Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: Tupi - 16.11.16 - klo:21:10
-
Terve,
Eli uusi pumpulla 1245-8 lämmittäjä. Talo 124,5m2 hirsitalo, kaivo 210m, mistä kalliota 185m.
Pumppu on pöhissy kohta kaksi kuukautta--> tosiaan eihän tuo ole kuin kuukauden ollut käytössä, siitäkin vähän aikaa pois kun asennettu laattoja.Nyt asuttu kaksi viikkoa.. ja nyt alkanut temppuilemaan ja antaa tuota otsikossa mainittua hälytystä.
Asensin tänään Uplinkin toimimaan ja seuraillut sen kautta illan tuota toimintaa.. Antanut siis tuon hälytyksen kolme kertaa illan aikana, 20 minuutin välein.
Tässä viimeiset tiedot:
tila
Otsikko Arvo
asteminuuttia 4GM
keskiulkolämpötila BT1 -0.3°C
käyttöveden täyttö BT6 47.9°C
käyttövesi yläosa BT7 53.2°C
ulkolämpötila BT1 -0.3°C
kompressorimoduuli
Otsikko Arvo
estetty ei
imukaasu EB100-EP14-BT17 7.9°C
kiertovesipumpun nopeus EP14 30%
kompressorikäynnistykset EB100-EP14 929
kompressorin käyntiaika EB100-EP14 307h
kompressorin käyntiaika, lämminvesi EB100-EP14 25h
kuumakaasu EB100-EP14-BT14 57.4°C
lauhduttimen meno EB100-EP14-BT12 28.0°C
lämmönkeruu sisään EB100-EP14-BT10 1.1°C
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11 -4.1°C
lämmönkeruupumpun nopeus EP14-GP2 0.0%
menolämpötila BT2 28.3°C
nestejohto EB100-EP14-BT15 25.4°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3 27.6°C
lämmitysjärjestelmä 1
Otsikko Arvo
huonelämpötila BT50 --
lask. menolämpötila S1 29.8°C
lattiankuivaustoiminto pois
menolämpötila BT2 28.3°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3 27.6°C
ulkoinen menoanturi BT25 --
ulkoinen säätö S1
Tuo lämmönkeruu ulos seilailee 3,7 ja -8,1asteen välillä.. Tässä dataa ainoastaan tältä illalta:
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11 [°C]
16.11.2016 18:09 5
16.11.2016 18:14 1,5
16.11.2016 18:24 2,5
16.11.2016 18:27 2,5
16.11.2016 18:32 3
16.11.2016 18:35 3
16.11.2016 18:41 3,5
16.11.2016 18:47 3,5
16.11.2016 18:52 3,5
16.11.2016 18:52 -8,1
16.11.2016 18:56 -8,1
16.11.2016 18:56 -1,3
16.11.2016 19:01 2,4
16.11.2016 19:05 3,7
16.11.2016 19:10 3,7
16.11.2016 19:10 -6,7
16.11.2016 19:14 -4,2
16.11.2016 19:18 -4,2
16.11.2016 19:18 1,3
16.11.2016 19:22 3,3
16.11.2016 19:28 0,2
16.11.2016 19:32 0,2
16.11.2016 19:32 -8,1
16.11.2016 19:37 -8,1
16.11.2016 19:37 -1,1
16.11.2016 19:40 2,9
16.11.2016 19:42 3,4
16.11.2016 19:50 3,4
16.11.2016 19:50 -7,7
16.11.2016 19:55 -7,1
16.11.2016 19:55 -7,6
16.11.2016 20:01 -7,1
16.11.2016 20:30 -5,6
16.11.2016 20:34 -5,1
16.11.2016 20:39 -4,6
16.11.2016 20:49 -6,1
16.11.2016 20:53 -7,6
16.11.2016 21:02 -7,6
16.11.2016 21:02 -2,1
16.11.2016 21:04 2,4
16.11.2016 21:06 2,4
Onko tuolla mutasihti tukossa vai mikä on vikana? Ja missä kohtaa se sihti sijaitsee, et uskaltaako mennä koskemaan itse?
Ja onko tuossa käynnistysmäärissä ongelmaa, tuntuu aika usein käynnistyvän??
-
Mikä on lämmönkeruu sisään silloin, kun lämmönkeruu ulos on kovasti pakkasella?
Tuo tieto olisi tärkeä ja kertoisi aika paljon.
Siis, kun:
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11 -8.0°C, tai jotain sinne päin, niin
mitä on silloin lämmönkeruu sisään EB100-EP14-BT10 ?.?°C
-
Tässäpä vastaavat tiedot, tummennettuina kun ulosmeno ollut reilusti pakkasella:
lämmönkeruu sisään EB100-EP14-BT10 [°C]
16.11.2016 18:09 4,3
16.11.2016 18:13 0,6
16.11.2016 18:20 1,6
16.11.2016 18:25 3,1
16.11.2016 18:29 3,6
16.11.2016 18:33 4,1
16.11.2016 18:36 4,6
16.11.2016 18:42 5,1
16.11.2016 18:47 1,9
16.11.2016 18:48 0,9
16.11.2016 18:56 2,1
16.11.2016 18:59 2,6
16.11.2016 19:02 3,1
16.11.2016 19:08 1,1
16.11.2016 19:14 1,6
16.11.2016 19:17 2,1
16.11.2016 19:21 2,6
16.11.2016 19:28 1,1
16.11.2016 19:37 2,1
16.11.2016 19:40 2,6
16.11.2016 19:45 3,1
16.11.2016 19:47 1,1
16.11.2016 19:56 1,6
16.11.2016 20:40 1,1
16.11.2016 21:01 1,6
16.11.2016 21:04 2,1
16.11.2016 21:08 2,6
16.11.2016 21:13 3,1
16.11.2016 21:18 3,6
16.11.2016 21:24 4,1
16.11.2016 21:25 4,1
Eli lähellä nollaa on silloin ollut tulo.
-
Tuo kohta näyttää myös omituiselta?:
"lämmönkeruupumpun nopeus EP14-GP2 0.0%"
lämmönkeruu sisään EB100-EP14-BT10 1.1°C
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11 -4.1°C
Lämpötilaero tuolla hetkellä 5.2 C.
Pumpulle voisi asentaa uusimman ohjelmiston, en tiedä vaan onko apua. Unnistuu usb-muistitikulla ilmeisesti.
Käynnistykset 929 kpl, käyntiaika 307 h. Kompressorin käyntiaika 19.8 minuuttia. Melko lyhyen aikaa käy tällä hetkellä. Asteminuutit on varmaankin -120 ja sen voisi muuttaa esim -200.
-
Tarkista, että lämmönkeruupumpun nopeus on autolla. Jos 100% nopeudella edelleen delta on tuota luokkaa, niin tarkista mutasihdit.
Onko paineistettu keruu? Voisihan tuonne joku ilmataskukin tulla kiertoa häiritsemään jos on vähän uutuuttaan vajennut.
Tuossa reaalidatassa lämmönkeruu on 0, koska pumppu ei käy. Asteminuutit on 4, lienee juuri sammunut kun keruudelta on vielä käynnin kaltainen.
-
Viittaa siihen, että
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11 anturi olisi viallinen,
koska arvo hyppelehtii kovasti.
-
Tarkista, että lämmönkeruupumpun nopeus on autolla. Jos 100% nopeudella edelleen delta on tuota luokkaa, niin tarkista mutasihdit.
Onko paineistettu keruu? Voisihan tuonne joku ilmataskukin tulla kiertoa häiritsemään jos on vähän uutuuttaan vajennut.
Tuossa reaalidatassa lämmönkeruu on 0, koska pumppu ei käy. Asteminuutit on 4, lienee juuri sammunut kun keruudelta on vielä käynnin kaltainen.
Joo tosiaan tuolla hetkellä pumppu ei käynyt.
Lämmönkeruupumpun nopues on autolla.
Keruu on paineistettu, mutta itsekin mietin voisiko olla et silti jäänyt jokin ilmatasku. Itse kaivo kerkesi olla nesteineen valmiina vuoden ennen kuin pumppu asennettiin..
Tarkoititko JM82 tuolla asteminuuttiarvolla nykyistä arvoa (-121) vai käynnistä kompressori(-120) arvoa? Pitääkö kumpikin vaihtaa?
-
Viittaa siihen, että
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11 anturi olisi viallinen,
koska arvo hyppelehtii kovasti.
Noinko huono tuuri olisi, että uuden myllyn anturi olisi heti viallinen?
Tuohon toisen Kaivolle menevän putken liitokseen ( ennen liitosta pumpulta päin eristetty kotelo ja valkoinen säiliö) kerryttää hyhmää..
-
Joo tosiaan tuolla hetkellä pumppu ei käynyt.
Lämmönkeruupumpun nopues on autolla.
Keruu on paineistettu, mutta itsekin mietin voisiko olla et silti jäänyt jokin ilmatasku. Itse kaivo kerkesi olla nesteineen valmiina vuoden ennen kuin pumppu asennettiin..
Tarkoititko JM82 tuolla asteminuuttiarvolla nykyistä arvoa (-121) vai käynnistä kompressori(-120) arvoa? Pitääkö kumpikin vaihtaa?
Tuo arvo. "käynnistä kompressori(-120) arvo"
Nykyinen arvo taas vaihtelee. Jos on nyt -121 niin kompressori on silloin käynnissä.
Kompressori tosiaan sammuu arvossa 0GM. Arvo olikin 4GM eli tuo liuospumppu kuuluikin olla pois päältä.
edit:
Tarkista, että lämmönkeruupumpun nopeus on autolla. Jos 100% nopeudella edelleen delta on tuota luokkaa, niin tarkista mutasihdit.
Lämmönkeruupumpun voisi testimielessä laittaa myös auto asennosta 100% asentoon.
edit2:
Uusimmalla ohjelmistolla saattaa saada valittua liuospumpun nopeuden odotustilassa.
Jos pumppu käy vain 20 minuutin pätkiä, niin ilma ei välttämättä ehdi poistua siitä kaivon kierrosta. Niin uusi asennus että jos sinne kaivon putkiin olisi jäänyt vähän ilmaa vielä.
Mutasihdissä ei ainakaan pitäisi olla likaa.
-
Tuo arvo. "käynnistä kompressori(-120) arvo"
Nykyinen arvo taas vaihtelee. Jos on nyt -121 niin kompressori on silloin käynnissä.
Kompressori tosiaan sammuu arvossa 0GM. Arvo olikin 4GM eli tuo liuospumppu kuuluikin olla pois päältä.
Näin mä vähän arvelinkin.. Mäpä laitan tuon käynnistysarvon sinne -200, niin ei kokoajan pompi päälle..
-
Viittaa siihen, että
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11 anturi olisi viallinen,
koska arvo hyppelehtii kovasti.
Hyppelee tosiaan todella rajusti.
Liuospumpun voisi varmaan laittaa 100% nopeudelle ja seurata että rauhoittuuko tuo hyppely.
-
Noinko huono tuuri olisi, että uuden myllyn anturi olisi heti viallinen?
Tuohon toisen Kaivolle menevän putken liitokseen ( ennen liitosta pumpulta päin eristetty kotelo ja valkoinen säiliö) kerryttää hyhmää..
Ei ole ollenkaan harvinaista, että keruun lämpöanturi vioittuu.
Anturi on kostean putken päällä ja kosteutta pääsee anturielementtiin.
Seurauksena anturi antaa epävakaita vastusarvoja.
Seurauksena on epävakaita lämpöarvojakin.
Tilalle uusi anturi. Takuuseenhan se menee. Ei olisi kallis komponentti edes ostakaan.
-
Ei ole ollenkaan harvinaista, että keruun lämpöanturi vioittuu.
Anturi on kostean putken päällä ja kosteutta pääsee anturielementtiin.
Seurauksena anturi antaa epävakaita vastusarvoja.
Seurauksena on epävakaita lämpöarvojakin.
Tilalle uusi anturi. Takuuseenhan se menee. Ei olisi kallis komponentti edes ostakaan.
Pitääpä huomenna olla yhteydessä asentaneeseen tahoon.
Mistäs tuon liuospumpun asetuksia muutetaan?
-
Pitääpä huomenna olla yhteydessä asentaneeseen tahoon.
Mistäs tuon liuospumpun asetuksia muutetaan?
Tuossa oli ohjekirjan ohjetta. Lämmönkeruupumpun saa laitettua myös 10 päivän jatkuvalle käytölle. Jos siinä keruussa sattuu olemaan jotain "vikaa".
Valikko 5.1.8 - käyttötila lk-pumppu
käyttötila
Säätöalue: ajoittainen, jatkuva, 10 päivää jatkuva
Tehdasasetus: ajoittainen
Tässä asetetaan lämmönkeruupumpun käyttötila.
ajoittainen: Lämmönkeruupumppu käynnistyy n. 20
sekuntia ennen kompressoria ja pysähtyy n. 20 sekuntia
kompressorin jälkeen.
jatkuva: Jatkuva käyttö.
10 päivää jatkuva: Jatkuva käyttö 10 vuorokautta. Sen
jälkeen pumppu siirtyy ajoittaiseen käyttöön.
VIHJE!
Voit käyttää "10 päivää jatkuva" käynnistyksen
yhteydessä, jotta saat jatkuvan kierron käynnistysaikana
ja järjestelmä on helpompi ilmata.
Sivu 48
Valikko 5.1.9 - lämmönkeruupumpun nopeus
lämmönkeruupumpun nopeus
Säätöalue: auto / käsinohjaus
Tehdasasetus: auto
nop odotustilassa
Säätöalue: 1 - 100 %
Tehdasasetus: 70 %
käsinohjaus
Säätöalue: 1 - 100 %
Tehdasasetus: 100 %
Tässä asetetaan lämmönkeruupumpun nopeus. Valitse
"auto", jos lämmönkeruupumpun nopeus säädetään
automaattisesti (tehdasasetus) optimaalista käyttöä
varten.
Lämmönkeruupumpun manuaalista käyttöä varten
deaktivoi "auto" ja aseta arvo 1 ja 100 % välille.
sivu 49
http://www.nibe.fi/nibedocuments/17532/331492-1.pdf
-
En tällaisessa tilanteessa nostaisi asteminuuttiasetusta, kun tilanne on epäselvä.
Nostaminen kuormittaa keruuta vielä enemmän.
-
Anturivikaa voi haarukoida pakko-ohjauksella tai muuttamalla keruupumpun käyttöasetus jatkuvaksi. Nyt kun pumppu ei käy, pitäisi menon ja paluun näyttää samaa lukemaa.
Onko paineet pysyneet keruupiirissä? Ilmeisesti semmoinen 1-1,5 bar voisi olla hyvä lukema. Loriseeko käydessä?
-
Lokitus koneella on suositeltavaa.
Sillä näkee esim. minuutin resoluutiolla kuinka kone käyttäytyy.
Uusimalla ohjelmaversiolla näkee pumppujen nopeudetkin.
