Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Gebwell => Aiheen aloitti: Maalämpöilijät - 10.02.16 - klo:17:50
-
Miten maaläpöpumppua tulee huoltaa? Mistä lämpötila taloon säädetään; entinen omistaja sanoi, että teknisessä tilassa olevasta "tunkista" vai huonekohtaisista termostaateista? Mitä, jos sihtiä ei ole putsattu? Huoltaja kävi ja totesi, että kylmäainepiirissä on häikkää. Mistä se kertoo ja mikä sen kestoikä on, miksi se hajoaa? Tämä talon maalämpö on käynnistetty 2007.
-
Nyt Maalämpöilijät, tulee suoraa puhetta, sori siitä. Tarkoitus on hyvä.
Ensiksikin jos maalämpöjärjestelmän periaate ei ole tuttu, tehkää se itsellenne tutuksi. Tässä on loistava foorumi siihen tarkoitukseen. Sen jälkeen katsokaa laitteenne perussäädöt kuntoon, ja ylipäätään ettei mikään ole rikki. Osaatte sitten kysyä täältä/huoltomieheltä, että asiat tulee selväksi.
Jos edelliset asukkaat ovat jättäneet järjestelmän rikkinäiseksi, kannattaa varmaan ottaa heihin yhteyttä, ellei asiaa ole kerrottu. Kun järjestelmä toimii oikein, voitte rauhoittua ja hieman ajan kanssa tutustua hienosäätöön parhaan mahdollisen hyötysuhteen saamiseksi.
Jos ette ymmärrä järjestelmästä mitään, voi tulla kalliiksikin. Mutta kun saatte käsityksen asiasta, maalämmittäminen on helppoa ja halpaa.
-
No nyt siellä on Gebwell:in huoltoihminen. Tuli joku painehälytys. Saa tiä, mitä löytyy ja kuinka neuvoo ton laitoksen kanssa. Ohjeita kyllä kysyttiin ostohetkellä edelliseltä omistajalta ja soittamallakin on ohjeita kysytty, mutta ei niitä kovin ole tullut. Eivät ole kuulemma tehneet mitään muuta kuin kertaalleen nestettä lisänneet ja niitä lämpöjä teknisestä tilasta säädelleet. Eivät tienneet, että laitteessa on sihti/sihtejä, jotka tulisi putsata aika ajoin. Yksi termostaateista ei ole kytketty lainkaan tuohon maalämpöhässäkkään ja siitäkään entisellä omistajalla ei ollut hajuakaan....
-
No nyt on uurastanut huoltaihminen maalämmön kanssa. Ja olihan siellä vaikka sun mitä. Yksi selvä asia ainakin ilmeni: vehkeen huoltoa on laiminlyöty reippaasi. Olisi pitänyt jo aikaa sitten hälytyskellojen alkaa soimaan edellisillä talon omistajilla. Nyt pumppu käydä jyskyttää tyytyväisenä ja suht hiljaisenakin teknisessä tilassa (aiemmin oli kuin juna olisi vieressä mennyt pumpun ollessa käynnissä). Paljon on osia vaihdettu, vesiä lisätty ja vaihdettu, putkisto huuhdeltu (sellainen lieju lähti sieltä, että kuraojassa lie puhtaampi vesi).
-
Onko talo kanssa tehty 2007?
-
Kyllä vain talo on tehty 2007-2008. Pikkuhiljaa alkanut selvitä, että taloa ei ole huollettu eikä tarkkailtu mitenkään. Että jos tuon olisi tiennyt ennen kaupantekoa, niin olisi jäänyt ostamatta. Ollaan itse jo yksi talo tehty, mutta siinä ei ollut maalämpöä. Sähkönkulutus tällä pienellä kokemuksella samaa luokkaa tässä kuin mitä oli meidän varaavalla sähkölämmityksellä ollut talo.
-
Toivottavasti edes sähkönkulutus vähän laskisi kun pumppukin toimii nyt normaali äänellä. Sama juttu kyllä täälläkin talossa, että oli mestariasentajat "asentamassa". Esim rännikaivon putki meni 2 metriä ja sitten putki vaan loppui.
Onko kaivo vai maapiiri. Liejua kai löytyi sieltä lämmönkeruusta?
Täälläkin oli kyllä sihdissä jotain epämääräistä liejua, mutta ei kumminkaan kovin paljoa.
