Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönjako => Aiheen aloitti: metaboman - 30.08.16 - klo:12:50
-
Hei,
Meillä on rintamamiestalo, jossa viisi vuotta käytössä on ollut Stiebelin WPF7 maalämpöpumppu , 300 L käyttövesivaraaja ja 100 L puskurivaraaja. Kellarikerroksessa on lattialämmitys (n. 30 m2) ja muualla patterit (11 kpl).
Alusta asti lämmityspuolen paineet ovat vaihdelleet ja muutama lämmitys/putkifirma vuosien saatossa asiaa on käynyt ihmettelemässä. Paisuntasäiliö on liian pieni (tai sitten ei). Paineen vaihtelu on kuitenkin ollut loogista: kesällä laskee ja kylmemmällä nousee. Kolmisen viikkoa sitten lämmityspuolen paineet nousivat n. 1.5 bar:iin. Laskin vettä varoventtiilistä n. 3-4 litraa ja paineet palasivat 1 bar:iin. Seuraavana päivänä paineet olivat taas n. 1.5 bar. Huomasin, että patteriverkon kiertovesipumppu alkoi äännellä eli sillä oli ilmaa. Lisäksi aina kun lämpöpumppu lähti lämmittämään käyttövettä, varaajasta/sinne menevistä putkista kuului julmettu lorina. Kolmannen tyhjennyskerran jälkeen soitin putkimiehen paikalle. Patterikierron pumppu ilmattiin. Kun puskurivaraajan ilmauskellon venttiiliä painettiin, varaajasta tuli niin paljon ilmaa, että paine meni nollille. Putkari laittoi puskurivaraajan ilmauskellon tilalle kahvaventtiilin, paisuntasäiliön esipaine asetettiin 0.6 bar:iin ja systeemi ilmattiin normaalisti, painetta lämmityspiiriin jätettiin 1 bar. Tämän jälkeen kaikki toimi ok n. viikon verran, kunnes 10 päivää sitten paineet olivat taas 1,5 bar. Tuosta päivästä lähtien joka aamu ja joka ilta paine on aina 1,4 – 1,5 bar ja joka aamu ja joka ilta olen ilmannut puskurivaraajan kahvaventtiilistä ja lämmitysvaraajalle menevät putket niissä olevista ilmausventtiileistä. Vettä en ole lisännyt kertaakaan, vaan ilmauksen jälkeen paine palaa aina n. 1 bar:iin. Järjestelmästä ei myöskään ole tullut vettä pois, sillä jostain syystä (ehkäpä asennusvaiheessa ei autosta muuta löytynyt…) varoventtiili on 3 bar. Olen pariiin kertaa avannut kaikkien pattereiden termostaatit ja kaikki patterit lämpenevät. Olen myös ilmannut kaikki patterit > 4 kertaa, ilmaa tulee vain yhdestä yläkerran patterista. Myös patteripiirin pumpun kiertonopeutta olen vaihdellut 1/2/3 –tehoilla, mutta sillä ei ole ollut vaikutusta ilman kertymiseen.
a) Mistä ilma järjestelmään kertyy? 10 vrk ilmailujen jälkeen tuntuu, että jostain sitä järjestelmään generoituu.
b) Miten ilmaongelmasta pääsee näppärimmin eroon? Vai voiko syynä olla jotain muuta?
Kun paineen nousut alkoivat olen myös huomannut, että pumppu ei jaksa lämmittää käyttövettä aina asetusarvoon 50 asteeseen, vaan heittää lämmityksen vastuksille n. 48 asteessa. Myöskään vastuksilla käyttövesi ei lämpene, vaan olen joutunut alentamaan pyyntilämpötilaa tilapäisesti, jotta vastukset saa pois päältä. Pumpun näytön mukaan energiaa tuotetaan veden lämmitykseen, mutta mitään ei tapahdu. Yhteistä näille kerroille on ollut, että lotina lämminvesivaraajassa on ollut todella voimakasta, eli siellä jossain on ollut rutosti ilmaa. Kun olen ilmannut käyttöveden meno/paluuputket pumpulta varaajalle, on pumppu alkanut lämmittää käyttövettä normaalisti.
c) voiko ilma olla syynä siihen, että lämpö ei siirry pumpulta varaajaan? Millainen kiertopiiri pumpulta varaajan lauhduttimelle on tilavuudeltaan, eli voiko pienikin ilmamäärä estää lämmön siirtymisen? Vai ovatko vastukset rikki?
Olen tiedustellut asiaa useammasta putki/lämmitysalan firmasta ja heidän mukaansa pienitehoiset kiertovesipumput eivät ilmaa järjestelmään ime, mutta selitystä ilmiöön en ole saanut. Ehkäpä tällä foorumilla asiaa on jo käsitelty, pikaisesti en vastausta asiaan täältä löytänyt.
-
Koko ongelma voi johtua liian pienestä lämmönjaon paisuntasäiliöstä.
Toinen ja mahdollisesti se todennäköisin syy voi olla kalvopaisunta-astian kumikalvoon tullut vuoto.
Kun paisariin lisätään ilmaa, se vuotaa kumikalvon reiän kautta lämmitysveteen.
Kun päästät ilmaa pattereista, vähenee lämmitysverkoston joustovara ja tulee ne isot painevaihtelut.
Joustovaran muodostaa tuo paisarissa oleva ilma.
Matias tässä tämän viestin jälkeen kertoo tuosta käyttöveden mahdollisuudesta vuotaa lämmitysverkkoon.
Sekin on mahdollista, mutta mistä sitten tulisi se ilma sinne lämmitysveteen.
Jos kuitenkin paine menee joskus ihan nollille, voi yläkerroksen pattereista mahdollisesti päästä ilmaa alipaineiseen systeemiin.
Järjestelmän paine ei saisi laskea alle 0.5 bar.
-
Vettä en ole lisännyt kertaakaan, vaan ilmauksen jälkeen paine palaa aina n. 1 bar:iin.
Yks harvinainen vikamahdollisuus vois olla käyttövesipuolelta pieni vuoto lämmitysverkkoon.
Jos tekisi käyttövesi- ja lämmitysvesi piireille painekokeen niin sillä selviäisi jos tuollaista vuotoa on
-
Itse ongelmasta epäilen samoja asioita kuin edelliset vastaajat.
Pariin yksityiskohtaan kommentteja:
Alusta asti lämmityspuolen paineet ovat vaihdelleet ja muutama lämmitys/putkifirma vuosien saatossa asiaa on käynyt ihmettelemässä. Paisuntasäiliö on liian pieni (tai sitten ei). Paineen vaihtelu on kuitenkin ollut loogista: kesällä laskee ja kylmemmällä nousee. Kolmisen viikkoa sitten lämmityspuolen paineet nousivat n. 1.5 bar:iin. Laskin vettä varoventtiilistä n. 3-4 litraa ja paineet palasivat 1 bar:iin. Seuraavana päivänä paineet olivat taas n. 1.5 bar.
1.5 bar ei varsinaisesti pitäisi olla liian korkea paine, joten en näe syytä laskea vettä pois systeemistä sen takia - erityisesti noin paljon.
Jos systeemissä on ilmaa, isompi paine auttaa ilmaa kertymään paikkoihin, joista se saadaan ilmattua pois.
Tämän jälkeen kaikki toimi ok n. viikon verran, kunnes 10 päivää sitten paineet olivat taas 1,5 bar. Tuosta päivästä lähtien joka aamu ja joka ilta paine on aina 1,4 – 1,5 bar ja joka aamu ja joka ilta olen ilmannut puskurivaraajan kahvaventtiilistä ja lämmitysvaraajalle menevät putket niissä olevista ilmausventtiileistä. Vettä en ole lisännyt kertaakaan, vaan ilmauksen jälkeen paine palaa aina n. 1 bar:iin.
Tuleeko sieltä ilmatessa pois nimenomaan ilmaa? Et laske merkittävää määrää vettä pois samalla?
Järjestelmästä ei myöskään ole tullut vettä pois, sillä jostain syystä (ehkäpä asennusvaiheessa ei autosta muuta löytynyt…) varoventtiili on 3 bar.
Stiebelin maalämpöpumpun mukana tulee 3 barin varoventtiilit, joten niitä on käytetty. Tuo on ihan riittävä, koska kaikki osat systeemissä kestävät enemmän kuin 3 bar.
Kun paineen nousut alkoivat olen myös huomannut, että pumppu ei jaksa lämmittää käyttövettä aina asetusarvoon 50 asteeseen, vaan heittää lämmityksen vastuksille n. 48 asteessa. Myöskään vastuksilla käyttövesi ei lämpene, vaan olen joutunut alentamaan pyyntilämpötilaa tilapäisesti, jotta vastukset saa pois päältä. Pumpun näytön mukaan energiaa tuotetaan veden lämmitykseen, mutta mitään ei tapahdu. Yhteistä näille kerroille on ollut, että lotina lämminvesivaraajassa on ollut todella voimakasta, eli siellä jossain on ollut rutosti ilmaa. Kun olen ilmannut käyttöveden meno/paluuputket pumpulta varaajalle, on pumppu alkanut lämmittää käyttövettä normaalisti.
c) voiko ilma olla syynä siihen, että lämpö ei siirry pumpulta varaajaan? Millainen kiertopiiri pumpulta varaajan lauhduttimelle on tilavuudeltaan, eli voiko pienikin ilmamäärä estää lämmön siirtymisen? Vai ovatko vastukset rikki?
Kun pumppu lämmittää, niin pysyykö se kuitenkin käynnissä? Eli kompressori käy tai vastukset pysyvät päällä?
Pumpun ja varaajien välisiä putkia voinee tunnustella kädellä, kulkeeko siellä lämmintä vettä ja missä putkissa (käyttövesivaraajaan vai lämmityspuolelle).
Jos lämmitys ei katkea virheeseen, niin pakko sen lämmön on johonkin siirtyä. Kohtalaisen pieni ilmamäärä voi todellakin haitata veden kiertoa putkissa, mutta tällöin lämpö ei pääsisi siirtymään mihinkään ja kompressori sammuisi virhetilanteeseen.
-
Kiitos kaikille nopeasta vastauksesta.
Tomppeli: Sama on käynyt mielessä. Meille lisättiin viime keväänä 2 patteria ja paisuntasäiliössä oli paineet vähissä -> asetettiin esipaine 0.6 bar:iin. Nyt kun putkari kävi, niin paineet oli vähissä ja taas lisättiin 0.6 bar. Kun viikolla suhautin paisarin venttiiliä, niin vain ilmaa tuli, joten totaalisen rikki se ei voi olla. Jos kalvo on rikki niin eikö paineen pitäisi elää putkiston veden lämpötilan mukaan? Nyt paineet jököttää 1,5 bar:n tuntumassa vaikka putki käsituntumalla olisikin ehtinyt jäähtyä. WPF pumpussa on ilmeisesti ennen paisaria jonkinmoinen sulku, osaako joku kertoa miten tuo pelittää, niin voisin katsoa paisarin esipaineet ilman että koko verkosta pitää laskea vedet.
Matias: Jos käyttövesipuoli vuotaisi, niin eikös vuoto silloin olisi käyttövesivaraajassa? Maalaisjärjellä lämmitysverkkoon pitäisi silloin tulla vettä tasaiseen tahtiin, ei ilmaa. Ilmailujen jälkeen paine tippuu aina takaisin n. 1 bar:iin.
Kimmo_L:
1) Laskin aluksi vettä pois, koska en tiennyt mitä tapahtuu (enkä tiedä vieläkään;-). Meillä on 50-luvulla rakennettu talo, jossa osa putkista on alkuperäisiä, joten halusin olla varovainen.
2) Kun ilmaan, sieltä tulee aina ilmaa. Pidän ilmausta auki sen aikaa, että verkosta tulee tasaiseti vettä, arvioisin että vettä on tullut poistettua 10 päivän aikana max 5 dl.