-
Uusi ohjelma asennettu ja tikku on kiinni, lataamassa lokitietoja. Miten pitkä'än se yleensä niitä lataa?
Paineet on pysyneet 1.3bar.
Jostain se tiputtaa välillä vettä, putkari asensi siihen silloin jonkin "ylivuotoputken". Tosin sanoi ettei sieltä kuuluisi tulla vettä kuin ilmatessa, mutta on sieltä välillä vähän "lorissut".
Taidan kokeilla tuota kymmenen päivän jatkuvalla käytöllä..
Liitteenä myös kuvat vajaalta vuorokaudelta sekä sisään- että ulosmenojen lämpötiloista. Antoi tosiaan hälytyksen kolmesti putkeen illalla, 20 minsan välein(eli aina pumpun käynnistyessä/sammuessa?) Sen jälkeen ei ole hälyttänyt. Tehnyt sen myös yhdesti aiemmin, viive vkl kun en ollut kotona..
-
Uusi ohjelma asennettu ja tikku on kiinni, lataamassa lokitietoja. Miten pitkä'än se yleensä niitä lataa?
Paineet on pysyneet 1.3bar.
Jostain se tiputtaa välillä vettä, putkari asensi siihen silloin jonkin "ylivuotoputken". Tosin sanoi ettei sieltä kuuluisi tulla vettä kuin ilmatessa, mutta on sieltä välillä vähän "lorissut".
Taidan kokeilla tuota kymmenen päivän jatkuvalla käytöllä..
Liitteenä myös kuvat vajaalta vuorokaudelta sekä sisään- että ulosmenojen lämpötiloista. Antoi tosiaan hälytyksen kolmesti putkeen illalla, 20 minsan välein(eli aina pumpun käynnistyessä/sammuessa?) Sen jälkeen ei ole hälyttänyt. Tehnyt sen myös yhdesti aiemmin, viive vkl kun en ollut kotona..
Lokitiedosto on max. vuorokauden pituinen ja sitten kone vaihtaa automaattisesti toiseen lokiin.
Tälaisessa tapauksessa muutaman tunnin lokitus (4-6 h) riittänee.
Keruu ei saa vuotaa lainkaan.
Käyttövesisäiliöstä pitää tulla ylivuotoputki, josta tulee muutama tippa tiputellen jokaisen KV - jakson yhteydessä.
Kuvat ainakin tänne ovat mustia.
-
Nyt on lokia saatu, ja sen yhden reilun tunnin pätkän jälkeen näyttää tasaiselta toiminnalta.
Ja tosiaan vettä sieltä ylivuotoputkesta vuotaa - ei siis keruunestettä..
Yritän laittaa liitteeksi tietoja lokista vajaalta vuorokaudelta. Tuossa kello 20-21 taitaa vaikuttaa saunan lämmitys ja perheen(2+2henk) saunominen..
-
Nyt on lokia saatu, ja sen yhden reilun tunnin pätkän jälkeen näyttää tasaiselta toiminnalta.
Laitatko lokin tänne.
-
Nyt on lokia saatu, ja sen yhden reilun tunnin pätkän jälkeen näyttää tasaiselta toiminnalta.
Ja tosiaan vettä sieltä ylivuotoputkesta vuotaa - ei siis keruunestettä..
Yritän laittaa liitteeksi tietoja lokista vajaalta vuorokaudelta. Tuossa kello 20-21 taitaa vaikuttaa saunan lämmitys ja perheen(2+2henk) saunominen..
Tässä näyttäisi olevan kaksi ongelman syytä. Keruu tulo on aika matala noin uudelle ja syvälle kaivolle. Pitäisi tulla n. 5 asteista ainakin nesteen ensimmäisellä kierroksella. Toisaalta keruun delta on aika iso (6-7 astetta).
8 kW:n kiertovesipumppu on aika pieni noin syvälle kaivolle. Se voisi selittää tuon (liian) korkean deltan. Onko kaivon nestepinnasta havaintoja? Olisiko pinta aika syvällä ja lämmön siirtyminen keruuputkeen ei oikein toimi ja toimiva osa kaivosta kylmenee voimakkaasti?
Yhteisvaikutksena paluulämpötila painuu sitten liian alhaalle.
-
Missä muodossa?
Kun en saa tuosta loginlukijasta tallennettua/kopiotu kuin kuvat.
Kun tuo Logitiedostokin on noin iso ettei saa liitettyä..
-
Tässä näyttäisi olevan kaksi ongelman syytä. Keruu tulo on aika matala noin uudelle ja syvälle kaivolle. Pitäisi tulla n. 5 asteista ainakin nesteen ensimmäisellä kierroksella. Toisaalta keruun delta on aika iso (6-7 astetta).
8 kW:n kiertovesipumppu on aika pieni noin syvälle kaivolle. Se voisi selittää tuon (liian) korkean deltan. Onko kaivon nestepinnasta havaintoja? Olisiko pinta aika syvällä ja lämmön siirtyminen keruuputkeen ei oikein toimi ja toimiva osa kaivosta kylmenee voimakkaasti?
Yhteisvaikutksena paluulämpötila painuu sitten liian alhaalle.
Pumppu ja kaivo on hankittu ohjeiden mukaan, kuulemma pitäis molemmat olla täälä Napapiirin tasolla ok.
Mulla on kaivolta tulevat putket vielä pelkän eristyksen sisällä/alla, maat odottaa kaivinkonetta tuossa putkien vieressä. Voiko tuo vaikuttaa?
Nestepinnasta ei ole havaintoa, mutta vettä pitäisi tulla aika reilusti kaivoon..
Mitäs tuolle keruun deltalle voi tehdä?
-
Pumppu ja kaivo on hankittu ohjeiden mukaan, kuulemma pitäis molemmat olla täälä Napapiirin tasolla ok.
Mulla on kaivolta tulevat putket vielä pelkän eristyksen sisällä/alla, maat odottaa kaivinkonetta tuossa putkien vieressä. Voiko tuo vaikuttaa?
Nestepinnasta ei ole havaintoa, mutta vettä pitäisi tulla aika reilusti kaivoon..
Mitäs tuolle keruun deltalle voi tehdä?
Näköjään tuo kierto olikin jatkuvalla ja käyntijaksojen välissä tulee OK lämpöistä. Käyntijaksojen aikana myös tulolämpö laskee. Ilmeisesti vika on pelkästään kierron hitaudessa. Olisiko keruupumppuun päätynyt ilmaa... Paluun sulkua voi käyttää pari sekuntia kiinni, niin ilmat lähtevät liikenteeseen. Korjauksen pitäisi mennä kyllä myös takuuseen, eli ei kannata itse hirveästi tuossa tapauksessa säätää...
-
Missä muodossa?
Kun en saa tuosta loginlukijasta tallennettua/kopiotu kuin kuvat.
Kun tuo Logitiedostokin on noin iso ettei saa liitettyä..
Liitä sen verran kuin mahtuu.
-
Tässä näyttäisi olevan kaksi ongelman syytä. Keruu tulo on aika matala noin uudelle ja syvälle kaivolle. Pitäisi tulla n. 5 asteista ainakin nesteen ensimmäisellä kierroksella...
Kohde on Rovaniemellä jossa kaivon yläosan lämpötila on noin 3,8 C ja keskilämpötila noin 4,4 C.
Vastaavat lämpötilat ovat Etelä-Suomessa noin 6,3 ja 7,2 C.
Tästä syystä Rovaniemellä tarvitaan huomattavasti syvempi lämpökaivo, kuin tarvitaan Etelä-Suomessa.
Kaivojen syvyyksiä ei voi suoraan vertailla, ottamatta huomioon sijaintia Suomen kartalla.
Oman laskelmani mukaan kysyjälle olisi tarvittu Rovaniemellä yksi noin 270, tai kaksi noin 159 aktiivimetrin syvyistä kaivoa.
-
Laitan kuvana, ei oo vielä tullu opiskeltua kuinka tuolta ottaa vaan pätkän.. Lisäksi mulla on asetuksena pumpun oletus, väli 5s.
-
Koeta saada tuosta kuvasta screenshot / ruutukaappaus, jotta näkyisi selvemmin.
Nyt on vaikea lukea arvoja kuvasta.
Näytteenottoväliksi 1 minuutti, tulee vähemmän dataa.
-
Laitan kuvana, ei oo vielä tullu opiskeltua kuinka tuolta ottaa vaan pätkän.... Lisäksi mulla on asetuksena pumpun oletus, väli 5s.
Avaa lokitiedosto tekstieditoriin (esim. Notepad, Applessa joku muu).
Poista rivejä lopusta tarvittava määrä.
Tallenna tiedosto jollain toisella nimellä, niin jää se alkuperäinen käyttöön.
5 sek väli on normaaliin seurantaan liian taaja, 1 minutti on passeli.
Muistelen että jollain toisellakin 8kW pumppulaisella oli ongelmia keruupumpun pienen tehon kanssa syvässä kaivossa.
Kokeile foorumilla hakusanaa "piiskapumppu", niin voi löytyä jotain.
-
1245-8 asennusoppaan mukaan 0/35 tilanteessa:
- P anto = 8,15 kW
- P otto = 1,78 kW
Näistä laskien kaivosta otetaan 6,4 kW
Viestin 19 trendistä mitaten on keruun Dt 6,8 C
Kaivotehosta ja keruun Dt:ta laskien saadaan keruun virtaukseksi 0,23 l/s
Asennusoppaan mukaan
- F nimellinen = 0,42 l/s
- F min = 0,33 l/s
Eli laskettu virtaus on vain 55% nimellisestä ja 70% minimivirtauksesta.
Oletetaan
- keruuputken olevan 40x2,4 mm
- Koko lenkin pituus vaakaputkineen on 450m
Asennusohjeen mukaan keruupumpun sallittu ulkoinen painehäviö 100% teholla ja 0,23l/s virtauksella on 62 kPa
Oletetun keruuputken painehäviö 0,23 l/s virtauksella on n. 17 kPa
Yllä olevien laskelmien mukaan on keruupiirissä 45 kPa ylimääräistä virtausvastusta.
Laskettu virtaus saavutetaan jos keruupumppu käykin 100% tehon sijaan 50% teholla.
ATS
-
Yllä olevien laskelmien mukaan on keruupiirissä 45 kPa ylimääräistä virtausvastusta.
Laskettu virtaus saavutetaan jos keruupumppu käykin 100% tehon sijaan 50% teholla
45 kPa kertavastus tarkoittaa sitä, että putki on jostain kohtaa lähes tukossa.
Tarkasta keruupiirin kaikki venttiilit.
Keruupumpun käydessä ja kompressorin seistessä sulje ja avaa venttiilit yksi kerrallaan. Venttiilin mennessä kiinni pitää kuulua selvä virtausääni.
Keruupiiri oli vuoden asennettuna ja täytettynä, mitäs ne paikalliset pikkupojat ovat sillä aikaa tehneet?
Varmista, että keruupumpun tehonäyttö toimii oikein.
Säädä pumpun tehoa. Tehon kasvaessa pumpun äänenvoimakkuus kasvaa.
ATS
-
Tässä näyttäisi olevan kaksi ongelman syytä. Keruu tulo on aika matala noin uudelle ja syvälle kaivolle. Pitäisi tulla n. 5 asteista ainakin nesteen ensimmäisellä kierroksella. Toisaalta keruun delta on aika iso (6-7 astetta).
8 kW:n kiertovesipumppu on aika pieni noin syvälle kaivolle. Se voisi selittää tuon (liian) korkean deltan. Onko kaivon nestepinnasta havaintoja? Olisiko pinta aika syvällä ja lämmön siirtyminen keruuputkeen ei oikein toimi ja toimiva osa kaivosta kylmenee voimakkaasti?
Yhteisvaikutksena paluulämpötila painuu sitten liian alhaalle.
Tein kuvasta saman huomion että kaivon tulo romahtaa "salamannopeasti". Kaivosta pitäisi tulla ensimmäisen kierroksen aikana tuo sama +5C liuos joka tulee taukojakson aikanakin. Kaivo on siis 210 metriä ja mikä on vaakaputkien pituus? 8 kW pumpun liuospumppu jaksaa kierrättää juuri ja juuri 400 metrin keruulenkkiä joka on maksimi pituus. Pelkästään kaivosta tulee 420 metriä, eli jo siitä tulee 20 metriä liikaa pituutta.
Tosiaan mikähän on pohjaveden taso ja kaivon vedenpinnan taso? Täällä mittailin ja lopuksi ei ollut enää mittailtavaa koska kaivo rupesi tulvimaan yli.
Nibe 1245 10kW ja 12kW malleissa on Grundfos 25-100 liuospumppu. Eli pumpun nostokorkeus on 10 metriä. Pumpun teho on arviolta vähän vajaa 200W.
Ilmeisesti 8kW pumpussa on joku huomattavasti tehottomampi kiertovesipumppu ja se vaan ei toimi. Ei voi mitään. Takuuna pitäisi vaihtaa tilalle tuollainen Grundfos 25-100 liuospumppu joka kyllä pitäisi riittää 210 metriselle kaivolle jos vaakaputket ei ole mahdottoman pitkät.
Itse en yhtään tiedä että mikä liuospumppu on 1245 8kW mallissa? Joka tapauksessa se pitäisi olla tehottomampi kuin 10kW mallissa. Eli koska kaivo on noin syvä ja maalämpöpumppu on aivan vakio, niin ei vaan toimi. Asennusvirhe koska ohjeissa lukee että 400 metriä on lenkin maksimipituus.
Kuvassa oleva käyrä näyttää kyllä muuten todella hyvältä.
Niin ja seppaant:in tekemät laskelmat taitaa osoittaa aivan samaa.
edit:
Tosiaan jos keruun delta on nyt jotain 6-7 C. Jos kaivon tulo laskee nyt tai myöhemmin kovemmilla pakkasilla -1.1C menee maalämpöpumppu heti tilttiin. Eli paluu kaivoon laskee -8.1 asteeseen ja tulee tuo härö joka lukee otsikossakin. Delta olisi hyvä olla 3.5C. Siihen tarvitaan tehokkaampi liuospumppu tuon "mopon" tilalle. Nyt on lämmintä niin pumppu toimii taas, mutta menee heti uudelleen jumiin kun alkaa pakastaa uudelleen.
-
45 kPa kertavastus tarkoittaa sitä, että putki on jostain kohtaa lähes tukossa....
ATS
Olisiko mahdollista, että kaivoon olisi tullut jäätulppa ja putki olisi vähän lintassa??
-
Tuota uusinta viestiä en ehtinytkään lukemaan. Eli joko putkistossa tai jossain on tukos tai lintta tai joku muu "kuristus".
Tai sitten jostain syystä liuos vaan ei kierrä nykyisellä pumpulla tuon nopeammin?
