Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: masavone - 25.04.16 - klo:11:40
-
Keruuputkille on noin 0,5 m^2 aukko laatassa. Mikähän on oikeaoppinen tapa peittää tämä aukko? Kolosta näkyy siis sora, mutta kaipa tuoltakin voi kosteutta höyrystyä ilmaan. Tarkastaja sanoi, että umpeen laitettava.
Valu betonilla vaan röyhkeästi soran päälle vai jonkun sortin höyrysulku yms. väliin? Putkien päällä on solukumieriste, joten pitääkö läpivientikohta suojata esim. uretaanivalulla?
-
Höyrynsulkua kannattaa käyttää aina maata vasten. Sepeli päästää esteettä kaiken kosteuden ylöspäin.
-
Yleensä maan ja valun välille tulee 2 tai kolme kerrosta styroksia. Reunoille aina kolme limittäin sokkelin kahden styroksin kanssa
-
Kyllä se umpeen tarvitsee laittaa. Huomioitavat asiat ovat:
1. Jos talosi on radonin esiintymisalueella, niin radonin pääseminen talon alta ilmaan on tärkein estettävä asia.
2. Lämmön eristys
3. Kosteuden eristys
Minun ehdotus toimenpiteiksi on seuraava:
- mieluiten itse putket saisivat tulla suojaputkissa laatan yläpuolelle. Jos suojaputkia ei jostain syystä jo ole ja itse keruuputket on paikallaan, niin vaikea niitä on jälkikäteen saada kunnolla päälle (leikkamalla suojaputken kylki halki voi yrittää)
- sepeli pitäisi kaivaa pois jonkin verran alaspäin
- sepelin päälle sopivat palat vaikka finnfoamia tai solimate-levyä (ehkä tavallinen EPS riittää myös), josta putket tulevat läpi
- putkien (tai suojaputkien) ympärille solumuovieriste tai vastaava, jota pystyy kaivertamaan varovasti pois. Ei olisi huono idea laittaa tämä myös aukon reunoille varsinaista laattaa vasten.
- sitten jälkivalu betonista aukkoon
- betonin kovetuttua kaiverretaan varovasti solumuovieriste putkien ympäriltä (ja kahden betonilaatan saumasta) sentin-parin verran laatan pinnan alapuolelle pois. Tämä kohta täytetään huolellisesti sikaflexillä tai vastaavalla joustavalla ja tiiviillä massalla radonin eristämiseksi.
- jos putket on suojaputkissa, myös itse putken ja suojaputken väli massataan radonin torjumiseksi (jos on avoin iso rako suojaputken ja putken välissä, tungetaan ensin vaikka villaa kiilaksi rakoon estämään massan putoaminen pitkälle alas ja massaa sitten tiivis kerros villan päälle).
-
Betonia ei kannata käyttää ollenkaan missään pienissä valuissa. Se kovettuu viikkotolkulla, eikä pääse pinnoittamaan esim maalilla kestävästi. Kannattaa kattella esim maxi rapid tms pikatavaraa. Mulla oli joku super pikalattiamassa, jonka sai päällystää jo 4 tunnin kuluttua. Nuo tasoitemassat tuppaa olemaan hieman hintavia, mutta on ne kyllä pikkuhommissa hintansa väärttejä. Pitäisi vissiin puhua sitoutumisesta, eikä kovettumisesta. Ardex systeemillä tuli pesutilat ja ne meni laatoitusta ja saumausta myöden ilman odotusta. Vesieristeetkin kuului samaan ardurapid sarjaan. Rahat meni tarvikkeisiin, eikä odotteluun ja palkkoihin.
-
Kiitos asiantuntevista vastauksista. Radonmittauksia ei valitettavasti viime talvena ehtinyt tekemään. Se on se päällimmäinen mieltä askarruttava asia, perään sitten kosteus.
Radonputkisto on siis asennettu, mutta poistoa ei ole viety katolle asti, vaan putki on tulpattuna. Kesällä laitettava kuntoon se.
Suojaputkina on viemäriputken kulmapaloja, joskaan ei riittävästi koko matkalle. Samasta aukosta tulee myös vesi pääsululle.
-
Kiitos asiantuntevista vastauksista. Radonmittauksia ei valitettavasti viime talvena ehtinyt tekemään. Se on se päällimmäinen mieltä askarruttava asia, perään sitten kosteus.
Radonputkisto on siis asennettu, mutta poistoa ei ole viety katolle asti, vaan putki on tulpattuna. Kesällä laitettava kuntoon se.
Radonin takia tosiaan kaikki alapohjan läpiviennit tehtävä huolellisesti ja tiiviisti. Samoin radonputkiston tuuletusputki kannattaa vetää katolle (ja esim. Vilpen hatullinen kattoputki sinne päähän estämään sadeveden pääsy radonputkiin). Siihen voi tarvittaessa laittaa radonimurin lisäksi.
Radonia ei oikein voi mitata vielä rakennusaikana. Ainakaan mittaustulokset eivät ole vertailukelpoisia tilanteeseen, jossa talo on valmis ja ilmanvaihto toiminnassa normaalisti. Kannattaa tehdä rakenteet sillä oletuksella, että radonia olisi ja mitata sitten talvella talon valmistuttua.
