Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: Maahenkilö - 20.02.16 - klo:22:00
-
Minulle on tulossa patterilämmitystaloon Niben F1155-16 maalämpöpumppu ja sen tueksi puskurivaraaja UKV-300. Lämpökaivo on porattu ja lämpöpumpun asennus on sovittu reilun viikon päähän.
Urakoitsija tiedusteli puskurivaraajan liittämisen tapaa:
1. Läpivirtaava kytkentä, jolloin maalämpöpumpun kiertovesipumppu huolehtisi lämpimän veden kierrätyksestä puskurivaraajan läpi patteriverkostoon (Asentajan käsikirjan kuvaama liitäntä)
2. Ratkaisu, jossa maalämpöpumppu lämmittää puskurivaraajaa ja nykyinen kiertovesipumppu huolehtisi puskurivaraajassa olevan veden kierrättämisestä patteriverkostossa. Kierovesipumppu voisi olla päällä koko ajan kuten nykyiselläänkin.
Mitä etuja ja haittoja vaihtoehdoilla olisi huomioiden erilaiset käyttötilanteet?
Toiseksi minua kiinnostaa näkemykset sulkuventtiilien asentamisista lämminvesivaraajan ja puskurivaraajan liitännöissä. Urakoitsija ei niitä juurikaan ehdota, mutta elinkaaren aikana kunnossapidossa niistä voisi olla hyötyä. Voihan niistä tulla myös uusia vikapaikkoja. Mihin kannattaisi lisätä sulkuventtiili?
-
1) Yksi pumppu vähemmän. Halvempi ja lämmönjako kuluttaa vähemmän sähköä.
2) Monimutkaisempi ja tarvitaan kaksi pumppua.
Kumpi sitten on kokonaisuudessaan parempi, en osaa sanoa ?
Tuota sulkuventtiiliasiaa en osaa kommentoida muuten kuin että venttiili tuskin on vikapaikka tai ulkoisen vuodon aiheuttaja. Voi olla että menee jumiin ja jää siis silloin auki asentoon. Voi myös hapettua niin että ei enää sulje putkea kiinniasennossa mutta vaikka vähän vuotaisikin, voi olla paljon miellyttävämpi tehdä niitä kunnossapitohommia kuin lorotella kaikki vedet viemäriin ja sitten taas tankata koko systeemi uudella hapekkaalla vedellä. Putkiin kannattaisi sovitella myös jotain avattavia liitoksia. Puristinliitoksilla kun tekee niin erittäin hankala mihinkään väliin on mitään uutta laittaa tai ottaa pois.
-
bannattu
-
Molemmat toimivat.... melko iso UKV tulossa inververtterikoneelle, mutta eipä tuosta haittaa lie.
Täällä on patteritalo, jossa lämmitysputkia eri aikakausilta ristiin rastiin ja 100l UKV & ulkoinen pumppu.
Ensimmäinen asennus oli ilman by-pass - linjaa, niin silloin tupa hiljeni "aavemaisesti" kun kone alkoi tekemään käyttövettä.
Nykyinen asennus näkyy ketjun http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6761.msg87269#msg87269
alussa.
Yksinkertainen on kaunista ja usein toimivinta sekä halvinta.
Kesälläkin pidän patterikiertoa minimillä ja Niben kierto on aina huilivaiheessa minimillä.
-
Oma kytkentäni on suluilla muutettavissa 2- tai 3-putkiseksi ja kaikkea siltä väliltä. Oikeita säätöjä hakiessa tuo ovat olleet kullanarvoisia, mutta nyt kun
kaikki toimii niin turhaanhan nuo sulut ovat virtauksia haittaamassa..
Invertteripumpun kanssa tulee puskurikytkennässä sellainen lisähaaste, että pumpun lämmitystehon vaihdellessa myös lauhdutinvirtaus muuttuu voimakkaasti.
Tästä tulee haasteita sovittaa lämmityspuolen ja lauhduttimen virtauksia jos käytössä on 3-(tai 4)-putkinen kytkentä ja ulkoinen virtauspumppu.