Tuossa kuva liuospuolen roskasihdistä. Pumppu oli pyörinyt vähän reilu 4kk. Pumppu on tehty 2008 ja asennettu uudelleen toiseen paikkaan 2014. Näyttää ruosteelta, mutta ei kumminkaan ole ruostetta.
http://aijaa.com/otxA6X
-
Maapiiri kuului olevan tässä mökissä. Senkin tiesi naapuri kertoa. Pitää nyt henkeä vähän ottaa ja alkaa sitten myyjää valistamaan entisen "huippu" talonsa kunnosta. Kuin lie pitkä prosessi tulossa ja äityykö sitten mitenkä pahaksi "neuvottelut" kuka korvaa ja mitä. Talossa on nyt käytetty lämpökuvaalakin ja korjattavia paikkoja muutama löytyi. Huvittavinta on ollut se, että aiemmat eläjät eivät ole huomanneet mitään. Mitä lie huolettomia eläjiä olleet. Ehkä pitänee laittaa mökki kuntoon ja uudelleen vaan kiertoon, alkaa jälleen tekemään ihan itte niin tietää, mitä talo on niellyt.
-
Vielä jos joku osaisi kertoa, miten huollatte tuota kojetta ja kuinka usein? Mitä asioita seuraatte säännöllisesti ja mikä on sitten se huolestuttava merkki, mihin pitää reagoida?
-
Vielä jos joku osaisi kertoa, miten huollatte tuota kojetta ja kuinka usein?
Hyvät foorumilaiset.
Tässä yllä on hyvä kysymys.
Koetetaan tehdä tähän lista hyvistä ohjeista siitä, mitä huoltoa maalämpösysteemi tarvitsee ja mitä ei tarvita.
Kerään asiallisista vihjeistä koosteen "Tekniset kysymykset (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php#c1)" osioon ja poistan ne tästä ketjusta.
Työ otsikkona voisi olla vaikkapa:
"Maalämmitysjärjestelmän huolto"
Odottelen toimenpide-ehdotuksia..
Jos joku tekee valmiin hyvän listan, siirretään se sellaisenaan tuohon (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php#c1) osioon..
-
Tämä on oma mielipiteeni mutta mielestäni
- käyttäjän omatoimiseen tarkkailluun voisi lisätä aistinvaraiset havainnot ylimääräisistä kosteuksista, hajuista, äänistä yms vuodoista mahdollisuuksien mukaan myös koneen sisältä. (mm. haljenneet messinkimutterit)
- Lämmönkeruupiirin paineen/tason seuranta. Jos tasoastia niin 2/3 astiasta nestetta. Paineistetussa 0,2 - 2.0 bar painetta.
- Lämmönjakopiirin paineen seuranta. 0,5 - 1,5 bar?. Paineistamattomiakin järjestelmiä taitaa löytyä mutta nuo lienevät harvinaisempia.
- Lämmönkeruupiirin sihdin puhdistaminen (joista löytyy keskustelua täältä (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6618.0) ja näistä voisi koostaa johonkin yhteenvedon yleisimpien sihtien puhdistuksesta)
- Lämmönjaon sihdin puhdistaminen
- Jos käyttövesivaraajassa on magnesium anodi niin tämä pitää yleensä vaihtaa tietyn väliajoin riippuen veden laadusta. Vaihtoaika lienee muutamia vuosia. Jos anodin vaihdon laiminlyö niin loppujen lopuksi edessä saattaa olla varaajan vaihtaminen sen puhkisyöpymisen takia.
- Koneen toiminta selviää melko hyvin siitä että millaisen lämpötilaeron se muodostaa lämmitysverkostoon. Jos lämmöntuotto heikkenee niin myös tällöin lämmönjakoon muodostuva lämpötilaero pienenee. Jos tämän lukeman laittaa sillointällöin ylös niin ajanmyötä kyllä huomaa että jos esim kylmäaine vajausta ilmenee ajansaatossa.
- Tulistusvaihtimellisissa koneissa tämän seuraaminen ei onnistu niin helposti niin tällöin voisi mahdollisesti tarkastaa että toiminta nestelasissa?? on kuten pitääkin. (kuohonta loppuu hetki käynnin alkamisen jälkeen)
- Vastusten käyttömäärät saattavat myös kertoa koneen huonosta kunnosta jos tunteja niille alkaa kertymään huomattavasti normaalia enemmän.
- Myös jos vuositasolla käyntiaika kasvaa huomattavasti poiketen edellisistä vuosista niin tämä saattaa kertoa koneen tehon heikentymisestä.
