Maalämpöfoorumi
Ongelmia maalämmön kanssa => Yleistä => Aiheen aloitti: Lämäri - 19.11.16 - klo:09:43
-
Neljä vuotta täynnä ongelmatonta elämää Lämpöässän kanssa. Laite näyttää olevan jonkun sanoin "kytke ja unohda" -mallia.
Oletteko teettäneet jotain määräaikaishuoltoja laitteille ja minkähintaisia tuollaiset käynnit ovat?
-
Itsellä Ekowell Evt 752 pyörinyt nyt 10 vuotta, yksi messinkimutteri alussa halkesi, se korjattiin. Mutasihtiä ei ole koskaan avattu, maapiirin paineet olleet nollassa jo ainakin viisi vuotta, alkusäätöjen jälkeen en ole koskenut mihinkään, samoilla säädöillä kesät talvet. Joten huoltojen hinnoista en tiedä, itsekin joskus käynyt jonkinlainen huolto mielessä mutta jäänyt, joten pyöriköön tuolla teknisessä tilassa ja lämmittäköön.
-
Mikä merkitys on maapiirin paineilla? Ei taida itsellä olla edes mittaria.
-
Vuosihuoltojakin tarjotaan, mutta niiden tarpeellisuus on kyseenalainen.
Auto tarvitsee määräaikaishuollon. Siihen tarvitaan öljynvaihtoja, rasvausta jne.
Maalämpöpumppu ei tarvitse kumpaakaan.
Huoltotarjouksissa tarjotaan lähinnä pumpun säätöarvojen tarkistamista, maakierron toimivuuden tarkistamista,
yleistä silmämääräistä tarkistamista, keruun- ja lämmönjaon paineiden tarkistamista. jne.
Jos joku on ihan epävarma laitteensa kunnosta, on esimerkiksi ostanut maalämpötalon, olisi luultavasti asiallista tilata määräaikaishuolto.
Muutoin säännöllinen vuosihuolto tulee aika kalliiksi ja taitaisi olla olla aika tarpeeton.
Kun käyttäjä itse paneutuu laitteen toimintaa ja seurantaan, ei vuosihuollot ole tarpeen.
Usein laite on kytketty tietokoneella tapahtuvaan etäseurantaan. Sen avulla on mahdollista riittävän hyvin seurata laitteen toimivuutta.
Joskus on hyvä käydä pumpun luonakin katsomassa, ovatko keruun ja lämmönjaon paineet kunnossa.
Samalla voi vilkaista, vuotaako laitteesta jotain muutakin, kuin asiaan kuuluvasti pieni määrä vettä käyttöveden ylipaineputkesta.
-
Maapiirissä oleva paine estää maakiertopumpun imupuolelle syntyvän alipaineen.
Jos alipainetta ei pääse syntymään, ei pumpun imupuoli pysty vetämään ilmaa lämmön keruun putkistoon.
Estää myöskin maakiertopumpun kavitoinnin.
-
Ei taida mitenkään kovin paljon olla huoltokohteita. 8v pumppu ja siihen on vaihdettu kaksi kaivon lämpötila-anturia uusiin. Itse kiristin yhden vaihtoventtiilin mutterin koska mutterista vuoti vähän naturet:ia talon kiertovesipumpun päälle.
Kaivon täyttöryhmässä olevan roskasihdin olen pessyt kerran ja epäilen että tuota sihtiä ei tarvitse puhdistaa enää toista kertaa. 1.3 bar painetta on pysynyt kaivossa 2 vuotta. Myös talon lämmityskierrossa on roskasihti ja sen saa myös puhdistaa sopivin välein. Ensin sitä roskaa voi kertyä sihtiin enemmän. Ilmeisesti siitä naturet keruuliuoksesta saattaa "liueta" pieni määrä Glukoosia ja tuo Glukoosi jää sitten siihen kaivon tai keruupiirin roskasihtiin jumiin. Glukoosi ei ole ongelma jos roskasihdin on puhdistanut ainakin kerran, vaikka 6kk maalämpöpumpun käynnistämisen jälkeen.
Muuta mitä huolto voisi tehdä, niin muuttaa jotain maalämpöpumpun asetuksia jos näkee sille tarvetta. Tai päivittää maalämpöpumpun ohjelmisto. Nämä kyllä onnistuu siltä käyttäjältäkin, samoin kuin roskasihdin puhdistus. Jo käytetystä pumpusta voi lukea ainakin pumpun käyntiajan ja käynnistysten määrän. Niistä voi päätellä että käykö pumppu pätkäkäyntiä.