Niin ja yksi lisää voisi olla vielä että kaivo olisi liian matala. Muita ei sitten tule juuri mieleen.
edit:
Mielestäni kaivon kuuluisi "käyttäytyä noin kuin ympyröidyssä. Eli tulo kaivosta ei pitäisi romahtaa heti. Vaan sitten vasta kun liuos on pyörähtänyt yhden kokonaisen kierroksen johon kuluu ehkä noin 20 minuuttia.
(http://i7.aijaa.com/t/00709/14288603.t.jpg) (http://aijaa.com/ZtdOAw)
-
Vaakaputki on noin 12m/putki.
Ja pienellä kaadolla kaivolle päin.
En nyt äkkiseltään keksi, voisiko olla jostain lintassa, ainakaan ei pitäisi olla.. Mistäs se jää sinne ois voinu mennä, meinaatteko että toi neste voi jäätyä? Silloinhan se tietty voi olla mahdollista.
Tietty eihän voi tietää, onko putki mennyt linttaan kohdasta, jossa se nousee maasta lattian läpi..
Nestettä kaivossa pitäisi olla, ei se nyt yli tulvi mutta ainakin poraaja aikoinaan sanoi että siellä vettä piisaa.
Venttiileitä en taida uskaltaa lähteä testaamaan, eikös tuo pitäisi asentaneen firman takuuseen mennä että tulevat kokeilemaan. Vai voinko saada tuhoa aikaan itse kokeilemalla.
Tuo JM82 teksti tuosta tilttiin menemisestä ei kuulosta hyvältä, sillä voi olla että meillä on jossain välissä reilummatkin pakkaset.
Kiitos muuten kaikille pohdinnoista jo tässä vaiheessa.
-
Taidan kokeilla tuota kymmenen päivän jatkuvalla käytöllä..
Eli tarkoitatko että kuvaajien aikana keruu on ollut pysäyksissä normaalisti?
Siltä tuo minusta näyttää.
Käyntijaksossa keruulta tulon lämpötila nousee koko jakson.
-
Ne erilaiset sulkuhanat voisi tarkistaa, että kaikki hanat varmasti on auki. Kannattaa myös tyhjätä se roskasihti, voi siellä hyvin ollakin jotain joka tukkii tuon kierron.
On erilaisia täyttöryhmiä ja se roskasihti voi olla erilainen. Jossain sihdissä on sulkuhanat sihdin molemmin puolin ja jossain toisessa sihdissä sitten voi vaan avata sen sihdin. Eli mitään erillisiä sulkuhanoja ei edes tarvitse. Jos kaivo ei olekaan juuri porattu, niin kannattaa tarkistaa että jos sieltä sihdistä löytyy jotain "aarteita".
-
Eli tarkoitatko että kuvaajien aikana keruu on ollut pysäyksissä normaalisti?
Siltä tuo minusta näyttää.
Käyntijaksossa keruulta tulon lämpötila nousee koko jakson.
Joo, en siis vielä ole uskaltanut kokeilla mitään, eli kaikki on ollut normaalisti.
-
Ai joo. Ymmärsin että liuospumppu on jatkuvalla käynnillä, mutta ei se ollutkaan.
Esim täällä on tuollainen roskasihti/täyttöryhmä. Eli keskimmäinen mutteri käännetään jakoavaimella kiinni asentoon. Sen jälkeen isolla jakoavaimella avataan roskasihdin kansi ja roskasihdin saa otettua pois ja pestyä. Liuosta vuotaa vain sen verran pois mitä on tuossa roskasihdissä. Eli sulku sulkee liuksen vuotamisen pois.
(http://i1.aijaa.com/t/00591/14061397.t.jpg) (http://aijaa.com/t9PTde)
(http://i7.aijaa.com/t/00814/14061719.t.jpg) (http://aijaa.com/p8Db9s)
Siinä täyttöryhmän styroks laatikossa saattaa lukea ohjeet.
Mielenkiintoista, sillä jututin tulevaa naapuria, jolla rakennus jo harjakorkeudessa.
Samanlaisesta hirrestä, autotallin ja 2 varaston myötä neliöitä joku 40 enemmän kuin meillä, asunnossa vielä enemmän lämmitettäviä kuutioita. Lisäksi pumppu varastossa, josta kanaalilla, n. 10m taloon sisään.
Pumppuna 10 kw, porattuna 2x140 metriä kaivoa. Kaiken lisäksi maaporausta noin 20m. Tosin vettä tulee todella hyvin kaivoista.
Eli onko naapurilla hiukan alimitoitettu järjestelmä vai riittäisikö meilläkin matalampi kaivo?
Siinä teidän naapurillakin taitaa olla pari lämpökaivoa aika lähellä ehkä? Nuo kaivot vähän kylmentävät sitä kalliota kun 10 kW pumppu ottaa kalliosta lämpöä. Mutta tosiaan tuo 6-7 dT on liian iso ja ei toimi. Tai toimiihan se muuten mutta kaivo voi melko todennäköisesti jäätyä koska paluu menee alle -8C. Asetuksista saa kyllä koko rajan vaikka pois, mutta se ei ratkaise ongelmaa, että miksi liuos kiertää niin hidasta vauhtia. Naturet maalämpöneste jäätyy -17C jälkeen. Kaivo taas jäätyy -1 asteessa, mutta ei vielä pahasti.
-
Joo, en siis vielä ole uskaltanut kokeilla mitään, eli kaikki on ollut normaalisti.
Ok
Pukkaa parin tunnin loki tänne, niin katsellaan purukalla mitä uutta siitä löytyy.
Tuo seppaantin laskelma ... WAU ! Että joku osaa! Rispect !
-
Ne erilaiset sulkuhanat voisi tarkistaa, että kaikki hanat varmasti on auki. Kannattaa myös tyhjätä se roskasihti, voi siellä hyvin ollakin jotain joka tukkii tuon kierron.
On erilaisia täyttöryhmiä ja se roskasihti voi olla erilainen. Jossain sihdissä on sulkuhanat sihdin molemmin puolin ja jossain toisessa sihdissä sitten voi vaan avata sen sihdin. Eli mitään erillisiä sulkuhanoja ei edes tarvitse. Jos kaivo ei olekaan juuri porattu, niin kannattaa tarkistaa että jos sieltä sihdistä löytyy jotain "aarteita".
Onko se tuo kuvassa oleva? Se on muuten hieman jäässä?
-
Tuota uusinta viestiä en ehtinytkään lukemaan. Eli joko putkistossa tai jossain on tukos tai lintta tai joku muu "kuristus".
Tai sitten jostain syystä liuos vaan ei kierrä nykyisellä pumpulla tuon nopeammin?
Niin ja yksi lisää voisi olla vielä että kaivo olisi liian matala. Muita ei sitten tule juuri mieleen.
edit:
Mielestäni kaivon kuuluisi "käyttäytyä noin kuin ympyröidyssä. Eli tulo kaivosta ei pitäisi romahtaa heti. Vaan sitten vasta kun liuos on pyörähtänyt yhden kokonaisen kierroksen johon kuluu ehkä noin 20 minuuttia.
Jep, ei pitäisi noin käyttäytyä. En kyllä keksi tuolle muuta selitystä kuin että keruunneste menee niben sisällä niin kylmäksi, että tulon lämpötila-anturikin näyttää väärin. Ei keruuneste voi oikeasti noin äkkiä jäähtyä. Eli dt ei oikeasti ole n. 7 astetta vaan pikemminkin 12 astetta. Eli keruuneste ei kierrä juuri yhtään.
Jokin siellä tosissaan haittaa kiertoa; ilma tai tukos. Sen mutasihdin voisi itse tarkistaa, sitten yhteys takuuhuoltoon.
-
...En nyt äkkiseltään keksi, voisiko olla jostain lintassa, ainakaan ei pitäisi olla.. Mistäs se jää sinne ois voinu mennä, meinaatteko että toi neste voi jäätyä? Silloinhan se tietty voi olla mahdollista....
Jos roskasihti ei ole tukossa ja kiertopumppu toimii normaalisti, niin sitten vika täytyy melkein olla kaivossa.
Jos kaivo menee liian kylmäksi, voi kaivoon muodostua olosuhteissa jäätulppa,
jossa jäätynyt kaivon vesi puristaa keruuputkistoa linttaan tai ruttuun.
Kaivo voi mennä liian kylmäksi, jos se on alimittainen.
Mahdollinen energiakaivon jäätyminen ilmenee siitäkin,
että maapiirin paisunta-astiassa nestepinta nousee huomattavasti, tai sitä tulee ulos ja lattialle.
Ylivuotamisen havaitsee viinan hajusta.
Toinen merkki mahdollisesta jäätymisestä voi olla keruun menon ja paluun lämpötilojen eron kasvamisesta.
Siihen on kuitenkin monia muitakin syitä.
Kun maakierto menee kovin huonoksi, jäätyy lämpöpumpun sisällä oleva höyrystin ja pumppu menee vikatilaan.
Jotta höyrystin ei menisi jäähän, pysähtyy lämpöpumppu yleensä vikatilaan,
jos maahan menevän liuoksen lämpötila laskee -9 C -asteeseen.
Huonontunut maakierto tai liian kylmäksi mennyt keruupiiri voi myöskin aiheuttaa LP = Low Pressure = Alapaine -hälytyksen.
Tämä hälytys kertoo siitä, että nestemäisessä muodossa oleva kylmäaine ei höyrysty riittävän hyvin kaasumaiseen muotoonsa höyrystimessä.
Höyrystyminen vaati lämpöä ja sitä ei tule riittävästi lämmönkeruupiiristä, joten kompressorin imupuolen paine laskee liikaa ja alarajapainetta mittaava pressostaatti aiheuttaa kompressorin pysähtymisen ja laite menee vikatilaan.
-
Tässä käyrää tältä päivältä.
Edellisen viestin kuvaan liittyen, siitä kaivolle päin on pumpulta tuleva/pumpulle menevän putken liitinkin hieman jäässä..
-
Onko se tuo kuvassa oleva? Se on muuten hieman jäässä?
Eli käännän tuon keskimmäisen hanan kiinni ja aukaisen alapuolelta mutterin, jossa sen sihdin pitäisi olla?
Vai onko peräti tuo vasemman puoleinen hana kiinni?
Sen yläpuolella on musta korkki, jonka sai auki ja jossa oli yksi siivilä ja tuota nestettä, ainakin hajusta päätellen..
Eikä siitä mitään vuotanut kun sen aukaisin..
-
No niin, otin riskin ja kokeilin..
Löysin ainakin yhden sihdin, jonka vedin pois ja sehän oli kauttaaltaan tukossa. Jotain valkoista/harmaata mössöä.
Puhdistin ja laitoin takaisin, ei se vissiin mennyt kuin yhdellä tavalla paikoilleen/lukittunut.
Katsotaan miten rupeaa nyt käyttäytymään..
-
Vikahan oli siinä!
-
Edit: En sitten huomannut että tänne oli kirjoitettu jo toinen sivukin :)
Tomppelin tekemästä laskelmasta tehontarve 8.1kW -38C ja 270m aktiivisyvyys kaivossa.
Nyt on 8.3kW (B0W35) ja 210m kaivo. Eli vaara että kaivo voi jäätyä. Kompressorissa pitäisi kyllä riittää teho.
Itse muuttaisin asetuksia niin että liuospumppu olisi jatkuvalla käytöllä. Taukotilassa 25% nopeus ja käyntitilassa 100% nopeus. Koska taukotilan aikana on vaara että kaivo jäätyy koska paluu on -8C.
Asteminuuteilla ei ole sen kummemmin niin väliä. Kaivolle olisi hyvä saada lepoaikaa myös. Eli ei ole väliä vaikka asteminuutteja muuttaisikin -120 -> -200. Kaivo jäätyy joka tapauksessa ja asteminuuteilla ei voi siihen mitään vaikuttaa.
Oma arvio voisi olla että kaivo on liian matala ja liuospumpun teho on myös liian pieni. Pitäisi olla erittäin tehokas liuospumppu että keruuliuoksen lämpötila ei ehtisi laskea liian matalaksi.
Kaivoon ehkä kannattaisi lisätä painetta? Nostaa painetta 1.3 -> 2.9 bar? Tällöin keruuputkien ei pitäisi litistyä niin helposti jos kaivo meinaa mennä jäähän? Kaivon ylipaineventtiili on nibessä 3.0 bar.
-
No niin, otin riskin ja kokeilin..
Löysin ainakin yhden sihdin, jonka vedin pois ja sehän oli kauttaaltaan tukossa. Jotain valkoista/harmaata mössöä.
Puhdistin ja laitoin takaisin, ei se vissiin mennyt kuin yhdellä tavalla paikoilleen/lukittunut.
Katsotaan miten rupeaa nyt käyttäytymään..
Toivotaan että vika oli vain tuossa.
Täällä oli myös jotain samanlaista valkoista mössöä. Ehkä sitä jotenkin erottuu siitä naturet liuoksesta ja tukkii sen roskasihdin?
Täällä olen vain kerran puhdistanut, eli ehkä se kerta sitten riittää :)
edit:
Joo kuvassa on se täyttöryhmä. Vasen hana saa/pitääkin olla kiinni. Oikean hanan kannattaa laittaa ensin kiinni jos lisää vettä tuohon muoviseen säiliöön (jos ei laita kiinni niin kaikki paineet karkaa). Lisäämisen ja korkin takaisin laittamisen jälkeen hanan saa taas avata. Vasen ja oikea hana ei vaikuta kaivon kiertoon. Pelkästään keskimmäinen hana vaikuttaa.
Keskimmäisen hanan kun laittaa kiinni, niin kaivon kierto menee tukkoon. Ja roskasihdin voi silloin irrottaa ja pestä.
-
Toivotaan parasta.
Jännä nuo mitoitukset, mulla suunnittelija - joka on tutkinut ja opettaa asiaa työkseen, laski että tuo kaivon syvyys riittää hyvin.
Samalla syvyydellä on tulossa naapuriin - heillä neliöitä/kuutioita aika reilusti enemmän kuin meillä. Samoin toiselle naapurille samalla syvyydellä, samalla pumpulla, heilläkin autotallin+varaston verran enemmän lämmitettävää tilaa..
-
Toivotaan parasta.
Jännä nuo mitoitukset, mulla suunnittelija - joka on tutkinut ja opettaa asiaa työkseen, laski että tuo kaivon syvyys riittää hyvin.
Samalla syvyydellä on tulossa naapuriin - heillä neliöitä/kuutioita aika reilusti enemmän kuin meillä. Samoin toiselle naapurille samalla syvyydellä, samalla pumpulla, heilläkin autotallin+varaston verran enemmän lämmitettävää tilaa..
Onhan tuo 210 metriä 8 kW pumpulle ainakin kohtalaisesti. Tällä suunnalla 8 kW pumpulle laitetaan 30 metriä lyhyempiä kaivoja. Täällä niben laskelma arpoi että 140 metrin kaivo olisi riittänyt ja siinä oli mukana jo kaivon kuiva osa arvioituna noin 5 metriä.