Pattereiden kanssa varmaan helpompaa kuin täällä missä on lattialämmitys ja kesäisin kierto vain yhdessä piirissä.
Toisaalta taas käytettäessä läpivirtaavaa kytkentää en saanut pikkunibeni taajuuden säätöä toimimaan haluamallani tavalla. Läpivirtaavana riippumatta
ulkoisen menoanturin paikasta tuli lämpötilan nousuun liikaa viivettä ja nibe nosti tehojaan liikaa eikä taas toisaalta ehtinyt jarruttaa tarpeeksi nopeasti vaan
sammui asteminuuttien nollaamiseen. Mutta mulla tätä käytöstä pahensi vielä isompi puskuri (500l) ja kv-esilämmitys. Voi olla että toimii sun ukv:llä ns. heittämällä.
Päädyin omassa systeemissäni kompromissiin jossa varaaja on 3-putkikytkennällä, mutta tasapainoitan lämmityspiirin shuntilla muuttuvan lauhdutinvirtauksen ja
lämmityspiirin virtausten erot. En rupeaisi tätä viritystä kenellekään tarjoamaan ensisijaisena vaihtoehtona, mutta muutaman viikon kokemusten perusteeella
nyt invertteripumppu toimii niinkuin olin alunperin odottanut. Käy hitaasti ja hartaudella.
-
Kiinnostaisi kesällä hankkia 200-300l puskurivaraaja ja Nibe ECS41 lattialämmityskohteeseen. PH+S+KHH omassa tukissa ja muut isommassa tukissa.
Ongelmana on, että märkätiloja ei saa oikein lämmityskaudellakaan ulkolämpötilan ollessa 5-(-15)'C erityisen sopivan lämpöiseksi... PH on ehkä kohtalaisella tasolla, nostaisin lämpöjä kyllä vieläkin, mutta KHH on aika viileä. Jos nostan käyrään niin yhtenäinen OH+R+K on sen jälkeen sisälämpötilaltaan +24'C. Näitä kuivien tilojen käsipiirejä olen jo kuristanut, mutta kohta on ruuvit pohjassa. Käyrää olen säätänyt 0-käyrällä, mutta vastaa varmaan noin 3+0 tai 3-1 käyrää.
Auttaisiko pelkän ecs41:n hankinta? Sille (kuivatilat) saa oman käyrän, mutta kuinka asteminuutit lasketaan tuossa tapauksessa kun lämmityspiirejä on kaksi kappaletta?
200l puskuri mahtuisi ainakin tilaan, se varmasti riittäisi kesän mukavuuslämpöihinkin. Jos puskurin laittaa, niin millainen kytkentä olisi järkevä, virtausta ja tilavuutta silmälläpitäen. 3- vai 4-putki? Pumpulta meno alas vai ylös? yms.
-
bannattu
-
Isossa tilassa neljäpiiriä ja sisemmässä OH-piirissä on termostaatti. Sillä saisi jotain kuristettu, mutta edellis talven perusteella taitaa termari laittaa piirin pääosin kiinni.
Tietenkin vieressä (oikeastaan samaa tilaa) olevan aulan läpi menee tietenkin muiden piirien menot ja paluut, mm. yhden vessan, joten kyllä nämäkin luovuttavat isoon tilaan lämpöään.
Nyt odotustilassa kiertovesipumpun nopeus vakio 30%.
Ylitehoinen pumppu on kyseessä, asteminuutit -220. Viime kuussa keskimääräinen käyntiaika 42min ja käynnstyksiä 9kpl per päivä. Tuosta tietenkin olisi varaa kasvattaa.
Josko laittaisi muistiin nykytilan ja nostaisi käyrää ja antaisi termostaattien leikata MH:ssa ylilämpö surutta?
-
bannattu
-
Joo laittaa nykytilan säädöt ylös ja termostaateilla leikkaisi lämpöä. Asteminuuttejakin voi tarvittaessa kasvattaa.