Muita huollon neuvoja voisi olla että avaa talosta kaikki termostaatit ja ja hakee lämmityskäyrän ja lämmön sopivaksi siitä itse maalämpöpumpusta.
Ja jos keruukierrossa on se läpinäkyvä säiliö, niin tarkistaa että säiliössä on riittävästi vettä/naturetia.
-
Siis olihan mulla mittari...Paisuntasäiliö vaati, jotta saatiin jäähdytys pelaamaan.
-
Samalla voi vilkaista, vuotaako laitteesta jotain muutakin, kuin asiaan kuuluvasti pieni määrä vettä käyttöveden ylipaineputkesta.
Pakko tähän väliin kysyä, kun tästä asiasta on puhuttu useasti tällä foorumilla.
Miksi käyttöveden ylipaineputken pitäisi ruikkia?
Itse en ole ikinä nähnyt sieltä tulevan mitään. En tippaakaan.
Liittyykö siihen, missä paineessa laskee yli, eli minkälaiset vermeet siellä on perässä?
-
Mikä merkitys on maapiirin paineilla? Ei taida itsellä olla edes mittaria.
Tuossa on nibe 1217 ohjekirjasta ohje paineistukseen. Eli paineistus ei ole mahdottoman vaikea tehdä vaikka itse jos soveltaa vähän ohjeita.
Lämmönkeruujärjestelmän täyttö ja ilmaus
Lämmönkeruujärjestelmää täytettäessä sekoitetaan
vettä ja noin 30 % jäätymisenestoainetta avoimessa
astiassa, joka liitetään täyttöpumppuun ja putkiin
kuvan mukaan. Huoltoliitäntöjen välinen pääjohdon
venttiili suljetaan ja järjestelmä täytetään tasopaisuntaastian
(TP) alla olevasta liitännästä. Paisunta-astian
on oltava irrotettuna, kunnes neste palaa paluuputkesta.
Käyttötaulusta tehdään sen jälkeen seuraavat säädöt.
■ Aseta katkaisin asentoon 1.
■ Mene huoltovalikkoon ”Keruupump, SK-Käyttö”.
Aseta Keruupumpu tilaan 1 ja paina ”Käyttötila”-
painiketta. Aseta ”SK-käyttö” asentoon 1 ja paina
” Käyttötila ”-painiketta.
Kompressori ei voi nyt käynnistyä käyttötilan SK vuoksi (vain sähkökäyttö).
Lämmönkeruupumppu ja täyttöpumppu ovat nyt
käynnissä. Neste saa kiertää sekoitusastian kautta,
kunnes paluuletkusta tulevassa nesteessä ei ole ilmaa.
Pysäytä nyt lämmönkeruu-pumppu kääntämällä "
Keruupump" asentoon "0".
Pysäytä täyttöpumppu ja puhdista erottimen siivilä.
Käynnistä sitten taas täyttöpumppu. Avaa
huoltoliitäntöjen välisen pääjohdon venttiili täyttö-
pumpun ollessa yhä käynnissä (huoltoliitäntöjen välissä
olevan ilman poistamiseksi). Sulje sen jälkeen
venttiili paluuputken kohdalta. Järjestelmä
paineistetaan nyt täyttöpumpun avulla (kork. 3 bar).
Sulje sitten venttiili kohdasta, jossa tasopaisuntaastian
on tarkoitus olla ja pysäytä täyttöpumppu.
Kun täyttöletkut on poistettu, asennetaan tasopaisunta-astia.
Täytä nesteellä noin 75 %:iin. Sulje sitten
täyttötulppa ja avaa astian alla oleva venttiili. Palauta
järjestelmä normaalitilaan asettamalla ”SK” tilaan 0.
sivu 21
http://www.nibe.fi/nibedocuments/10388/031109-4.pdf
-
Tuolla oli otettu kantaa että paljonko siinä lämmönkeruupiirissä tulee olla painetta (vähintään 0.5 bar).
Sama lukee myös täällä kaivon papereissa. Eli siinä sanotaan että takuu on voimassa kun järjestelmässä on painetta vähintään 0.5 bar. Maksimi painetta siinä ei lue, mutta pumpun mukana tullut (ja asennettu) ylipaineventtiili on 3.0 bar. Maalämpöpumppu kestää painetta arviolta noin 4-5 bar.
Referoin asiantuntijaa.
Se ruskehtava ruosteelta näyttävä 'töhnä' pumppukammiossa, ei ole ruostetta, vaan etanolista 'erkaantunutta' glukoosia eli rypälesokeria.