Jos syynä oli vain huono liuoskierto, niin nyt rupeaa vasta näkymään että miten hyvin se kaivo tällä hetkellä toimii.
Itsellekin täysin mysteeri että mitä se vaalea mönjä oli kaivon roskasihdissä. Täällä 6 vuotta käytetty maalämpöpumppu ja kaivo 2 vuotta vanha. Eli kai/ehkä siitä uudesta naturet liuoksesta "irtoaa" jotain roskaa roskasihtiin? En löytänyt enää kuvaa roskasihdistä, mutta vähän siinä oli jotain valkoista (ehkä kellertävää) jauhoa. Lämmityksen kierrossa oli taas mustaa ja mustia "levyjä", täällä rautaiset patteriputket. Eli roska oli aivan erinäköistä. Roskasihdithän on kyllä kohtalaisen pienillä rei-illä, eli kerää aika hyvin kaiken liian ison roskan pois. Eli ei pitäisi olla vaaraa että lauhdutin pääsisi tukkeutumaan roskasta.
Googlella löytyikin parissa sekunnissa. Roska ei vaan ollutkaan valkoista :)
Öö joo. Kannattaisi opetella lukemaan. Se on rypälesokeria?
(http://i7.aijaa.com/t/00585/14089630.t.jpg) (http://aijaa.com/otxA6X)
Täällä kun viime kesänä putsasin tuon roskasihdin, niin ihmettelinkin tuota ruosteen väristä töhnää mitä oli roskasihdissä vähän. Mitään muuta roskaa siinä ei ollutkaan. Ei siis ollutkaan ruostetta vaan tuota rypälesokeria. Itsellä ollut 0.5 esipaine paisuntasäiliössä ja piirissä 1.3-1.4bar paine jatkuvasti. Pumppu asennettu marraskuussa 2014 ja pumpun ensimmäinen asennus on tehty vuonna 2009. Liuospumppu on pitänyt asennuksesta lähtien pienehköä sivuääntä, ehkä pumpun laakereista kuuluvaa, mutta se ei ole vaikuttanut toimivuuteen vielä ollenkaan. Siitä toisesta pienemmästä kiertovesipumpusta ei kuulu ääniä ollenkaan.
edit: Löysinkin kuvan siitä liuospuolen roskasihdistä. Tyhjätty kerran 7.4.2015.
http://aijaa.com/otxA6X
Rautaputkipatterien roskasihti:
http://aijaa.com/M0zdLy
Referoin asiantuntijaa.
Se ruskehtava ruosteelta näyttävä 'töhnä' pumppukammiossa, ei ole ruostetta, vaan etanolista 'erkaantunutta' glukoosia eli rypälesokeria.
Glukoosi partikkeleita kertyy myös pumpun roottorin liukulaakeripinnoille.
Kitkavaikutuksesta glukoosi partikkelit kristallisoituvat, ja nämä 'kristallikiteet' aiheuttavat pumpun roottorilaakerin jumiutumisen,
koska laakerin liukupinnalla olevat kiteet pienentävät laakerivälystä.
Etanoli jota käytetään lämmönkeruupiirissä on käymistuote, siitä syystä siinä on myös glukoosia (rypälesokeria)
Sokeri yksistään ei olisi ongelma, mutta kun lämmönkeruupiirissä on väkisinkin vähäisinä määrinä (mikrokuplina) myös ilmaa, niin syntyy ongelma.
Pumppukammiossa oleva ilma ja juoksupyörän aiheuttaman pyörteen yhteisvaikutuksesta glukoosipartikkeleita erkanee liuoksesta.
Absolutoitua etanolia (glukoosi poistettu) voidaan valmistaa, mutta hinta pompsahtaa melkoisesti.
Kyseisen Wilo pumpun roottorin laakerit on valmistettu Carbon + metall seoksesta (hiili + ruostumaton metalli).
Hän (asiantuntija) puhuu hiili metallikyllästetystä laakerirakenteesta. Eli tuo 'seos' on vapaa käännös.
Kavitointi ilmiön vaikutuksia glukoosin erkaantumiseen on myös arvioitu, mm. siitäkin syystä
lämmönkeruupiirissä pitää olla vähintään 0,5 bar (mittari) paine, (1,5 bar absoluuttinen paine).
Veden kiehumispiste laskee voimakkaasti, jos vallitseva paine laskee alle 1 bar, joka on ilmakehän vallitseva paine.
On ajateltu, että pumpun juoksupyörä aiheuttaa paikallisen 'alipaineen' jolloin neste höyrystyy ja romahtavat höyrykuplat
edesauttavat glukoosin erkaantumista.
No, romahtavat höyrykuplat aiheuttaisivat pumpun rakenteisiin myös mekaanisia vaurioita.
-
Hyvä että tuo vika löytyi!
Jos ja kun otat seuraavan kerran logia, niin voisit kokeilla laittaa lämmönkeruupumpun jatkuvalle login ottamisen ajaksi, niin käppyröistä näkisi hiukan miten kaivo toipuu lepojaksoilla. Aikaisemmissa pumppu oli ilmeisesti kuitenkin ajoittaisella...
-
Laitoin asteminuutit 120-->200 ja laitoin Lämmönkeruupumpun jatkuvalle.
Katsotaan nyt vaikka joku kolme tuntia, antaako millaista logia..
Mistä muuten johtuu, että usb-tikku oli nyt kiinni noin kaksi tuntia ja otin pois. Yritin lukea tuolla logintutkijalla, mutta valitti et liian vähän tietoa? Oliko sit just karvan verran alle kaksi tuntia kiinni ja ei sitten rekisteröinyt kuin esim tunnin tiedot? Vai millainen toi sysyteemi on?
-
Laskelmieni mukaan F1245-8 keruupumpulla pitäisi saavuttaa tässä keruupiirissä 0,41 l/s virtaus ja 3,8C Dt.
Laita trendiä tänne parin käyntijakson jälkeen.
Minulla on kohta kymmenen vuotta ollut maalämpö ja alkuvuosina oli sihdissä myös vaaleaa parafiinin kaltaista töhnää.
ATS
-
Kummallinen toi logi - nyt oli kolme tuntia kiinni tikku ja ei mitään antanu ulos.
Liitteessä kuites sekä LK sisään, että LK ulos lukemat siltä ajalta kuin lämmönkeruupumppu laitettu jatkuvalle ja minuuttiasetus -200.
Katsotaan jos aamuun mennessä olisi jotain dataakin tikulla..
-
Nyt näyttää toimivan hyvin kun roskasihti on puhdas. Tulo +1 ja paluu -2.6 eli dt 3.6 astetta. Eli osuu juuri hyvin tuohon seppaant:in laskemaan arvoon.
-
Kummallinen toi logi - nyt oli kolme tuntia kiinni tikku ja ei mitään antanu ulos.
Liitteessä kuites sekä LK sisään, että LK ulos lukemat siltä ajalta kuin lämmönkeruupumppu laitettu jatkuvalle ja minuuttiasetus -200.
Katsotaan jos aamuun mennessä olisi jotain dataakin tikulla..
Otitko tikun hallitusti pois, eli pysäytit ensin loggauksen ja vasta sitten otit tikun pois?
-
Mistä muuten johtuu, että usb-tikku oli nyt kiinni noin kaksi tuntia ja otin pois. Yritin lukea tuolla logintutkijalla, mutta valitti et liian vähän tietoa? Oliko sit just karvan verran alle kaksi tuntia kiinni ja ei sitten rekisteröinyt kuin esim tunnin tiedot? Vai millainen toi sysyteemi on?
Lokintutkijalle kelpaa lyhytkin loki, kokeilin 10 minuuttista ja toimi. Ei siis rajoita.
Mutta "rikki" olevista lokeista (esim sähkökatkot, hallitsemattomasti irti otetut tikut..) lokintutkija ei pidä.
Nibe puskuroi tikulle kirjoittamista ja siksi joskus syntyy rikkinäisiä lokitiedostoja.
Niitä voi itse korjata, esim poistamalla vajaa rivi lopusta.
-
Joo, mähän olin vaan nyhtäny tikun irti. Nyt otettu hallitusti, ohessa dataa.
-
Tässä vielä käyrät
-
Hyvä kun tuli kuntoon! Tarinan opetus on, että perusasiat kannattaa aina katsoa ensimmäisenä ennen sen suurempaa pohdintaa.
Olikos talossa lattialämmitys? Jos on, niin hieman yläkanttinen on tuo meno-paluuero näin lämpöisellä. Lattialämmityssuunnitelmassa on yleensä ilmoitettu MUT ja meno-paluuero siinä ulkolämmössä, niin manuaalisesti voi syöttää ne asetukset pumppuun. Muistaakseni 5.1.14, virtausasetukset lämmitysjärjestelmä.
-
Tässä vielä käyrät
Tulo on pelottavan lähellä nollaa, vaikka on ihan uusi kaivo ja kuormitus vain n. 1/3 ajasta. Tulon lämpötila ei juuri nouse lepojaksoilla. Olisikohan kaivon lämpötila n. +2 asteen paikkeilla.
En osaa tarkalleen sanoa, onko nuo napapiirin olosuhteissa normaalit lukemat, viisaammat varmaan tietää.
Joka tapauksessa kaivon kanssa on luultavasti ongelmia tiedossa, kun tulee kunnon pakkaset ja varsinkin kun ikää tulee kaivolle pari vuotta. Kannattaa ainakin seurata tulolämpötiloja ja paineita kovien pakkasten aikaan.
Olisiko esim. lattian kuivatuksen kova tehon tarve imenyt kaivosta mehut? Tuolloin tietysti jonkinlaista elpymistä voisi olla odotettavissa.
-
Tulo on pelottavan lähellä nollaa, vaikka on ihan uusi kaivo ja kuormitus vain n. 1/3 ajasta. Tulon lämpötila ei juuri nouse lepojaksoilla. Olisikohan kaivon lämpötila n. +2 asteen paikkeilla.
Mielenkiintoista, sillä jututin tulevaa naapuria, jolla rakennus jo harjakorkeudessa.
Samanlaisesta hirrestä, autotallin ja 2 varaston myötä neliöitä joku 40 enemmän kuin meillä, asunnossa vielä enemmän lämmitettäviä kuutioita. Lisäksi pumppu varastossa, josta kanaalilla, n. 10m taloon sisään.
Pumppuna 10 kw, porattuna 2x140 metriä kaivoa. Kaiken lisäksi maaporausta noin 20m. Tosin vettä tulee todella hyvin kaivoista.
Eli onko naapurilla hiukan alimitoitettu järjestelmä vai riittäisikö meilläkin matalampi kaivo?
Joko näillä naapureilla on pumput käytössä?
Miten on heidän lämpökaivojensa tilanne?
Kuinka lähellä sinun kaivoasi on naapurien kaivoja?
-
Lähin kaivo, tuo 140m on noin 20 m päässä muihin on matkaa toista sataa metriä.
Ja aikasta ikävältä Kuulostaa nuo mahdolliset ongelmat kaivon kanssa jatkossa.
En ole naapuria kaivon suhteen jututtanut, mutta ainakin pumppu kuulemma toiminut moitteetta viime talven.
Varsinaisesti kuivatustoimintoa ei käytetty lattiassa, lvi asentaja kytkin vaan pumpun päälle ja asensi maksimilmenovedenlämmön 20 asteeseen.
-
Lähin kaivo, tuo 140m on noin 20 m päässä muihin on matkaa toista sataa metriä.
Tuo 20 metriä on aika lähellä.
Teillä on osittain yhteinen lämmönkeruualue.
Kaivot ottavat vuosien kuluessa lämpöenergiaa toisiltaan.
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/ground_temp.jpg)
Kuva on yleisluontoinen esitys kaivojen vaikutuksesta toisiinsa.
Kuvan lämpötilat vastaavat Keski-Suomen olosuhteita.
Lapissa on alhaisemmat lämpötilat kallioperässä.
-
Tuo 20 metriä on aika lähellä.
Teillä on osittain yhteinen lämmönkeruualue.
Kaivot ottavat vuosien kuluessa lämpöenergiaa toisiltaan.
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/ground_temp.jpg)
Kuva on yleisluontoinen esitys kaivojen vaikutuksesta toisiinsa.
Kuvan lämpötilat vastaavat Keski-Suomen olosuhteita.
Lapissa on alhaisemmat lämpötilat kallioperässä.
Meillä on kans naapurin kaivo noin 20m päässä ja asentajan kommentti oli, kun asiasta kysyin, että on riittävän kaukana. Alkanu tässä enemmän asia huolestuttaan. Meillä meni 10 asteen pakkasilla jo kaivosta tulo lähelle nollaa, että eipä tuo mikään kuumalähde näytä olevan. Oulun seudulla tämä siis.
-
Nythän keruu toimii kuin "junan vessa"
Viimeöisen loggauksen perusteella piirsin oheisen trendistön, josta näkee:
- Keruun mittauksissa on n. 0,2 C ero
- Käyntijakson alussa Dt = 3,9 C, lopussa 3,4 C
- Käyntijakson keskimääräinen Dt = 3,7 C
- Yhteen keruunesteen kierrokseen kuluu aikaa n. 17,5 min. Tämän näkee siitä kun kaivosta tulevan nesteen lämpötila alkaa jäähtyä.
- Käyntiaikasuhde on n. 31% = OK
Dt:sta ja kaivosta otettavasta tehosta laskettuna on virtaus 0,42 l/s
Keruuliuoksen kierrokseen kuluvasta ajasta laskettuna on virtaus 0,41 l/s
- Lasketut virtaukset ovat hämmästyttävän tarkkaan samat kuin valmistajan ilmoittama nimellisvirtaus 0,42 l/s
Sihdin tukkeuma vastasi samaa kuin putkessa olisi ollut lyijykynän mentävä virtausaukko.
ATS
-
Lähin kaivo, tuo 140m on noin 20 m päässä muihin on matkaa toista sataa metriä.
Ja aikasta ikävältä Kuulostaa nuo mahdolliset ongelmat kaivon kanssa jatkossa.
En ole naapuria kaivon suhteen jututtanut, mutta ainakin pumppu kuulemma toiminut moitteetta viime talven.
Varsinaisesti kuivatustoimintoa ei käytetty lattiassa, lvi asentaja kytkin vaan pumpun päälle ja asensi maksimilmenovedenlämmön 20 asteeseen.
Naapurin 140 metrinen kaivo on onneksi 70 metriä lyhyempi, eli tuosta 210 metrisestä saa kohtalaisen hyvin lämpöä koska kaivo on niin syvä.
Jos sitä talon kiertovesipumppua saa säädettyä, niin sen voi vielä tehdä. Ehkä jotenkin voin?: dt mut 7C = -38C
Seppaantin kuvasta näkyy kaivon toiminta ja kaivo toimii nyt täydellisesti. Luulisi olevan melko hyvin lämpöä huomioituna siihen kuinka pohjoisessa kaivo on. Aivan täysin arvaamalla kaivo kylmentyy noin 1.0 C kun siitä otetaan kunnolla lämpöä. Saattaa se kylmentyä toki vähän enemmänkin, mutta jossain kohtaa tulee raja vastaan.
