Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Oilon Geopro => Aiheen aloitti: realmister - 15.01.16 - klo:19:53
-
Taas alkoi kiinnostaa tuon pumpun toiminta, mistähän johtuisi että juuri nyt?
Kaksi asiaa.
1. Tietääkö joku missä sijaitsee lämpöanturi "tulistus lämpötila" Se on kytketty moduuliin
A1.1 AVS75.390 ja sen liittimiin BX21 ja M, n, siis kaaviossa vielä liitimen kohdalla merkintä "n"
Siis tuossa liittimessä on selvästi anturin johdot, jotka häviävät jonnekin.
Se on kuitenkin eri anturi kuin "kompressorin kuumakaasu" joka on moduulissa A1.0 B81 ja M (f), parametri 8415.
Siis löydän valikoista parametrin 8415 josta näkee kuumakaasun lämpötilan. Mutta en löydä parametriä joka viittaisi tulistus lämpötilaan. Eli siis kiinnostaa, mitä kohtaa tuo "tulistus lämpötila" mittaa ja mistä lukeman näkisi.
Olisiko asia niin että sillä voisi olla eri nimitys OZW671.01 valikoissa, mikähän parametri siis?
2. Osaako joku kertoa miten tulistuksen 3-tie venttiili toimii? Luin tältä foorumilta että jollain oli tuon venttiilin johdot väärin päin. Epäilen samaa nyt tässäkin.
Irroitin liittimen moduulista A1.1 QX21 QX22 T. Sitten ajoin suoraa vaihetta vuorotellen nastoihin QX21 auki ja QX22 kiinni.
Johdot tuosta menevät riviliittimeen X1, nastat 10 auki ja 11 kiinni.
Tutkin venttilistä tulevat johdot, musta auki (vastapäivään), ruskea kiinni (myötäpäivään)
Nämä johdot olivat ristissä riviliittimeimellä X1, nastat 10 auki ja 11 kiinni. Ja venttiili siis toimi väärin päin jos noihin kaavion merkintöihin ja venttiilin moottorin päällä olevaan punaiseen nuoleen on uskomista.
Onko kukaan kyseenalaistanut kaavion merkintöjen oikeellisuutta?
Epäilen siis että kone on toiminut väärin jo 3v.
Nyt pitäisi varmuudella selvittää miten päin johtojen tulee olla, ja miten venttiilin tulee toimia. Siis milloin venttiilin tulee olla myötäpäivään kääntyneenä (kiinni) ja milloin vastapäivään kääntyneenä (auki).
3-tie venttiilistä kai sinänsä vaikea sanoa, milloin on auki tai kiinni. Siksi kääntymissuunta on selkeä ilmaisu.
Lähetin Oilonille kysymyksen tästä asiasta. Henkilö joka sieltä aina avuliaasti antoi tietoja, ei ole enää Oilonilla.
Kysymys meni huoltoon, toistaiseksi kukaan ei ole vastannut.
No tämä asia meni mutkikkaaksi selitykseksi, ken jaksaa ottaa kantaa.
-
Mä oon yhtä juttua sieltä oilonilta kysynyt jo useampaan kertaa, eivät osanneet vastata ja pistivät kysymyksen siemenssille... en tiedä mihin ne kysymykset matkalla hukkuu, mutta vastauksia ei ole tullut... Kohta tulee vuosi täyteen kysymyksen kanssa, lienee tehokkaampaa kysyä suoraa siemenssiltä...
Mutta tää asia kiinnostaa muakin :)
-
Hyvin lyhyesti:
1. Tulistimen yläosassa on anturi ja lukeman näkee riviltä 8930 (esisäätimen lämpötila)
2. Itse epäilin samaa ja vaihdon johdot toisinpäin, pumppu ajoi venttiilin toiseen laitaan ja pysähtyi vikaan jonkun ajan päästä. Väitän että jos pumppu toimii ilman vikoja on ne johdot oikeinpäin. Täällä on aika pitkä juttu aiheesta, mun aloittama ihmettelyä tjsp.
Jussi
-
2. Osaako joku kertoa miten tulistuksen 3-tie venttiili toimii?
Manuaalista ja periaatekuvista on sellainen näkemys että 3-tie venttiilin läpi menee lauhduttimen koko virtaus alavaraajaan ja 3-tie venttiili avautuu tulistinvaihtimeen päin vain hiukan jolloin tulistinvaihtimen lämmitysteho riittää nostamaan sen läpi menevän pienhkön virtauksen lämpötilan käyttöveden lämmitykseen sopiviin lukemiin.
