyoon nähe COP2.3...mitähän mahtoi olla Sanyon COP...saatko vastaavaa kylmää päivää kun ajelit vastuksilla...oliko se myöhemmin keväällä?
Vastuksille ei sattunut näin kylmiä päiviä. Sanyon coppi ei kovin erikoinen ole ollut, vaikkakin kovalla pakkasella toimi parhaiten (ei sulattanut jatkuvasti). Sähkömittarin etäluenta ei toiminut maalämmön kanssa ja sen takia kulutukset ei ole päivittyneet sähköyhtiön online-palveluun. Nyt keli lauhtuu, niin voin verrata kulutusta marras- ja joulukuun vastuksilla lämmittämiseen.
-
Olen tosi tyytyväinen maalämmön toimittajaan. Hommat on tehty tosi hyvin ja hinta oli se mitä sovittiin (ja lisäksi mielestäni halpa). Takaisinmaksuaika kaikkineen jäänee alle neljään vuoteen. Toki vielä tuntemattomia muuttujia jotka voi sotkea laskelmia.
Maalämmön päälle pitää vielä laskea käyttövesikierron purkaminen, mutta se on oma projektinsa.
-
Tuohon COP hommaan lisäyksenä, että olen ajanut patteriverkkoon 55-56 asteista vettä. Lattialämmityspiirien venttiilit tuntuu olevan jumissa, niin en saanut kasvatettua virtausta lattioissa joten nostin lämpöä.
Testasin myös sellaista, että kytkin Sanyon ylävastuksen 1,5kW teholle. Tällä sai käyttöveden lämpöä nostettua helposti pari astetta. Kytkin sen kuitenkin pois, kun halusin testata miten maalämpö selviää. Käyttövesi on lämmitetty pakkasten ajan pelkästään Sanyon kierukassa Niben varaajaan patteriveden lämmöllä. Niben varaajan ylälämpö on hiukan matalampi kuin patteripyynti ja alalämpö pari astetta matalampi.
-
Vuorokauden keskilämpötila sähkölaitoksen mukaan -0,5 ja energiaa mennyt 62kWh. Sähkövastuksilla marraskuussa vastaava lämpötila 166kWh. Normaalin käyttösähkön lisäksi maalämmön kulutukseen sisältyy auton lämmitysta 2h ja pyykin pesu. Marraskuun kulutuksessa yhden tunnin aikana autonlämmitystä. Tuosta kokonais cop 2,68. Käyttösähkö vähennettynä kolmosen pinnassa.
Kiinteällä lauhdutuksella 48 astetta ottaa tehoa reilun kilowatin enemmän verrattuna vaihtuvaan 34 astetta (ulkolämpötila pikkusen pakkasella). Kiinteällä lauhdutuksella kokonaisottoteho noin 3,5kW ja vaihtuvalla noin 2,3kW.
Kaivosta tulee nyt 1,3 asteista ja menee -1,5.
-
Vuorokauden keskilämpötila sähkölaitoksen mukaan -0,5 ja energiaa mennyt 62kWh. Sähkövastuksilla marraskuussa vastaava lämpötila 166kWh. Normaalin käyttösähkön lisäksi maalämmön kulutukseen sisältyy auton lämmitysta 2h ja pyykin pesu. Marraskuun kulutuksessa yhden tunnin aikana autonlämmitystä. Tuosta kokonais cop 2,68. Käyttösähkö vähennettynä kolmosen pinnassa.
Kiinteällä lauhdutuksella 48 astetta ottaa tehoa reilun kilowatin enemmän verrattuna vaihtuvaan 34 astetta (ulkolämpötila pikkusen pakkasella). Kiinteällä lauhdutuksella kokonaisottoteho noin 3,5kW ja vaihtuvalla noin 2,3kW.
Kaivosta tulee nyt 1,3 asteista ja menee -1,5.
Tuo 62kWh lienee muodostuu sitten ajosta kiinteällä lauhulla 48ºC?
Olen tosi tyytyväinen maalämmön toimittajaan. Hommat on tehty tosi hyvin ja hinta oli se mitä sovittiin (ja lisäksi mielestäni halpa). Takaisinmaksuaika kaikkineen jäänee alle neljään vuoteen. Toki vielä tuntemattomia muuttujia jotka voi sotkea laskelmia.
