Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: kilehto - 30.01.16 - klo:11:05
-
Mitäs mieltä porukka on maakierron nopeudesta? Minulle on sanottu, että suurin nopeus on paras kompressorin kannalta. Eli Geopro SH7 + 500 l varaaja. Mitä etuja ja haittoja on, jos nestettä pyörittäisi vaikka II-nopeudella III sijaan?
-
Riippuu että millainen maakierto on. Täällä on III-nopeus ja lämpötilaero 4 astetta. I tai II nopeudella ero olisi jotain 5 astetta. 3 astetta olisi paras.
-
Mitä etuja ja haittoja on, jos nestettä pyörittäisi vaikka II-nopeudella III sijaan?
Pumpun hyötysuhde laskee.
-
Pumpun hyötysuhde laskee.
Mikä taas ei pidä paikkaansa omassa pikkupumpussa. Antoteho laskee ja pumppaushäviöt kasvavat. Lähinnä se antotehon lasku kummastuttaa.
-
Mikä taas ei pidä paikkaansa omassa pikkupumpussa. Antoteho laskee ja pumppaushäviöt kasvavat. Lähinnä se antotehon lasku kummastuttaa.
Tuloksesi ovat taas päinvastaisia mitä muut ovat saaneet :D
Sun kone taisi olla ivt ? Millainen lämmönkeruu kyseessä ja millaiselle putkella?
Oliko pollucomi mitä käytät uusi? Jos liuospumpun teho on aivan liian suuri niin silloin ainakin cop voi laskea. Usein kuitenkin eritehoissa mlp:ssa on eri tehoiset liuospumputkin ja osa koneista säätää pumpun nopeutta automaattisesti. Ruotsalaisten tutkimusten mukaan liuoskierron kaivossa pitäsi olla turbulenttista keruupiirin tekokkaamman toiminnan takia.
Kuvassa on invertteri kone eri taajuuksilla ja sen cop. Taajuudet voisi periaatteessa korvata se että kyseessä olisi eritehoiset mlp:t...
(http://i.imgur.com/K4CjGlu.png)
-
Mitäs mieltä porukka on maakierron nopeudesta? Minulle on sanottu, että suurin nopeus on paras kompressorin kannalta. Eli Geopro SH7 + 500 l varaaja. Mitä etuja ja haittoja on, jos nestettä pyörittäisi vaikka II-nopeudella III sijaan?
Minun henkilökohtainen mielipide on:
Sellainen virtaus, että keruun Dt on 3 C.
Tästä poikkeamisen vaikutuksen selvittäminen vaatii kattavan mittausjärjestelmän ja laajan koeajo-ohjelman.
ATS
-
Minun henkilökohtainen mielipide on:
Sellainen virtaus, että keruun Dt on 3 C.
Tästä poikkeamisen vaikutuksen selvittäminen vaatii kattavan mittausjärjestelmän ja laajan koeajo-ohjelman.
ATS
Tuossapa maapiirin lämmöt 4:ltä koneelta täällä.
Keskimäärin jotain 4 ast. ero.
Mihinpäin pitäisi pumppujen nopeutta muuttaa, että olisi ero 3 ast...??
-
Kiertoa lisäämällä Dt pienenee. Mulla rupesi imukaasulämmöt pomppimaan, kun laskin kierron niin, että Dt 6. Joten lisäsin kierron takaisin maximiin.
-
Tuloksesi ovat taas päinvastaisia mitä muut ovat saaneet :D
Sun kone taisi olla ivt ? Millainen lämmönkeruu kyseessä ja millaiselle putkella?
Oliko pollucomi mitä käytät uusi?
Jep IVT C5, 100m matkaa rannalle. Käsitys on, että putkea olisi yhteensä 400m.
On kaksi pollya ja ei niissä eroa ole. Laitoin lisää suoraa osuutta molemmille puolille mittaria, mutta ei sillä ollut vaikutusta.
Kyllä minä tuota silloin kovimmilla pakkasilla viikon säädin, kun liuoksen/laatan/sisälämpötila oli tasaantunut. Lyhyemmillä vedoilla näytti yltiöpositiivisia arvoja ja yhden säädön tasautumisessa meni niin pitkään, että muut parametrit ehti jo muuttua.
Miten voi olla mahdollista, että lämpimämpi liuos lisää antotehoa mutta kierron lisääminen laskee sitä. Näkyyhän tuossa heti antotehon kasvuna mikäli tulee vähänkään lämpimämmän liuoksen patsas.
Jos tuo pumppu kohta kilahtaa, kun käyttäytyy noin. Toistaiseksi tyytyväinen, lämpöä riittää ja kulutus alhaisempi. Putkia en ole mittaillut.
-
Jep IVT C5, 100m matkaa rannalle. Käsitys on, että putkea olisi yhteensä 400m.