Termostaatit on tarkoitettu ylilämmön leikkaamiseen pääsääntöisesti eikä huonelämpötilan säätöön.
Isossa tilassa neljäpiiriä ja sisemmässä OH-piirissä on termostaatti. Sillä saisi jotain kuristettu, mutta edellis talven perusteella taitaa termari laittaa piirin pääosin kiinni.
Ei hyvä.
Usein termostaatit ovat on-off toimisia ja sulkevat piirin muutaman minuutin viiveellä vahapatruunan takia. Jos järjestelmästä puttuu osat mitkä sallivat kahden eri lämpöisen veden kulkemisen järjestelmässä ei sitä voi korvata sillä että muualta kuristaa kierrot tukkoon. Sillä saa vain koko järjestelmän sekaisin ja huonon hyötysuhteen kaupanpäälle.
Tarvitset puskurivaraajan (mahdollisimman suuri jotta lepojaksot mahdollistava ylilämpö olisi mahdollisimman pieni) ja tuon shuntin.
-
Tästä puuttuu tonni ;)
Puskurin kytkentä vielä kummastuttaa. Kuivan puolen shunttaukseen tulisi oma pumppu, märkä puoli hoitunee Niben sisäisellä. Mutta mitenkä paluut ja menot?
-Nibeltä säiliön alaosaan vai yläosaan
-Piireiltä paluu alaosaan
-Piireille meno yläosasta
-Kolmella vai neljällä
-Miten säätää kolmella virtaukset että säiliö lataantuu hyvin, toisaalta hoituuko märkäpuoli kolmeputki kytkennällä
-
Joskus mietin tälläistä kytkentää että mahtaisiko se toimia.
(http://i.imgur.com/LzTzGZG.png)
Tarkoituksena olisi imuroida tuolta viileämmästä lattialämmityksestä palaava vesi mahdollisimman tehokkaasti aina tuonne maalämpöpumpun sisuksiin lämpiämään. Sitten kun shuntti narahtaa kiinni miltei kokonaan kiinni niin virtaus kääntyy tulemaan enemmän puskurin puolelta.
Vain onko tässä jotain ajatushäigiä?
Niben sisäisellä pumpulla ei taida kiertoa saada aikaseksi muutakuin silloin jos kyseessä on 2-putkikytkentä joissa pesutilat on kytketty sarjaan puskurin kanssa. Tässä saattaa ongelmaksi muodostua riittämätön virtaus kesällä kun muilla tiloilla ei ole lämmitystarvetta.
-
bannattu
-
Viime kesä-elokuu ainakin ajoin märkätilat+kuivantilan WC:tä. Maksimipoikkeamaa piti nostaa, ettei pumppu sammunut paluu=pyynti -tilanteeseen.
Lämmitysveden delta näyttää olevan 6-13.
-
bannattu
-
Jos termarit sulkee piirejä ja aukaisee, niin onko tuolla coppiin muuta vaikutusta kuin kiertovesipumpun suurempi kulutus jos delta pysyy vakiona? No joo, ehkä asteen pari lämpöisempää paluu vettä taitaa tulla.
Aiemmilla säädöillä meno- ja paluuvesi tasaista käyrää, nyt lämpöä tehdessä harvaa sahalaitaa kun piirejä aukeaa ja menee kiinni.
Huono vertailuajankohta, mutta cop tippui 0,1 kun termarit tuli käyttöön. Tosin ulkona ka. 3 astetta kylmempää ja menovesi 1,6 lämpöisempää, joten selittyy tuolla.
-
Jos termarit sulkee piirejä ja aukaisee, niin onko tuolla coppiin muuta vaikutusta kuin kiertovesipumpun suurempi kulutus jos delta pysyy vakiona? No joo, ehkä asteen pari lämpöisempää paluu vettä taitaa tulla.