Maalämmön päälle pitää vielä laskea käyttövesikierron purkaminen, mutta se on oma projektinsa.
Kyllä kuulostaa juu sinänsä hyvin urakoidulta hommalta, sinulla lienee riittävästi kahvoja siellä mitä säätää ja löytää paras ajotapa. TMA 4 vuotta on tosi hyvä lukema ja sen jälkeen alkaa lompakossa kilisemään tuotto-osasto iloisesti, millä voi sitten tehdä muuta hyödyllistä...vaikka rouvalle leninkejä ;).
Tuo maksaa kevyesti/nopeasti myös sen käyttövesihomman rempan ja sillo paukahtaa taas paremmat copit ja isommat säästöt, eli käytännössä vois arvata että kulutettu raha 20v päähän on pienempi käyttövesirempan kanssa kuin ilman...
-
Tuo 62kWh lienee muodostuu sitten ajosta kiinteällä lauhulla 48ºC?
Kyllä kuulostaa juu sinänsä hyvin urakoidulta hommalta, sinulla lienee riittävästi kahvoja siellä mitä säätää ja löytää paras ajotapa. TMA 4 vuotta on tosi hyvä lukema ja sen jälkeen alkaa lompakossa kilisemään tuotto-osasto iloisesti, millä voi sitten tehdä muuta hyödyllistä...vaikka rouvalle leninkejä ;).
Tuo maksaa kevyesti/nopeasti myös sen käyttövesihomman rempan ja sillo paukahtaa taas paremmat copit ja isommat säästöt, eli käytännössä vois arvata että kulutettu raha 20v päähän on pienempi käyttövesirempan kanssa kuin ilman...
Kyllä on Harballa lyhyt takaisinmaksuaika. Meillä ehkä 10v jos sekään riiittää vielä. Saa rouva täällä käyttää vielä pitkään vanhoja leninkejä :D
-
Tuo 62kWh lienee muodostuu sitten ajosta kiinteällä lauhulla 48ºC?
Kyllä kuulostaa juu sinänsä hyvin urakoidulta hommalta, sinulla lienee riittävästi kahvoja siellä mitä säätää ja löytää paras ajotapa. TMA 4 vuotta on tosi hyvä lukema ja sen jälkeen alkaa lompakossa kilisemään tuotto-osasto iloisesti, millä voi sitten tehdä muuta hyödyllistä...vaikka rouvalle leninkejä ;).
Tuo maksaa kevyesti/nopeasti myös sen käyttövesihomman rempan ja sillo paukahtaa taas paremmat copit ja isommat säästöt, eli käytännössä vois arvata että kulutettu raha 20v päähän on pienempi käyttövesirempan kanssa kuin ilman...
Kiinteällä lauhdutuksella meni 104 kWh (mukana autonlämmitystä, pyykkiä ja sauna). Nuo ottotehot olen katsonut aamuyön tunneilta. Eilen meni sähköä 55 kWh ja keskilämpötila 0,7.
-
Kiinteällä lauhdutuksella meni 104 kWh (mukana autonlämmitystä, pyykkiä ja sauna). Nuo ottotehot olen katsonut aamuyön tunneilta. Eilen meni sähköä 55 kWh ja keskilämpötila 0,7.
Mikähän se kytkentä on kiinteällä lauhulla?
Ei kai: Kuuma meno alas Sanyon pohjalle ja kylmä paluu ylempää? 8)
-
Mikähän se kytkentä on kiinteällä lauhulla?
Ei kai: Kuuma meno alas Sanyon pohjalle ja kylmä paluu ylempää? 8)
Joo, kuuma alas ja paluu ylempää. Varmasti toimisi paremmin toisenlaisella kytkennällä, mutta yksi venttiili ja t-haara puuttuu toisenlaiseen kytkentään. Lämmityspuolen dT oli 5-6 astetta. Parantuisiko hyötysuhde minkä verran, jos ajaisi kuuman ylös ja ottaisi kylmää alhaalta?
-
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7216.0;attach=6092;image)
Jos kytkentä kiinteällä lauhulla tuo, niin homma skulannee ihan ok jos pumpun virtaus on ~sama kuin lämmityskierron virtaus..?
Ei se varmaan oo jos shunttaat Sanyolla tuossa tapauksessa?
Monisäikeisiä juttuja, asiat riippuu niin monesta muusta...