Glukoosi partikkeleita kertyy myös pumpun roottorin liukulaakeripinnoille.
Kitkavaikutuksesta glukoosi partikkelit kristallisoituvat, ja nämä 'kristallikiteet' aiheuttavat pumpun roottorilaakerin jumiutumisen,
koska laakerin liukupinnalla olevat kiteet pienentävät laakerivälystä.
Etanoli jota käytetään lämmönkeruupiirissä on käymistuote, siitä syystä siinä on myös glukoosia (rypälesokeria)
Sokeri yksistään ei olisi ongelma, mutta kun lämmönkeruupiirissä on väkisinkin vähäisinä määrinä (mikrokuplina) myös ilmaa, niin syntyy ongelma.
Pumppukammiossa oleva ilma ja juoksupyörän aiheuttaman pyörteen yhteisvaikutuksesta glukoosipartikkeleita erkanee liuoksesta.
Absolutoitua etanolia (glukoosi poistettu) voidaan valmistaa, mutta hinta pompsahtaa melkoisesti.
Kyseisen Wilo pumpun roottorin laakerit on valmistettu Carbon + metall seoksesta (hiili + ruostumaton metalli).
Hän (asiantuntija) puhuu hiili metallikyllästetystä laakerirakenteesta. Eli tuo 'seos' on vapaa käännös.
Kavitointi ilmiön vaikutuksia glukoosin erkaantumiseen on myös arvioitu, mm. siitäkin syystä
lämmönkeruupiirissä pitää olla vähintään 0,5 bar (mittari) paine, (1,5 bar absoluuttinen paine).
Veden kiehumispiste laskee voimakkaasti, jos vallitseva paine laskee alle 1 bar, joka on ilmakehän vallitseva paine.
On ajateltu, että pumpun juoksupyörä aiheuttaa paikallisen 'alipaineen' jolloin neste höyrystyy ja romahtavat höyrykuplat
edesauttavat glukoosin erkaantumista.
No, romahtavat höyrykuplat aiheuttaisivat pumpun rakenteisiin myös mekaanisia vaurioita.
Suomennettua tekstiä. Kavitaatio:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kavitaatio
Kavitaatio on ilmiö, jossa neste, yleensä vesi, alkaa kiehua paineen laskun johdosta. Yleensä kavitaatio yhdistetään laivojen potkurien aikaansaamaan paikalliseen alipaineeseen.
Kavitaatio kuluttaa potkureita ja on havaittavissa mm. äänenä. Kavitaatiokuplat kuluttavat potkuria mekaanisesti ja kavitaatioäänet haittaavat erityisesti sukellusveneissä.
-
..Miksi käyttöveden ylipaineputken pitäisi ruikkia?..
Vesilaitosten määräysten mukaan kaupunkivesi on mentävä varaajalle takaiskuventtiilin kautta.
Tämä on venttiili, joka voi päästää veden kulkemaan vain yhteen suuntaan, syöttää vettä varaajaan, mutta ei päästä sitä sieltä takaisin kaupunkiveteen.
Kun laskemme hanasta lämmintä vettä, täyttyy varaajaan kylmää kaupunkivettä.
Kun suljemme hanan, on veden pääseminen varaajasta joka suuntaan estetty. Vesi on suljetussa tilavuudessa.
Kylmä vesi lämpenee varaajassa.
Lämmetessään vesi vaatii suuremman tilavuuden.
Kun vesi ei pääse minnekään varaajasta, nousee varaajan paine huomattavasti.
Jotta paine ei noususi kohtuuttomasti, on varaaja varustettava ylipaineventtiilillä, joka avautuu yleensä 7 - 10 bar paineesta.
Kun venttiili aukeaa, päästää se ulos liian paineen.
Varoventtiiliin liitettyyn ylivuotoputkeen menee vettä, kunnes varaajan paine laskee alle varoventtiilin aukeamisrajan.
Ylivuotoputkesta vesi virtaa viemäriin.
-
Vesilaitosten määräysten mukaan kaupunkivesi on mentävä varaajalle takaiskuventtiilin kautta.
Tämä on venttiili, joka voi päästää veden kulkemaan vain yhteen suuntaan, syöttää vettä varaajaan, mutta ei päästä sitä sieltä takaisin kaupunkiveteen.
Kun laskemme hanasta lämmintä vettä, täyttyy varaajaan kylmää kaupunkivettä.
Kun suljemme hanan, on veden pääseminen varaajasta joka suuntaan estetty. Vesi on suljetussa tilavuudessa.