3) Viimeksi kun käyttöveden lämmitys katkesi, näyttöön taisi tulla "Kuumakaasu Max" hälytys tai jotain sen tapaista. Tämän jälkeen kompressori pysähtyi ja vastukset menivät päälle: ensin 1, sitten 2 ja viimein 3 mutta menovesi ei lämmennyt lisää. Eli ymmärtääkseni vastukset olivat päällä mutta pumppu ei käynyt. Huomasin samankaltaisen ilmiön kun viime viikolla laitoin antilegionellatoiminnon päälle. Aamulla lämpötila varaajassa oli alle 50 astetta, mutta vastukset olivat päällä (tai siis ainakin laitteen näyttö niin väitti). Kaikissa näissä tapauksissa yhteistä on ollut että lämminvesivaraajasta / pumpulle menevistä putkista kuuluu massiivinen lotina.
-
Matias: Jos käyttövesipuoli vuotaisi, niin eikös vuoto silloin olisi käyttövesivaraajassa? Maalaisjärjellä lämmitysverkkoon pitäisi silloin tulla vettä tasaiseen tahtiin, ei ilmaa. Ilmailujen jälkeen paine tippuu aina takaisin n. 1 bar:iin.
Vaihtoventtiili voi vuotaa niin että käyttöveden lämmitämisen sijasta osa vedestä meneekin varaajan käyttövesikierukasta ohi lämmitysverkkoon.
Tässä haku stiebel osiosta josta varmaan löytyy muita joilla on ollut samaa murhetta. Tuntuu olevan noissa koneissa tyyppivika/ominaisuus.
Haulla löydät lisää aiheesta tämä laittamani linkin lisäksi.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5734.msg92235;topicseen#msg92235
-
Vaihtoventtiili voi vuotaa niin että käyttöveden lämmitämisen sijasta osa vedestä meneekin varaajan käyttövesikierukasta ohi lämmitysverkkoon.
Vaihtoventtiilin vuotaminen aiheuttaisi, että käyttövesi ei lämpenisi niin hyvin ja lämmityspuoli mahdollisesti liikaa.
Paineisiin ja ilmaan sillä ei olisi vaikutusta.
Sen sijaan, jos käyttövesipuolella vaikka kierukassa olisi pieni reikä, suuremmassa paineessa olevaa käyttövettä voisi tunkeutua lämmityspuolen putkeen ja nostaa painetta sillä puolella. Tosin ilmaa sieltäkään ei pitäisi tulla.
Yksi lisämahdollisuus: eihän lämmityspuolen ja käyttövesipuolen varoventtiilien purkuputket ole yhteydessä toisiinsa?
Oikein tehdyssä molemmista pitäisi olla erillinen putki, jonka pää on vapaassa ilmassa siten, että vesi tippuu viemäriin. Putket eivät saa olla millään tapaa yhteiset (ilmaraon jälkeen viemärissä tietenkin, mutta ei ennen).
-
Josko vaikka olisi laudutin syöpynyt puhki ja kylmäaineethan kaasuuntuu ja päätyy lämmitysveteen.
-
Tässä haku stiebel osiosta josta varmaan löytyy muita joilla on ollut samaa murhetta. Tuntuu olevan noissa koneissa tyyppivika/ominaisuus.
Haulla löydät lisää aiheesta tämä laittamani linkin lisäksi.
Eipäs yleistetä! ;)
Joo, onhan tuo MFG-yksikkö ja siinä samalla vaihtoventtiili vaihdettu itselle jo pariin kertaan, mutta tämä bugi oli ymmärtääkseni vain tietyn vuosikerran koneissa, uusissa ja sitten myös paljon vanhemmissa homma ok.
Itsekin meinasin jo ehdottaa vaihtoventtiiliä, mutta kun en noista paineista ymmärrä, mikä menee mihinkin, niin olin hiljaa.
Ennen kuin tänne vaihdettiin se ekan kerran, niin huomasin sen siitä, että käyttövesi lämpeni puoli-ilmaiseksi lämmityksen lomassa.
Eli lämmitys vuosi käyttöveden puolelle.
Kuinka tarkkaan muuten pystyy putkia tunnustelemalla edes toteamaan, että venttiili vuotaa?
Kun kokeilin yksi päivä puskurille menevää kupariputkea, niin se oli muistaakseni yli 40 asteinen vielä juuri ennen puskuria.
Ja siirtymää koneen päältä on ehkä joku lähes metri. Oma diagnoosi oli se, että aika hyvin tuo lämpö johtuu kuparissa. Tai sitten venttiili vuotaa taas! :D
-
Josko vaikka olisi laudutin syöpynyt puhki ja kylmäaineethan kaasuuntuu ja päätyy lämmitysveteen.
Kun yksi kg R410A kylmäainetta kaasuuntuu 1bar ylipaineessa ja +30C lämpötilassa muodostuu kaasua n. 165 litraa.
Seuraavan kerran ilmattaessa kannatta tutkia poistuva kaasu "kylmäainehaistelijalla".
ATS
-
Vaihtoventtiilin vuotaminen aiheuttaisi, että käyttövesi ei lämpenisi niin hyvin ja lämmityspuoli mahdollisesti liikaa.
Näinhän tuo tekisi. Tosin käyttäjä kertoi laittaneensa vastukset pois päältä kun kone ei ole saavuttanut tavoiteltavaa käyttöveden lämpötilaa edes vastuksilla. Onko vastukset laitettu pois päältä ½h kuluttua vai 24h kuluttua? Tosin ilmaamisen jälkeen tilanne on ollut taas "normaali". Kännykän kanssa sählätessä näkö on valikoiva :)
Jokatapauksessa vastuksissa lienee myös jonkinlainen ylilämpösuoja joka saattaa olla lauennut järjestelmässä olevan ilman takia.
-
Onkos järjästelmässä vielä automaattisia ilmanpoistimia, saattaapi niiden toiminta muuttua päin vastaiseksi, ei poista ilmaa vaan imevät.
-
Jokatapauksessa vastuksissa lienee myös jonkinlainen ylilämpösuoja joka saattaa olla lauennut järjestelmässä olevan ilman takia.
Unohtui tämä mainita. Siellä on tosiaan ylilämpösuoja ja sen laukeamisesta ei tule ohjauslogiikkaan mitään virheilmoitusta. Lämmitys vastuksilla ei vaan toimi.
Jos on ilmaa lämmitysvesikierrossa ja ilmaa on tullut vastusten kohdalle, on todennäköistä, että tuo on lauennut.
Ylilämpösuojassa on reset-painike, jota painamalla sen saa resetoitua. Sen sijainti löytyy laitteen ohjekirjasta (vaihtelee vähän sen mukaan, minkä sukupolven/vuosimallin kone on).
-
Näyttääkö painemittari varmasti oikein? Jos vettä poistaa, niin paineet helposti tippuu liikaa ja kiertovesipumppu alkaa helposti äännellä koska ei saa vettä. Vettä ei pitäisi tulla mistään lisää eli vettä ei kuuluisi ottaa pois. Ainoastaan jos on ilmaa tai painetta on liian vähän, niin voisi lisätä vettä. Ylimääräinen vesi sitten tulee varoventtiilistä pois. 3 bar varo on varmaankin liian iso? En tiedä mikä itsellä on mutta epäilen että jotain 1.5 bar vanha varo lämmitysverkostossa. Kaivossa on sitten oikea järeämpi 3 bar varo mikä siinä kuuluu ollakin.
Täällä siis ainut painemittari on vanhassa puukattilassa. Se näyttää suoraan alaspäin muistaakseni 0.5 bar. Maksimiarvo 1.0 bar. Ja asteikosta yli noin 1.5 on maksimiarvo ja mittarin viisari on suoraan oikealle. Joskus tämän jälkeen vasta alkaa varoventtiili vuotaa vettä pois jos on liikaa painetta lämmitysjärjestelmässä. Ylimääräistä vettä voisi tulla lämmitysjärjestelmän täytön hanasta. Hanoja ilmeisesti kuuluu olla kaksi peräkkäin. Täällä on vain yksi vanha hana ja vanha takaisku joka on kylläkin aivan rikki, eli takaiskua ei ole.
Jos vettä poistaa 3-4 litraa, niin vaarana on tuo että kiertovesipumppu ei enää saa vettä ja pumppu alkaa pitämään kovaa mekkalaa.
Eli ei siellä välttämättä ilmaa ole vaan järjestelmässä on liian vähän painetta ja vesi ei kierrä.
Ja jos käyttöveden lämmityksen aikanakin kuuluu lorinaa, niin painetta varmaan on liian vähän.
Ei oikein syytä keksi, mutta vettä ei saisi ottaa pois. Kun painetta on 1 bar, niin vettä voisi vaikka lisätä sen verran että paine nousisi 1.5 bariin? Ehkä sitten alkaisi toimimaan. Ilmaa saa kyllä poistaa, mutta vettä ei saisi poistaa koska sitten paineet laskee.
Pumpun nopeus ei vaikuta ilman "kertymiseen" mitään. Voisiko lämmitysvaraajalle menevien putkien ilmausventtiilien kautta imeytyä ilmaa järjestelmään? Onko näissä ilmausventtiileissä ilmanpitävä tiivis korkki kireällä kiinni, että ilmaa ei pääse imeytymään väärään suuntaan sisälle järjetelmään? Painetta tulisi nostaa ja se yläkerran patteri tulisi ilmata hyvin. Eli kaikki kiertovesipumput pois päältä ja ilmaamaan ja lisää vettä järjestelmään. Ilmeisesti ilma menee sinne korkeimmalla olevaan yläkerran patteriin ja sinne hän ilma aina menee koska on pienin paine siellä. Voisiko yläkerran patteri imeä ilmaa ilmausruuvista? Eli painetta pitäisi olla riittävästi ja yhtään ilmaa ei saa tulla patterista vaan pelkkää vettä. Patteri kyllä jotenkin toimii vaikka siinä vähän ilmaa olisi, mutta järjestelmä taas ei välttämättä toimi.
Ilmasta pääsee helpoimmin eroon lisäämällä painetta ja välillä pumput kiinni ja sitten ilmaamalla. Ja samaa toistaen, kun ilmaa on saatu pois niin vettä kuuluu laittaa tilalle. Ilmaa ei mistään generoidu. Ilma vuotaa sisälle järjestelmään jos järjestelmässä on liian vähän painetta. Eli korkein yläkerran patteri voisi olla syy? Painetta kuuluu olla niin paljon että tähän korkeimmalla olevaankin patteriin riittää paine ja ilmaa ei silloin "generoidu" tämän patterin vuotavan ilmausventtiilin kautta?
Jos painetta on liian vähän, niin pumppu voi sen takia pysäyttää lämmitysken jo 48C kohdalla. Itsellä lämmittää todella mallikkaasti ainakin 54C asti pelkällä kompuralla ja en ole koskaan testannut että menisikö siitä vielä kuumemmaksikin, todennäköisesti menee vielä jonkun verran, mutta säästelen kompuraa. Mitään lorinaa sieltä ei kuulu kuulua. Jos kuuluu, niin vettä tulee lisätä ja jos ilmaa jostain saa pois, niin hyvä juttu. Kyllä ne putket kait 2 bar kestää? En tosin tiedä. Itsellä tosiaan vanhan painemittarin asteikko loppuu, niin en tiedä sitten todellista painetta. Mutta jotain vähän vajaa 1.5 bar, ehkä 1.4 bar olisi "ihanne". Jos puukattilalla lämmittää, niin tahtoo paine nousta, eli vettä joutuu vähentää tai sitten vettä vuotaa ylipaineventtiilin kautta pois. Mutta puukattilalla saa kuumentaa kattilan ja varaajan suht kuumaksi että paineet alkaisi "raketoimaan". Vanha paisuntasäiliö on suht iso, mutta itse paisuntasäiliön kunta on vähän niin ja näin että voi olla sekin rikki. Muistaakseni paisuntasäiliö on noin 100 litraa.