On kaksi pollya ja ei niissä eroa ole. Laitoin lisää suoraa osuutta molemmille puolille mittaria, mutta ei sillä ollut vaikutusta.
Kyllä minä tuota silloin kovimmilla pakkasilla viikon säädin, kun liuoksen/laatan/sisälämpötila oli tasaantunut. Lyhyemmillä vedoilla näytti yltiöpositiivisia arvoja ja yhden säädön tasautumisessa meni niin pitkään, että muut parametrit ehti jo muuttua.
Miten voi olla mahdollista, että lämpimämpi liuos lisää antotehoa mutta kierron lisääminen laskee sitä. Näkyyhän tuossa heti antotehon kasvuna mikäli tulee vähänkään lämpimämmän liuoksen patsas.
Jos tuo pumppu kohta kilahtaa, kun käyttäytyy noin. Toistaiseksi tyytyväinen, lämpöä riittää ja kulutus alhaisempi. Putkia en ole mittaillut.
Onko sinulla mittarit josta pystyt toteamaan tulevan nesteen lämpötilan? Tuleeko keruupiiiristä merkittävästi lämpöisempää kun kierto on hitaampi? 400m putkea on varmaan yhtenä lenkkinä? Onko putki 40mm putkea?
Voiko sinun tapauksessa käydä niin että korkeampi tulevan nesteen lämpötila on merkitsevämpi tekijä kuin suuri virtaus. Eihän tuossa paljon muuuta vaihtoehtoa jää?
Putket järvessä/maassa saattavat muutenkin käyttäytyä keruun puolesta hiukan eritavalla kuin porakaivossa. Maassa on mahdollista että lenkki kerää periaatteessa koko matkalta energiaa samalla tavalla. Kun kyseessä on kaivo niin kaivon yläosassa tapahtuu nousevan ja laskevan putken osalla paljon lämmönvaihtoa ja kaivoon menevä liuos laskee kaivosta nousevan liuoksen lämpötilaa...
-
No järvipiirillä ei ainakaan tarvita poistuvalle liuokselle mitään turvarajaa, jos ei sitten liuoksen oma pakkasraja. Ja maaosuus saattaa olla paluussa lämpimämpi, kuin järvivesi, jolloin aikaa pidentämällä lämpö liuokselle nousee tuolla maapätkällä enemmän. Monomutkainen juttu, kun tuo vesimääräkin kaivossa on hiukan pienempi, kuin järvessä. Järvessä vesi on lämmönlähde, mutta kaivossa taas väliaine.
-
Jep IVT C5, 100m matkaa rannalle. Käsitys on, että putkea olisi yhteensä 400m.
On kaksi pollya ja ei niissä eroa ole. Laitoin lisää suoraa osuutta molemmille puolille mittaria, mutta ei sillä ollut vaikutusta.
Kyllä minä tuota silloin kovimmilla pakkasilla viikon säädin, kun liuoksen/laatan/sisälämpötila oli tasaantunut. Lyhyemmillä vedoilla näytti yltiöpositiivisia arvoja ja yhden säädön tasautumisessa meni niin pitkään, että muut parametrit ehti jo muuttua.
Miten voi olla mahdollista, että lämpimämpi liuos lisää antotehoa mutta kierron lisääminen laskee sitä. Näkyyhän tuossa heti antotehon kasvuna mikäli tulee vähänkään lämpimämmän liuoksen patsas.
Jos tuo pumppu kohta kilahtaa, kun käyttäytyy noin. Toistaiseksi tyytyväinen, lämpöä riittää ja kulutus alhaisempi. Putkia en ole mittaillut.
Jos ainoana muuttujana on tulevan liuoksen lämpötila, niin 1 C:een lisäys parantaa COP:a 3%. (Esko Kaappola)
Normaalissa asuinympäristössä on vaikea saada useita mittausjaksoja, joissa on vain yksi muuttuva tekijä.
Olen tehnyt aikoinaan koesarjan, jossa oli ainoana muuttujana keruupiirin virtaus ja sen seurauksena Dt.
Minulla koneen käynnistyttyä n. 10 minuutissa varaaja "pyörähtää ympäri" eli tämän ajan lauhduttimessa on vakio-olosuhteet.
Kun keruupumppu on taukojakson ajan käynnissä on koko keruupiiri tasalämmin koneen käynnistyessä. Tällöin ensimmäisen kierroksen ajan on tuleva keruuneste vakiolämpötilassa, minulla n. 17 min ajan.
Näillä ehdoilla olen tehnyt koeajosarjan, jonka tulokset ovat oheisessa kuvassa.
Kun virtausta pienennetään laskee höyrystimeltä poistuvan liuoksen lämpötila -> Dt kasvaa.
Kuvasta nähdään, että lämpöpumpun kaikki suoritusarvot laskevat.
