Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: akh - 18.01.16 - klo:10:55
-
Avaanpa keskustelun aiheesta jota huomaan muutamassa ketjussa sivutun. Motiivina se että oma kaivo tuli niukaksi, ilmeisesti erinomaisen heikosti lämpöä johtavaa kalliota tai jotain, nyt jos toisena lämmitystalvena vaikka ollaan vasta tammikuun puolivälissä paluu kaivolta on -2 astetta, ei siis hyvä jos ja kun se tästä vuosien mittaan vielä jäähtyy lisää. Ajattelin nyt ennakoivasti tehdä tälle jotain ja toimiva ratkaisu minimibudjetilla on tavoite.
Siis vaihtoehtoina on lisätä vaikka 100m maapiiriä tai porata lisää syvyyttä tai muuntaa tontilla oleva noin 50m vanha porakaivo myös lämpökaivoksi. Mutta tietenkin yksi vaihtoehto on ladata tuota niukkaa kaivoa, joten tähän ehdotuksia kaipaan. Itselle tulee mieleen seuraavat tavat:
- aurinkolämpökeräimiä joista hyöty kahdella tapaa - kaivon kuormitus vähenee kun tehdään käyttövettä auringolla, kesällä kun lämpöä tulee yli tarpeen ohjataan sitä kaivoon.
- viilennyksen laitto taloon, ei välttämättä tarpeen mutta voisihan tuo hyvä olla. Paljonko moinen lataisi kaivoa?
- maapiirin lisäkenkin kaivaminen matalalle vaikka 50 senttiä syvyyteen ja siitä auringon lämmön kierrättäminen kaivoon kesällä
- jonkun tehokkaan ja halvan puhallinkonvektorin asentaminen ulos viilentämään kesäpäivää ja -yötä :-)) kuulostaa järjettömältä mutta tuollainen voisi vaikka 5kw teholla puskea lämpöä kaivoon ja ottoteho olisi jotain 60W ?? Ajatus että maakylmää jos ei tarvitse sisällä välttämättä niin sen asennus ulos on paljon halvempi investointi kun ei tarvitse vedellä eristettyjä putkia pitkin rakenteita ja huolehtia kondenssivedestä.
- muitakin ajatuksia saa ehdottaa
Ne maakylmäliittimet laitettiin varoiksi keruuputkeen.
(Lisäys: tiedän että ehkä rahallisesti taloudellisinta olis vaan olla tekemättä mitään ja antaa niiden vastusten hoidella kun tarvetta kokevat lisälämmölle, ehkä tiivistää vähän vintin ovia paremmin ym. halpaa. Mutta tää on periaatteellinen kysymys myös, niinkuin nämä maalämpöasiat tuppaavat olemaan :-)
-
"Pysyykö kannettu lämpö kaivossa" keskusteluakin voi käydä mutta itse ainakin järkeilen niin että jos kerran kaivoni johtaa lämpöä huonosti ympäröivästä kallioperästä siihen reikään, niin se myös johtaa sitä lämpöä huonosti siitä reijästä ympäröivään kallioperään eli ei mene harakoille vaan jää siihen uudestaan käytettäväksi se ladattu lämpö.
Siis jos esim. lasken että kaivoni tuottaa vuodessa energiaa vaikka 80 kWh/m (yleensä kai arvioidaan reilu 100kWh/m mutta mun kaivo siis nihkee) niin silloin jos lataan kaivoon esim. 2400kWh energiaa vastaisi se samaa kuin että kaivo olis 30m syvempi(kö?)
Korjatkaa jos järkeilen väärin.
-
Minun suositus olisi seuraava:
- jos tontilla on tilaa, niin lisälenkki maakeruupiiriä ihan normaalilla tavalla asennettuna auttaa
- aurinkosähköpaneelit saattaa olla nykyään taloudellisesti parempi vaihtoehto kuin nesteellä toimivat aurinkokeräimet. Jos laitat aurinkosähköpaneeleja tuottamaan ympäristöystävällistä sähköä ja annat sitten paremmalla mielellä vastusten lämmittää MLP:ssä.
- viilennyskonvektori sisälle on ihan OK, varsinkin jos kaipaa sitä viilennystä kesällä. Sen kaivoa lataava merkitys ei välttämättä ole hirveän suuri, mutta jotain kuitenkin.
- jos ilmanvaihdossa on jotain remonttitarvetta lähiaikoina, niin jäsen Xargon tapainen jäteilman lämmöntalteenotto keruunesteeseen on ihan hyvä tapa kompensoida lyhyttä kaivoa
-
Saattaa myöskin olla niin, että talosi lämmitystarve onkin suurempi, kuin mitoituslaskelmassa oleva 27 356 kWh/a.
Laskelma oli tehty tämän perusteella (Oljyä mennyt 7 vuoden seurannassa keskimäärin 3150 litraa vuodessa) :
Kysytääs täältä ajatusta kun öljyn tupruttaminen taivaalle alkaa riittää. Talo on Turun kupeessa 59 rakennettu 9x10 metriä ulkomitoiltaan täyskorkea kellari, keskikerros ja yläkerta kylmine sivuvintteineen, kellarissa pidetty hiukan viileämpää talvisin. Oljyä mennyt 7 vuoden seurannassa keskimäärin 3150 litraa vuodessa, kattila on jämä vuodelta 90 ja poltin oilon junior 2006, hyötysuhde sitten noiden mukaiset. Taloussähköä mennyt 7kWh vuodessa, sisältää yhden sähköpatterin muuten kylmässä kuistissa (joka jää edelleen näin). Seinissä normi 10 sentin purueriste. Nyt kesällä tein julkisivuremonttia ja siinä yhteydessä 5cm lisäeristettä seiniin, joten hiukkasen tuo lämmöntarve voi vähentyä. Lämmönjako on alkuperäiset patterit, muutama yksilehtinen, enin osa tuplaa. Viisi henkeä asustaa.