Tuossahan on vain yksi kiertopumppu lauhdutin- ja tulistin virtaukselle ja varaajasta molemmilta yhteinen paluu kiertopumpun imupuolelle.
Kun ylävaraajan lämpötila alkaa olla pyydetyssä arvossa niin shuntti avautuu enemmän jolloin ylävaraajaan menevän veden lämpötila laskee ja kun ylävaraajan veden lämpötila pyytää lisää lämpöä niin shuntti menee pienemmälle jolloin ylävaraajaan menevän veden lämpötila alkaa nousta ja ylävaraajan lämpötila nousee myös.
Ylävaraajaan menevä shuntti ei saa koskaan kompressorin käydessä mennä täysin kiinni koska tulistinvaihtimessa kiertävä kuumakaasu nostaa seisovan veden lämpötilan kiehumislukemiin,kuumakaasun lämpötilaa kun ei juurikaan voi säätää.
Eli pelkistetysti kun ylävaraaja pyytää kuumempaa niin shuntti pienentää virtausta ja kun ylävaraaja on pyydetyssä lämpötilassa niin shuntti suurentaa virtausta.
Tuosta ylävaraajan alaosasta menee siis jatkuva virtaus alavaraajan yläosaan ja "ylimääräinen" tulistuslämpö menee sitä kautta talon lämmitysverkon käyttöön ;)
-
Hyvin lyhyesti:
1. Tulistimen yläosassa on anturi ja lukeman näkee riviltä 8930 (esisäätimen lämpötila)
2. Itse epäilin samaa ja vaihdon johdot toisinpäin, pumppu ajoi venttiilin toiseen laitaan ja pysähtyi vikaan jonkun ajan päästä. Väitän että jos pumppu toimii ilman vikoja on ne johdot oikeinpäin. Täällä on aika pitkä juttu aiheesta, mun aloittama ihmettelyä tjsp.
Jussi
Kiitos oli vaikea paikallistaa anturin näyttöä tuon nimen perusteella (esisäätimen lämpötila), kun kytkentäkaaviossa lukee "Tulistus lämpötila" Tieto mittauksesta ei nyt ehkä kovin tarpeellinen, mutta ajattelen että pitäisi tuntea tämä laite.
Kyllä tulin siihen tulokseen että tulistus venttiilin johdot olivat väärin päin. Minulla kuitenkin toiminut, siis väärin? jo 3v.
Vaihdoin johdot. Nyt toimii niin että kun käyttövesi ei ole aktiivinen, kääntää venttiilin vastapäivään ja tulistus menee varaajan keskiosaan. Kun asettaa käyttöveden aktiiviseksi, kääntyy venttiili myötäpäivään ja tulistus menee varaajan yläosaan.
Mutta sitten pitää muistaa asettaa pyyntiparamertejä uudestaan. Muutoin pumppu saattaa jauhaa ikuisesti. Lämmityspiirin 1 max. kiertoveden lämpötila pitää asettaa niin alas kun sietää. Laitoin 50¤C, pitää ehkä vielä siitäkin alentaa. Se oli käsittääkseni tehdasasetuksena 70¤C. Myös käyttöveden pyyntiasetus pitää asettaa mahdollisimman alas, laitoin 52¤C. Sitäkin pitää vielä seurata.
Mietin vähän niin, että Oilon on tahallaan laittanut johdot väärin päin ja ikäänkuin poistanut venttiilin toiminnan. Tekee sen, kun venttiili työntää aina varaajan yläosaan, niin yläosan mittaus katkaisee. Tällöin ei voi lämmittää koko varaajaa kuumaksi. Eli on haluttu suojella laitetta, jotta käyttäjä ei voisi laittaa siihen liian kuormittavia asetuksia.
Onkohan näin vai olenko täysin väärässä? Mutta miksi joku muukin on paikallistanut saman asian noissa venttiilin johdoissa?