Jos vastuksillakaan ei käyttövesi lämpene, niin ehkä käyttövettä ei vaan ole? On vain ilmaa joka ei tosiaan oikein mitenkään lämpene. Eli kiertovesipumppu ei saa vettä ja vesi ei siis pääse liikkumaan kun pumpulla on vain ilmaa? Eli painetta lisää ja ilmaa pois.
Ehkä pumpun mukaan "vettä" lämmitetään ihan oikeastikin. Mutta koska ei ole vettä, niin vastukset vain lämpeävät kuivana. Eli vettä lisää ja painetta lisää olisi ohje. Kun painetta on enemmän puristuu se ilma paremmin kasaan ja kappas vaan järjestelmä toimii taas. Mutta paras konsti on varmaan ilmata kaikista mahdollisista hyvistä paikoista se ilma pois. Eli pumppujen imupuoli ehkä? Kaikkein korkeimmalla oleva patteri! Eli jos on eri korkuisia pattereita, niin ainakin täällä se ilma kulkeutuu juuri niihin kahteen isoimpaan ja korkeimpaan patteriin. Koska sinnehän se ilma ihan painovoimankin perusteella kuuluu mennä jos vain järjestelmässä on riittävästi vettä ja siis painetta. Eli itse vaan kylmästi nostaisin järjestelmän paineen siitä 1.0 lepotilasta 2.0, eli "tuplat", ja melko suurella todennäköisyydellä alkaa patterit ja käyttövesi lämpeämään paremmin. Voi vielä lorista kun ilmakin pääsee jostain "piilosta" liikkeelle, mutta sitten alkaakin sitten se ilmausurakka.
Lämminvesivaraajan lotina varmaan johtuu siitä että "tyhjään" lämminvesivaraajaan kaadetaan vähän vettä ja siitä tietysti seuraa lotisevaa ääntä. Tai sitten (kiertovesi)pumpusta kuuluu erilaisia sivuääniä koska välillä tulee vähän vettä ja välillä ilmaa pumppuun.
Ilmaus ei siis onnistu jos ei lisää reilusti vettä ja lisää myös painetta. Jo 1.0 bar "tyhjäkäynti" nosto toimivammalle 1.5 bar tekee varmaan jo lähes ihmeitä. Mulla itsellä on auton renkaissakin järkky paineet, 3.5 bar, kovat on. Toisaalta jonkun verran painetta kestää ne vanhat putketkin. -72 on täällä. On jopa -72 alkuperäinen öljy/puu kattila eikä se vielä ole ruvennut mistään vuotamaan. Edes kierukka ei vuoda (vielä).
-
a) Ilmaa ei kerry ehkä mistään. Sitä ilmaa vaan on ja ilma pakkautuu toimivuuden kannalta kriittisiin kohtiin ja sen jälkeen järjestelmä ei enää toimi. Korjaus paineen noisto "tyhjäkäynti" 1.0 -> 1.5 bar. Ja vettä ei saa sen jälkeen poistaa. Jos tuo tuntuu suurelta, niin edes 1.0 -> 1.25 bar.
b) Reilusti lisää vettä ja siis painetta. Tämän jälkeen voi saada sen ilman helpommin pois järjestelmästä. Itse ilmasin kaivon 700W kastelupumpulla. Eli täyttöryhmä, putket kiinni täyttöryhmään ja vesi kiertämään naturet sangossa (maalämpönestettä ja vettä). "Huonolla" 700W kastelumpumpulla sai maksimissaan 2.0 bar paineen ja sen jälkeen alkoi lyödä pumpun siivet tyhjää. Eli oli vähän huono pumppu, mutta ajoi todella hyvin asiansa. Keruupuolen varoventtiili on 3.0 bar joka tuli niben mukana, eli sieltä ei "vettä" tule tietenkään koskaan. Porauksen suunnittelusta myös painotettiin että kalvopaisuntasäiliö on "pakko" olla ja kaivo tulee paineistaa. Lapussa oli että takuun kannalta paine ei saa koskaan laskea alle 0.5 bar. Jos kaivossa (tai sitten vaikka lämmityksessä) on ilmaa, niin vaarana on laitteiden hajoaminen. Esim joku lämmönvaihdin "halki" tai kiertovesipumppu voi ottaa ehkä myös "kipeää". Lisäksi tasopaisunta-astiaa ei olisi saanut laitettua sinne kellariin mitenkään kun on niin matala tila.
C) vastukset on 99% varmuudella vielä ehjät. Hyvin pienikin määrä ilmaa estää veden kiertämisen. Ilma on syynä että lämpö ei pääse siirtymään esim sähkövastuksesta käyttövesivaraajaan.
Varaajassa on lämmityskierukka. En tiedä montako litraa mahtaa olla? Sitten on vain suoraa putkea joka menee lauhdutin, kiertovesipumppu, sähkövastus väliä. Eli kiertopiiri on niin lyhyt kuin se on mahdollista olla, eli vettä on hyvin hyvin vähän.
Täällä on kaksoisvaippavaraaja eli 160 L käyttövesi ja 45 L ulkovaippa. Eli tuo 45 L on se vesimäärä jota maalämpöpumppu lämmittää käyttövettä tehtäessä. Sekään ei toimi jos siinä on ilmaa ja siihen onkin ilmausruuvi koneen päällä. Painetta vaan pitää olla tarpeeksi että ilmat saa pois (sama paine kuin lämmitysjärjestelmässä). Ilma voi helposti kertyä sinne käyttövesi juttuun kun pumppu muutaman viikon käy.
d) Juu, pumppu ei voi mistään imeä ilmaa. Mutta puppu tuottaa painetta ja pumpun toisella puolella on alipaine ja ilma siihen kasaantuu ja pian järjestelmä ei enää toimi koska se ilma kulkeentui liian tärkeään paikaan ja vesi ei enää kierrä.
-
Tuli vahingossa kirjoitettua liian pitkästi.
Luin vielä juttusi uudelleen ja omituiselta vialta tosiaan vaikuttaa, eikä syytäkään keksi. 3 bar varoventtiili varmaankin menettelee. Onko 1, 2 vai 3 kerroksinen talo? Täällä pumppu on kellarissa ja pienen kellarin lisäksi on asuinkerros. Epäilisin viaksi jotakin yläkerran patteria joka "imisi" ilmaa sisäänsä ja siitä sitten ilma kulkeutuisi maalämpöpumpulle josta menisin käyttöveden lämmityskierukkaan ja lämmitys lakkaa toimimasta. Jos painetta on riittävän paljon joka tilanteessa, niin ilma ei ole silloin ongelma. Paine on korkeimmillaan silloin kun käyttövesi lämmitetään kompuralla 48C tai sähkövastuksella vieläkin kuumemmaksi ja silloin paine on tietysti vieläkin suurempi. Voisi nousta aivan arvauksella vaikkapa 1.5 -> 2 bar ja tämä vielä olisi normaalia?
-
Jos kuitenkin paine menee joskus ihan nollille, voi yläkerroksen pattereista mahdollisesti päästä ilmaa alipaineiseen systeemiin.
Järjestelmän paine ei saisi laskea alle 0.5 bar.
Tomppeli olikin jo vastannut :)
-
Kiitos kaikille nopeasta vastauksesta.
Tomppeli: Sama on käynyt mielessä. Meille lisättiin viime keväänä 2 patteria ja paisuntasäiliössä oli paineet vähissä -> asetettiin esipaine 0.6 bar:iin. Nyt kun putkari kävi, niin paineet oli vähissä ja taas lisättiin 0.6 bar. Kun viikolla suhautin paisarin venttiiliä, niin vain ilmaa tuli, joten totaalisen rikki se ei voi olla. Jos kalvo on rikki niin eikö paineen pitäisi elää putkiston veden lämpötilan mukaan? Nyt paineet jököttää 1,5 bar:n tuntumassa vaikka putki käsituntumalla olisikin ehtinyt jäähtyä. WPF pumpussa on ilmeisesti ennen paisaria jonkinmoinen sulku, osaako joku kertoa miten tuo pelittää, niin voisin katsoa paisarin esipaineet ilman että koko verkosta pitää laskea vedet.
Matias: Jos käyttövesipuoli vuotaisi, niin eikös vuoto silloin olisi käyttövesivaraajassa? Maalaisjärjellä lämmitysverkkoon pitäisi silloin tulla vettä tasaiseen tahtiin, ei ilmaa. Ilmailujen jälkeen paine tippuu aina takaisin n. 1 bar:iin.
Kimmo_L:
1) Laskin aluksi vettä pois, koska en tiennyt mitä tapahtuu (enkä tiedä vieläkään;-). Meillä on 50-luvulla rakennettu talo, jossa osa putkista on alkuperäisiä, joten halusin olla varovainen.
2) Kun ilmaan, sieltä tulee aina ilmaa. Pidän ilmausta auki sen aikaa, että verkosta tulee tasaiseti vettä, arvioisin että vettä on tullut poistettua 10 päivän aikana max 5 dl.
3) Viimeksi kun käyttöveden lämmitys katkesi, näyttöön taisi tulla "Kuumakaasu Max" hälytys tai jotain sen tapaista. Tämän jälkeen kompressori pysähtyi ja vastukset menivät päälle: ensin 1, sitten 2 ja viimein 3 mutta menovesi ei lämmennyt lisää. Eli ymmärtääkseni vastukset olivat päällä mutta pumppu ei käynyt. Huomasin samankaltaisen ilmiön kun viime viikolla laitoin antilegionellatoiminnon päälle. Aamulla lämpötila varaajassa oli alle 50 astetta, mutta vastukset olivat päällä (tai siis ainakin laitteen näyttö niin väitti). Kaikissa näissä tapauksissa yhteistä on ollut että lämminvesivaraajasta / pumpulle menevistä putkista kuuluu massiivinen lotina.
Talvella paine taitaa vähän nousta koska lämmitysvesi on kuumempaa. Mutta kai paisuntasäiliö jollain lailla nyt vielä toimii. Minkä kokoinen se paisuntasäiliö on?
Jos lasket vettä pois, niin saako painemittarin nollaan asti? Ei tosin kannata varmaan kokeilla. Kai se kumminkin alle 1 barin menee? Epäilyttää vaan vähän painemittarin toimivuus.
Kun ilmaat järkestelmää tulee vettä samalla lisätä. Eli nostaa paine takaisin 1 bar siihen 1.5 bar jossa se kuuluu olla. Veden määrää on vaikea arvioida. Mutta jos painemittari näyttää 1.5 bar, poistat ilmaa ja paine laskee niinkin radigaalisti kuin 0.5 bar, niin vettä täytyy "ehdottomasti" lisätä sama määrä, eli painemittari näyttää silloin taas 1.5 bar. Lisäksi vesi voi ehtiä vähän jäähtyä, eli voi lisätä ehkä vähän vielä enemmän vettä, 1.6 bar? Vetta ei saisi koskaan poistaa. Jos poistaa, niin tulee sen ilman kanssa todella suuria ongelmia. Ja jos poistaa ilmaa, niin tulee lisätä vettä että paine pysyy riittävän isona, eli vähintään se normaali 1.5 bar, enemmänkin saa olla.
Ehkä vanhoille putkille pienimmän rasituksen saisi jos siellä yläkerrassa olisi avopaisuntasäiliö, eli vedenpinnan taso eläisi "paineen" mukaan. Tai sitten riittävän iso kalvopaisuntasäiliö joka varmasti toimii. Sillä saa pienen heilunnan järjestelmän paineeseen. Nyt on aika vähän lämmitysvettä kun on 100 L puskuri ja 11 patteria. Eli vähän varmaan paine heiluu, riippuen pattereiden lämmitysveden lämpötilasta. Sitten taas kun patterit jäähtyy on matala paine ja joku patteri voi imaista ilmaa sisälle, jos ne ilmausventtiilit ei ole täysin kireällä. Reippaalla paineella voi sitten ilma vuotaa epätiiviin ilmausventtiilin kautta pihalle järjestelmästä. Ilmeisesti siellä kellarikerroksessa on korkein paine ja yläkerran pattereissa taas paine on matalin.