Voisiko tulevaisuudessa suunnitella jotain pientä energiaremonttia talolle; pumppu ja kaivo riittäisivät paremmin.
Miten on ullakkotila. Saisiko sinne yläpohjiin lisättyä puhallusvillaa?
Entä ylimmäisen kerroksen sivuvintin vastaisiin ulkoseiniin; saisiko niihin ulkopuolelle vaikkapa 10 cm paksuja, reunoista pontattuja Isover 26695 tuulensuojalevyjä.
-
Avaanpa keskustelun aiheesta jota huomaan muutamassa ketjussa sivutun. Motiivina se että oma kaivo tuli niukaksi, ilmeisesti erinomaisen heikosti lämpöä johtavaa kalliota tai jotain, nyt jos toisena lämmitystalvena vaikka ollaan vasta tammikuun puolivälissä paluu kaivolta on -2 astetta, ei siis hyvä jos ja kun se tästä vuosien mittaan vielä jäähtyy lisää. Ajattelin nyt ennakoivasti tehdä tälle jotain ja toimiva ratkaisu minimibudjetilla on tavoite.
Siis vaihtoehtoina on lisätä vaikka 100m maapiiriä tai porata lisää syvyyttä tai muuntaa tontilla oleva noin 50m vanha porakaivo myös lämpökaivoksi. Mutta tietenkin yksi vaihtoehto on ladata tuota niukkaa kaivoa, joten tähän ehdotuksia kaipaan. Itselle tulee mieleen seuraavat tavat:
- aurinkolämpökeräimiä joista hyöty kahdella tapaa - kaivon kuormitus vähenee kun tehdään käyttövettä auringolla, kesällä kun lämpöä tulee yli tarpeen ohjataan sitä kaivoon.
- viilennyksen laitto taloon, ei välttämättä tarpeen mutta voisihan tuo hyvä olla. Paljonko moinen lataisi kaivoa?
- maapiirin lisäkenkin kaivaminen matalalle vaikka 50 senttiä syvyyteen ja siitä auringon lämmön kierrättäminen kaivoon kesällä
- jonkun tehokkaan ja halvan puhallinkonvektorin asentaminen ulos viilentämään kesäpäivää ja -yötä :-)) kuulostaa järjettömältä mutta tuollainen voisi vaikka 5kw teholla puskea lämpöä kaivoon ja ottoteho olisi jotain 60W ?? Ajatus että maakylmää jos ei tarvitse sisällä välttämättä niin sen asennus ulos on paljon halvempi investointi kun ei tarvitse vedellä eristettyjä putkia pitkin rakenteita ja huolehtia kondenssivedestä.
- muitakin ajatuksia saa ehdottaa
Ne liuotuspiirin maakylmäliittimet laitettiin varoiksi keruuputkeen.
(Lisäys: tiedän että ehkä rahallisesti taloudellisinta olis vaan olla tekemättä mitään ja antaa niiden vastusten hoidella kun tarvetta kokevat lisälämmölle, ehkä tiivistää vähän vintin ovia paremmin ym. halpaa. Mutta tää on periaatteellinen kysymys myös, niinkuin nämä maalämpöasiat tuppaavat olemaan :-)
Kaivon lämmittämienn aurinkokeräimillä/paneeleilla on omien kokemusten perusteella aika turhaa hommaa. Kytkisin vanhan porakaivon rinnalle ja siihen joku kuristusventtiili, jolla saa virtausta kuristettua.
Onko havaintoa veden korkeudesta kaivossasi?
Oletko laskenut kaivoon hanasta vettä, imeekö kaivo vedet eli onko kaivossa virtausta?
Oletko kierrättänyt liuosta ja todennut että anturit näyttää samaa, eli kyseessä ei ole anturien epätarkkuudesta.
Jos kaivosta puuttuu vettä, niin letku lähimmästä rännistä ja täytät kaivoa sadevedellä. Sadeveden pikkuhiukkaset tukkivat mahdolliset halkeamat pikkuhiljaa :-[ Samalla sitten loppuu viimeinenkin virtaus kaivon läpi, mutta onko sitä lainkaan noilla lämmöillä?
-
Itsekin pohtinut vastaavaa ja miettinyt kuinka kalliiksi tulisi kerätä poistoilmasta hukkalämpötalteen lämmönkeruunesteeseen.
Tietenkin sitten aletaan helposti tuumailla että rakentaako koneellisen ilmanvaihdon samalla vaivalla?
-
Katselin jossain välissä ruottalaista tutkimusta jossa kaivoa lämmitettiin auringolla. TMA oli tuolla myös laskettu mutta siinä puhuttiin yli sadanvuoden takaisinmaksuajasta ja todettiin tuo rahallisesti kannattamattomaksi. ::)