Löysin aikoinaan toisenkin kytkentävirheen laitteesta, mutta en muista enää mikä se oli. Lisäksi pätki käyntiä, silloin oli joku kiristämättä jäänyt riviliitin tehtaan jäljiltä. Raportoin näistä Oilonille, sille mukavalle kaverille, joka oli pahoillaan. Muttä hän ei ole siellä enää, niin onkohan siellä enää ketään joka olisi pahoillaan.
-
Manuaalista ja periaatekuvista on sellainen näkemys että 3-tie venttiilin läpi menee lauhduttimen koko virtaus alavaraajaan ja 3-tie venttiili avautuu tulistinvaihtimeen päin vain hiukan jolloin tulistinvaihtimen lämmitysteho riittää nostamaan sen läpi menevän pienhkön virtauksen lämpötilan käyttöveden lämmitykseen sopiviin lukemiin.
Tuossahan on vain yksi kiertopumppu lauhdutin- ja tulistin virtaukselle ja varaajasta molemmilta yhteinen paluu kiertopumpun imupuolelle.
Kun ylävaraajan lämpötila alkaa olla pyydetyssä arvossa niin shuntti avautuu enemmän jolloin ylävaraajaan menevän veden lämpötila laskee ja kun ylävaraajan veden lämpötila pyytää lisää lämpöä niin shuntti menee pienemmälle jolloin ylävaraajaan menevän veden lämpötila alkaa nousta ja ylävaraajan lämpötila nousee myös.
Ylävaraajaan menevä shuntti ei saa koskaan kompressorin käydessä mennä täysin kiinni koska tulistinvaihtimessa kiertävä kuumakaasu nostaa seisovan veden lämpötilan kiehumislukemiin,kuumakaasun lämpötilaa kun ei juurikaan voi säätää.
Eli pelkistetysti kun ylävaraaja pyytää kuumempaa niin shuntti pienentää virtausta ja kun ylävaraaja on pyydetyssä lämpötilassa niin shuntti suurentaa virtausta.
Tuosta ylävaraajan alaosasta menee siis jatkuva virtaus alavaraajan yläosaan ja "ylimääräinen" tulistuslämpö menee sitä kautta talon lämmitysverkon käyttöön ;)
Tätä kirjoitusta en ymmärrä ainakaan heti, pitänee palata pumpun ääreen.
Ensinnäkin, eihän venttiili koskaan mene kiinni. Eikö se toimi niin että vaihtaa tulistustuoton menemään joko varaajan yläosaan tai keskiosaan ja väliasennossa molempiin.
Lisään vielä tähän. 3-tie venttiilin keskikohta on kytketty varaajan keskiosaan. Tämän näkee selvästi, kun katsoo mihin putket menevät. Käsikirjan kaaviossa on eri tavalla.
Lisäksi olen aivan varma että johdot olivat ristissä, sillä edellytyksellä että kytkentäkaavio on oikein.
-
Mietin vähän niin, että Oilon on tahallaan laittanut johdot väärin päin ja ikäänkuin poistanut venttiilin toiminnan. Tekee sen, kun venttiili työntää aina varaajan yläosaan, niin yläosan mittaus katkaisee. Tällöin ei voi lämmittää koko varaajaa kuumaksi. Eli on haluttu suojella laitetta, jotta käyttäjä ei voisi laittaa siihen liian kuormittavia asetuksia.
Onkohan näin vai olenko täysin väärässä?
Ei varmaankaan ole laittanut väärin!
On sitten eri juttu, jos jossain koneyksilössä olisikin asentajan kömmähdys. Onhan sellaisiakin ollut.
Matias on tässä selittänyt asian hyvin:
Manuaalista ja periaatekuvista on sellainen näkemys että 3-tie venttiilin läpi menee lauhduttimen koko virtaus alavaraajaan ja 3-tie venttiili avautuu tulistinvaihtimeen päin vain hiukan jolloin tulistinvaihtimen lämmitysteho riittää nostamaan sen läpi menevän pienhkön virtauksen lämpötilan käyttöveden lämmitykseen sopiviin lukemiin.
Tuossahan on vain yksi kiertopumppu lauhdutin- ja tulistin virtaukselle ja varaajasta molemmilta yhteinen paluu kiertopumpun imupuolelle.