Liuos kiertää 17.5 min, eli suht nopeasti. Lepoaikana kaivo selvästi elpyy. Paluu kaivoon on "vain" -3C, eli ei ole vielä yhtään mitään ongelmaa. Kaivo saisi jäähtyä siis vielä 5C lisää ja silloin vielä niukin naukin toimisi. Eli paluu kaivoon olisi -8C. Normaali asetuksella nibe:n häiriö tulee -9C kohdalla. Kovalla pakkasella myös kaivosta ei oteta aivan niin paljoa lämpöä koska hyötysuhde huononee korkeamman lämmitysveden takia. Eli vaikka pumppu käy jatkuvasti, niin kaivosta otetaan hetkellisesti vähän vähemmän energiaa.
Itse jäin miettimään että olisiko täälläkin joskus ollut tulo +2 ja palluu -3. Mutta 8kW pumpulla ei vain voi saada 210 metristä kaivoa ihan älyttömän kylmäksi. Nyt kun liuosken virtauskin on todella hyvä.
Liuosta ei periaatteessa voi vuotaa pois koska painetta on 1.3 bar ja ylipaine on kumminkin 3.0 bar.
-
Ja aikasta ikävältä Kuulostaa nuo mahdolliset ongelmat kaivon kanssa jatkossa.
Enpä tuosta nyt huolestuisi. Mutta tervetuloa kylmäkaivoisten klaaniin ;).
Pitäisin lokituksen koko ajan päällä ja seuraisin tilannetta.
Otan tietyt arvot koneesta kuukauden vaihteessa talteen ja kaivon osalta tilanne on kuvaajassa.
Täällä tuli tammikuun 2016 puolivälin kovilla pakkasilla kaivosta -2,5C ja sinne meni pahimmillaan -6C,
mutta tammikuu lopun tilanteessa kahden viikon jatkuvasta käynnistä ei ollut enää merkkejä.
Hyvä lämmönlähde tuo maa!
--------------------------------------------------------
EDIT: Palauttaisin keruupumpun normitilaan.
EDIT2: Näyttää keruupumppu nyt käyvän 98-100% nopeudella. Eli ylärajoilla ollaan, mutta ei yli.
EDIT3: Jäsen seppaantin laskelmat ja havainnollistaminen on kyllä huippuluokkaa.
Niben ja yleensäkin kalibroimattomiin mittauksiin kannattaa suhtautua pienellä varauksella.
-
Kiitoksia avusta ja opettamisesta maalämmittämisen tavoille.
Asensin lämmönkeruupumpun tänään pois jatkuvasta tilasta ja liitteenä sekä logia, että käyrät päivän ajalta.
Ainakin näyttäisi käyrien perusteella, että kaivosta tulisi nyt huomattavasti lämpimämpää nestettä - tulkitsenko oikein?
Lisäksi käyrissä (keruu tulo ja meno) ei ainakaan radikaaleja heittelyitä ole mihinkään suuntaan.
Vaan mitäs tuosta logista pitäisi osata tulkita? Pumppu käy keskimäärin puoli tuntia ja on vajaat puolitoista levossa. Silloin siis kaivo "lepää ja palautuu"? Onko tuo käynti/leposuhde ok vai pitääkö rukata asteminuutteja johonkin suuntaan? Niillä eikös säädetä juuri tuota pumpun käyntiaikaa?
Käyttövettä ei päivällä kulu, niin eipä tuo pumppu juuri sitä teekään lisää..
Ja mitäs mieltä, pitäisikö huonelämpöjä säätää ennemmin tuolla lämmitysveden pyynnöllä vai huonekohtaisilla termostaateilla?
-
Kiitoksia avusta ja opettamisesta maalämmittämisen tavoille.
Asensin lämmönkeruupumpun tänään pois jatkuvasta tilasta ja liitteenä sekä logia, että käyrät päivän ajalta.
Ainakin näyttäisi käyrien perusteella, että kaivosta tulisi nyt huomattavasti lämpimämpää nestettä - tulkitsenko oikein?
Lisäksi käyrissä (keruu tulo ja meno) ei ainakaan radikaaleja heittelyitä ole mihinkään suuntaan.
Vaan mitäs tuosta logista pitäisi osata tulkita? Pumppu käy keskimäärin puoli tuntia ja on vajaat puolitoista levossa. Silloin siis kaivo "lepää ja palautuu"? Onko tuo käynti/leposuhde ok vai pitääkö rukata asteminuutteja johonkin suuntaan? Niillä eikös säädetä juuri tuota pumpun käyntiaikaa?
Käyttövettä ei päivällä kulu, niin eipä tuo pumppu juuri sitä teekään lisää..
Ja mitäs mieltä, pitäisikö huonelämpöjä säätää ennemmin tuolla lämmitysveden pyynnöllä vai huonekohtaisilla termostaateilla?
Niin tuo kuva nyt vähän huijaa koska liuospumppu ei ole enää jatkuvalla käytöllä, eikä tarvitsekaan olla. Eli lepojaksolla liuospummu on pois päältä ja siksi nuo meno/paluu anturit rupeaa näyttämään huoneen lämpötilaa. Siksi voi verrata vain tuota kohtaa jossa lämpötilat on alhaisemmat, eli lämmitys on päällä. 5 kpl näyttää olevan kuvassa. Ei minusta ole juuri mitään muutosta siihen edelliseen kuvaan verrattuna.
30 minuutin käyntiaika on jo ihan hyvä. Itse ehkä säätäisin niitä asteminuutteja vielä vähän lisää että kävisi vaikka 40 minuuttia. Täällä se käyntiaika on luultavasti aika tarkasti 60 minuuttia. Asteminuuteilla tosiaan saa käyntiaikaa muutettua. Nyt taisi olla muutettu -120 -> -200, eli suurempi luku, niin pumppu käy pidemmän aikaa ja on pidemmän aikaa pois päältä.
Huonelämpötilaa kannattaisi mieluummin säätää niin että termostaatit olisivat täysillä ja lämpötila säädettäisiin siitä maalämpöpumpusta oikeaksi. Eli jos tulee kuuma, niin lämpötilaa tai maalämpöpumpusta pienemmälle. Säätöjen välillä kannattaa odottaa 24 tuntia, että huomaa vaikutuksen huonelämpötilassa.
Siinä lepojaksolla tosiaan keruuputkissa oleva keruuneste lämpeää samaan lämpöön kuin kaivossa oleva vesi. Lisäksi kallio lämmittää sitä kaivossa olevaa vettä myös. Tai jotenkin niin olen ymmärtänyt.
-
Asensin lämmönkeruupumpun tänään pois jatkuvasta tilasta ...
jm82 kertoikin sinulle, että käyntien välissä maakierron lämpötila näyttää nousevan ja että se johtuu siitä, että maakiertoneste lämpenee pumpun sisällä.
Kun katsot vihreää käyrää, niin se putoaa kiertopumpun käynnistyttyä nopeasti alas.
Se alas pudonnut käyrän osa vasta kertoo kaivon lämpötilasta.
Jos katsot tarkemmin sitä vihreää käyrää käynnistymishetken jälkeen, huomaat, että se käy ensin alempana ja alkaa nousemaan loivasti ylöspäin.
Tämä vihreän käyrän nouseva muoto kertoo siitä, että aluksi kaivosta tulee kaivon kylmemmästä yläosasta viileämpää nestettä
ja käyrän edetessä näkyy, kuinka käyrä nousee, kun alkaa tulle syvemmältä vettä.
Jatkossa tulee uudelleen kylmempää kaivon alaspäin menevän putken yläpäästä.
Lopulta tulee vielä kylmempää, kun pumpusta kiertoon lähtenyt vesi on tehnyt yhden täyden kierroksen.
Nuo lämpötilat kertovat, että kaivon yläosa on tyypillisesti kylmin osa.
Kun kaivo näyttää menevän kylmäksi ja mahdollinen jäätymisen uhka on olemassa, kannattaa maakierto laittaa jatkuvaksi.
Jatkuva kierto tasaa kaivon ylä- ja alaosan lämpötiloja, siirtämällä kaivon pohjalta lämpöä yläosaan.
Sillä suojataan kaivon yläosaa jäätymiseltä.
-
Kiitos taas opastuksesta. Hienosti huijaa siis tuo käyrä perehtymätöntä.
Mikäs alkaa olla semmoinen kriittiinen lämpötila, milloin kaivo alkaa jäähtymään liikaa? Vai onko se yksilöllistä ja näkyy jollain muulla lailla kuin lämpötilan tippumisella?
Ja kokeillaampa vielä säätää noita asteminuutteja isommaksi..
Mitä tarkoitat seuraavalla, tai miten tuo siis tehdään? Pienentämällä/nostamalla pyyntiä? Suurentamalla maksimilämpötilaa lattiaan menossa, joka on tällä hetkellä tuo Niben suosituksen alin, eli +35astetta.
"Huonelämpötilaa kannattaisi mieluummin säätää niin että termostaatit olisivat täysillä ja lämpötila säädettäisiin siitä maalämpöpumpusta oikeaksi. Eli jos tulee kuuma, niin lämpötilaa tai maalämpöpumpusta pienemmälle. Säätöjen välillä kannattaa odottaa 24 tuntia, että huomaa vaikutuksen huonelämpötilassa."
-
Asensin lämmönkeruupumpun tänään pois jatkuvasta tilasta ja liitteenä sekä logia, että käyrät päivän ajalta.
Ainakin näyttäisi käyrien perusteella, että kaivosta tulisi nyt huomattavasti lämpimämpää nestettä - tulkitsenko oikein?
Lisäksi käyrissä (keruu tulo ja meno) ei ainakaan radikaaleja heittelyitä ole mihinkään suuntaan.
Vaan mitäs tuosta logista pitäisi osata tulkita? Pumppu käy keskimäärin puoli tuntia ja on vajaat puolitoista levossa. Silloin siis kaivo "lepää ja palautuu"? Onko tuo käynti/leposuhde ok vai pitääkö rukata asteminuutteja johonkin suuntaan? Niillä eikös säädetä juuri tuota pumpun käyntiaikaa?
Tuo logi oli siltä ajalta jolloin keruupumppu oli jatkuvalla käytöllä.
Saatko logia ajalta kun pumppu ei ole jatkuvalla käytöllä?
ATS
-
Tuo logi oli siltä ajalta jolloin keruupumppu oli jatkuvalla käytöllä.
Saatko logia ajalta kun pumppu ei ole jatkuvalla käytöllä?
ATS
Kyllä tuon uusimman login pitäisi olla ajalta, jolloin pumppu ei ole jatkuvalla käytöllä..
-
Kyllä tuon uusimman login pitäisi olla ajalta, jolloin pumppu ei ole jatkuvalla käytöllä
Anteeksi, näppivirhe
ATS
-
Lämmönjaon tehokkuus parantaa myös hyötysuhdetta, toki se kylmentää kaivoa enemmän. 7 asteen delta on nollakelillä paljon lattialämmitykselle.
Säätö kannattaa tehdä niin, että kaikki termostaatit täysille, että piirit pysyy varmasti auki. Sitten käyrää ja siirtymää säätäen lämpötila suunnilleen kohdalleen. Kylmempien huoneiden kiertoa hieman auki jakotukista ja lämpöisempien kiinni kunnes on tasaista. Sitten termostaateilla hienosäätö estämään lämpöpiikit.
-
Mikäs alkaa olla semmoinen kriittiinen lämpötila, milloin kaivo alkaa jäähtymään liikaa?
Yleensä kaivossa on noin 1,5 astetta lämpöisempää, kuin kaivosta kierron aikana tulevan liuoksen lämpötila.
Jos kaivosta tulee -1,5 C -lämpöistä vettä, on kaivon yläosassa noin +/- 0 C.
Kaivo kestää yleensä mennä jonkin verran jäähänkin. Mikäli kuitenkin jäätyminen tapahtuu niin, että keräin rutistuu, voi pumpun toiminta pysähtyä.
Tämäkään ei ole ehdoton totuus.
Asiaan vaikuttaa nestekierron nopeus, keräimen ominaisuudet, jne.
Sellainen ehdoton stoppiraja tulee vastaan, kun kaivolle lähtee -9 C -asteinen kiertoneste.
Odottele nyt rauhassa, kuinka kaivo käyttäytyy ja kestää pakkasjaksojen kuormitusta.
Jos tulee jäätymisongelmia, on syytä ottaa sähkövastus käyttöön helpottamaan kaivon kuormitusta.
Teille, jotka vasta suunnittelette maalämpöä, on syytä huomauttaa, että energiakaivon syvyydestä ei kannata tinkiä.
Kauppiaat joutuvat kilpailun takia tarjoamaan matalia kaivoja.
Ei pidä ainakaan valita sen kauppiaan tarjousta, joka tarjoaa matalimman lämpökaivon.
-
Tätä voi joku osaavampi puida lisää onko näin, mutta mun mielestäni tuota kaivoa pystyy myös avittamaan käyttöveden lämpöjä säätämällä, toki sähkönkulutuksen hinnalla. Eli kun KV teon käynnistyksen alaraja on tarpeeksi korkealla käyttövettä tehdään aina huonommalla COP:lla ja siten myös kaivosta otetaan vähemmän energiaa. Mitä korkeammat rajat, sitä vähemmän kaivoa kurmuutetaan.
Vai miten?
Jusso
-
Saahan sillä ihan vähän apua, mutta rasittaa pumppua ja silti apu on kovasti vähäinen.
-
Tätä voi joku osaavampi puida lisää onko näin, mutta mun mielestäni tuota kaivoa pystyy myös avittamaan käyttöveden lämpöjä säätämällä, toki sähkönkulutuksen hinnalla. Eli kun KV teon käynnistyksen alaraja on tarpeeksi korkealla käyttövettä tehdään aina huonommalla COP:lla ja siten myös kaivosta otetaan vähemmän energiaa. Mitä korkeammat rajat, sitä vähemmän kaivoa kurmuutetaan.
Vai miten?
Jusso
Ei ehkä välttämättä. Käyttövesi tehdään muutenkin huonommalla hyötysuhteella kuin talon lämmitys. Eli silloin kun pumppu lämmittää käyttövettä, niin kaivokin saa periaatteessa vähän "lepoa" koska hyötysuhde on huonompi.
Se sitten taas rasittaa kaivoa turhaan jos käyttövettä pitää lämmittää huonolla hyötysuhteella kauan aikaa ja sinä aikana ei saa lämmitettyä taloa. Eli siis kulutus kasvaa ja samalla kaivo rasittuukin vain enemmän. Mielestäni käyttövesi saisi olla vaikkapa säästö asetuksella ja se rasittaisi siis kaivoa kaikkein vähiten. Jos on säästöllä, niin käyttöveden lämmitykseen kuluu vähemmän aikaa kun hyötysuhde pysyy hyvänä.