-
Nyt olen ajanut vaihtelevalla lauhdutuksella ja hakenut lämpökäyrää kohdalleen (oma käyrä, jota pystyy säätämään ulkolämpötilan mukaan 10-asteen välein). Käyttövesikierto päällä ja esilämmitys Sanyon varaajan kautta. Käyttöpriorisointi 35min lämmitystä ja 30min käyttövettä.
Eilinen keskilämpötila -8 astetta. Maahan meni noin -2,2 ja tuli noin 0,8. Sähköä mennyt kokonaisuudessaan vuorokaudessa 68kWh. Sähkövastuksilla samassa ulkolämpötilassa meni sähköä noin 214kWh.
Pumppu käynyt yhtäjaksoisesti jouluaatosta, poislukien sähkömittarin vaihdosta aiheutunut sammutus 4.1.2017. Pumppu käynnistettiin 22.12.2016 ja käynnistyksiä yhteensä 14, eli 13 käynnistystä tuli ensimmäisen parin päivän aikana kun etsin sopivia asetuksia ja säätöjä.
-
Uppia...
Meneekö täällä hyvin vai oikein huonosti, kun on niin hiljaista? :D
Nyt alkaa jo olemaan sähkömittarista vertailutuloksia...
-
Kiitos kysymästä, hyvin menee. Käyttövesikierrolle ja siinä oleville lattiamämmityksille ei ole tehty vielä mitään. Olen odottanut että maalämmön asentanut yritys kerkeisi antamaan tarjouksen työstä, mutta heillä tuntuu olevan niin kiirettä etteivät ennätä. Pitää jossain vaiheessa kysellä tarjouspyyntöjä muualta myös. Yksi firma ilmoitti tekevänsä tuntitöinä, mutta itse mielellään ottaisin tarjouksen enkä ihan sokkona lähtisi tekemään.
Tammikuun sähkönkulutus oli 2437 kWh ja ilmatieteen laitoksen lämmitystarveluku 701 Cvrk. Marraskuun vastaavat arvot sähkövastuksilla 5727 kWh ja 597 Cvrk. Vaikuttaa sille, että keruun delta on kasvanut nyt pakkasten aikaan. Varmaan pitäisi pyytää myyjältä opastus keruun sihtien puhdistukseen. Kun pumpun teho noin 80 Hz, niin keruun lämmöt on noin -4/0.
Pumpun oman laskurin mukaan keskimääräinen antoteho on ollut 7,58 kW. Käytännössä pumppu käynyt yhtäjaksoisesti asennuspäivästä 22.12.2016 lähtien. Käynnistyksiä on kertynyt 19.
Sanyon CO2 9kW kanssa meni sähköä tammikuussa 2016 7599 kWh ja lämmitystarveluku 987Cvrk. Helmikuu 2016 4498 kWh ja 577 Cvrk.
-
No säästöä semmosen 400€/talvikuukausi näyttäis mun silmään, tuliskos luokkaa ~2500€/vuosi...vajaa 10 vuotta kun hintansa haukkuu tuollakin setillä
-
No säästöä semmosen 400€/talvikuukausi näyttäis mun silmään, tuliskos luokkaa ~2500€/vuosi...vajaa 10 vuotta kun hintansa haukkuu tuollakin setillä
Takaisinmaksuaika alle 4 vuotta. Nettohinta kaikki huomioiden noin 9000€. Tähän päälle sitten tulevat lattialämmitys muutokset. Rikkovakuutus osatekijä. Ilman vakuutusta noin 5-6 vuotta.
-
Takaisinmaksuaika alle 4 vuotta. Nettohinta kaikki huomioiden noin 9000€. Tähän päälle sitten tulevat lattialämmitys muutokset. Rikkovakuutus osatekijä. Ilman vakuutusta noin 5-6 vuotta.
Eli alkuhuuman jälkeen asiat näyttää edelleen samalta kuin ennen ostosta...
Halavalla sait vaikka rikkovakuutusta ei huomioisi, jossain muualla samalla suunnalla joku toinen taisi saada 30k tarjouksen ~kokoluokasta.
Varsinkin jos toteutus ja jälki oli vielä kelvollista.
-
Eli alkuhuuman jälkeen asiat näyttää edelleen samalta kuin ennen ostosta...
