Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Thomaattos - 20.07.16 - klo:23:17
-
Rakennuksen sijainti Laukaa. Rakentamisvuosi 2016-2017. Tasamaan tontti ja lämpökaivolla.
Tulee lattialämmitys ja koneellinen iv. Lämmitettävän ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus 51,60m
Ulkoseinien kokonaispaksuus 250mm mineraalivilla, puuverhouksella.
Kerrosten lukumäärä 1,5krs. Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain 1krs: 149m2 2krs: 75m2.
Huonekorkeudet kerroksittain 1krs 2800mm 2krs 2500mm. Maanvarainen laatta sekä lämpöeriste styrox 200mm.
Yläpohjan lämpöeristeen materiaali puhallusvilla 500mm. Ikkunat 3-lasiset normaalikokoiset.
Autotalli 44m2 sisäkorkeus 2800mm, lämmönsiirtokanaali 15m. Tilojen lämpötilat talo 21-22 Autotalli 15.
A m 2 U W/(m2 K)
Ulkoseinät 176,4 0,16
Yläpohja 133,3 0,07
Alapohja 136,6 0,12
Ikkunat 25,2 0,88
Ulko-ovet 8,5 0,80
Harkinnassa perinteinen pumppu ja puskurivaraaja.
-
Rakennuksen sijainti Laukaa. Rakentamisvuosi 2016-2017. Tasamaan tontti ja lämpökaivolla.
Tulee lattialämmitys ja koneellinen iv. Lämmitettävän ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus 51,60m
Ulkoseinien kokonaispaksuus 250mm mineraalivilla, puuverhouksella.
Kerrosten lukumäärä 1,5krs. Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain 1krs: 149m2 2krs: 75m2.
Huonekorkeudet kerroksittain 1krs 2800mm 2krs 2500mm. Maanvarainen laatta sekä lämpöeriste styrox 200mm.
Yläpohjan lämpöeristeen materiaali puhallusvilla 500mm. Ikkunat 3-lasiset normaalikokoiset.
Autotalli 44m2 sisäkorkeus 2800mm, lämmönsiirtokanaali 15m. Tilojen lämpötilat talo 21-22 Autotalli 15.
A m 2 U W/(m2 K)
Ulkoseinät 176,4 0,16
Yläpohja 133,3 0,07
Alapohja 136,6 0,12
Ikkunat 25,2 0,88
Ulko-ovet 8,5 0,80 ...
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7031.0;attach=5534).
En saanut ulkoseinän alaa täsmäämään rakennuksen mittoihin!
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Tarvitaan noin 240 metriä syvä lämpökaivo.
Keruupiirin putken virtausvastus nousee 40 mm -putkella liian suureksi, siksi tarvitaan 50 millinen keruuputki.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Uudiskohde ”Thomaattos” LAUKAA
Lämmitettävää 247 m2 665 m3
Vuotuinen lämmitystarve:
- Kiinteistö 24 363 kWh
- Lämmin käyttövesi 4 800 kWh
- Yhteensä 29 163 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 9,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho 9,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -32,4 C
▪ Maasta kerätään ( 4,4 COP) 7,3 kW 21 853 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 7 310 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Tarvitaan yksi 236 aktiivimetrin syvyinen porakaivo tai
Vaakakeruupiiri KOSTEA SAVI 571 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Aloittelijana laitoin väärät pinta-alat eli tässä muutokset:
Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain 1krs: 137m2 2krs: 66m2.
Huonekorkeudet kerroksittain 1krs 2800mm 2krs 2400mm.
-
Kiitos tiedoista.
Korjasin nämä laskelmaan ja vaihdoin tulosteen.
Ulkoseinän (umpiseinä) ala menee vieläkin vähän yli ilmoittamasi 176,4 m2. Laskelmassa siihen tuli 190,5 m2.
Jos on edelleenkin korjattavaa, kerro.
Rakennusasiakirjoissa on niin paljon tietoutta, että oikean tiedon löytäminen niistä on haastavaa.
Varsinkin energiatodistus on sekava ja sen hyödyllisyys nykyisellään on kyseenalainen.
Se palvelee ilmeisesti lähinnä jotain ympäristöviranomaista.
Ja, sitäkin huonosti, kun todistukseen voidaan kikkailla kertoimia, jotta E -luku saadaan toivotuksi.
Valmiissa talossa E -luku on kumminkin ihan jotain muuta.
E -luku pitäisi perustua pelkästään rakennuksen todelliseen energiankulutukseen.
Silloin todistuksesta olisi oikeastikin jotain hyötyä.
Suorasähköllä ja öljyllä lämmittämistä uudiskohteissa pitäisi rajoittaa muilla keinoilla.
Turhan takan lisäämisellä ei saa huijata viranomaisia!
Herätys, ympäristöministeriö!
-
Kiitos laskelmasta!
Tuo ulkoseinän pinta-ala saattaa heittää sen vuoksi että yläkerta on ns. putkiullakko ja sisäkatto viistää reunoille päin. Ilmoitin tuon yläkerran korkeuden keskiarvona jotta lämmitettävät kuutiot tulisi oikein. Uskon että tuo 176,4m2 on oikein kun sen on todistukseen merkattu.
