Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: rdonner - 24.01.16 - klo:10:56
-
Minulla on todennäköisesti edessä lämpöpumpun vaihto. Käytössä on Thermian Villa 120, 16 v vanha. Lämpökaivo on 150 + 50 m kytketty sarjaan. Sjainti on Espoo.
Kysymys kuuluu, voiko pumpun korvata uudella 12 kW pumpulla vai onko tekniikan kehityttyä valittava pienitehoisempi pumppu. Ts, minkä tehoinen pumppu sopii 200 m lämpökaivoon Uudellamaalla?
-
Onko talossa lattia- vai patteri -lämmitys?
Jos on kyseessä lattialämmitys,
riittää 150 + 50 metrisistä kaivoista saatava lämpöenergia vuotuiseen, noin 25.300 kWh lämmitystehoon noin 8 kW tehoisella lämpöpumpulla.
Jos on kyseessä patterilämmitys,
riittää 150 + 50 metrisistä kaivoista saatava lämpöenergia vuotuiseen, noin 28.000 kWh lämmitystehoon noin 9 kW tehoisella lämpöpumpulla.
Noista kahdesta kaivosta yhteensä voidaan ottaa kohtuudella vuodessa noin 18.500 kWh.
Jos otetaan enemmän, menevät ne kylmiksi.
150 m + 50 m = 200 m, mutta energian saannoltaan ne vastaavat yhtä noin 180 - 185 metristä kaivoa.
-
Minulla on todennäköisesti edessä lämpöpumpun vaihto. Käytössä on Thermian Villa 120, 16 v vanha. Lämpökaivo on 150 + 50 m kytketty sarjaan. Sjainti on Espoo.
Kysymys kuuluu, voiko pumpun korvata uudella 12 kW pumpulla vai onko tekniikan kehityttyä valittava pienitehoisempi pumppu. Ts, minkä tehoinen pumppu sopii 200 m lämpökaivoon Uudellamaalla?
9-10kW, jos täystehoinen.
-
Kysymys kuuluu, voiko pumpun korvata uudella 12 kW pumpulla vai onko tekniikan kehityttyä valittava pienitehoisempi pumppu. Ts, minkä tehoinen pumppu sopii 200 m lämpökaivoon Uudellamaalla?
Parhaiten varmaan sopisi 8kW tai 10kW pumppu. Onko lattialämmityksellä ja paljonko on neliöitä? 12kW on aika iso ja vaatisi ehkä melko paljon puskuria?
-
260 m2 talossa on lattialämmitys. Vuotuinen sähkönkulutus on tällä hetkellä noin 23000 kWh.
-
Saisikohan tuota 50 m kaivoa porattua vielä 150 mseksi. Ei sinne ihan tajuttomasti vettä mahdu, joten aloitus ei ehkä mahdoton. Vai mikä ollut syy tuollaiseen kokoonpanoon. Voisi ainakin kysäistä, jos on tarvetta lämpötehoille talossa ja halutaan kaivoista maksimitehoja, eikä vastuksilla. Nyt näyttäisi siis olevan, että jos on tuo 12 kW ollut juuri ja juuri riittävä, niin pitäisi pärjätä 8 kW + vastukset.
-
Kaksi reikää porattiin siitä syystä että kallio oli sellaista laatua että sitä ei voitu porata kuin 150 syvyyteen. Kuulemma reikä ei pysynyt auki.
Olemme pärjänneet ilman sähkövastusta kokonaan, sisältääkö lämpöpumpun teholuku vastuksen tehon?
-
Ok. Lämpöpumpun teho on ilman vastuksia. Ja jos 12 kW on pärjätty ilman, niin 8 kW koneesta ei ole tietoa, että miten käy. Murentuvia reikiäkin saa jatkettua, kun työnnetään sinne betonia pohjalle ja annetaan kovettua pari viikkoa. Sen jälkeen jatketaan porausta. Hankalaa tietysti, jos on enemmän kuin 1 ruhje. Mutta kuten tomppeli vihjaisi, niin kannattaa noilla metreillä varautua 8 kW pumppuun ja ehkä Mielummin muutamaan lisä vastustuntiin. Paljonka tuon kaivon lämpö on nyt? Vuosia on takana jo hyvin, niin siitä alkaa saamaan jo kaivon todellisen tehon selville ja sehän voikin venyä vaikka kuinka, kun ruhjeitakin. Nehän saattaa liikutella vettä Kalliossa vaikka kuinka hyvin ja lämpö siis mukana.
-
Kaksi reikää porattiin siitä syystä että kallio oli sellaista laatua että sitä ei voitu porata kuin 150 syvyyteen. Kuulemma reikä ei pysynyt auki.
Olemme pärjänneet ilman sähkövastusta kokonaan, sisältääkö lämpöpumpun teholuku vastuksen tehon?
Mitä mahtaa olla kaivon lämpötilat nyt, kertooko tuo Villa niistä mitään?
Villa 12, mitähän cop:ia sille on aikoinaan mainostettu lattialämmityksessä?, kaivon rasitus saattaa uusilla pumpuilla nousta muutaman kymmenen prosenttia...