Kylmä vesi lämpenee varaajassa.
Lämmetessään vesi vaatii suuremman tilavuuden.
Kun vesi ei pääse minnekään varaajasta, nousee varaajan paine huomattavasti.
Jotta paine ei noususi kohtuuttomasti, on varaaja varustettava ylipaineventtiilillä, joka avautuu yleensä 7 - 10 bar paineesta.
Kun venttiili aukeaa, päästää se ulos liian paineen.
Varoventtiiliin liitettyyn ylivuotoputkeen menee vettä, kunnes varaajan paine laskee alle varoventtiilin aukeamisrajan.
Ylivuotoputkesta vesi virtaa viemäriin.
Mutta jos ja kun näin ei käy, mistä se kertoo?
Paine ei nouse niin ylös?
Muistaakseni huoltomieskin sanoi, ettei sieltä ikinä pitäisi tulla mitään. Perusteluita en tähän muista, jostain bareista oli kyllä puhetta.
-
Mutta jos ja kun näin ei käy, mistä se kertoo?
Kylmävesiliitännässä oleva takaiskuventtiili vuotaa taaksepäin vähän.
Ei aiheuta toimenpiteitä. Voi niissä pieniä estosuuntaisia vuotoja olla.
-
Mutta jos ja kun näin ei käy, mistä se kertoo?
Paine ei nouse niin ylös?
Muistaakseni huoltomieskin sanoi, ettei sieltä ikinä pitäisi tulla mitään. Perusteluita en tähän muista, jostain bareista oli kyllä puhetta.
Legionella ajon aikana ainakin pitäs tiputella.
-
Legionella ajon aikana ainakin pitäs tiputella.
No tuota... Se letku, jonka pitäis ruikkia, on koneen takana näkymättömissä. Pääsi joskus luiskahtamaan sinne, enkä saa sitä varmaan millään koukittua näkyviin. Mutta jos sieltä vettä tulis, niin kyllä se koneen alta valuis viemäriin.
Sen oon kyllä huomannu, että hanoista kun laskee vettä juuri kun kone on tehnyt lämmintä vettä, niin paine ns. tulee hanalle asti. Eli kun laittaa hanan päälle, niin huomaa, että aluksi paine laskee vettä lorottaessa. Normaalia?
-
No tuota... Se letku, jonka pitäis ruikkia, on koneen takana näkymättömissä. Pääsi joskus luiskahtamaan sinne, enkä saa sitä varmaan millään koukittua näkyviin. Mutta jos sieltä vettä tulis, niin kyllä se koneen alta valuis viemäriin.
Sen oon kyllä huomannu, että hanoista kun laskee vettä juuri kun kone on tehnyt lämmintä vettä, niin paine ns. tulee hanalle asti. Eli kun laittaa hanan päälle, niin huomaa, että aluksi paine laskee vettä lorottaessa. Normaalia?
Kyllä se ainakin omasta mielestä on normaalia. Eli takaiskuventtiili estää kylmän veden pääsyn takaisin kunnalliseen vesijohtoon. Koska käyttövesi on kuumaa on kaikki mahdolliset paikat "venyneet" paineen takia. Kun joku jossain avaa vesihanan niin tämä suuri paine pääsee purkautumaan pois käyttövesivaraajasta ja käyttövesiputkista. Ja tälloin ei tietenkään voi vuotaa vettä lattiallekaan. Eikä kai välttämättä muutenkaan. Riippuu varmaan siitä että missä paineessa se käyttövesivaraan ylipaineventtiili avautuisi. Sekä siitäkin varmaan että miten iso paine on kylmän veden vesiputkessa. Jos paine on jo valmiiksi hyvin korkea, niin käyttöveden kuumennus lisää sitä painetta vielä entisestään.
Niin ja joskus testasin vuoden 1972 takaiskun ja se ei toimi enää ollenkaan, ei varmaan ihme. Testasin sattumalta kun päävesihana oli kiinni. Sitten lämmityksen täyttöjana taas auki. Kellarin vesihanasta tuli sitten erittäin pahanmakuista vettä. Joka oli siis lämmityksen vettä. Lämmityksen vesi siis tuli omalla paineellaan vesihanasta koska takaisku ei toiminut ja täyttöhana oli auki sekä talon päävesi kiinni. Selostus on mahdollisimman vaikea :)
Tuleehan hanasta ehkä lasillinen vettä vaikka päävesihana olisi kiinni. Koska painetta kumminkin on.