-
Näinhän tuo tekisi. Tosin käyttäjä kertoi laittaneensa vastukset pois päältä kun kone ei ole saavuttanut tavoiteltavaa käyttöveden lämpötilaa edes vastuksilla. Onko vastukset laitettu pois päältä ½h kuluttua vai 24h kuluttua? Tosin ilmaamisen jälkeen tilanne on ollut taas "normaali". Kännykän kanssa sählätessä näkö on valikoiva :)
Jokatapauksessa vastuksissa lienee myös jonkinlainen ylilämpösuoja joka saattaa olla lauennut järjestelmässä olevan ilman takia.
Lisäksi aina kun lämpöpumppu lähti lämmittämään käyttövettä, varaajasta/sinne menevistä putkista kuului julmettu lorina.
Jos lämpöpumpussa on ns virtauslämmitin niin jonkin virhetoiminnan takia voi tulla tilanne että vastus lämmittää mutta vastuselementissä ei ole virtausta(kiertopumppu pysähtynyt tms) joten muodostuu paikalliskiehumista ja silloin järjestelmässä paine nousee ja ilmaa muodostuu runsaasti. ::)
-
Hei, kiitos jälleen lukuisista vastauksista.
Matias: Mistäköhän virtauslämmittimen olemassolon pystyis tarkastamaan, pumppu on Stiebelin WPF7?
Vaihtoventtiilistä: Kun pumppu lämmittää käyttövettä niin selkeästi vain lämminvesivaraajalle menevät putket lämpenevät ja lämmityspiirin putket pysyvät kylminä. Ja vastaavasti toisinpäin. Eli kuvaustenne mukaan vaihtoventtiilin pitäisi olla kunnossa.
Seppaant & Euroshopperi: Mikä tuo kylmäainehaistelija on? Pystyykö lauhduttimen kunnon jollakin keinolla toteamaan esim. silmämääräisesti tai vaikka kaasujen paineita tarkkailemalla? Pumppu + muut "pannuhuonelaitteet" on asennettu uutena 2011, joten pitäisin syöpymää epätodennäköisenä, toki kaikki on mahdollista.
Kimmo_L & fraatti: Jos vastusten ylilämpösuoja laukeaa, niin ilmeisesti laite ottaa silloin vastukset pois päältä? Tällöin laitteen näytöllä ei pitäisi näkyä lämmitysvastusten synbolia vai onko mahdollista, että vastussymboli näkyy vaikka ylilämpösuoja on lauennut? Kun antilegionella oli päällä, kävin pumpulla n. klo 7 aamulla ja tuolloin vastussynboli #3 loimotti näytöllä. Käsittääkseni antilegionellan pitäisi mennä automaattisesti päälle klo 01:00 yöllä. Muissa tapauksissa olen ottanut vastukset pois käytöstä n. 1/2 tunnin odottelun jälkeen. Missä ajassa vastusten vaikutus pitäisi näkyä?
JVTL & jm82: Talo on kolmikerroksinen (kellarillinen) rintamamiestalo. Nostokorkeutta painemittarilta yläkerran patterien ylälaitaan on arviolta n. 6 m, joten mielestäni 1 bar pitäisi riittää. Ilmailujen seurauksen paine ei ole laskenut viimeisen 11 päivän aikana alle 1 bar:in, joten voisiko yläkerran patterit silti imeä ilmaa? Pumpun lämmityspuolen putkessa (muistaakseni menopuolella) heti pumpun jälkeen on vielä yksi ilmauskello. Itse olen pohtinut josko kyseisestä kellosta patteriverkon kiertopumppu saisi imettyä ilmaa, mutta useampi lämpö/putkialan ammattilainen on sanonut, että kiertovesipumpun teho ei tähän riitä. Mutta olisiko tämä jossakin tilanteessa kuitenkin mahdollista?
Aikaisemmissa viesteissä epäiltiin paisuntasäiliötä. Epäilen, että tällä on ainakin jotain vaikutusta asiaan. Nythän kolmen kuukauden aikana sinne on kompuralla isketty kahteen otteeseen 0.6 bar:in paineet. Jos kalvo vuotaa tossa paineessa, mutta pitää sisällään ilmat kun mennään alle 0.1 bar:in (niin että venttiilistä sihauttamalla kaikki näyttäisi olevan kunnossa), niin tilanne kuulostaisi loogiselta. Onko kukaan vekslaillut/vaihtanut Stiebelin paisuntasäiliötä (24 L)?
-
Matias: Mistäköhän virtauslämmittimen olemassolon pystyis tarkastamaan, pumppu on Stiebelin WPF7?
Eipä ole WPF mallista kuvaa mutta WPC mallissa on putkessa vaihtoventtiilin alla.
http://aijaa.com/sZt6cP
-
Jos systeemi on toiminut ongelmitta viisi vuotta ja nyt muutama viikko sitten on ilmennyt pahoja ilmaongelmia, niin syynä voi olla että jokin on muuttunut, muutettu tai jotain on rikkoutunut.
"Ilmaa" voi putkistoon päästä kolmella tavalla.
- Lisättäessä vettä järjestelmään erkanee lisävedessä olleet kaasut järjestelmään. Tässä tapauksessa ei todennäköistä, koska vettä lisätty vain vähän.
- Jos paine on jossakin kohtaa järjestelmää ympäröivää ilmanpainetta pienempi (putkistossa alipaine), voi ilmaa imeytyä putkistoon. Jos painemittari näyttää oikein, ei tämäkään vaikuta todennäköiseltä, koska jo 0,6 bar paine pitää ylimmätkin patterit ylipaineisina.
- Kylmäainevuoto lauhduttimesta lauhduttimen vesipuolelle. Tätä mahdollisuutta ei ole vielä suljettu pois.
Mielestäni marssijärjestys on seuraava
1) Painemittarin tarkastus
2) Kylmäainepiirin tarkastus
1) Painemittarin tarkastus:
- Pysäytä kiertovesipumppu ja estä Stiebelin käynnistyminen
- Ilmaa järjestelmä mahdollisimman hyvin
- Laske vettä pois niin paljon kun tulee, varo että vesityksestä ei mene ilmaa putkistoon
- Sulje vesitysventtiili
- Avaa ylimmän patterin ilmausnippa, tällöin patteriin imeytyy jonkin verran ilmaa
- Nyt pitäisi painemittarin näyttää vesipatsaan hydrostaattista painetta, korkeusero painemittarin ja ylimmän patterin välillä metreissä jaettuna kymmenellä. Jos korkeusero on 6 m, pitää mittarin näyttää 0,6 bar.
- Jos mittari näytti oikein nosta paine vettä lisäämällä ja ylin patteri ilmaamalla 1 bar:iin. Ellei niin vaihda mittari.
2) Kylmäainepiirin tarkastus on ammattitaitoisen kylmälaiteasentajan työtä.
Häneltä pitäisi myös löytyä kylmäainevuodon "haistelija".
Kylmäainevajaus pienentää myös lämmitys- ja käyttöveden teon tehokkuutta.
ATS
-
Kiitos seppaant selkeistä ohjeista. Tarkistan painemittarin ja samalla paisuntasäiliön kunnon viikonlopun aikana.
Sitten asian vierestä: En ole muilta kiireiltäni ehtinyt perehtyä pumpun sielunelämään sen syvällisemmin, lämpöä ja lämmintä vettä kun on tähän asti riittänyt. Joskus olen cop arvoja laskeskellut (WPF v. 2011 ei anna cop:ia suoraan) ja hieman ne on mielestäni alakanttiin olleet eli < 3. Tällä foorumilla pumppujen optimoinnista on keskusteltu, mutta löytyisikö jostain kootusti aloittelijan ABC, miten pumppu pitäisi säätää ja esim. millaiseen hyötysuhteeseen keskivertopumpulla pitäisi päästä näillä asetuksilla?
-
Sitten asian vierestä: En ole muilta kiireiltäni ehtinyt perehtyä pumpun sielunelämään sen syvällisemmin, lämpöä ja lämmintä vettä kun on tähän asti riittänyt. Joskus olen cop arvoja laskeskellut (WPF v. 2011 ei anna cop:ia suoraan) ja hieman ne on mielestäni alakanttiin olleet eli < 3. Tällä foorumilla pumppujen optimoinnista on keskusteltu, mutta löytyisikö jostain kootusti aloittelijan ABC, miten pumppu pitäisi säätää ja esim. millaiseen hyötysuhteeseen keskivertopumpulla pitäisi päästä näillä asetuksilla?
Hyötysuhde riippuu merkittävästi talosi lämmönjakojärjestelmästä eli lämpöpattereista. Miten kuumaa vettä pattereihin tarvitsee ajaa, että talo pysyy lämpimänä. Mitä viileämpi vesi riittää, sen parempi hyötysuhde maalämpöpumpulle tulee.
Millaista lämmityskäyrän asetusta olet käyttänyt (parameterit "lam-kayra" ja "huonelamp")?
Onko pattereissa termostaatteja (lämmityskäyrä kannattaa asettaa mahdollisimman pieneen lukemaan, millä talo pysyy vielä sopivan lämpimänä, ja pattereiden termostaatit mahdollisimman suurelle asetukselle, jotta ne pysyvät pääasiassa auki)?
Miten kellarin lattialämmityksen vettä ohjataan ja onko siellä termostaatteja?
-
Kiitos seppaant selkeistä ohjeista. Tarkistan painemittarin ja samalla paisuntasäiliön kunnon viikonlopun aikana.
Sitten asian vierestä: En ole muilta kiireiltäni ehtinyt perehtyä pumpun sielunelämään sen syvällisemmin, lämpöä ja lämmintä vettä kun on tähän asti riittänyt. Joskus olen cop arvoja laskeskellut (WPF v. 2011 ei anna cop:ia suoraan) ja hieman ne on mielestäni alakanttiin olleet eli < 3. Tällä foorumilla pumppujen optimoinnista on keskusteltu, mutta löytyisikö jostain kootusti aloittelijan ABC, miten pumppu pitäisi säätää ja esim. millaiseen hyötysuhteeseen keskivertopumpulla pitäisi päästä näillä asetuksilla?
Täällä olen ottanut pattereista ne termostaatit kokonaan irti. Eli pattereista saa silloin kaikkein parhaimman tehon. Lisäksi vaikuttaa myös että miten nopeasti lämmitysvesi kiertää pattereissa. Jos lämmitysvesi kiertää liian hitaasti on patteri vain yläreunasta kunnolla kuuma ja alareunasta voi olla ehkä vähän viileämpi. Oikein todella suuresta virtauksesta voi tulla ongelmaksi patterin kohina, jos siellä on jotain paikkoja jotka "ahdistaa" virtausta.
Jos noilla tulee jotain parannusta, niin voi tulla kuuma. Sitten vain lämpökäyrää tai lämpötilaa säätämään. Lämpökäyrä saisi olla niin loiva kuin vain "toimii". Huonelämpötila-anturi saattaisi olla hyödyllinen jos Stiebeliin sellainen on. Itsellä ei ole tuota anturia, vaikka pumpussa olisi kyllä paikka johon anturin saisi kiinni. Ulkolämpötila-anturi pitää kai olla varjon puolella ja sellaisella paikalla että näyttää tarkasti oikean lämpötilan. Täällä ulkolämpötila-anturi on koillis puoleisella seinällä eli lähes aina varjon puolella. Aamulla saattaa aurinko siihen vähän ottaa, mutta ei haittaa mitään.
-
Hei,
Tarkastin painemittarin seppaantin ohjeiden mukaisesti: nostokorkeutta painemittarilta yläkerran pattereiden yläputkelle on n. 4,2 m ja mittari näytti karvan verran alle 0,4, eli mittari OK.
Samalla tarkastin paisarin esipaineen, joka oli 0,5 bar eli OK.