Mikä on menovesilämpö sinne lattiaan?
-
Villa ei kerro keruuliuoslämpötiloja mutta olen laittanut mttarit niihin, tällä hetkellä kun pumppu tuottaa lämpöä (30 astetta) kaivon tulolämpötila on 2,5 ja paluu -3,5. Asetettu käyrä on 27 eli 0-ulkoalämpötilalla menovesi on 27 astetta.
-
COP arvot: http://www.pitearorservice.se/pdf/S-BRVVPVB01-2.pdf (http://www.pitearorservice.se/pdf/S-BRVVPVB01-2.pdf)
-
Yksi vaihtoehto saattaisi olla nibe 1255 4-16kW invertteri. Ilmeisesti jollain kiristyspannoilla saisi maksimitehon rajattua vaikkapa 4-12kW. Jos 12kW teho on liian iso, niin 10kW ja puuttuva teho sähkövastuksilla. Onko talokin rakennettu 1999 tai 2000?
150 + 50m kaivot saattaa olla vähän lyhyet. Lukemat näyttää taas ihan hyviltä.
-
Ihan hieno on kyllä tulolämpö vielä, vaikka tuo Dt onkin 6 astetta. Tuohon kun olisi sellainen välitehon mallinen invertteri, niin olisi kyllä varmaan hyvä vehje. Jotenkin tulisi joku 10 kW malli mieleen. Tai voisi jopa 8 kW riittää. Nyt kannattaa kaivaa kaikki vuosilaskut esille ja arvuutella käytettyjä todellisia tehoja. Tuohon pumpun tehoon on kyllä matkan varrella saatu parannusta ja saattaa kaivosta ottoteho olla hieman noussut noihin vanhoihin rakkineisiin verrattuna.
-
Villa ei kerro keruuliuoslämpötiloja mutta olen laittanut mttarit niihin, tällä hetkellä kun pumppu tuottaa lämpöä (30 astetta) kaivon tulolämpötila on 2,5 ja paluu -3,5. Asetettu käyrä on 27 eli 0-ulkoalämpötilalla menovesi on 27 astetta.
Aika hyvän lämmintä tulee kaivosta, mutta toisaalta iso dT eli ilmeisesti ei kierrä tarpeeksi vinhaan eli teho maasta hiukan alakanttiin
Sailorin linkistä COP3.9 @0C/35C@EN255...tuota vastaava on nykypumpuilla luokkaa ~COP5 eli parannusta on tullut ~30% eli jos nyt on mennyt 15000kWh niin säästyy ~3300kWh/a eli kaivokuorma kasvaa vastaavasti, mutta mutu:lla voi olla nippanappa ok...
-
Olen jo tiedostanut sen että kaivokierto voisi olla nopeampi - mutta - kiertopumppu on jo kolmosella :(.
Voisin ajatella vetää molempien kaivojen röörit sisään ja kytkeä siis kaivot rinnan, kuulemma helpottaisi vastusta paljon. Ei vaatisi kuin hiukan kaivamista ja putkityötä jotka onnistuvat minulta molemmat. 8)
Talo on 200 m2 osalta v. 2000 ja 60 m2 osalta v 2012.
Muistan että kaivourakoitsija (joka myös porasi vesikaivon) oli sitä mieltä että vettä on runsaasti tällä tontilla, pohjavesi n 3 m syvyydessä. Koivut ainakin kasvaa täällä hyvin.
-
...Ei vaatisi kuin hiukan kaivamista ja...
no jos tuokin sujuu, niin sitten kaikki... ;)
-
Yksi vaihtoehto saattaisi olla nibe 1255 4-16kW invertteri. Ilmeisesti jollain kiristyspannoilla saisi maksimitehon rajattua vaikkapa 4-12kW. Jos 12kW teho on liian iso, niin 10kW ja puuttuva teho sähkövastuksilla.
Tuo Nibe vaikuttaa mielenkiintoiselta, mitä tarkoitat kiristyspannoilla?
-
Tuo Nibe vaikuttaa mielenkiintoiselta, mitä tarkoitat kiristyspannoilla?
F1255 malleissa on ohjelmoitavissa kaksi taajuusaluetta (max. 50Hz) joille kompressori ei mene. Asettamalla toinen noista yläreunastaan maksimiitaajuudelle 102Hz niin alarajalla voidaan määrittää kompressorin uusi maksimitaajuus = maksimiteho.
Normaalisti nuo "pannat" ovat tarkoitettu estämään koneen käynti kierrosalueilla jotka aiheuttavat jotain haittoja esim. resonanssiääniä talon rakenteisiin.
-
Taitaa valinta kallistua tuohon Nibe 1255 tai 1155 300 l varaajalla. Kiitos kaikille vinkeistä! ;D
-
Joo ota tuo 1155 ja 400 L käyttövesivaraaja.
-
Jos vain vanha pumppu kestää odotan uutta 1x55 3-12 kW mallia jonka pitäisi tulla toukokuussa Suomeen.