Aiemmilla säädöillä meno- ja paluuvesi tasaista käyrää, nyt lämpöä tehdessä harvaa sahalaitaa kun piirejä aukeaa ja menee kiinni.
Huono vertailuajankohta, mutta cop tippui 0,1 kun termarit tuli käyttöön. Tosin ulkona ka. 3 astetta kylmempää ja menovesi 1,6 lämpöisempää, joten selittyy tuolla.
Asteminuuttilaskenta toimii eri tavalla pienemmän virtauksen kanssa ja samaan lopputulokseen(asteminuutit nollilla) päästääkseen kone tekee keskimääräisesti kuumempaa vettä. Termostaattien avautuminen ja sulkeutuminen saattaa myös vaikuttaa asteminuuttilaskennan toimintaan koska järjestelmään päästetään "piikkejä" kylmää/kuumaa vettä. Termostaattien ollessa osittain suljettu/niiden ollessa käytössä, pääsääntöisesti käynnitysmäärät lisääntyvät. Tilanteessa jossa termostaatit ovat pääasiassa vain poikkaustapauksissa leikkaamassa ylilämpöjä pääset parempaan hyötysuhteeseen. Jossain täällä nibe osiossa on graafit termostaateilla vs ilman ja sen aiheuttamat muutokset. Tosin olet ne varmasti itsekin nähnyt.
Jos lattialämmityksen kanssa on tarkoitus vaikuttaa huonelämpötilaan niin tässätapauksessa jakotukin esisäädöt on pääasiassa sitä varten. Tämä on vain oma mielipiteeni asiasta.
Coppia et voi määrittää logintutkijan laskennallisilla arvoilla.
Aina jos termostaatti on kiinni niin virtaus lauhduttimen läpi on pienempi -> korkeampi menoveden lämpötila -> huonompi cop.
-
Yksi mahdollisuus olisi kuristaa isosta tukista linjasäätöä. Mutta tekeekö yhtään hurskaammaksi kun virtaus lisääntyy märkäpuolella mutta vesi on kuitenkin viileämpää..?
Toisaalta jos termostaateilla saa tuon toimimaan ja tilat mukaviksi, niin muutaman kymmenyksen vaikutus coppiin ei taida olla merkitystä. Ainut vaihtoehto on 300l puskuri ja shuntti. Toki kesällä tarvitisi kuitenkin puskuria, koska viime kesästä jo huomasi, että maksimipoikkeamaa piti nostaa.
-
Yksi mahdollisuus olisi kuristaa isosta tukista linjasäätöä. Mutta tekeekö yhtään hurskaammaksi kun virtaus lisääntyy märkäpuolella mutta vesi on kuitenkin viileämpää..?
Toisaalta jos termostaateilla saa tuon toimimaan ja tilat mukaviksi, niin muutaman kymmenyksen vaikutus coppiin ei taida olla merkitystä. Ainut vaihtoehto on 300l puskuri ja shuntti. Toki kesällä tarvitisi kuitenkin puskuria, koska viime kesästä jo huomasi, että maksimipoikkeamaa piti nostaa.
Sinällään jos ajattelee että lämmityskauden loppupuolella pumppu saattaa käydä vaikka 10% ajasta ja lopun päivästä huilia ja sekoittaa vettä lattiassa. Voiko tällöin sillä olla oleellisesti merkitystä mitä tuon 10% aikana tapahtuu? Sanoisin että ei.
Tiheämmällä putkituksella märkätiloissa jo yritetään ottaa se kaikki lämpö irti vedestä mitä siitä on saatavilla.
Jos lattiaan halutaan oleellisesti erilämpöistä vettä niin mielestäni se kaipaa silloin kaverikseen shuntin.
-
Onko Viessmannissa kahden piirin säätö valmiina? Onko fraattilla millainen määrä jakotukkeja ja kuinka olet märkätilat saanut säätöihin?
Eikös Viessmann ole oletusasetuksillaan pitkäkäyntinen ja vähän käynnistyksiä päivässä..?