Tämän jälkeen lisäsin paineet 0,9 bar:iin, ilmasin ylimmät patterit ja kaikki "pannuhuoneen" ilmattavissa olevat kohteet. Sitten lisäsin vettä putkiliikkeen ohjeiden mukaisesti (suosittelivat "poolausta", jos järjestelmässä olisi isompi ilmatasku) täyttöventtiilistä ja samaan aikaan juoksutin ulos vettä puskurivaraajan päällä olevasta palloventtiilistä letkulla lattiakaivoon. Jonkin aikaa kuului "röhinää", mutta heti kun veden juoksu oli tasaista jätin paineet tohon 0,9 bar:iin.
Kun laitoin pumpun päälle, ensimmäiseksi alkoi lotina käyttöveden lämmityspiiristä ja saman tien pumppu pysähtyi ja antoi "alapaine", virheilmoituksen. Käyttöohjeiden ratkaisu asiaan "Tarkasta kylmäaineen täyttömäärä" taitaakin antaa vihiä siitä, että seppaant ja euroshopperi olivat oikeassa, eli vika on ilmeisimmin kylmäainepuolella. Soitan huoltomiehen paikalle maanantaina.
Mistä kohtaa pumppua käyttöohjeessa mainittu "näkölasi"sijaitsee?
-
Se käyttöveden lämmityspiirikin pitäisi jollain konstilla ilmata.
Ehkä vaihtoventtiiliä saisi itse käännettyä jollain konstilla kiinni ja auki. En tiedä sitten miten tuon merkkisessä pumpussa saa tehtyä.
-
Sitten lisäsin vettä putkiliikkeen ohjeiden mukaisesti (suosittelivat "poolausta", jos järjestelmässä olisi isompi ilmatasku) täyttöventtiilistä ja samaan aikaan juoksutin ulos vettä puskurivaraajan päällä olevasta palloventtiilistä letkulla lattiakaivoon. Jonkin aikaa kuului "röhinää", mutta heti kun veden juoksu oli tasaista jätin paineet tohon 0,9 bar:iin.
Kun laitoin pumpun päälle, ensimmäiseksi alkoi lotina käyttöveden lämmityspiiristä ja saman tien pumppu pysähtyi ja antoi "alapaine", virheilmoituksen.
Jos käyttövesivaraaja on täynnä kylmää vettä niin alapaine hälytys voi johtua ihan tuostakin.Lämmitä käyttövesivaraajaa sähkövastuksella n 35 asteiseksi ja kokeile sitten käynnistää kompressori uudestaan.
-
Ja kas, pumppu lähti käyntiin toisella yrittämällä ja lämmittää käyttövettä, eli ilmeiseti hälytys tuli Matiaksen mainitsemasta syystä.
Itsekkin mietin auttaako normaali ilmaus käyttöveden lämmityspiirin ilmaukseen. Onko kellään tästä kokemusta? Tossahan on ilmausventtiilit varaajalle menevissä putkissa, mutta putket jäävät varaajan yläpinnan alapuolelle. Onko ajatuksessa mitään tolkkua: Jos laittaisi lämmityksen pyynnin niin alas, ettei pumppu heti lähtisi lämmittämään lämmityspiiriä kun on saanut käyttöveden tehtyä ja laittaisi pumpun seis heti kun käyttövesi on valmis??? Jäisikö vaihtoventtiili tällöin käyttöveden lämmitysasentoon?
Muuten, onko kiertovesipumppujen ja itse maalämpöpumpun sammuttamiseen sivistyneempiä tapoja kuin laittaa ne turvakytkimestä virrattomaksi?
-
Nyt kun lämmityskausi on alkanut, niin kannattaa ruuvata niistä automaattisista ilmakelloista korkit auki, niin koko järjestelmä ilmaantuu talven aikana, kunhan huolehdit, että paine pysyy jatkuvasti n. 1 bar hujakoilla. Keväällä taas sitten ruuvaat korkin kiinni ja huolehdit paineista, ettei romahda. En tiedä paljonko muilla on noita paisunta-astioita, mutta ittellä on siis sen pumpun mukana toimitetun lisäksi 80 L paisunta. Eli yhteensä 18 + 80 L. Ja lattialämmitys koko huushollissa. Joskus oon miettiny, että monella kaverillakin on pelkästään se 18 L, niin mitenhän ahtaa riittää, jos vielä pattereitakin. Meinaan ne läpötilaerot vuoden aikojen mukaan saa melkoista paineheittelyä aikaan jo mullakin. Saati jos on patterit. Laskureitakin taitaa olla astian koolle. Tai ainakin kaava löytyy. Itse olen noita automaattisia ilmaimia pitänyt erinomaisina sen jälkeen, kun 12 v sitten lisättiin tuo 80 L kalvoastia. Sitä ennen lotisi syksyisin ihan järjestään.
-
N.10% paisari kokonais vesimäärästä.
-
Minulla on vain kymmenen litran paisuntasäiliö, ja lattiassa on aika tarkkaan 2000m 16mm putkee, sisähalkaisia oli vissiin 12mm. Paine vaihtelee maksimissaan kymmenyksen kesä-talvi aikana, 1.2-1.3 baaria, eli hyvin riittää pienempikin lämmönhukkaaja tuohonkin hommaan.
-
Minulla on vain kymmenen litran paisuntasäiliö, ja lattiassa on aika tarkkaan 2000m 16mm putkee, sisähalkaisia oli vissiin 12mm. Paine vaihtelee maksimissaan kymmenyksen kesä-talvi aikana, 1.2-1.3 baaria, eli hyvin riittää pienempikin lämmönhukkaaja tuohonkin hommaan.
Tuo olisi varmaan monessa tapauksessa liian pieni, mutta laattalattian takia lämpöikkuna on pienin mahdollinen, niin se menee näköjään hyvinkin. Sulla tulee varmaan alle 300 L kokonaisnestemäärä järjestelmään. Mulla tulee arviolta 500 L varaajan verran heti lisää, mutta taitaa jäädä silti alle 1000 L. Mutta siis paisunta on mulla ihan ihan kohdillaan, kun vielä tuo aurinkolämpökin nostaa joskus reilustikin lämpöjä varaajassa.
-
Itsekkin mietin auttaako normaali ilmaus käyttöveden lämmityspiirin ilmaukseen. Onko kellään tästä kokemusta? Tossahan on ilmausventtiilit varaajalle menevissä putkissa, mutta putket jäävät varaajan yläpinnan alapuolelle. Onko ajatuksessa mitään tolkkua: Jos laittaisi lämmityksen pyynnin niin alas, ettei pumppu heti lähtisi lämmittämään lämmityspiiriä kun on saanut käyttöveden tehtyä ja laittaisi pumpun seis heti kun käyttövesi on valmis??? Jäisikö vaihtoventtiili tällöin käyttöveden lämmitysasentoon?
En tiedä, mitä tarkoitat "normaalilla ilmauksella".
Stiebelissä saa kuitenkin kytkettyä huoltovalikon kautta vaihtoventtiilin käyttövesiasentoon ja kiertovesipumpun päälle. Kun menet huoltovalikkoon ja valitset kohdan "Reletesti", sitten pyöritä kunnes näytössä lukee "Vaihtoventtiili". Tällöin pitäisi vaihtoventtiilin siirtyä käyttövesiasentoon ja kiertovesipumppu on samaan aikaan päällä. (Huomaa, että kun siirryt siinä reletestin sisällä kohdasta toiseen, aina se laite, minkä nimi lukee näytössä, saa sähköä - eli älä jää esimerkiksi vastusta testaaviin kohtiin pitkäksi aikaa turhaan.)
Auttaako tuo sitten ilmaukseen, riippuu siitä, missä sinulla on ilmanpoistoventtiilit. Ainakin sillä pystyy pyörittämään vettä käyttövesipuolella ilman lämmitystä.
-
Minkäs kokonen paisari nyt olikaan topikin alottajalla vai oliko jollain rivillä jo mainittu?
-
Hei , kiitos jälleen vastaajille.
Viikko sitten tehtyjen "ilmailujen" jäljiltä paineet ovat pysyneet menneen viikon 0,9 bar:ssa. Ainut muutos minkä tein viikko sitten oli, että laskin käyttöveden pyynnin tuolloin 40 asteeseen. Tässä muutamia huomioita:
1) Puskurivaraajaan, jossa ongelmien alkamisesta asti on ollut aina paljon ilmaa, ei ole kertynyt ilmaa.
2) Yläkerran pattereissa ja käyttövesivaraajassa oli ilmaa. Ilmasin patterit ja "varaajan" pumpulta varaajalle menevistä ilmauspisteistä. Ilmauksen seurauksena paine laski 0,9 -> 0,8 bar, joten lisäsin vähän vettä.
3) Laskeskelin viikon aikana pumpun cop arvoja. Lämmityspuolella oltiin yleensä arvoissa 3,1 -3,3, mutta käyttövedessä järjestään luokassa 1,6.
4) Kun asetin käyttöveden pyynnin 45 asteeseen, alkoi taas hirveä lotina käyttövesivaraajassa/varaajalta pumpulle menevissä putkissa. Pumppu kävi n. 5 sekuntia, jonka jälkeen tuli kuumakaasuhälytys, pumppu sammui ja vastukset menivät päälle. Kuumakaasuhälytyksen toipumisaikana vastukset eivät lämmittäneet vettä, käyttövesi alkoi lämmetä vasta kun pummppu lähti käyntiin. Vesi varaajassa ei kuitenkaan lämmennyt koskaan yli 44 asteen, vaan pumppu sammui hetken käytyään aina kuumakaasuhälytykseen. Vastukset olivat koko ajan päällä. Looppia jatkui n. 2 tuntia, jonka jälkeen laskin pyynnin takaisin 40 asteeseen, jolloin sain vastukset pois päältä.
5) Tämän jälkeen pumppu lähti lämmittämään normaalisti talon lämmitysverkkoa, eikä kuumakaasuhälytystä tullut. Rajoitus menovedelle on 35 astetta.
JVTL: pumpussa on 24 litran sisäinen paisari. Otin patterien mitat ylös, joten pitää ynnäillä lämmityspiirien kokonaisvesimäärä.
Kimmo_L: "Normaalilla" ilmauksella yritin tarkoittaa ilmausta siinä tilanteessa, että vaihtoventtiili on kytkeytyneenä lämmityspiiriin. Ajattelin, että jos vaihtoventtiili on käyttövesiasennossa, niin ilmat ehkä saisi helpommin pois. Käytännöstä en sitten tiedä. Ilmanpoistoventtiilit sijaitsevat pumpulta varaajalle menevien (sekä meno että paluu) putkien korkeimmassa kohdassa. Nuo ventiilit jäävät n. 40 cm varaajan ylälaidan alapuolelle. Lauhdutinhan lienee jossain varaajan keskikohdalla? Varaaja on SBB 301. Ilmanhan täytyy pyöriä pumpun ja varaajan lauhduttimen välillä eikö vaan? Onko vinkkiä miten sieltä ilman saisi pois?
Olin yhteydessä myös Stiebelin merkkihuoltoon ja suosittelivat alkutoimenpiteeksi lisäpaisuntasäiliön asennusta. Ko. henkilö ei äkkiseltään pystynyt pumpun käytöstä selittämään, mutta hänen mukaansa esim. kylmäaineen vuotaminen olisi epätodennäköistä. Yritin etsiä kylmäaineen tarkastuksen näkölasia kylmäainepiiristä, mutta en löytänyt, liekö sitä ollenkaan v. 2010 WPF mallissa? Onko tuo mainittu 10 % OK paisuntasäiliölle?
-
Omassa systeemissä 500 l+700 m ja 80 paisari ja paineet pysyy siinä mitkä laittaa, hieman liian iso pytty kylläkin.
-
Hei,
Laskin vesitilavuuden (Patterien vesimäärät Purmon sivuilta, lattialämmityssuunnitelmasta 12 l -> pyöristäen ylöspäin 15 l, muut putket arviolta):
lattialämmitys: 15 l
puskurivaraaja: 100 l
patterit (11 kpl, 60 cm/C22/C33): 103 l
arvio muista putkista: 40 l
yhteensä 258 l. Kuvittelin, että olisi ollut enemmänkin...