Halavalla sait vaikka rikkovakuutusta ei huomioisi, jossain muualla samalla suunnalla joku toinen taisi saada 30k tarjouksen ~kokoluokasta.
Varsinkin jos toteutus ja jälki oli vielä kelvollista.
Pitkään arvoin maalämmön ja ilmavesipumpun välillä. Onneksi tuli kerrankin tehtyä oikea valinta. Kiitos kuuluu foorumin kirjoittajille.
-
Helmikuussa sähköä meni yhteensä 2124 kWh ja lämmitystarveluku 662. Viime vuonna Sanyon kanssa meni 4498 kWh ja lämmitystarveluku 577. Helmikuussa pumppu on oman mittarinsa mukaan tehnyt lämpöä 5020 kWh.
Vertailuna vielä marraskuun 5727 kWh ja lämmitystarveluku 597.
-
Nyt on vuosi lämmitetty maalämmöllä. Nibe tehnyt oman mittarinsa mukaan lämpöä noin 39 100 kWh ja sähköä mennyt noin 17 900 kWh (sisältää myös käyttösähkön). Ei voi muuta kuin olla tyytyväinen.
-
... Nibe tehnyt oman mittarinsa mukaan lämpöä noin 39 100 kWh ja sähköä mennyt noin 17 900 kWh (sisältää myös käyttösähkön)...
Mitoituslaskelman mukaan kokonais lämmötarve olisi normivuotena 43 068 kWh.
Toteutunut lämpöenergian kulutus oli 39100 kWh/a.
Kulunut vuoden jakso on ollut normivuotta lämpöisempi, joten mitoitus on ilmeisesti suunnilleen vastannut totuutta.
Kokonais sähkön kulutus oli laskeman mukaan 19900 kWh/a ja totetunut oli 17900 kWh/a. Sekin on samoin lijassa.
-
Nyt on vuosi lämmitetty maalämmöllä. Nibe tehnyt oman mittarinsa mukaan lämpöä noin 39 100 kWh ja sähköä mennyt noin 17 900 kWh (sisältää myös käyttösähkön). Ei voi muuta kuin olla tyytyväinen.
Onko kytkentää muuteltu ja minkälaiseksi se jäi ja pitääkö muutella vuodenaikojen mukaan?
Mitäs sitä sähköä ennen menikään...kai se tuolta aikaisemmasta vois löytyä , mutta helpompaa kysyä ;) ?
-
Käyttöveden esilämmitys Sanyon varaajassa. Kesällä voi laskea käyttöveden alalämpöä, muita muutoksia en kesällä tehnyt.
Maalämpöä edeltänyt vuosi 40200 kWh. Tuossa oli Sanyon pumppu käytössä tammi-, helmi- ja maaliskuun sekä maalämmöllä reilu viikko loppuvuodesta. Kesäkuukausien kulutus sähkölämmityksellä 950 kWh/kk. Sanyon kanssa 2015 33MWh ja 2014 33,6MWh. Kaikkiin kulutuksiin sisältyy käyttösähkö.
Pumppu on nyt käynyt jo useamman kuukauden yhtäjaksoisesti. Maahan menee nyt -2,1 ja sieltä tulee 0,8. Mielenkiinnolla odotan miten keruun lämmöille käy kun kunnon pakkaset alkaa.
-
Kuopio on toki eri asia kuin Espoo, mutta ihan mielenkiinnosta: Miten 160 neliön asunto haukkaa noin paljon lämpöä? Meillä laskennallinen tarve oli jotain 25000kWh + lämminvesi. Ja toteutunut on 7500 kWh (pumpulle) + hupisähkö 5000 kWh.
-
Onko tuo 160 m2 tomppelin laskelmasta? En muista olenko pinta-alaa erikseen kertonut, koska tiedän tehon tarpeen ja suunnilleen paljonko suoralla sähköllä menisi sähköä ja sen pohjalta mitoitus.
Talo on kolme kerroksinen ”rintamamiestalo”, perustalon mitat 12,3x10,35m. Lisäksi erillinen ”veranta” 5,3x2,7m, jossa kellarikerros ja keskikerros sisätilaa ja yläkerta parveke. Lisäksi erillinen lämmitetty autotalli (pidetään plussan puolella, ovet ei kovin tiiviit joten lämpöhukkaa varmasti paljon). Tarkkoja pinta-ala tietoja minulla ei ole.