Hyvä kaivo ei pitäisi mennä jäähän jos talon kulutus pysyy siinä mitoitetussa määrässä. Jos talo ja käyttövesi kuluuttaakin mitoitusta enemmän, on mitoitus pielessä ja kaivokin jäätyy tai voi jäätyä. Esim jos pitää ulko-ovia auki ja päästää 60C käyttövettä viemäriin. Jos pumpun teho riittää, niin hyvä, mutta kaivo ei enää välttämättä riitä.
Lisäksi ei kuulu maalämpöpumpun ideaan että lämmitys toimisi huonolla hyötysuhteella.
-
Kiitos taas opastuksesta. Hienosti huijaa siis tuo käyrä perehtymätöntä.
Mikäs alkaa olla semmoinen kriittiinen lämpötila, milloin kaivo alkaa jäähtymään liikaa? Vai onko se yksilöllistä ja näkyy jollain muulla lailla kuin lämpötilan tippumisella?
Ja kokeillaampa vielä säätää noita asteminuutteja isommaksi..
Mitä tarkoitat seuraavalla, tai miten tuo siis tehdään? Pienentämällä/nostamalla pyyntiä? Suurentamalla maksimilämpötilaa lattiaan menossa, joka on tällä hetkellä tuo Niben suosituksen alin, eli +35astetta.
"Huonelämpötilaa kannattaisi mieluummin säätää niin että termostaatit olisivat täysillä ja lämpötila säädettäisiin siitä maalämpöpumpusta oikeaksi. Eli jos tulee kuuma, niin lämpötilaa tai maalämpöpumpusta pienemmälle. Säätöjen välillä kannattaa odottaa 24 tuntia, että huomaa vaikutuksen huonelämpötilassa."
Kriittinen lämpötila on varmaankin silloin kun paluu on -8 tai -9 astetta. Paluun jäätymissuojaa voi muuttaa pumpusta. Vakio asetus taitaa olla -9 ja silloin tulee jäiriö. Muistelen että saa säädettyä vaikka -12, mutta kaivo on jo 100 varmasti silloin jäässä yläosastaan. Niin ja lisäksi ohjeissa luki että tuota jäätymissuojaa ei saa muuttaa itse. Mutta asentaja sitä voi muuttaa. Hälyytys on juuri tuo numero 60.
Teillä voi olla kovatkin pakkaset. Riittääköhän maksimilämpötila 35C yhtään mihinkään? Jos pyynti olisi 28 ja kompura lämmittää jotain 7C on maksimi 35C jo täynnä. Vaikka 40C kuulostaisi toimivammalta? Teillä on kumminkin hirsitalo ja pakkaset käy siellä -40 paikkeilla, niin 35C tuskin riittää?
Eli termostaatit voisi säätää isolle ja sitte seurailla vain huonelämpömittarista lämpötilaa. Jos tulee liian kuuma, niin joitain pumpun asetuksia voi säätää. Yleensä lämpötila-asetusta vähän alemmaksi. Lämpökäyrä varmaan onkin jo suht sopiva. Toki sitäkin voi tarvittaessa vaihtaa.
-
Kriittinen lämpötila on varmaankin silloin kun paluu on -8 tai -9 astetta. Paluun jäätymissuojaa voi muuttaa pumpusta. Vakio asetus taitaa olla -9 ja silloin tulee jäiriö. Muistelen että saa säädettyä vaikka -12, mutta kaivo on jo 100 varmasti silloin jäässä yläosastaan. Niin ja lisäksi ohjeissa luki että tuota jäätymissuojaa ei saa muuttaa itse. Mutta asentaja sitä voi muuttaa. Hälyytys on juuri tuo numero 60.
Tällä suojauksella ei suojata kaivoa jäätymiseltä vaan sitä että viina ei jäädy höyrystimeen.
ATS
-
Tällä suojauksella ei suojata kaivoa jäätymiseltä vaan sitä että viina ei jäädy höyrystimeen.
ATS
Auttaisiko tätä ongelmaa vahvempi naturet? -17 alkaa tuo viina jäätymään.
Täälläkin tuo perus asetus on -8 astetta. Sitä voi säätää välillä +10 - -12 C. Eli ehkä viina ei jäädy vielä -12 C asteessa? Vai miten se millään voisi jäätyä?
Säädin +10 asteeseen kun anturit näytti +6/+6. Punainen valo alkoi vilkkumaan ja LP-larm teksti. Lisäksi FR -larm tuli myös ruutuun. Täytyy käydä kohta vilkaisemassa että sammuiko se valo itsestään.
Invertteri nibessä kormpressori alkaa säätämään tehoa pienemmälle jos paluu menee -8 tai -9, eli kaivo ei pitäisi mennä jäähän koska tehonrajoitus menee päälle. Lisäksi kytkee sähkövastusta peliin mukaan jos kompressoriteho ei riitä. On/off katkaisee kompressorilämmityksen heti suoraan jos paluu laskee liian alas.
edit: Nibessä se kompressori on pakattu äänitiiviiseen äänenvaimennettuun laatikkoon. Eli ehkä kompressorin lämpö pitää paikat lämpiminä? Jos kuumakaasu olisi vaikka 80-100C, niin kai siitä pitäisi edes aavistuksen verran tulla myös lämpöä sinne laatikon sisälle, tai niin ainakin voisi kuvitella. Tuon laatikon ulkopuolella on sitten vain kiertovesipumput. Ilmeisesti se laatikko on nimeltään joku kylmäyksikkö. Mitään jäätä siellä ei ainakaan näkynyt kun muutaman kerran on ollut laatikko auki huvin vuoksi.
edit2:
Siellä se punainen valo vieläkin vilkkuu.
Ohjekirjasta: "hälytysvalo vilkkuu ja näytössä teksti LP-hälytys.
Toimenpide: Ilmaa ja täytä nestettä (joo ne on ok, painetta 1.3 bar). Odota muutama tunti.
Tuossa oli muuten muitakin juttuja ohjekirjassa, esim tuo:
Höyrystin jäätynyt liian miedon jäätymisenestoseoksen vuoksi.
Toimenpide: Tarkista lämmönkeruuaineen jäätymispiste.
Tarkista näytöstä toimenpiteen jälkeen, että KeruuM ja KeruuP ero on 2-5C kompressorin ollessa käynnissä.
Oho tuossahan tuo lukee. Pitää katkaista laitteesta virrat että vika poistuu.
-
jm82 kertoikin sinulle, että käyntien välissä maakierron lämpötila näyttää nousevan ja että se johtuu siitä, että maakiertoneste lämpenee pumpun sisällä.
Kun katsot vihreää käyrää, niin se putoaa kiertopumpun käynnistyttyä nopeasti alas.
Se alas pudonnut käyrän osa vasta kertoo kaivon lämpötilasta.
Jos katsot tarkemmin sitä vihreää käyrää käynnistymishetken jälkeen, huomaat, että se käy ensin alempana ja alkaa nousemaan loivasti ylöspäin.
Tämä vihreän käyrän nouseva muoto kertoo siitä, että aluksi kaivosta tulee kaivon kylmemmästä yläosasta viileämpää nestettä
ja käyrän edetessä näkyy, kuinka käyrä nousee, kun alkaa tulla syvemmältä vettä.
Jatkossa tulee uudelleen kylmempää kaivon alaspäin menevän putken yläpäästä.
Lopulta tulee vielä kylmempää, kun pumpusta kiertoon lähtenyt vesi on tehnyt yhden täyden kierroksen.
Nuo lämpötilat kertovat, että kaivon yläosa on tyypillisesti kylmin osa.
Kun kaivo näyttää menevän kylmäksi ja mahdollinen jäätymisen uhka on olemassa, kannattaa maakierto laittaa jatkuvaksi.
Jatkuva kierto tasaa kaivon ylä- ja alaosan lämpötiloja, siirtämällä kaivon pohjalta lämpöä yläosaan.
Sillä suojataan kaivon yläosaa jäätymiseltä.
"kaivo 210m, mistä kalliota 185m."
Tomppeli osasi tosiaan selittää tuon kaivon lämpötila jutun hyvin tarkasti. Eli kompura käynnistyy, niin kaivon yläosan keruuputkesta tulee näköjään alkuun vähän viileämpää +0C keruuliosta. Ja pienen hetken päästä tulee alempaa kaivosta +0.5 - +1.0C keruuliuoista sen 17.5 minuutin ajan jonka kestää yksi liuoksen kiertolenkki.
Ylin osa kaivosta voi olla jopa ilman vettä? Jos on ilman vettä, niin liuoskin on tietenkin vähän kylmempää. Lämpöä pystyy keräämään vain aktiivisyvyydeltä, eli siltä syvyydeltä missä vesi on.
Jos aikoo laittaa talvella kaivoon jatkuvan kierron, niin lämmitysjaksolla liuospumppu voisi olla automaalilla ja taukotilassa riittää 1% nopeuskin.
Täällä kaivo on 201 metriä ja aktiivisyvyys on sama. Kallioon 12 metriä. En tiedä onko ihan lievää veden vaihtuvuutta kaivossa vai ei.
Katsoin kumminkin kaivon lukemat ja muut lukemat kun kompura käynnistyi. Kaivosta +6, paluu +2. Patteri paluu 30.5 -> 30.8, kuumakaasu 60 -> 63, pyynti 35, patteri meno 33, ulkolämpötila +7, lämpötila 20.5C. Eli kaivosta tulee heti max lämpöä. Mutta ei varmaan voi muuta odottaakaan koska kaivo on täynnä vettä.
Niin ja toki vaakaputkissa voisi olla vähän viileämpää vettä? Riippuen kuinka syvälle putket on kaivettu? Täällä kaivo on vain 3.5 metrin päässä talosta, eli putket on mahdollisimman lyhyet. Eristetyt putket 1 metrin syvyydessä ja kaivon päällä 10cm styroks kansi noin 2 metrin alueella. Kaivo lilluu siellä märässä savikossa ja kaivon päällä metri savea.
-
"kaivo 210m, mistä kalliota 185m."
Tomppeli osasi tosiaan selittää tuon kaivon lämpötila jutun hyvin tarkasti. Eli kompura käynnistyy, niin kaivon yläosan keruuputkesta tulee näköjään alkuun vähän viileämpää +0C keruuliosta. Ja pienen hetken päästä tulee alempaa kaivosta +0.5 - +1.0C keruuliuoista sen 17.5 minuutin ajan jonka kestää yksi liuoksen kiertolenkki.
Ylin osa kaivosta voi olla jopa ilman vettä? Jos on ilman vettä, niin liuoskin on tietenkin vähän kylmempää. Lämpöä pystyy keräämään vain aktiivisyvyydeltä, eli siltä syvyydeltä missä vesi on.
Jos aikoo laittaa talvella kaivoon jatkuvan kierron, niin lämmitysjaksolla liuospumppu voisi olla automaalilla ja taukotilassa riittää 1% nopeuskin.
Täällä kaivo on 201 metriä ja aktiivisyvyys on sama. Kallioon 12 metriä. En tiedä onko ihan lievää veden vaihtuvuutta kaivossa vai ei.
Katsoin kumminkin kaivon lukemat ja muut lukemat kun kompura käynnistyi. Kaivosta +6, paluu +2. Patteri paluu 30.5 -> 30.8, kuumakaasu 60 -> 63, pyynti 35, patteri meno 33, ulkolämpötila +7, lämpötila 20.5C. Eli kaivosta tulee heti max lämpöä. Mutta ei varmaan voi muuta odottaakaan koska kaivo on täynnä vettä.
Niin ja toki vaakaputkissa voisi olla vähän viileämpää vettä? Riippuen kuinka syvälle putket on kaivettu? Täällä kaivo on vain 3.5 metrin päässä talosta, eli putket on mahdollisimman lyhyet. Eristetyt putket 1 metrin syvyydessä ja kaivon päällä 10cm styroks kansi noin 2 metrin alueella. Kaivo lilluu siellä märässä savikossa ja kaivon päällä metri savea.
Ei voi kun kateellisena lukea, että joillaki ne on kaivoasiat kunnossa, kun +6 tulee.
Meillä tippuu tämmösillä plus 3 asteen keleillä melkein heti tulo +1,5 asteen tienoille..
-
Jos aikoo laittaa talvella kaivoon jatkuvan kierron, niin lämmitysjaksolla liuospumppu voisi olla automaalilla ja taukotilassa riittää 1% nopeuskin.
Automaattiasetuksessa ei ole mahdollista säätää taukotilan nopeutta.
-
Ei voi kun kateellisena lukea, että joillaki ne on kaivoasiat kunnossa, kun +6 tulee.
Meillä tippuu tämmösillä plus 3 asteen keleillä melkein heti tulo +1,5 asteen tienoille..
Nyt on tosiaan aika lämmintä kun mittari näyttää +7.5.
Oli niitä kireämpiä pakkasia, niin kaivo taisi silti käydä +2 ja paluu kaivoon -1. Nyt on taas ollut hetket pluskeliä, niin näytti olevan kaivo palautunut pikku rasituksen jälkeen. Se vaan aina jumittaa tuohon +2 asteeseen joka siis voi olla +1.5 joka pyöristyy vielä +2 asteeseen. Ja paluu kaivoon joko -2 tai -1. Eli ei sinne kauhean kylmääkään ole koskaan mennyt kaivoa viilentämään.
Niben teho laskee aika jyrkästi. Eli B0W35 teho on 10kW ja kovilla pakkasilla sitten vain B0W50 = 8.5 kW. Toisaalta ottotehokaan ei nouse paljoa 2.2 kW -> 2.5 kW. Mäntäkompuran "hienouksia" :D
Näillä keleillä tunnin käyntijakso saattaa mennä noin, 6/2 5/1 4/0.
Tarkistin vielä niben tekemän keruupiirin laskelman. Aktiivisyvyys 134 m, tulevan keruuaineen keskilämpötila -1.3 C. Nyt aktiivisyvyyttä on 201 metriä. Eli vaatimattomat 67 metriä extaa. Ei ole tosiaan harmittanut valinta 200 metrisestä. Se oli 20 metriä extraa tässä lähistöllä oleviin verrattuna.
Tomppeli laittoikin edelliselle sivulle, että ei kannata valita ainakaan sitä halvinta tarjousta jossa on matalin kaivo. Poraus oli vain 26e/m, eli halusin toki maksimi määrän mitä kannattaa porailla. Koska ei sitä enää myöhemmin voi syventää. Täällä lähin kaivo on jossain noin kilometrin päässä.
-
Tomppeli laittoikin edelliselle sivulle, että ei kannata valita ainakaan sitä halvinta tarjousta jossa on matalin kaivo. Poraus oli vain 26e/m, eli halusin toki maksimi määrän mitä kannattaa porailla. Koska ei sitä enää myöhemmin voi syventää. Täällä lähin kaivo on jossain noin kilometrin päässä.