-
Paljonko lämpöpumpun sisällä on kiertovettä varastossa?
Onko se huomioitu tässä laskelmassa?
-
Niinpä, eli tuohon 258 litraan pitää lisätä ainakin paisarin vesimäärä, oisko se noin puolet tilavuudesta eli 12 litraa. Pumpun sisällä ei liene vettä muuten suuria määriä?
-
Veden tilavuuden muutos lämpötilan funktiona ei ole mitenkään lineaarinen.
Jos haluaa käyttää jotain lineaarista kerrointa,
niin se voisi voisi olla lämpöpumpun toimintalämpötila-alueella noin 0,00063 /(lK) (litraa ja astetta kohden).
Jos vesitilavuus olisi 270 litraa ja lämpötilan vaihtelu maksimissaan noin 50 astetta,
voisi suurin mahdollinen tilavuuden muutos olla noin 0,00063 x 270 x 50 = 8,5 litraa.
Tämä on siis tilavuuden muutos, joka ei ole ollenkaan sama, kuin paisunta-astian tilavuus.
Paisarin tilavuus pitää olla huomattavasti suurempi, koska sen toiminnassa on huomattavan paljon ns. kuollutta tilavuutta.
Paisunta-astian tilavuuden tulee olla ainakin 3 kertaa suurempi, kuin tuo tilavuuden muutos.
Mieluummin sitäkin suurempi, koska paisunta-astia ei ole läheskään aina oikein paineistettu.
-
Koska Stiebelin merkkihuolto ei yhteydenotoista huolimatta ole tänne asti ehtinyt, niin konsultoidaan foorumia, vikahan ei mihinkään ole itsestään kadonnut: Puskurivaraajaan ei ole enää kertynyt ilmaa, mutta aina kun käyttövettä lämmitetään niin lotina alkaa varaajasta. Samaten käyttöveden lämmityksen jälkeen varaajan putkissa on aina ilmaa, kuten olen aikaisemmin kuvaillut.
Pumppu ei pysty lämmittämään menovettä yli 44 asteen. Näillämain tulee aina kuumakaasuhälytys, (kaasun lämpötila nousee 130 asteeseen), ja kompressori pysähtyy. Tällöin myös vastukset menevät päälle.
a) Mistä kuumakaasun nousu 130 asteeseen näin matalalla menoveden lämpötilalla voi johtua?
Kun kompressori on pysähtynyt,vastukset eivät lämmitä vaan menovesi alkaa viiletä. Maalaisjärjellä kW tason lämmitys n. 40 asteisessa vedessä pitäisi näkyä jotenkin. Menovesi alkaa lämmetä vasta kun kompressori lähtee käyntiin, mutta lämmitys tyssää aina kuumakaasuhälytykseen kun menovesi on n. 44 asteista.
b) Pitäisikö vastusten vaikutus näkyä jotenkin edellämainitussa tilanteessa?
Ymmärrän, että paisuntasailiö vaikuttaa lämmitysverkoston paineenvaihteluihin tai on osasyyllinen niihin. Mutta:
c) Voiko paisuntasäiliön toimimattomuudella/väärällä mitoituksella olla mitään vaikutusta kohtiin a) ja b)?
Menovesimaksimi on asetettu 35 asteeseen, en ole kokeillut jaksaako pumppu lämmittää menovettä yli 44 asteen lämmityskäytössä.
-
...
a) Mistä kuumakaasun nousu 130 asteeseen näin matalalla menoveden lämpötilalla voi johtua?
Kun kompressori on pysähtynyt,vastukset eivät lämmitä vaan menovesi alkaa viiletä. Maalaisjärjellä kW tason lämmitys n. 40 asteisessa vedessä pitäisi näkyä jotenkin. Menovesi alkaa lämmetä vasta kun kompressori lähtee käyntiin, mutta lämmitys tyssää aina kuumakaasuhälytykseen kun menovesi on n. 44 asteista.
b) Pitäisikö vastusten vaikutus näkyä jotenkin edellämainitussa tilanteessa?
Ymmärrän, että paisuntasäiliö vaikuttaa lämmitysverkoston paineenvaihteluihin tai on osasyyllinen niihin. Mutta:
c) Voiko paisuntasäiliön toimimattomuudella/väärällä mitoituksella olla mitään vaikutusta kohtiin a) ja b)?
Menovesimaksimi on asetettu 35 asteeseen...
Kuumakaasun lämpötilan nousu voi kertoa kompressorin huonosta kunnosta tai liian vähäisestä kiertoveden virtauksesta lauhduttimen läpi.
Lauhdutinta ei siis jäähdytettäisi riittävästi, lämpötehoa ei siirry tarpeeksi hyvin lauhduttimelta lämmitysjärjestelmään.
Paisuntasäiliö ei vaikuta kuumakaasun lämpötilan nousuun, jos kuitenkin lauhduttimen läpi virtaa riittävästi kiertovettä, ettei lauhdutin pääse liian kuumaksi.
"Menovesimaksimi on asetettu 35 asteeseen"... Onko tuossa kirjoitusvirhe, kyseessä on patterilämmitteinen kohde.
-
Tomppeli: Ei tossa ollut kirjoitusvirhettä. Tosin menoveden säätö voi olla virheellinen, itse kun en lämmitysasioista juuri ymmärrä... Tarkoitus oli itse asiassa tästäkin asiasta kysyä, olen vain yrittänyt pitää kirjoittelun akuutimmassa ongelmassa. Mutta nyt kun kysyit:
Meillä on kellarissa n. 20 m^2 lattialämmitys, jossa olen pitänyt kesälläkin lämpöä. Pattereissa on termostaatit, jotka avasin kokonaan kuten jm82 ehdotteli. Patteripiirin paluun pyyntilämpötila on huomattavasti alle lattialämmityksen menon, koska kesäaikaan pattereilla ei ole käyttöä. Termostaattien avaamisesta seurasi se, että patterit alkoivat lämmetä. Tehdasasetuksena pumpulla taitaa olla menoveden maksimi 60 astetta. Nyt kun pumppu on alkanut reistailla tiputin menoveden maksimin 35 asteeseen, jotta pumppu ei olisi "niin kovilla" ja että patterit eivät lämpenisi tuhottomasti. Järjestelmähän kierrättää veden puskurista patteriverkkoon + lattialämmitykselle ja noiden paluu yhdistyy shunttiin + puskurin paluuseen. Olenko mennyt metsään näillä säädöillä? Toimiiko wpf niin, että se puskee aina menoveden asettettuun maksimiin?
Pumpun asetuksista ja toiminnasta olisi paljonkin kysyttävää, kannattaisiko niistä aloittaa uusi aihe?
-
Pystytkö tarkistamaan, mikä on virtausnopeus (l/min), kun kone lämmittää vettä?
Jos se virtaus onkin vaikka liian pieni.
Sehän löytyy sieltä infon takaa.
-
Täällä eri merkkinen pumppu mutta jossain määrin samoja ongelmia, kait.
Meillä on kans vaivannut ilma patterikierrossa viime keväästä asti siis siitä lähtien,kun uusi maalämpöjärjestelmä asennettiin ja syyksi löytyi liian alhainen verkoston paine. Jatkuvasti ilmasin mutta en älynnyt lisätä riittävästi vettä.
Meillä oli isohko patteriremontti vähän aikaa sitten ja ajattelin, että nyt ilmavaivat helpotti, kun linjat täytettiin ja ilmattiin mutta ei. Taas ilmasin ja ilmasin pattereita mutta ei tullu mitään, aina ilmaa kerty.
Nyt paine nostettu nyt 0,7 --> 1,5 ja näyttäisi ilmavaivat helpottaneen tai ainaki toivon niin. Edelleen tosin kuuluu ihan pientä, suhahtelua kiertovesipumpusta, kun lämmittää patterivettä.
Ilmaa ei enää tule pattereista.
Miksihän sitä suhahtelua ei kuulu muuten?
Toinen mikä on vaivannu on se lorina kun käyttövettä lämmitetään, onko se normaalia?
-
Suhahdus voi johtua jäljellä olevista ilmakuplista.
Kiertopumppu saattaa myöskin kavitoida (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kavitaatio)käynnistyshetkellä, josta voi aiheutua pieni suhahdus.
-
Vielä tästä ilmaongelmasta.
Meillä on tosiaan ollut sitä ilmaongelmaa joka on jo melkein saatu pois. Silloin kun pelkkä patteriverkon pumppu on päällä ei ilmaa tunnu olevan mutta kun kompressori käynnistyy ja se lauhduttimen pumppu käynnistyy ja alkaa patteriverkon lämmitys niin alkaa kuuluu pikku suhahtelua patterikierron pumpussa/linjassa.
Olen koittanut ilmata mutta ilmaa ei pattereista tule. Niissä pattereissa menoa on vähän kuristettu käyttää isommalla kuuluu hetkellisesti lorahtelua mutta ilmaa ei silti tule patterin ilmausventtiilistä. Mutta silti ilmaa tuntuu olevan liikkeellä..
Onko tuolle maalämpöpumpun sisäiselle kiertovesipumpulle joku oma ilmausjuttu??
-
Vielä tästä ilmaongelmasta.
Meillä on tosiaan ollut sitä ilmaongelmaa joka on jo melkein saatu pois. Silloin kun pelkkä patteriverkon pumppu on päällä ei ilmaa tunnu olevan mutta kun kompressori käynnistyy ja se lauhduttimen pumppu käynnistyy ja alkaa patteriverkon lämmitys niin alkaa kuuluu pikku suhahtelua patterikierron pumpussa/linjassa.
Olen koittanut ilmata mutta ilmaa ei pattereista tule. Niissä pattereissa menoa on vähän kuristettu käyttää isommalla kuuluu hetkellisesti lorahtelua mutta ilmaa ei silti tule patterin ilmausventtiilistä. Mutta silti ilmaa tuntuu olevan liikkeellä..
Onko tuolle maalämpöpumpun sisäiselle kiertovesipumpulle joku oma ilmausjuttu??
Oletko ilmannut manttelin, jos pumpussasi on sellainen?
Pumpun sisäiselle pumpulle ei omaa ilmausta ole. Korjatkaa jos väärä tieto.
-
Oletko ilmannut manttelin, jos pumpussasi on sellainen?
Pumpun sisäiselle pumpulle ei omaa ilmausta ole. Korjatkaa jos väärä tieto.
En ole, en kyllä semmoisesta tiennytkään :)
Onko se vaikea homma? Vai pitäskö tuo laitteiston asentaja pyytää vielä käymään.
Nyt kun vielä asiaa tarkemmin mietin, tuossa saattaa olla ratkaisu ongelmaan. Minusta pumpusta kuuluu pientä lorinaa yms ääntä, käyttövettä lämmitetään.
-
Yleisenä ohjeena ilmaukseen on se että ilmattavan järjestelmän kiertopumppujen tulee seistä ilmattaessa.
Sekä ilmausta tehtäessä tulee kiertopumppua käynnistää ja pysäyttää muutaman kerran. Virtaussysäykset saavat ilman paremmin liikkeelle mutta ilmattaessa pumppu seis.
ATS
-
En ole, en kyllä semmoisesta tiennytkään :)
Onko se vaikea homma? Vai pitäskö tuo laitteiston asentaja pyytää vielä käymään.
Nyt kun vielä asiaa tarkemmin mietin, tuossa saattaa olla ratkaisu ongelmaan. Minusta pumpusta kuuluu pientä lorinaa yms ääntä, käyttövettä lämmitetään.
Ei siinä huoltoa tarvitse. Manttelin yläosassa on messinkinen ruuvi josta ilmauksen voi suorittaa.
-
Ei siinä huoltoa tarvitse. Manttelin yläosassa on messinkinen ruuvi josta ilmauksen voi suorittaa.
Voitko peki vääntää mulle vielä rautalangasta ohjeet :)
Löysin sen ruuvin siitä manttelin yläosasta ja ilmeisesti se on semmoine pyöritettävä?