-
Onko Viessmannissa kahden piirin säätö valmiina? Onko fraattilla millainen määrä jakotukkeja ja kuinka olet märkätilat saanut säätöihin?
Eikös Viessmann ole oletusasetuksillaan pitkäkäyntinen ja vähän käynnistyksiä päivässä..?
Sellainen tuli vielä mieleen että ainakin ll-suunnitelmissa jäähtymä on suuniteltu jonnekin 5 asteen korville. Tällöin saattaisi kuvitella että ainakin tapauksessa jossa putket on riviasennuksella saattaisi lattia olla erilämpöinen toisesta laidasta jos kuristus viedään äärimmilleen.
Viessmannissa taitaa olla parille shuttipiirille ohjaus itsessään. Se tarvii vaan kaverikseen sitten shuntit ja puskuria yms. Kyllä tuo on siltä näyttänyt että käy vakiona melko pitkiä rykäisyitä vakioasetuksilla useimmissa lattialämmitystaloissa.
Mulla ei oo erillistä jakotukkia märkätiloissa joten niiden saaminen lämpöisemmiksi silloin kun muutakin taloa lämmitetään taitaa olla pois laskuista.
-
Ok. Itsellä on Warmian vermeet eli asennettu spiraalille. Heidän suunnitelmassaankin mainitaan, että suosittelevat shunttausta. Toki taitaa olla aika harvinaista mlp+lattialämmityskohteissa.
-
Heidän suunnitelmassaankin mainitaan, että suosittelevat shunttausta. Toki taitaa olla aika harvinaista mlp+lattialämmityskohteissa.
Syynä on varmasti osakseen kustannukset laitteiden sekä niiden vaatiman tilan takia. Teknisestä tilasta pyritään nykyään karsimaan kaikki tila pois kun ajatellaan että jokainen neliö maksaa +2000€ ja jokapaikassa ei ole edes omaa teknistä tilaa.
En tiedä mahtaisiko sitten pienitehoisen invertterin kanssa olla mahdollista saada pesutilat lämpöiseksi ilman puskurivaraajaa pelkästään shuntattuna. Periaatteessa luulisin että tuo onnistuu. Myöskään termostaateita ei varmasti tule yhtäpaljoa harmia tuollaisen kanssa. No tekniikka kehittyy jatkuvasti...
-
bannattu
-
Kohtalaisen ok on pumppu toiminut, käynti noin +30min.
Kesääkin ajatellen, auttaisiko jos hankkisi vaan sen 200-300l puskurin, kytkisi rinnalle, kolmiputkikytkentä ja pari kiertopumppua? Tuosta voisi päästä 700-800e:llä. Sitten ei olisi termareiden asennolla väliä ja kesälläkin saisi märkätilaa lämmitellä huolletta.
700e shunttisarjasta en tiedä toimisiko se odotetusti. Luultavasti shuntti olisi suurimman osan ajasta täysin auki, ja pienemmällä varaajalla hyöty jäisi pienemmäksi.
Puskuri ja kuivien termarikäyttö/kuristus?
-
Onko Viessmannissa kahden piirin säätö valmiina? Onko fraattilla millainen määrä jakotukkeja ja kuinka olet märkätilat saanut säätöihin?
Eikös Viessmann ole oletusasetuksillaan pitkäkäyntinen ja vähän käynnistyksiä päivässä..?
Viessmannissa on ohjaus kyllä 3:lle piirille, mutta shuntti pyöritystä ei ole kuin 1:lle valmiina. Eli siinä saa esim patteripiirin ja siitä shuntattua yhden piirin. Jos haluaa 2 shunttipiiriä, niin tarvitaan lisäpalikka, josta otetaan ohjaus shunttimoottorille. Mullahan on juurikin kaikki lämmityspiirit shuntattuja, koska tuossa lämmityvaraajassa on aurinkokierukka. Jakotukkeja on 5. Tuonne pesutiloihin on suunnitelmissa laittaa langaton termari, tai vaihtoehtoisesti lattia-anturi, kun on suoraan seinän toisella puolella. Esim tällaista olen sinne harkinnut.