Itselläni on tehty nuo alapohjan läpiviennit suurin piirtein kuvaamallani tavalla. Laatan alla on radonputkisto, josta tuuletusputki katolle, mutta ei imuria. Mittasin ensimmäisenä asuintalvena STUKin purkeilla radontasot. Tulokset olivat alle mittausmenetelmän minimirajan, eli erittäin vähän radonia ilmassa, vaikka talo sijaitsee radonin esiintymisalueella.
-
Talo on rakennettu kymmenisen vuotta sitten, mutta edelliseltä omistajalta tuo lopputarkastus jäänyt. Siinä yhteydessä tarkastaja kiinnitti asiaan huomiota. Vajaa vuosi sitten ostin talon ja on ollut niin paljon muita asioita, ettei tuohon ole ehtinyt kiinnittää huomiota.
Kymmenessä vuodessa kuitenkin tuollaisesta pienestäkin aukosta on varmaan jo ehtinyt hyvä määrä kosteutta sisäilmaan. Ei kuitenkaan haise missään, mutta arveluttaa vaan teknisen tilan yläpuolella oleva ontelolaatta. Sinnehän se teknisen tilan kosteus pääsee alapuolisista tuuletusrei'istä myös.
Joka tapauksessa tuo aukko on ollut tarkoitus tukkia, joten siinä yksi syy miksi en radonia mitannut viime talvena. Varmasti rajat paukkuvat, mutta oletan ettei yläkerran makuuhuoneeseen asti sitä pitäisi päästä merkittävissä määrin eikä vuoden asumisella vielä kovin suurta terveysriskiä pitäisi olla. Toivottavasti.
-
Kuinkahan tiivis leca-harkko oikein on?
Aukon yksi sivu nimittäin rajoittuu harkkoseinään ja harkot menevät tuon soran sekaan (en vielä kaivanut että kuinka syvälle). Eipä ole paljon iloa tehdä tiivistä, jos harkkoa pitkin pääsee imemään kosteuden ja radonkin kulkeutuu edelleen huoneilmaan. Tosin siinä tapauksessa taitaa olla kyllä ongelma koko teknisessä tilassa.
Eli usksaltaakohan tuon finnfoamin laittaa vaan siten, että muualta ottaa styroksiin ja harkkoseinällä harkon kylkeen? Vai pitääkö kaivaa sen alle yms.?
-
Asia kerrallaan mietittynä tuo kosteuden nousemisen ehkäisy juuri siitä kohtaa ylöspäin on hyvä ehkäistä, jossa se lattia on auki. Muutoin sieltä saattaa nousta se vesihöyry, joka siis on kaasua myös, ylöspäin ja aiheuttaa sitten tiivistyessään lattialle jatkuvaa harmia. Esim maalit voi lähteä ym......
-
Kuinkahan tiivis leca-harkko oikein on?
Aukon yksi sivu nimittäin rajoittuu harkkoseinään ja harkot menevät tuon soran sekaan (en vielä kaivanut että kuinka syvälle). Eipä ole paljon iloa tehdä tiivistä, jos harkkoa pitkin pääsee imemään kosteuden ja radonkin kulkeutuu edelleen huoneilmaan. Tosin siinä tapauksessa taitaa olla kyllä ongelma koko teknisessä tilassa.
Eli usksaltaakohan tuon finnfoamin laittaa vaan siten, että muualta ottaa styroksiin ja harkkoseinällä harkon kylkeen? Vai pitääkö kaivaa sen alle yms.?
No ei leca-harkko varmaan tiivis ole, mutta ei ole betonikaan. Noihan ne rakenteet yleensäkin on, että sokkelin ja anturan betoni ja mahdolliset harkot on siellä maan (murskeen/soran) seassa. Ulkopuolella on sitten patolevy estämässä veden pääsyä ja onhan talossa (toivottavasti) myös salaojaputket ympärillä, joiden pitäisi käytännössä estää nestemäisen veden oleilu talon alapohjassa.
Sen sijaan alapohjan murskeen seassa olevan ilman suhteellinen kosteus on lähellä 100%.
Kosteuden nouseminen sokkelirakenteissa ei ole yleensä ongelma. Lattiatasosta lähtevän seinän ja sokkelin välissä pitäisi olla bitumihuopa, joka estää sokkelin kosteuden nousun itse seinään. Sama bitumihuopa yleensä nykyään myös taittuu lattialaatan alle, jolloin sauma lattian ja sokkelin välissä on tiivis esimerkiksi radonin suhteen (joskus aiemmin tätä huovan taitosta laatan alle ei vielä huomattu tehdä, joten sinun talon ikäisessä talossa ei ehkä vielä ole).
Vastauksena itse kysymykseen, finnfoamin voi laittaa samaan tasoon kuin ylin styrox on ja niin että on styroxia vasten ja harkkoseinää vasten. Kun teet valun, niin laita jokin ohuehko solumuovi tm. erotuskaistale betonin/massan ja harkon väliin siten, että pystyt sikaflex tms. joustavalla massalla tiivistämään valamasi laatan ja harkkoseinän välisen sauman radonin suhteen (ellei aiemmin mainittua bitumihuovan reunaa ole siinä valmiina tarjolla).