Niin itsellä se on nyt myöhäistä, vaikka ei sitä matalinta otettu mutta, kun ymmärrys näistä asioista oli nolla. Kyllä tuo lyhyeksi jäi..
Minusta kaikki maalämpöä harkisevat pitäisi ohjata Tomppelin kautta ja saisivat puolueettoman mitoituslaskelman niin moni välttyisin ongelmilta.
-
Niin itsellä se on nyt myöhäistä, vaikka ei sitä matalinta otettu mutta, kun ymmärrys näistä asioista oli nolla. Kyllä tuo lyhyeksi jäi..
Minusta kaikki maalämpöä harkisevat pitäisi ohjata Tomppelin kautta ja saisivat puolueettoman mitoituslaskelman niin moni välttyisin ongelmilta.
Täällä olisi jälkeen päin mietittynä riittänyt aavistuksen matalempikin kaivo, mutta eihän sitä etukäteen kauhean tarkasti edes tiedä. En tiennyt vedenpinnan tasoa muistaakseni etukäteen. Enkä sitäkään missä kohdilla tulee kallio. Tilasin siis 200 metrisen jota olisi vielä porausvaiheessa voinut tarvittaessa syventää. Alussa oli vain toiveena että kallio tulee jossain välissä vastaan ja että pääsisi tavoitesyvyyteen asti. Loppumetrien poraus meni paljon hitaammin kuin alku. Oikeastaan hyvin hitaasti. 12 tuntia ne poraili kun aamulla tuli ja 20.00 aikoihin oli lähteneet poran kanssa kotiin. Liian syvästähän ei oikeastaan mitään haittaa ole, hyötysuhde voi olla ehkä aavistuksen parempi. Eikä ole ainakaan pienintäkään pelkoa jäätymisen kanssa.
Täällä muuten AIT myyjä sanoi että jos haluaisin 10kW pumpun, niin kaivo tulisi olla sille pumpulle 220 metriä. Se taas kuulosti jo vähän liian syvältä :) Tai sitten 8kW mallille olisi riittänyt 180 metriä. Muita pituuksia en sitten kysynytkään. Tomppeli laski 206 metriä aktiivisyvyyttä. Vähän myöhemmin (joulukuussa kait) tuli yläpohjan lisäeristys ja luulisin että se vähän auttoi.
Porarit soitteli silloin porauspäivää edeltävänä päivänä joskus iltapäivällä että olivat porailleet 240 metrisen kaivon jonnekin suht lähistölle (noin 15 km). Mutta oli kuulemma ollut nopea poraus kun kallio oli niin pehmeää ja helppoa porata. Ehkä se kallio voi sitten lähiseudullakin vaihdella tai sitten ero johtui veden määrästä tai jostain muusta.
-
Olisi hyvä, jos lämpöpumppukauppiaat perustaisivat yhteisen mitoituspalvelun, joka tekisi kaikille keskitetysti mitoittamisen.
Saataisiin kaikki tarjoukset ainakin mitoittamisen suhteen samalle viivalle.
...Minusta kaikki maalämpöä harkitsevat pitäisi ohjata Tomppelin kautta ja saisivat puolueettoman mitoituslaskelman niin moni välttyisin ongelmilta.
Täältä voi ladata (http://bergheat.ingalsuo.fi/Bergheat46.ods) ja ottaa käyttöön ilmaisen laskentaohjelman, jolla voi määrittää kaivon syvyyden ja lämmityslaitteen tehon.
Laskurin ohjeen voi ladata tästä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/BergheatOhje.pdf)
Valitettavasti ohjelma toimii vain LibreOffice -toimisto-ohjelmalla (https://fi.libreoffice.org/).
Koetan edelleenkin tehdä laskelmia foorumille, jos joku niin haluaa.
Maksullisia laskelmia en tee. En voi mitenkään taata tekemieni laskelmien oikeellisuutta.
Vastuullisia takuumitoituksia ja suunnitelmia tekevät alan yritykset.
-
Ei kuulu ei...mutta ei kait siihen kuulu sekään, että lämmin vesi on haaleaa, senkin voisi helposti tehdä :)
Tässä pumpputemppuilussa vain käy helposti niin, että pudotellaan kaikkia lämpöjä alemmas kuin alkaa olla mukavaakaan ihan vain sen vuoksi, että aiemmin ei näistä ole ollut hajuakaan öljyä poltellessa. Ainakin omalla kohdalla näin.
Kun täällä puhutaan kovasti tuloista kaivolta ja menosta kaivolle ainakin itselle olisi tarve selventää puhutaanko lämmityssyklin pienimmästä tulosta kaivolta vai tulosta kun sykli on vasta alkanut. Vai onko jollain kaivo, jossa nesteen lämpötila on vakio vaikka 45 syklin aikana koko ajan?
En tiedä kuinka syvä 10kW pumpun kaivon pitäisi olla mutta joko minulla siirtyy lämpö jotenkin kehnosti keruunesteeseen tai sitten 200m (190m eff) kaivo on kovin alimittainen 1045-10 pumpulle. Tomppeli laski muistaakseni 215m tehollista joten...olisi varmaan pitänyt porata syvempään mutta itselle ainakin jäi epäselvä käsitys keruunpumpun riittävyydestä)
Lämmintä alkaa tulla kaivolta kokolailla nopeasti kun pumppu käynnistyy (max minuutin päästä). Kierto kestää noin 17min...ja keruupumppu käy ensimmäisen kierroksen ajan 99% nopeudella. Samaa runttua se näillä keleillä vetää toisenkin kierroksen, toisen kierroksen aikana kaivolta tulee kuitenkin kylmempää kuin ensimmäisella....ja kolmannella taas kylmempää mutta eri kierrosten välillä alkaa laskea mitä useamman keipin vetää.
Kaivon paisarin paine mittarin mukaan näyttää 0.3bar. Ajattelin nostaa tuota mutta onko siitä apua/iloa? Varmaan paisarin esipaineenkin voisi tarkastaa mutta siinä visiin joutuu ilmaushommiin...joten liekö aiheellista. Lämmönjaon puolella paisarin esipaine oli päin hanukkaa.
Halvin tapa varmasti korjata alimittaista kaivoa on tuupata ILP. Maksaa 1500EUR ja sillä saa taloon kuitenkin ajeltua lämpöä sisään kohtuu paljon.
Allaoleva kommentti ei ole kovin looginen...onko sulla joko ajatus tässä, mistä en saa kiinni...
Ei ehkä välttämättä. Käyttövesi tehdään muutenkin huonommalla hyötysuhteella kuin talon lämmitys. Eli silloin kun pumppu lämmittää käyttövettä, niin kaivokin saa periaatteessa vähän "lepoa" koska hyötysuhde on huonompi.
Se sitten taas rasittaa kaivoa turhaan jos käyttövettä pitää lämmittää huonolla hyötysuhteella kauan aikaa ja sinä aikana ei saa lämmitettyä taloa. Eli siis kulutus kasvaa ja samalla kaivo rasittuukin vain enemmän. Mielestäni käyttövesi saisi olla vaikkapa säästö asetuksella ja se rasittaisi siis kaivoa kaikkein vähiten. Jos on säästöllä, niin käyttöveden lämmitykseen kuluu vähemmän aikaa kun hyötysuhde pysyy hyvänä.
-
Lainauksia ja selittelyjä...
"Kun täällä puhutaan kovasti tuloista kaivolta ja menosta kaivolle ainakin itselle olisi tarve selventää puhutaanko lämmityssyklin pienimmästä tulosta kaivolta vai tulosta kun sykli on vasta alkanut. Vai onko jollain kaivo, jossa nesteen lämpötila on vakio vaikka 45 syklin aikana koko ajan?"
Yleensä puhutaan alimmista arvoista, mutta ei tähän ole mitään vakiintunutta käytäntöä
"Kaivon paisarin paine mittarin mukaan näyttää 0.3bar. Ajattelin nostaa tuota mutta onko siitä apua/iloa?"
Olisi hyvä, jos tuo paine olisi vähän isompi. Paineistus estää ilman imeytymistä kiertopumpun imupuolelta keruun putkistoon. Estää myöskin maakiertopumpun kavitointia.
"Varmaan paisarin esipaineenkin voisi tarkastaa mutta siinä visiin joutuu ilmaushommiin...joten liekö aiheellista. Lämmönjaon puolella paisarin esipaine oli päin hanukkaa."
Yksikerroksisessa talossa lämmönjaon paine olisi hyvä olla vähintään 0,5 bar ja kaksikerroksisessa vähintään 1,0 bar. Masimissaan se voi yleensä olla pienjärjestelmissä noin 1,5 ... 3,0 bar, riippuen siitä millainen varoventtiili järjestelmään on asennettu.
"Halvin tapa varmasti korjata alimittaista kaivoa on tuupata ILP. Maksaa 1500EUR ja sillä saa taloon kuitenkin ajeltua lämpöä sisään kohtuu paljon."
Ilp on siitä hankala, että se lakkaa auttamasta lämmityksessä silloin, kun lämmitystä ja lämpökaivoa eniten kuormitetaan, siis kovilla, yli 20 asteen pakkasilla.
"Allaoleva kommentti ei ole kovin looginen...onko sulla joko ajatus tässä, mistä en saa kiinni..."
jm82 tarkoittaa varmaankin sitä, että käyttövesi tehdään maalämmityskoneelle huonommalla hyötysuhteella, kuin huoneiden lämmitys.
Mitä huonompi COP, sitä enemmän otetaan tehoa sähkölaitokselta ja vastaavasti vähemmän lämpökaivosta.
COP = pumpun antama lämmitysteho / pumpun ottama käyttösähkön teho
Joitakin tyypillisiä COP -arvoja:
- lattialämmitys noin 5,0 ... 5,5
- patterilämmitys 3,1 ... 3,6
- + 55 C käyttöveden tekeminen 2,5 ... 3,0
Käyttöveden lämmittämisen aikana COP -arvo muuttuu.
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/Graf-Lwt-COP.jpg)
Lämmittämisen alkuvaiheessa vesi on vielä matalalämpöistä ja hyötysuhde on hyvä.
Lämpötila nousee lämmittämisen jatkuessa ja hyötysuhde laskee suunnilleen yllä olevan käytän mukaisesti.
-
Ei kuulu ei...mutta ei kait siihen kuulu sekään, että lämmin vesi on haaleaa, senkin voisi helposti tehdä :)
Joo, ei. Toki pitää olla niin kuumaa vettä kun on tarvetta.
Tässä pumpputemppuilussa vain käy helposti niin, että pudotellaan kaikkia lämpöjä alemmas kuin alkaa olla mukavaakaan ihan vain sen vuoksi, että aiemmin ei näistä ole ollut hajuakaan öljyä poltellessa. Ainakin omalla kohdalla näin.
Tarkoitus on saada toimimaan lämmitys sekä toki ilmanvaihto myös optimaalisesti. Eli lämpötilaa ei saisi laskea termostaatein vaan mieluummin esisäädöin ja maalämpöpumpun säädöin. Täälläkin oli öljyn kotimatti lämmönsäätö hajonnut jo ajat sitten. Lisäksi ikkunat ja yläpohja vuoti lämpöä harakoille, ja lisäksi yksi ovi.
Kun täällä puhutaan kovasti tuloista kaivolta ja menosta kaivolle ainakin itselle olisi tarve selventää puhutaanko lämmityssyklin pienimmästä tulosta kaivolta vai tulosta kun sykli on vasta alkanut. Vai onko jollain kaivo, jossa nesteen lämpötila on vakio vaikka 45 syklin aikana koko ajan? Täällä lämpötila laskee "kaavalla" 6/2 5/1 4/0 3/-1 2/-2. Alussa siis saattaa tulla lämpimämpää. Rippuen ulkolämpötilasta joka nyt on 7 astetta. Ja mitä kauemmin kompressori käy, niin sitä kylmemmäksi kaivo menee
En tiedä kuinka syvä 10kW pumpun kaivon pitäisi olla mutta joko minulla siirtyy lämpö jotenkin kehnosti keruunesteeseen tai sitten 200m (190m eff) kaivo on kovin alimittainen 1045-10 pumpulle. Tomppeli laski muistaakseni 215m tehollista joten...olisi varmaan pitänyt porata syvempään mutta itselle ainakin jäi epäselvä käsitys keruunpumpun riittävyydestä)
Täällä juttelin AIT myyjän kanssa ja hän sanoi hihavakion että 8 kW pumpulle 180m kaivo voi riittää ja 10 kW pumpulle tarvitsee olla 220 metriä. Toki aivan 220 metriä ei ole aktiivisyvyys. 1045-10 pumpussa on aika tehokas 100 mallin pumppu kun täällä on vanhemmassa "samanlaisessa" 1217-10 pumpussa vain 80. Eli eroa on 10m ja 8 metrin nostokorkeuksissa. Voi siis olla vähän yli 200 metrinen kaivo 40mm kollektorilla. 200 kaivo pitäisi olla ihan hyvä. Vaikka lämmöt sattuisikin olemaan vähän alempana, niin siitä huolimatta kaivo kyllä pitäisi olla suht hyvä. Täällä niben laskelma 140 metrin kaivolle oli tehty niin että keruunesteen keskilämpötila oli pakkasella. Oli siis -1.3C tai jotain sellaista.
Lämmintä alkaa tulla kaivolta kokolailla nopeasti kun pumppu käynnistyy (max minuutin päästä). Kierto kestää noin 17min...ja keruupumppu käy ensimmäisen kierroksen ajan 99% nopeudella. Samaa runttua se näillä keleillä vetää toisenkin kierroksen, toisen kierroksen aikana kaivolta tulee kuitenkin kylmempää kuin ensimmäisella....ja kolmannella taas kylmempää mutta eri kierrosten välillä alkaa laskea mitä useamman keipin vetää.Juuri saman huomion olen tehnyt. Jossain vaiheessa vain lämpötilan laskeminen pysähtyy. Kaivon vesi on siis lämpoisempää kuin putkessa kiertävä keruuneste
Kaivon paisarin paine mittarin mukaan näyttää 0.3bar. Ajattelin nostaa tuota mutta onko siitä apua/iloa? Varmaan paisarin esipaineenkin voisi tarkastaa mutta siinä visiin joutuu ilmaushommiin...joten liekö aiheellista. Lämmönjaon puolella paisarin esipaine oli päin hanukkaa.Paisarin esipainetta ei kannata tarkistaa tai säätää. Menettelee 0.3 bar. Onhan se 0.2 liian vähän, mutta onneksi ei ole 0.0. Jos esim vesiletkulla ja vesihanalla saisi painetta suht helposti lisättyä, niin ei siitä ainakaan mitään haittaa ole. Täällä paineistin max 1.75 bar mutta on se vähän laskenut 1.3 bariin 2 vuoden aikana.