Tarviiko mun nyt mitään muuta tehdä, kuin käyttää sitä auki ja tarkistaa tuleeko ilmaa vai?
-
Pidät vaan sitä auki niin kauan että tulee vettä ruuvista. Taarkkaile painetta ja lisää tarvittaessa.
Tloimenpixde täytyy tehdä ehkä muuta mia kertoja.
-
Pidät vaan sitä auki niin kauan että tulee vettä ruuvista. Taarkkaile painetta ja lisää tarvittaessa.
Tloimenpixde täytyy tehdä ehkä muuta mia kertoja.
Ilmaahan sieltä tuli. Muutaman kerran lisäsin vettä ja ilmasin. Toivotaan, että auttoi. Kiitos neuvosta!
Ei poistanut tuokaan vielä ongelmaa. Ilmasin vielä jokaisen patterin ja yhdestäkään ei tullut ilmaa mutta edellee, kun kuuntelee patterikierron kiertovesipumppua lämmityksen aikana, on ilmaa liikkeellä.
Ei nuo patterit enää ole napsuneet ja pitäneet ääntä mutta häiritsee tuo, että jossaki sitä ilmaa on ja enkä saa sitä pois.
-
Hei,
Nyt on toivottavasti tämän topikin alkuperäinen vika selvilla ja korjattu. Euroshopperi oli oikeassa: lauhdutin oli rikki ja sieltä kylmäainetta oli kulkeutunut lämmityspiiriin. Ilma/kaasu oli ilmeisesti aiheuttanut lämmitysvastusten releen laukeamisen, joten vastukset olivat pois päältä. Tänään saatiin uusi lauhdutin tilalle, aika näyttää loppuiko samalla kaasun muodostus. Hieman alkoi epätoivo iskeä, kun huoltoliikkeet eivät oikein tuntuneet tietävän missä vika. Asia selvisi, kun soitin maahantuojalle, sieltä osattiin jo puhelimessa sanoa missä vika (yritin soitella maahantuojalle jo vian ilmettyä, mutta ilmeisesti soittelin väärään numeroon kun en saanut aikaisemmin sieltä ketään kiinni).
Kiitos kaikille topikkiin vastanneille, teistä oli suuri apu vian määrityksen kannalta sekä henkisenä tukena!
Nyt kun pummppu taas toimii, niin nyt voi alkaa keskittyä pumpun toiminnan optimointiin...
-
Hei,
Nyt on toivottavasti tämän topikin alkuperäinen vika selvilla ja korjattu. Euroshopperi oli oikeassa: lauhdutin oli rikki ja sieltä kylmäainetta oli kulkeutunut lämmityspiiriin. Ilma/kaasu oli ilmeisesti aiheuttanut lämmitysvastusten releen laukeamisen, joten vastukset olivat pois päältä. Tänään saatiin uusi lauhdutin tilalle, aika näyttää loppuiko samalla kaasun muodostus. Hieman alkoi epätoivo iskeä, kun huoltoliikkeet eivät oikein tuntuneet tietävän missä vika. Asia selvisi, kun soitin maahantuojalle, sieltä osattiin jo puhelimessa sanoa missä vika (yritin soitella maahantuojalle jo vian ilmettyä, mutta ilmeisesti soittelin väärään numeroon kun en saanut aikaisemmin sieltä ketään kiinni).
Kiitos kaikille topikkiin vastanneille, teistä oli suuri apu vian määrityksen kannalta sekä henkisenä tukena!
Nyt kun pummppu taas toimii, niin nyt voi alkaa keskittyä pumpun toiminnan optimointiin...
Harmin paikka että 5v vanhasta koneesta poikii lauhdutin. Ihan mielenkiinnosta kysyn satuitko huomaamaan minkä merkkinen vanha lauhdutin oli, jos romu jäi sun roskikseen...? Yleensä niiden kyljessä lukee valmistaja. Oliko patteripuolella mitään muhjua (esim patterista irronnutta ruostetta) tms liikenteessä? Olikos patteripuolella mutasihtiä olemassa? Pohdin vain että voiko epäpuhtaudet olla aiheuttaneet vikaantumisen... ::)
Udellaan vielä hiukan lisää eli kustannuspuolta. Mitä remontti tuli maksamaan ilman vakuutusyhtiötä ja sitten vakuutuusyhtiön hyvityksen kanssa?
-
Kirjoittelenpa tähän vielä, kun näyttää täälläkin ilmaongelma ratkenneen ja jos joku tästä saa vaikka apuja.
Eli meillä oli manttelivaraajassa ilmaa ja lopulta hoksasin tarkistaa myös puskurivaraajan ja myös sieltä tuli aika paljon ilmaa.
Nyt näyttäisi siltä, että ilmat on saatu pois.
-
Tässä vastauksia/ihmettelyjä fraatin uteluihin.
1) Vanha lauhdutin oli Ruotsalainen Alfa Laval, kuten pumppuun vaihdettu uusikin.
2) En huomannut putkissa mujua, tosin en niitä sillä silmällä syynännyt. Asentaja ei ainakaan erikseen maininnut asiasta.
3) Pumpun sisällä on keruulle ja vesikierrolle sihdit, viimeeksi ne tarkastettiin n. 1,5 vuotta sitten. Tuolloin jommassa kummassa oli joku yksittäinen kökkäre, en vain muista kummassa...
4) Kustannuksista en vielä osaa sanoa, korjaajan perävalot kun katosivat mutkan taakse vasta kaksi päivää sitten... Mutta, Stiebelin maahantuoja lupasi lauhduttimen takuuna, työtä meni n. 4 tuntia, pumppuun vaihdettiin myös kylmäpiirin kosteudenkerääjä (jos nyt oikein ymmärsin tuon osan).
Tässä vielä muutamia huomioita pumpun toiminnasta.
1) Ennen korjausta lämmityksen COP oli n. 3, nyt kahtena päivänä se on ollut n. 4
2) Ennen korjausta alapaine oli luokkaa 4 bar, nyt luokkaa 7 bar. Matala alapaine on kuulemma indikaattori kylmäaineen vähyydestä. Myös kuumakaasu on pysynyt kurissa, ennen korjausta se huiteli yli 120 asteessa menovedellä 40 astetta, nyt samalla menovedellä ollaan reilusti alle sadan asteen.
3) Paluuneste maapiiriin on kylmempää. Ennen korjausta samoilla ulkolämpötiloilla kaivoon palasi n. +1 asteinen neste, nyt paluu on lähempänä -1 astetta. Ulkolämpötila on ollut öisin luokkaa 2 astetta ja päivisin n. 8 astetta.
Viimeisestä kohdasta haluaisinkin kysyä lisää viisaammilta. Näin maalaisjärjellä: pumppu siirtää nyt tehokkaammin lämmön kaivosta menoveteen. Kaivo on 140 m, josta kalliossa n. 138 m, vedenpinnan tasosta ei tietoa. Pumppu näyttää tyytyvän menoveden lämpötilaan n. 38 astetta. Keruun pumppu on Vilo, jossa säätövara 1-7, nyt näyttäisi olevan asennossa 3. Onko paluun lämpötila järkevä vai ei? Jos ei niin mitä kannattaa tehdä?
-
...Viimeisestä kohdasta haluaisinkin kysyä lisää...
Selailin kirjoituksiasi, joista ilmeni, että kyseessä on patterilämmitteinen rintamamiestalo, ilmeisesti Etelä-Suomessa.
Pumpun lämmitysteho, noin 7 kW vaikuttaa pieneltä rintamamiestalolle.
Tosin en tiedä, onko talon lämpöeristystä parannettu, ehkä huomattavastikin.
Myöskin lämpökaivon syvyys on pieni ja kaivo kuormittuu aika reippaasti ja
siksi kaivoon menevän ja sieltä tulevan keruunesteen lämpötila voi mennä aika alhaiseksi.
Maakiertopumpun teho olisi syytä nostaa isommaksi. Sillä saadaan parannettua lämmönkeruun tehokkuutta.
Maanesteen alentunut lämpötila kertoo pumpun hyötysuhteen paranemisesta korjauksen jälkeen.
-
Tässä vastauksia/ihmettelyjä fraatin uteluihin.
1) Vanha lauhdutin oli Ruotsalainen Alfa Laval, kuten pumppuun vaihdettu uusikin.
2) En huomannut putkissa mujua, tosin en niitä sillä silmällä syynännyt. Asentaja ei ainakaan erikseen maininnut asiasta.
3) Pumpun sisällä on keruulle ja vesikierrolle sihdit, viimeeksi ne tarkastettiin n. 1,5 vuotta sitten. Tuolloin jommassa kummassa oli joku yksittäinen kökkäre, en vain muista kummassa...
4) Kustannuksista en vielä osaa sanoa, korjaajan perävalot kun katosivat mutkan taakse vasta kaksi päivää sitten... Mutta, Stiebelin maahantuoja lupasi lauhduttimen takuuna, työtä meni n. 4 tuntia, pumppuun vaihdettiin myös kylmäpiirin kosteudenkerääjä (jos nyt oikein ymmärsin tuon osan).
Tässä vielä muutamia huomioita pumpun toiminnasta.
1) Ennen korjausta lämmityksen COP oli n. 3, nyt kahtena päivänä se on ollut n. 4
2) Ennen korjausta alapaine oli luokkaa 4 bar, nyt luokkaa 7 bar. Matala alapaine on kuulemma indikaattori kylmäaineen vähyydestä. Myös kuumakaasu on pysynyt kurissa, ennen korjausta se huiteli yli 120 asteessa menovedellä 40 astetta, nyt samalla menovedellä ollaan reilusti alle sadan asteen.
3) Paluuneste maapiiriin on kylmempää. Ennen korjausta samoilla ulkolämpötiloilla kaivoon palasi n. +1 asteinen neste, nyt paluu on lähempänä -1 astetta. Ulkolämpötila on ollut öisin luokkaa 2 astetta ja päivisin n. 8 astetta.
Viimeisestä kohdasta haluaisinkin kysyä lisää viisaammilta. Näin maalaisjärjellä: pumppu siirtää nyt tehokkaammin lämmön kaivosta menoveteen. Kaivo on 140 m, josta kalliossa n. 138 m, vedenpinnan tasosta ei tietoa. Pumppu näyttää tyytyvän menoveden lämpötilaan n. 38 astetta. Keruun pumppu on Vilo, jossa säätövara 1-7, nyt näyttäisi olevan asennossa 3. Onko paluun lämpötila järkevä vai ei? Jos ei niin mitä kannattaa tehdä?
Millaiset on kaivosta tulevan ja palaavan nesteen lämpötilaero? Ehkä jossain 3 asteen korvilla voisi mahdollisesti olla hyvä kompromissi. Pumpun nopeutta sitten säädetään sen mukaan. Mitä kuumempaa vettä & viileämmästä kaivosta kone tekee sen huonompi on hyötysuhde -> tarkoittaa myös sitä että kun liuospumppu pyörii tasaisella nopeudella ja hyötysuhde laskee niin tällöin lämpötilaero myös laskee. Käyttövettä tehdessä lämpötila ero on yleensä pienempi kun kone tekee kuumempaa vettä kuin lämmitysverkkoon.
Jossain kohtaa menee myös käännekohta jolloin liiallinen pumppauteho alkaa jo laskemaan hyötysuhdetta.
-
3) Paluuneste maapiiriin on kylmempää. Ennen korjausta samoilla ulkolämpötiloilla kaivoon palasi n. +1 asteinen neste, nyt paluu on lähempänä -1 astetta. Ulkolämpötila on ollut öisin luokkaa 2 astetta ja päivisin n. 8 astetta.
Näin maalaisjärjellä: pumppu siirtää nyt tehokkaammin lämmön kaivosta menoveteen. Kaivo on 140 m, josta kalliossa n. 138 m, vedenpinnan tasosta ei tietoa. Pumppu näyttää tyytyvän menoveden lämpötilaan n. 38 astetta. Keruun pumppu on Vilo, jossa säätövara 1-7, nyt näyttäisi olevan asennossa 3. Onko paluun lämpötila järkevä vai ei? Jos ei niin mitä kannattaa tehdä?