ATS
-
Mikä taas ei pidä paikkaansa omassa pikkupumpussa. Antoteho laskee ja pumppaushäviöt kasvavat. Lähinnä se antotehon lasku kummastuttaa.
Millä lämpötilaerolla tulee paras cop?
100m maaosuus, 200m vesi, 100m maaosuus voisi käyttäytyä jotenkin vähän eritavalla? Jos paluuta saisi aavistuksen enemmän miinukselle, niin tapahtuisikohan maapiirissä vähän uutta jäätymistä josta seuraisi lisää lämpöä. Tomppeli joskus selosti sen tapahtuman, kun lämpötila muuttuu plussasta miinuksesksi. Tuossa se olikin.
Maakeruupiirin ympärillä maaperä saa mennä jäähän, mutta mielellään maaperän lämpötila ei saisi laskea kovin paljon pakkaselle.
Alhainen keruunesteen lämpötila huonontaa lämpöpumpun hyötysuhdetta voimakkaasti.
Savimaasta saa paljon paremmin lämpöä, kuin hiekkamaasta.
Märästä maasta saa reilusti enemmän lämpöä, kuin kuivahkosta maaperästä
1 x 400 metriä voi riittää, jos kyseessä on hyvin märkä savimaa.
Maaperän veden jäätyminen luovuttaa "ylimääräistä" lämpöä 333 kJ / kg ( = 0,0925 kWh / kg vettä.)
Kun keruuputken ympäröimässä maaperässä on paljon vettä, luovuttaa sen jäätyminenkin paljon lämpöä.
Jos ajateltaisiin, että maaperä on hyvin märkää ja hyvin lämpöä johtavaa, voitaisiin ajatella,
että jokaisen putkimetrin ympärille muodostuu 1m3 jäätä = n.1000 kg vettä jäätyy,
saadaan pelkästään siitä yhden putkimetrin ympärille muodostuvasta jäätymisestä
noin 1000 x 0,0925 = 92,5 kWh sitä "ylimääräistä" jäätymisen faasimuutoksen luovuttamaa energiaa.
Jos keruupiiri on 400 metrinen, on tällaisen jäätymistapahtuman luovuttama lämpöenergiamäärä peräti 400 x 92,5 = 37.000 kWh.
Se vastaa kohtalaisen ison, noin 200-300 neliöisen talon koko vuoden lämmitystarvetta.
Selvyyden vuoksi vielä syytä lisätä, että tässä jäätymisilmiössä (= faasimuutos, = olomuodon muuttuminen vedestä jääksi)
maaperän lämpötila laski vain +0C asteesta -0C asteeseen.
Ihan näin hyvä keruupiiri ei kuitenkaan yleensä ole!
Kuivassa tai kuivahkossa maaperässä tätä etuisuutta ei ole.
Kuivan maaperän lämmönjohtavuuskin on huono.
Noista syistä maaperän kosteudella tai märkyydellä on iso merkitys keruuputken pituuteen.
...
Keruuputken ankkurointi jokeen voi olla haasteellista.
Keväällä liikkeelle lähtevät jäät voivat repiä pohjaan huonosti ankkuroidun putken irti.
Keruu pellosta on helpompi toteuttaa.
Ota näitä huomioon, kun päätät millaisen keruuputkiston hankit.
-
Onko sinulla mittarit josta pystyt toteamaan tulevan nesteen lämpötilan? Tuleeko keruupiiiristä merkittävästi lämpöisempää kun kierto on hitaampi? 400m putkea on varmaan yhtenä lenkkinä? Onko putki 40mm putkea?
Voiko sinun tapauksessa käydä niin että korkeampi tulevan nesteen lämpötila on merkitsevämpi tekijä kuin suuri virtaus. Eihän tuossa paljon muuuta vaihtoehtoa jää?
Pumpun mittarit on ja siitä näkee kyllä suurinpiirtein lämpötilaerot, mutta lämpötilat ei pidä ihan paikkaansa vaikka eristetty ja tahnat putkessa.
Muoviputken liitoksen jälkeen kuparin päältä saa tarkemman paluulämmön infrapunalla, kunhan vaihtaa teipin ennen mittausta.
400m on yhtenä lenkkinä ja 40mm putkea.
Kun kiertoa lisää niin liuoksen lämpötilat kyllä alkavat laskemaan yhden kierron jälkeen. Mittaan miten paljon, kunhan tulee kovempia pakkasia.
Nyt käyntijakson lopussa näyttäisi olevan noin -5.3/-0.3. Koneen anturit näyttää -3.8/0.8. Otapa siitä nyt selvää. Saako muoviputkesta miten tarkkaa lukemaa?
-
Saako muoviputkesta miten tarkkaa lukemaa?
Oheisissa kuvissa tuloksia tutkimuksistani, joissa on tuloksia erilaisten anturikiinnitysten aiheuttamista mittausvirheistä.
ATS