http://www.lksystems.fi/globalassets/inriver/resources/fi.33.c.80_lk-termostaattiventtiilisarja-mini-no1.pdf
-
Tässä vaihtoehtoja vielä puntaroin tuskissani. Olisiko tässä järkeä:
- 200l varaaja (200l, koska täten pääsisin vielä ronklaamaan varaajan takana olevaa märkätila jakotukkia)
- BT25 varaajan yläosaan laskemaan integraali
- 3-putkikytkentä (pumpulta yläosaan, lämmitys verkkoon varaajan yläosasta, paluu varaajan alaosaan t-haaralla ja jatko pumpulle)
- ulkoinen lämmönjakopumppu (Niben sisäinen seis lepojaksoilla)
Yllä olevalla kombinaatiolla säästäisin shuntin hankintahinnan (~700e) ja 200l sirompi varaaja antaa mahdollisuuden päästä jakotukille (300l tukkii pääsyn)
Mutta mutta, leikkaako ajatus oikein jos hieman nostan käyrää (kyseessä 1-3 astetta) saan pesuhuoneen mukavammaksi ja kuivasta tilasta kuristan esisäädöillä hieman piirejä?
Mitenköhän käynti- ja lepojaksoille käy tuolla 200l pöntöllä? Nyt noin 40min käyntejä ja parisen tuntia lepoa.
Sitä lämmöntasaisuuttakin hieman haen, koska nyt integraali pitää olla aika suuri että kone käy pitempiä siivuja. Varaaja mahdollistaisi integraalin pienentämisen ja tasaisemman lämmön..?
Kesällä sitten isosta tukista piirit kiinni.
-
Mulla ajatukset menee se varaaja sanan suhteen niin, että pieni varaaja on 500 L. Nuo puskurit nyt jostain syystä on tullut myös varaajan synonyymeiksi, vaikka niiden funktio on lämpösyöksyjen ehkäisy.
Pieni varaaja = 500 L
Normaali varaaja= 1000 L
Suuri varaaja = 1500 L
Noin niinku karkeasti ottaen.
300 L puskurivaraaja on tarkoitettu jopa 30 kW pumpun lämpösyöksyn tasaamiseen. 100 L käy n. 10 kW koneelle. Ja saahan sillä hieman lisää litroja kiertoon, niin pumppu käy pitemmän aikaa.
-
Puskuria tarkoitin.
-
Ei taida neliputkikytkennästä olla muuta haittaa kuin että pumpulle ei mene kylmin vesi verrattuba 3-putkikytkentään?
Toisaalta ilmeisesti 3-putkikytkennällä pitäisi saada varmistus lämmityspiirien oikeista virtauksista ja kokonaisvirtaus ei saisi ylittää 1700l/h?
-
Itselläni pitäisi asentaa jälkikäteen lattialämmityksen puskurivaraaja, kun en itse sitä huomannut pyytää. Osaatteko neuvoa sopiiko Fraatin ehdotus minun järjestelmääni.Teknise tiedot löytyvät kuvasta. Tein siihen yhden putkilisäyksen jotta kytkentää voisi muuttaa myöhemmin. Sulut uupuvat.
Mikä mahtaisi olla sopiva varaajan koko?
-
Mikä mahtaisi olla sopiva varaajan koko?
Isompi parempi, katselisin 200/400l akselille kun sinulla taisi olla 8kW kone...
Suuremmalla varaajalla voidaan pienemmällä ylilämmöntekemisellä saavuttaa yhtäpitkä käyntijakso -> parempi cop/hyötysuhde.
Kytkennässä tosiaan mitä hahmottelin oli ajatus siitä että pumpulle menevän kylmän vedenmäärä olisi maksimoitu ja pesuhuoneen kuumemmat vedet mieluummin ohjattaisiin varaajan pohjalle. Lopputulokseen toki myös vaikuttaa millaisilla nopeuksilla nuo eri kiertovesipumput pyörivät toisiinsa nähden. Etua tuosta ei tietysti voisi tulla kuin silloin kun pumppu käy mutta toisaalta sehän taas merkitsee että mikä on järjestelmän hyötysuhde.