Halvin tapa varmasti korjata alimittaista kaivoa on tuupata ILP. Maksaa 1500EUR ja sillä saa taloon kuitenkin ajeltua lämpöä sisään kohtuu paljon. Tai sitten vain olla välittämättä kaivosta. Kovin helposti kaivo ei kumminkaan jäädy. Tai jos vähän jäätyy, niin siitä ei pitäisi olla vielä mitään haittaa. Tämä siis huomio jo niille poratuille kaivoille. Ennen porausta voi toki ottaa hermoja varten vähän extraa siihen kaivoon. Pumpun suojaus sammuttaa kompressorin jos paluu ylittää -8 astetta. Tämän jälkeen vastukset lämmittää taloa (9kW).
Allaoleva kommentti ei ole kovin looginen...onko sulla joko ajatus tässä, mistä en saa kiinni...
-
Allaoleva kommentti ei ole kovin looginen...onko sulla joko ajatus tässä, mistä en saa kiinni...
Ai niin joo tuo alempi juttu.
Eli siis vaikka periaatteellinen tilanne jossa kompressori lämmittää taloa 100% ajasta. Koska pihalla olisi niin kylmää että tarvittaisiin maksimiteho 10 kW talon lämmitykseen.
Kaivo saakin "lepoa" silloin kun kompressori lämmittää käyttövettä huonommalla hyötysuhteella. Eli kompressori ottaa enemmän virtaa sähköverkosta ja sitten toisaalta vähemmän lämpöä lämpökaivosta tai keruupiiristä. Huomaa siitä että liuospumppu pyöriikin hitaammalla nopeudella tai kaivon lämpötilaero pienenee (jos liuospumpun nopeus on vakio).
Ohjekirjasta katsottuna 10 kW niben (1217) mäntäkompura ottaa 300 Wattia enemmän sähköä jos veden lämpö nousee 35 -> 50 C. Liuoksen lämpötila on vakio +0C.
Hyötysuhde (COP) laskee 35 -> 50 lämmöstä 4.55 -> 3.87.
Nibe 1245-10 luvut on muistaakseni lähes samat. 50C vedelle siinä taisi olla himpun verran parempi cop. Koska hyötysuhde siis laskee käyttövettä lämmitettäessä, niin kaivo selviää pienemmällä kuormalla silloin. COP eroa olisi 0,68. Samalla kompressorin teho laskee 10 kW -> 8.5 kW.
Eli periaatteessa mitä nopeammin käyttövesi saataisiin lämmitettyä, niin sitä enemmän olisi aikaa talon lämmitykseen. Ja jos talon saa lämpöiseksi, niin alkaa "lepojakso" joka sitten vähän elvyttää kaivoa takaisin siitä rasituksesta.
Lämmintä alkaa tulla kaivolta kokolailla nopeasti kun pumppu käynnistyy (max minuutin päästä). Kierto kestää noin 17min...ja keruupumppu käy ensimmäisen kierroksen ajan 99% nopeudella. Samaa runttua se näillä keleillä vetää toisenkin kierroksen, toisen kierroksen aikana kaivolta tulee kuitenkin kylmempää kuin ensimmäisella....ja kolmannella taas kylmempää mutta eri kierrosten välillä alkaa laskea mitä useamman keipin vetää.
Jos on pumpulla säädetty reilut asteminuutit kuten täällä. Niin hyötysuhde on erittäin korkea siinä ensimmäisen 17 minuutin aikana. Kaivosta tulee siis +6C liuos ja puskuri ja patteriputket ja talo ei ole lämmenneet vielä periaatteessa (ja käytännössäkin) yhtään. Täällä läpivirtaava 400-500 L puskuri. Ulkoista pumppua ei siis ole.
Samoin tellä hyötysuhde on erittäin korkea ensimmäiset 17 minuuttia. Kaivo on "levännyt". Talo on "jäähtynyt" eli kaivosta revitään 99% nopeudella lämpöä "kylmään" lattialämmitykseen. Hyötysuhde siitä sitten aavistuksen laskee kun lämmityksen paluulämpötila alkaa vähän nousemaan. Siksi liuospumpunkaan ei tarvitse pyöriä enää 99% nopeudella?
On periaatteessa vain hyvä merkki että 200 metrin kaivo on saatu "kylmäksi". Koska lämmitys siis toimii. Kaivon lämpö on siirretty vain talon lämmöksi.
Alussa tosiaan lämpötila-anturitkaan ei välttämättä pidä aivan paikkaansa. Lisäksi pieni hetki menee että kuumakaasun lämpötila alkaa nousta sopivan isoksi ja kompura rupeaa toimimaan "kunnolla". Muistaakseni täällä näytti 7/4 6/3 ja sitten vakiintui tuohon 6/2 asteeseen kait yhden kierroksen ajaksi.
edit:
Sähkönseurannasta vilkaisin että eilen kompura teki 4 lämmitysjaksoa. Maksimi tuntikulutus 2.12 kWh.
Eli aivan arvioituna 1 tunti käyntiä ja sen perään 5 tuntia lepoa. Lämpötila oli eilen noin 7 astetta.
-
Nyt ollaan samalla sivulla :) Tuo on juurikin totta. Melkein sanoisin viileäkaivoselle, että jos pukkaa rajua pakkasta niin nostaa KV rajoja ylöspäin eikä laita massiivista eroa käynnistys/pysäytyksen välille saattaa se vähän auttaa. Mulla on lisäksi tuo ECS joka pitää tallin puolen viileämpänä. Ei sekään ihan ongelmaton ole. Talli ei ole yhtä hyvin eristetty ja kun ovea availlaan, sieltä tulee helposti niin kylmää paluuta, että asteminuutit syödään nopeasti. Jos laittaisi puskurin, se varmaan auttaisi asiaa... Pitää säätää tallin käyrää jyrkemmäksi kuin talossa on että löytyy hyvä balanssi...pyyntö on kumminkin aina pienempi talliin mutta jos ero saa pienentyä kun tulee kovin kelejä.
Nyt tuli seurattua ensimmäisillä keleillä tilannetta. Ei ole tänä lämmityskautena kaivolta vielä miinusta tullut. Eiköhän se pärjää.
Tuohon ILPhen vielä kommentoisin, että nykyiset koneet tekee -25 kelissä vielä 1.75 COPlla lämmintä...se ei tietysti ole yhtä hyvä mitä pumpulla mutta auttaa se kyllä. Itse lähinnä pohdin ILPon asennusta kahdesta syystä: 1) Kesällä voisi vähän viilentää, rouvalta tulee sosiaalinen paine tähän ja 2) Nykyiset talvet näyttää olevan yhä enemmän nopeiden vaihteluiden talvia...mennään alle vuorokaudessa jopa 15-20 astetta kylmempään...ja siinä lattialämmityksellä tupa viilenee väistämättä...tietysti jos pumppu suodattaisi lyhyemmällä ajalla laskettua pyyntiä reagointi nopeutuu mutta silti ainakin meidä laatta reagoi hitaasti, suuntaan ja toiseen. ILPllä saisi tasoiteltua noita vaihteluita mukavuuden suhteen. Sähköähän siihen menee mutta semmosta se on :)
Ai niin joo tuo alempi juttu.
Eli siis vaikka periaatteellinen tilanne jossa kompressori lämmittää taloa 100% ajasta. Koska pihalla olisi niin kylmää että tarvittaisiin maksimiteho 10 kW talon lämmitykseen.
Kaivo saakin "lepoa" silloin kun kompressori lämmittää käyttövettä huonommalla hyötysuhteella. Eli kompressori ottaa enemmän virtaa sähköverkosta ja sitten toisaalta vähemmän lämpöä lämpökaivosta tai keruupiiristä. Huomaa siitä että liuospumppu pyöriikin hitaammalla nopeudella tai kaivon lämpötilaero pienenee (jos liuospumpun nopeus on vakio).
Ohjekirjasta katsottuna 10 kW niben (1217) mäntäkompura ottaa 300 Wattia enemmän sähköä jos veden lämpö nousee 35 -> 50 C. Liuoksen lämpötila on vakio +0C.
Hyötysuhde (COP) laskee 35 -> 50 lämmöstä 4.55 -> 3.87.
Nibe 1245-10 luvut on muistaakseni lähes samat. 50C vedelle siinä taisi olla himpun verran parempi cop. Koska hyötysuhde siis laskee käyttövettä lämmitettäessä, niin kaivo selviää pienemmällä kuormalla silloin. COP eroa olisi 0,68. Samalla kompressorin teho laskee 10 kW -> 8.5 kW.
Eli periaatteessa mitä nopeammin käyttövesi saataisiin lämmitettyä, niin sitä enemmän olisi aikaa talon lämmitykseen. Ja jos talon saa lämpöiseksi, niin alkaa "lepojakso" joka sitten vähän elvyttää kaivoa takaisin siitä rasituksesta.
Jos on pumpulla säädetty reilut asteminuutit kuten täällä. Niin hyötysuhde on erittäin korkea siinä ensimmäisen 17 minuutin aikana. Kaivosta tulee siis +6C liuos ja puskuri ja patteriputket ja talo ei ole lämmenneet vielä periaatteessa (ja käytännössäkin) yhtään. Täällä läpivirtaava 400-500 L puskuri. Ulkoista pumppua ei siis ole.
Samoin tellä hyötysuhde on erittäin korkea ensimmäiset 17 minuuttia. Kaivo on "levännyt". Talo on "jäähtynyt" eli kaivosta revitään 99% nopeudella lämpöä "kylmään" lattialämmitykseen. Hyötysuhde siitä sitten aavistuksen laskee kun lämmityksen paluulämpötila alkaa vähän nousemaan. Siksi liuospumpunkaan ei tarvitse pyöriä enää 99% nopeudella?
On periaatteessa vain hyvä merkki että 200 metrin kaivo on saatu "kylmäksi". Koska lämmitys siis toimii. Kaivon lämpö on siirretty vain talon lämmöksi.
Alussa tosiaan lämpötila-anturitkaan ei välttämättä pidä aivan paikkaansa. Lisäksi pieni hetki menee että kuumakaasun lämpötila alkaa nousta sopivan isoksi ja kompura rupeaa toimimaan "kunnolla". Muistaakseni täällä näytti 7/4 6/3 ja sitten vakiintui tuohon 6/2 asteeseen kait yhden kierroksen ajaksi.
edit:
Sähkönseurannasta vilkaisin että eilen kompura teki 4 lämmitysjaksoa. Maksimi tuntikulutus 2.12 kWh.
Eli aivan arvioituna 1 tunti käyntiä ja sen perään 5 tuntia lepoa. Lämpötila oli eilen noin 7 astetta.
-
No niin, pumppu on nyt komisen viikkoa toiminut ilman häiriöitä ja kämpässä lämpöä piisaa ja lämmin käyttövesikin riittää heittämällä 6 aikuiselle+3 lapselle saunomiseen ja pesemiseen. Tämä hyvä!
Laitan liitteeksi yhden login, yhden vuorokauden ajalta, kun oli hieman kylmempi päivä. Sen mitä olen ottanut logeja talteen, on kylminä päivinä paluulämpö mennyt tuohon -4, mutta pysynyt siinä. Tosin vielä ei ole yli kolmen päivän mittaisia yli -20 pakkasjaksoja ollut. Pumppu vaan hyrskyttää noina päivinä enemmän ja lepää vähemmän - vissiin tarkoituskin?? Mites nuo sähkövastukset, meneekö ne automaattisesti jossain vaiheessa päälle, jos tulee tarpeeksi kylymää?
Mitäs sanotte, olisiko jotain jota voisi tehdä tuon login perusteella? En ole siis säätänyt käyrää mihinkään vielä ja termareita en ole säätänyt täysille(on nyt noin+20 joka huoneessa). KHH, PH, S toimii ilman termareita, olen vaan kääntänyt lattialämmityksen sulut auki, ja lämpöä noissa tiloissa Verisuren kahden anturin mukaan on 24-26 astetta.
-
No niin, pumppu on nyt komisen viikkoa toiminut ilman häiriöitä ja kämpässä lämpöä piisaa ja lämmin käyttövesikin riittää heittämällä 6 aikuiselle+3 lapselle saunomiseen ja pesemiseen. Tämä hyvä!
Laitan liitteeksi yhden login, yhden vuorokauden ajalta, kun oli hieman kylmempi päivä. Sen mitä olen ottanut logeja talteen, on kylminä päivinä paluulämpö mennyt tuohon -4, mutta pysynyt siinä. Tosin vielä ei ole yli kolmen päivän mittaisia yli -20 pakkasjaksoja ollut. Pumppu vaan hyrskyttää noina päivinä enemmän ja lepää vähemmän - vissiin tarkoituskin?? Mites nuo sähkövastukset, meneekö ne automaattisesti jossain vaiheessa päälle, jos tulee tarpeeksi kylymää?
Mitäs sanotte, olisiko jotain jota voisi tehdä tuon login perusteella? En ole siis säätänyt käyrää mihinkään vielä ja termareita en ole säätänyt täysille(on nyt noin+20 joka huoneessa). KHH, PH, S toimii ilman termareita, olen vaan kääntänyt lattialämmityksen sulut auki, ja lämpöä noissa tiloissa Verisuren kahden anturin mukaan on 24-26 astetta.
Asiallisesti kone tuntuu käyvän.
Kohtuullisia pakkasiakin on lokin aikana ollut ja silti kone ehtii noin puolet ajasta huilaamaan... mitoitus on siis paikallaan.
Se vaan on niin, että joillain on kylmempi kaivo kuin toisilla ja siihen on tyytyminen.
Täällä paluu menee pahimmillaan -6C:hen, mutta pysyy siinä.
Sähkövastukset menee päälle automaattisesti, jos koneen väätö ei riitä.
-
Tammikuun alussa testattiin myllyn toimivuutta kunnolla, kun käytti vähän reilummat pakkaset päällä täällä pohjoisessa.
Silloin aiemmin tuli oltua huolissaan, kuinka pumpun ja kaivon käy, mutta mielestäni aika hyvin ne tuntui pelittävän.
Ohessa kylmimmän päivän LOGia, mitäs päätelmiä siitä saa tehtyä?
Olisi mukava oppia "lukemaan" tuota dataa kunnolla ja selvyyttä, jos jokin kohta siinä huolestuttaa..
Lämmitysveden pyynnön olen pitänyt tuossa 35 asteessa, ei täällä torpassa ainakaan jäätynyt.
Pojan huone tosin tuntuu kokoajan viileältä, mutta asuja itse siitä tykkää, joten en ole ruvennut sen suuremmin säätelemään..
En ole vielä säätänyt lattialämmitystä toimimaan pelkällä pumpun käyrällä, kuten täällä neuvottiin, vaan termostaatit hoitaa edelleen hommiaan(sen mitä ne nyt pystyy). Pitää odottaa et kelit tasaantuu, et löytää sopivan käyrän. Nyt on lämpötilat seilannu ylös alas kokoajan.
-
Ja tässä vielä kuvakaappaus.