-
Kiitos laskelmasta!
Tuo ulkoseinän pinta-ala saattaa heittää sen vuoksi että yläkerta on ns. putkiullakko ja sisäkatto viistää reunoille päin. Ilmoitin tuon yläkerran korkeuden keskiarvona jotta lämmitettävät kuutiot tulisi oikein. Uskon että tuo 176,4m2 on oikein kun sen on todistukseen merkattu.
Ok. Tuo varmaankin selittää eron.
Muutin laskelmaa niin, että nyt mitoittavan ulkoseinän ala on 176,4 m2.
Ei vaikuttanut paljoakaan lopputulokseen.
Pumppukoko putosi 0,2 kW.
Kaivo madaltui 2 metriä.
Vaihdoin tulosteen korjattuun.
-
Voiko siirtoputken tehdä 2x40mm putkella jos kaivoon tulee 2x50mm putket? Osaako joku sanoa vaikuttaako tuommonen 10m siirto osuus virtaukseen heikentävästi ja kuinka paljon? Kysyn sen vuoksi koska siirtoputket on jo paikallaan mutta ne voi vaihtaa tarvittaessa isompaan.
-
Jos kaivo tehdään 50 mm putkella ja sen syvyys on kuitenkin alle 250 metriä, eivät 40 milliset siirtoputket rajoita virtausta vielä liiaksi.
Riippu toki valitsemasi lämpöpumpun kyvystä kierrättää keruunestettä.
Toisaalta 50 millisten puolesta puhuisi se,
että silloin voisi tarkastuskaivoon tulevat L -kulmat tehdä hitsattavilla kulmamuhveilla.
Hitsattu liitos on paljon luotettavampi, kuin messinkiliittimellä tehty.
-
-GF- liittimet ovat varmempia kuin messinkiset.
50mm kulmaliittimeen saa supistussarjan:
https://www.ahlsell.fi/34/infra/muoviputken-liittimet/puserrusliittimet/liittimet-gf-ijoint/1909470/
-
Soitin muovitechille ja he kertoivat että on myös 2x45mm turbocollektori ja se menee varmuudella 115mm reikään. Luulen että laitan tuon välimallin ja siirtoputki saa olla tuon 40mm. Kaivon poraan 230 metriin joten tuo välimalli on vähän parempi kuin 40mm. 2x50mm keruuputki menee myös 115mm reikään mutta kuulemma on joskus tarkka laittaa.
-
Soitin muovitechille ja he kertoivat että on myös 2x45mm turbocollektori ja se menee varmuudella 115mm reikään.
Jaha, nyt ne ovat sen sitten julkistaneet!
Nyt on sitten valittavina 40 - 45 ja 50 mm ulkoläpimittaiset kollektorit. Mainiota.
-
Soitin muovitechille ja he kertoivat että on myös 2x45mm turbocollektori ja se menee varmuudella 115mm reikään. Luulen että laitan tuon välimallin ja siirtoputki saa olla tuon 40mm. Kaivon poraan 230 metriin joten tuo välimalli on vähän parempi kuin 40mm. 2x50mm keruuputki menee myös 115mm reikään mutta kuulemma on joskus tarkka laittaa.
45 mm turbo onkin tosiaan näppärä.
http://www.muovitech.fi/?page=news&id=337 Vihdoin ratkaisu syvempien energiakaivojen painehäviö- sekä virtausongelmiin.
Mittausten mukaan samalla kiertopumpun nostokorkeudella 45mm Turbo-kollektoriin saadaan 33 % suurempi virtaama, kuin 40 mm sileään kollektoriin.
Huomattavasti helpompi asentaa 115 mm energiakaivoon kuin 50 mm kollektori.
45 mm Turbo-kollektori toimitetaan yhdelle kiepille rullattuna jopa 400 m syvään kaivoon.
-
Osaako kukaan sanoa mikä pienikokoinen puskurivaraaja olisi hyvä Nibe F1255 12kw kaveriksi?
Oli ensin tarkoitus laittaa Jäspi GTV Hybrid 500 mutta se ei mahdu tekniseentilaan. Varaajalle on tilaa leveyssuunnassa 53cm ja syvyys 62cm. Jäspillä on tuo GTV 270 35:sella käyttövesikierukalla joten onko tuossa varaajassa potentiaalia toimia järjestelmän puskurina ja käyttöveden esilämmittäjänä?
Tuon GTV 270 asentaisin kattoon vaakatasoon.
-
Miksei se toimisi. Invertteripumpun kanssa kyllä tarpeeton lattialämmityskohteessa. Kosteiden tilojen "mukavuuslämmitys" kesällä tarkoittaa sietämättömän kuumaa yläkertaa kesällä. Panostaisin rakennusvaiheessa viilennyksen toteutukseen. Jos taloon tulee amme niin silloin lämpimän veden tarpeen saanee tyydytettyä oikein ajoitetulla legionellatapposyklillä, jolloin vastukset ovat pelissä.
-
Kyljellään olevaan varaajaan pitää saada sitten vaikka automaattinen ilmausventtiili johonkin kylkimuhviin kiinni, jottei se ole kohta puolillaan ilmaa.