-
Hei taidan kallistua 400l vaihtoehtoon. Voin tunnustaa, että tuli hankittu 10kw-> liian tehokas. Käyntijaksot on just ja just 20 min. Teho pitäisi nyt riittää jos ostaa joskus ulkoporeammeen. Toisaalta kaivokin tuli ylimitoitettua ja syvyys on noin 220m (suojaputkea 35m), pienemmän lämpöpumpun kiertopumppujen tehot eivät ehkä olisi riittäänee tähän kaivoon.
Löytyisiköhän Akvatermilta sopivaa varaajaa. Niben puskurisäili 500l on ehkä vähän turhan iso lattialämmitykseen.
Kannattaa varmaan asentaa linjasäätöventtiileitä jotta voi mittailla myöhemmin vesivirtauksia varaajan eri putkistoista. Lattialämmityksen jakotukkien virtauksen sain säädettyä sopivaksi tänä talvena.
-
Niben puskurisäiliö 500l ei ole liian iso.
Fraatti tuossa jo aikaisemmin siitä kertoi ja komppaan häntä.
Jos 500 litrainen säiliö mahtuu "pannuhuoneeseesi, ota ihmeessä sellainen.
Älä valitse pienempää.
Maalämpöpumppujen yhteydessä on käytössä paljon suurempiakin varaajia.
-
..... Varaaja mahdollistaisi integraalin pienentämisen ja tasaisemman lämmön..?
Jonkin verran, mutta ei paljoa.....
Toista asiaa kokeillessani marraskuussa pudotin käynnistyksen asteminuutit -60:stä (minimiin) -30:een, niin
pattereille menevän veden lämpötilavaihtelu pieneni 12,1C -> 11,3C.
Toki muuttuu enemmän jos/kun integraali on isompi... vertailutiedoksi vain.
-
Hei taidan kallistua 400l vaihtoehtoon. Voin tunnustaa, että tuli hankittu 10kw-> liian tehokas. Käyntijaksot on just ja just 20 min. Teho pitäisi nyt riittää jos ostaa joskus ulkoporeammeen. Toisaalta kaivokin tuli ylimitoitettua ja syvyys on noin 220m (suojaputkea 35m), pienemmän lämpöpumpun kiertopumppujen tehot eivät ehkä olisi riittäänee tähän kaivoon.
Löytyisiköhän Akvatermilta sopivaa varaajaa. Niben puskurisäili 500l on ehkä vähän turhan iso lattialämmitykseen.
Kannattaa varmaan asentaa linjasäätöventtiileitä jotta voi mittailla myöhemmin vesivirtauksia varaajan eri putkistoista. Lattialämmityksen jakotukkien virtauksen sain säädettyä sopivaksi tänä talvena.
Tämä, 3 kierukkaa vakiona.
http://www.varaaja.com/index.php/energiavaraajat/jaespi-energiavaraajat/gtv-varaajat/energiavaraaja-jaspi-gtv-hybrid-500-detail (http://www.varaaja.com/index.php/energiavaraajat/jaespi-energiavaraajat/gtv-varaajat/energiavaraaja-jaspi-gtv-hybrid-500-detail)
-
Olen ajatellu liittää patterit ja pesutilojen lattialämmitytksen varaajaan tällä tavalla: liite.
Etuna olisi ainakin yksi ulkoinen pumppu. Onko mielestänne järkevä? ::)
-
200l puskuri tulossa.
Lisäksi Nibe ECS41 (sis. grunfors 25-60), BT25 anturi ja märkäpiirille Grundfors 25-40.
Seuraava kysymys on, että 4- vai 3-putkikytkentä. Vai laittaisiko 3-tieventtiilin niin voisi molempia testailla?