Aivan arvaamalla liuospumpun nopeuden voisi noistaa 3 -> 5 nopeudelle. Koska 140 metrin kaivo ja patterilämmitys.
Tai sitten vaikka 6 tai 7 riippuen aivan siitä että minkä tehoinen tuo liuospumppu mahtaa olla? Täällä on 8 metrin nostokorkeudella oleva pumppu jonka teho on 245W. Täällä taitaa kaivosta tulla +6 ja kaivoon palata +2 näin kesän jälkeen.
-
OK. Eli liuospumpun nopeutta säätämällä haetaan menon ja paluun lämpötilaeroksi 3 astetta. Kummin päin ero muuttuu, eli pieneneekö lämpötilaero kun nopeutta kasvatetaan? Mitenkäs käy absoluuttiselle lämpötilalle, laskeeko se kun nopeutta kasvatetaan?
Mitenkäs sitten lämmönjakopuolella? Olen ymmärtänyt, että meno- ja paluuveden optimi lämpötilaero olisi n. 5-7 astetta. Käyttäjä voi säätää lämpötilaeroa kiertovesipumpun nopeudella & patterien/lattialämmityksen termostaateilla/venttiileillä. Mistä kohtaa tuo meno-paluulämpötila pitäisi mitata? Meillä on kolme pumppua: yksi pumpulta puskurille, yksi patteriverkkoon & shuntille ja yksi shuntin jälkeen lattialämmitykselle. Pitäisikö nuo kaikki kolme säätää erikseen 5-7 asteen erolle? Patteri- ja lattialämmityksen paluut yhdistyvät puskurin paluuputkeen, jossa on myös laitteen oma paluuveden anturi. Noiden piirien välillä on luonnollisesti jonnin verran lämpötilaeroa, joten laitteen mittaama paluulämpötila on patteri-lattia -paluiden yhdistelmä.
-
OK. Eli liuospumpun nopeutta säätämällä haetaan menon ja paluun lämpötilaeroksi 3 astetta. Kummin päin ero muuttuu, eli pieneneekö lämpötilaero kun nopeutta kasvatetaan?
Näin se tekee. Kiertopumpun nopeuden lisääminen pienentää menon ja paluun lämpötilojen välistä eroa.
Noin 3 astetta on hyvä kompromissi maakierrätykselle.
-
OK. Eli liuospumpun nopeutta säätämällä haetaan menon ja paluun lämpötilaeroksi 3 astetta. Kummin päin ero muuttuu, eli pieneneekö lämpötilaero kun nopeutta kasvatetaan? Mitenkäs käy absoluuttiselle lämpötilalle, laskeeko se kun nopeutta kasvatetaan?
Mitenkäs sitten lämmönjakopuolella? Olen ymmärtänyt, että meno- ja paluuveden optimi lämpötilaero olisi n. 5-7 astetta. Käyttäjä voi säätää lämpötilaeroa kiertovesipumpun nopeudella & patterien/lattialämmityksen termostaateilla/venttiileillä. Mistä kohtaa tuo meno-paluulämpötila pitäisi mitata? Meillä on kolme pumppua: yksi pumpulta puskurille, yksi patteriverkkoon & shuntille ja yksi shuntin jälkeen lattialämmitykselle. Pitäisikö nuo kaikki kolme säätää erikseen 5-7 asteen erolle? Patteri- ja lattialämmityksen paluut yhdistyvät puskurin paluuputkeen, jossa on myös laitteen oma paluuveden anturi. Noiden piirien välillä on luonnollisesti jonnin verran lämpötilaeroa, joten laitteen mittaama paluulämpötila on patteri-lattia -paluiden yhdistelmä.
Täällä on vain yksi maalämpöpumpun sisäinen kiertovesipumppu lämmitykselle (patteri/pieni lattialämmitys). Pumpun nostokorkeus taitaa olla 6 metriä ja teho 90W III-nopeudella joka on talvella käytössä.
Samoin menee kuin liuospuolellakin. Eli lämmönjakopuolella lämpötilaero pienenee kun pumppua laittaa suuremmalle. Samalla pattereiden tehokkuus vähän nousee koska kiertovesi kiertää suurempaa nopeutta? Jos pattereiden kiertovesipumpun laittaa liian suurelle, niin pattereista voi alkaa kuulumaan häiritsevän kovaa kohinaa? Talvella (pakkasella) lämpötilaero on suurempi koska sisä- ja ulkolämpötilan ero on suurempi.
Täällä olen ottanut patteritermostaatit lähes kaikki pois. Eli lämmitysvesi pääsee virtaamaan mahdollisimmaan vapaasti. Tästä pitäisi seurata mahdollisimman hyvä maalämpöpumpun hyötysuhde.
Tuo 5-7 astetta on se maalämpöpumpun lämmittämän veden lämpötila. Täällä tuo patterivesi ei juurikaan viilene kun se kiertää yhden lenkin ja palaa takaisin kellariin. Eli patterit on tasaisesti lämpimät.
-
Hei. Sain viriteltyä jollakin tasolla toistettavat lämpötilamittaukset keruun menolle ja paluulle. Nyt näyttäisi siltä, että liuospumpun nopeudella 7 lämpötilaero on vain n. 2 astetta. Stiebelin manuaalin mukaan nolla asteisella keruun tulolla lämpötilaeron pitäisi olla n. 3.2 astetta. Tuohon lämpötilaan päästään, kun pumppu on asetuksella 3-4. Kaivolta tulo on edelleen matala, luokkaa 0...+1 astetta kun pumppu on käynyt pidemmän aikaa ( ulkolämpötiloilla +2astetta). Voisiko tuo.matala tulolämpötila johtua muusta kuin kaivon matalasta lämpötilasta? Entäpä miten liuospumppu tässä tapauksessa kannattaa asettaa?
-
Jos tuohon aiemmin mainitaemaani 3 asteeseen tähtäät niin se lienee ok.
Pidemmän käyntijakson aikana liuoksen lämpötila laskee hiukan kaivon lämpötilaa alemmaksi ja se on ihan normaalia.
-
Kaivo on 140 m, josta kalliossa n. 138 m, vedenpinnan tasosta ei tietoa.
Lämpökaivo vaikuttaa vähän alimittaiselta.
Jos oletetaan, että 7 kW -tehoinen lämpöpumppu olisi Etelä-Suomalaisessa rintamamiestalossa täystehoinen,
tarvittaisiin noin 150 aktiivimetrin syvyinen lämpökaivo.
Rintamamiestaloon tarvitaan yleensä vähän isompitehoinen, kuin 7 kW tehoinen lämpöpumppu,
mutta talohan voi olla hyvin lisäeristetty.
-
Hei. Sain viriteltyä jollakin tasolla toistettavat lämpötilamittaukset keruun menolle ja paluulle. Nyt näyttäisi siltä, että liuospumpun nopeudella 7 lämpötilaero on vain n. 2 astetta. Stiebelin manuaalin mukaan nolla asteisella keruun tulolla lämpötilaeron pitäisi olla n. 3.2 astetta. Tuohon lämpötilaan päästään, kun pumppu on asetuksella 3-4. Kaivolta tulo on edelleen matala, luokkaa 0...+1 astetta kun pumppu on käynyt pidemmän aikaa ( ulkolämpötiloilla +2astetta). Voisiko tuo.matala tulolämpötila johtua muusta kuin kaivon matalasta lämpötilasta? Entäpä miten liuospumppu tässä tapauksessa kannattaa asettaa?
Säädät niin että lämpötila ero on 3 - 3,5 astetta.
-
Hei. Sain viriteltyä jollakin tasolla toistettavat lämpötilamittaukset keruun menolle ja paluulle. Nyt näyttäisi siltä, että liuospumpun nopeudella 7 lämpötilaero on vain n. 2 astetta. Stiebelin manuaalin mukaan nolla asteisella keruun tulolla lämpötilaeron pitäisi olla n. 3.2 astetta. Tuohon lämpötilaan päästään, kun pumppu on asetuksella 3-4. Kaivolta tulo on edelleen matala, luokkaa 0...+1 astetta kun pumppu on käynyt pidemmän aikaa ( ulkolämpötiloilla +2astetta). Voisiko tuo.matala tulolämpötila johtua muusta kuin kaivon matalasta lämpötilasta? Entäpä miten liuospumppu tässä tapauksessa kannattaa asettaa?
Varmaan 4 asetus on aika sopiva.
Tuo matalahto 0 +1 tulo varmaan vaan johtuu siitä kaivosta. Eli ei voi säädöillä sen kummemmin vaikuttaa.
Yleensä se kaivo menee sitä kylmemmäksi mitä pidempään käy. Eli kovimmilla pakkasilla jos pumppu käy jatkuvasti.
-
Muistaakseni tuo 140 m oli syvin kaivo mitä eri toimittajat aikoinaan tarjosivat, yleensä syvyydet taisivat olla luokkaa 110-120 m. Useamman kylmänkin talven pumppu on toiminut, mutta nyt huomiota on kiinnittänyt juuri nyt maapiirin kylmyys. Tähän asti esim. patterien termostaatit ovat olleet kolmosella, eli ehkäpä lämpöäkään ei ole saatu siirrettyä nykyiseen malliin ja kaivo on pysynyt hitusen lämpimämpänä?
Hirveästi ei olla eristetty, sokkelissa ulkopuolinen 100 mm, yläpohjassa pientä lisäeristystä ja normaalia ikkunaremppaa. Tosin kovimmilla pakkasilla tulee takkaa polteltua.
Kertokaapa vielä pumppujaksoista,foorumin keskusteluista en oikein löytänyt punaista lankaa. Eli olisiko pumpun parempi käydä pitkä jakso kerrallaan ja huilata sitten pidempään, vai miten asia menee?
-
Muistaakseni tuo 140 m oli syvin kaivo mitä eri toimittajat aikoinaan tarjosivat, yleensä syvyydet taisivat olla luokkaa 110-120 m. Useamman kylmänkin talven pumppu on toiminut, mutta nyt huomiota on kiinnittänyt juuri nyt maapiirin kylmyys. Tähän asti esim. patterien termostaatit ovat olleet kolmosella, eli ehkäpä lämpöäkään ei ole saatu siirrettyä nykyiseen malliin ja kaivo on pysynyt hitusen lämpimämpänä?
Hirveästi ei olla eristetty, sokkelissa ulkopuolinen 100 mm, yläpohjassa pientä lisäeristystä ja normaalia ikkunaremppaa. Tosin kovimmilla pakkasilla tulee takkaa polteltua.
Kertokaapa vielä pumppujaksoista,foorumin keskusteluista en oikein löytänyt punaista lankaa. Eli olisiko pumpun parempi käydä pitkä jakso kerrallaan ja huilata sitten pidempään, vai miten asia menee?
Ei sillä taida olla juuri merkitystä käykö pitkä jakso kerrallaan vai lyhyt jakso kerrallaan. Koska kovalla pakkasella pumppu kumminkin melko varmasti käy jatkuvasti.
Täällä on ne patteritermostaatit täysillä tai paremminkin kokonaan irti. Ja lämpö on sitten säädetty pelkästään sen maalämpöpumpun lämpökäyrän perusteella. Ehkä sitä kautta voisi saada jotain pientä fiksausta tehtyä? Onko teillä pattereille ulkoinen kiertovesipumppu? Ja maalämpöpumpun kiertovesipumppu lämmittää sitä 100 L puskurivaraajaa? Täällä patterit lämpeää parhaiten kun pattereiden kiertovesipumppu on aika suurella nopeudella.
Esim sellainen 50 minuutin käyntijakso olisi siitä hyvä että pumpulle tulee silloin vähemmän käynnistyskertoja. Ja nuo käynnistyskerrat ilmeisesti vähän vaikuttaa siihen kompressorin kestoikään.