- Koneen käyntiaikojen seuraaminen ainakin jollain tasolla ettei kone käy pätkäkäyntiä esim käyntiaika/käynnitysten määrällä... Mieluiten aina niin että kone kävisi keskimäärin vähintään yli 20min jaksoja.
Sinällään pakollisia toimenpiteitä ei ole mutta jonkinlaisella seurannalla saattaa estää lisävahinkojen syntymisen esim kylmäainevajauksen tapauksessa. Huonossa tapauksessa vika huomataan vasta sähkölaskussa ja tällöin voi jo joutua muutakin remonttia tekemään...
Jos ylläolevat asiat pystyy itse tekemään niin mielestäni tällöin ei kannata maksaa huoltoliikkelle siitä että he tulevat tekemään jotakuinkin samat asiat.
-
Vielä jos joku osaisi kertoa, miten huollatte tuota kojetta ja kuinka usein? Mitä asioita seuraatte säännöllisesti ja mikä on sitten se huolestuttava merkki, mihin pitää reagoida?
Täällä putsasin keruupuolen roskasihdin reilun 4kk käytön jälkeen. Ajatus että en tuota sihtiä enää tarkistele. Jos keruupuolen lämpötilaero muuttuu jotenkin niin sitten täytyy alkaa tutkimaan sihtiä.
Patterien roskasihtiä olen avannut useamman kerran, mutta ei sieltäkään juuri tule enää roskaa. Tarkistettu 2/2016 ja seuraavan tarkastuksen voisi tehtä vuoden tai kahden vuoden päästä. Pitäisi laittaa johonkin huoltokirjaan ylös.
Keruupuolen paineet on pysyneet 1.3-1.4 bar ja pattereissa 1 bar lähistöllä.
Siitä kompressorin äänestä pystyy kuuntelemaan rasitusasteen. Ääni on hyvin pehmeä kun kuumakaasu on ei ole kovin kuumaa ja lämmitysvesi ei ole kovin kuumaa myöskään.
Laitoin lukemia ylös. Siitä näkee hyvin miksi se kompuran ääni muuttuu niin "pehmeäksi".
Lämmityksen loppuvaiheilla kuumakaasu 72C. Kone kääntää vaihtoventtiilin lämmittämään 31C vettä jota on 45L, eli tuo käyttövesivaraajan ulko-osa, sisäosa on 160L.
Kuumakaasun lämpötila laskee 66C asti ja siitä johtuu tuo kompuran pehmeä ääni. Kaivolta/kaivolle, +2/-1C.
Kuumakaasu ja "käyttöveden lämpö"
69 38
69 39
70 40
71 41
72 42
72 43
73 44
75 45
75 46
Vesi 54C kompura 84C. Kaivo +4/+1.
Maalämpöpumpun paluu anturi näyttää nyt kompuran kaasun lämpöä.
Keskeytyi testi tältäerää kun pumppu rupesikin lämmittämään taloa.
55C ja 86C lukemiin taisi jäädä.
http://aijaa.com/Ku9OLu
-
Onkohan kyseessä tämä pumppu? Halpa korjaus jonkin hajonneen tilalle, tai Erikeeperillä kuntoon.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5721.0
-
;D mistäs tuon tietää, kun edellisellä asujalla on asenne en tiiä mistään mittään. Nyt näyttää ainakin sähkönkulutus himpun laskevan ollen noin 70 kwh/vrk. Mitä teillä muilla sähköä kuluu vuorokaudessa? Talomme kokonaispinta-ala on himpun päälle 200 neliöä ja huoneistoala 177.
Olisipa oikein hyvä, jos todellakin olisi omalla otsakkeellaan täällä foorumissa jonkin sortin huolto-opas, josta helpommin löytäisi tietoa niin, ettei kaikkia keskusteluja tarvitsisi läpi lukea.
-
Onkohan kyseessä tämä pumppu? Halpa korjaus jonkin hajonneen tilalle, tai Erikeeperillä kuntoon.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5721.0
Yksi Gebwell Ci10 jossa käyttövesikierukka oli puhjennut korjattiin siten että alkuperäinen käyttövesikierukka varaajan sisällä tulpattiin ja otettiin pois käytöstä.
Käyttöveden lämmitystä varten lisättiin ulkopuolinen levylämmönvaihdin jossa toisella puolen kiertää varaajan yläosan vesi ja toisella puolella lämmitettävä käyttövesi.
Käyttövesiputkeen lisättiin virtauskytkin joka käynnistää kiertopumpun varaajan ja levarin välillä kun kuumaa vettä käytetään ja kun hana suljetaan niin kiertopumppu pysähtyy. ;)