-
200l puskuri tulossa.
Lisäksi Nibe ECS41 (sis. grunfors 25-60), BT25 anturi ja märkäpiirille Grundfors 25-40.
Seuraava kysymys on, että 4- vai 3-putkikytkentä. Vai laittaisiko 3-tieventtiilin niin voisi molempia testailla?
Jos kuvan mukaisesti tekisi kytkennät?
-
200l puskuri paikallaan, muutama säätöön liittyvä juttu vielä mietityttää.
Nibestä laitoin, että Niben sisäinen pumppu on sammuksissa kun lämpöä ei tehdä. Varaaja kerrostuu hyvin käynnin lopuksi. Kun Nibe käynnistyy, sen sisäinen pumppu on noin 65-70% teholla ja AUTO-asetuksella, DT on noin 3,5-4K? Ja lisäksi varaaja sekoittuu täysin käynnin aikana.
Kannattaisiko tuota sisäistä pumppua hidastaa, että DT kasvaisi likemmäs 7K ja varaaja ei ehkä niin sekoittuisi?
Nämä kokemukset siis neliputkikytkennällä, hanoilla saan lennosta muutettua 3-putkikytkennäksi.
-
Kysäisen tässä, että mulla on ylemmän kaavion mukaan asennettu ukv200 ja f1255 16kw versiona. Kun MLPn käy kunnolla se imee puskurista vettä ja patterivesikierrosta tuleva vesi on kylmempää kuin puskurissa oleva. Olisiko järkevää laittaa siihen 1-suunta venttiili estämään mlpn imun puskurista, niin MLPlle
Menee vain kylmää patterien paluuvettä?
Siis tämä kaavio : https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6826.0;attach=5212
-
moro,
loukkasin copyrightia ja nappasin ylhäältä kuvat joita hieman tuunasin.
Pumppu Nibe 1245 maapiirillä, lattialämpö 2 piiriä. Kosteat tilat lämmitysvesi liikkuu NIBE omalla kietovesipumpulla ja kuivat tilat toisella pumpulla. Tilanne on tuossa ylemmässä kuvassa. (kuvan lataus onnistuu, esikatselu ei toimi, no painan lähetä)
Kun on kertynyt noita puolalaisten Saksasta purkamia aurinkopaneeleita niin onko joku ratkaissut miten tuo 'aurinkovaraaja' saadaan tuohon NIBE perään. Varaajaanhan olisi mukava ladata korkeampi lämpötila kuin lattialämpöjärjetelmässä muutoin liikkuu. Ajatuksena on että kevät / syyskuukausina saisi talon lämmityksen tuolla hoidettua, kesällä energiaa on yllin kyllin. Rahamielessä tämä ei kannata, mutta harrastus maksaa
Miten tuossa puskuri/aurinkovaraajassa ratkaistaan se että varaajan lämpö on lopulta korkeampi MLP lämpö jos vastuksen termostattilla ei rajoiteta. Kun varaajasta palaa pumpulle vesi jossa on korkeampi lämpötila kuin pumpun lähtö niin tuosta tulee häly ja stop? Turhaa aurinkovaraajan kapasiteetia on rajoittaa ~40C lämpötilaan jos enemmänkin energiaa on saatavissa ja varastoitavissa. Miten tuon toteuttaa pienimmällä älyllä/ohjauksella?
Vai onko helpoin vain rajoittaa termostaattia ja luottaa ettei pumppu ota nokkiinsa.
-
1245 Manuaalista kattomaan onko siihen laitettavissa BT25 tjms lämpöanturi puskuriin, hillitsemään käyntiä?
Tarviit 2 shunttipiiriä, tai ainakin itse katselisin siihen suuntaan...
Vapaakierto pumppuun ehkä pitäis estää tai vähintään tarkistaa ottaako 1245 nokkiinsa kuumasta?
Puskuriin LV esilämmityskierukka niin saat kesäkulutusta aikaiseksi?
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6826.0;attach=13627;image)