Kun ylävaraajan lämpötila alkaa olla pyydetyssä arvossa niin shuntti avautuu enemmän jolloin ylävaraajaan menevän veden lämpötila laskee ja kun ylävaraajan veden lämpötila pyytää lisää lämpöä niin shuntti menee pienemmälle jolloin ylävaraajaan menevän veden lämpötila alkaa nousta ja ylävaraajan lämpötila nousee myös.
Ylävaraajaan menevä shuntti ei saa koskaan kompressorin käydessä mennä täysin kiinni koska tulistinvaihtimessa kiertävä kuumakaasu nostaa seisovan veden lämpötilan kiehumislukemiin,kuumakaasun lämpötilaa kun ei juurikaan voi säätää.
Eli pelkistetysti kun ylävaraaja pyytää kuumempaa niin shuntti pienentää virtausta ja kun ylävaraaja on pyydetyssä lämpötilassa niin shuntti suurentaa virtausta.
Tuosta ylävaraajan alaosasta menee siis jatkuva virtaus alavaraajan yläosaan ja "ylimääräinen" tulistuslämpö menee sitä kautta talon lämmitysverkon käyttöön ;)
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/TulituskoneB.jpg)
Tässä yläpuolella olevassa kuvassa on tuo periaate, jonka Matias selosti.
-
Ei varmaankaan ole laittanut väärin!
On sitten eri juttu, jos jossain koneyksilössä olisikin asentajan kömmähdys. Onhan sellaisiakin ollut.
Matias on tässä selittänyt asian hyvin:
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/TulituskoneB.jpg)
Tässä yläpuolella olevassa kuvassa on tuo periaate, jonka Matias selosti.
Siis tähänkin vastaus. 3-tie venttiilin keskikohta menee varaajan keskikohtaan, kun katsoo miten putket ovat. Koitan laittaa valokuvan.
-
Miten virtaukset menee tässä? Eikö tuo muuta koko tilanteen, jos vertaa käsikirjan kaavioon?
-
Arveleisin että lauhduttimen ja varaajan keskikohdan välistä virtaus ei säädetä laisinkaan vaan se on täysin auki jatkuvasti ja 3-tie venttiilin asento ei vaikuta siihen.
3-tie shuntin luisti avaa tai sulkee ainoastaan tulistinvaihtimelle menevää virtauskanavaa(?)
edit: jos tuossa 3-tie venttiiliosassa näkyy mallinumeroa niin valmistajan sivuilta saattaisi löytyä kuva luistin toiminnasta.Esim Esbe VRG 230 tms
-
Arveleisin että lauhduttimen ja varaajan keskikohdan välistä virtaus ei säädetä laisinkaan vaan se on täysin auki jatkuvasti ja 3-tie venttiilin asento ei vaikuta siihen.
3-tie shuntin luisti avaa tai sulkee ainoastaan tulistinvaihtimelle menevää virtauskanavaa(?)
Näin tietysti voi olla ja varmaan pitäisikin, riippuen tietysti luistin muotoilusta.
Mutta eikö sillloin toiminta muutu juuri sellaiseseksi kun aiemmin kerroin ja mielestäni totesin. Siis tuossa vastapäivään asennossa työntää tulistintuoton varaajan keskiosaan ja myötäpäivään asennossa yläosaan.
Joka tapauksessa jos johdot ovat niinkuin tehtaalta, makaa venttiili aina myötäpäivään kääntyneenä.
Johtojen vaihtamisen seurauksena jouduin lisäksi muuttamaan "tehdas" paramerterejä, muutoin pumppu olisi käynyt ikuisesti.
Siis tässä koneessä saattaa olla tehtaalla eri tavalla asetetut parametrit, koska se tilattiin patterilämmitystaloon ja satun tietämään että valmistettiin vasta tilauksen jälkeen "mittatilauksena", siinä on myös alijäähdytin.
Noita mainittuja parametrejä en kuitenkaan aiemmin ole itse muuttanut.
-
Sain otettua peilin avulla valokuvan 3-tie venttiilistä. Siinä lukee ESBE CW602N 7002PN10. Pitää tutkia sen toimintaa.
Mutta jos katsoo tuota periaatekaaviota mikä löytyy Oilonin käsikirjastakin. Niin siinä on mielestäni piirretty 3-tie venttiili väärin, koska keskiosa on todellisuudessa varaajaan päin.
-
Vielä täytyy jatkaa tähän ketjuun.
Taitaa olla niin että olen ymmärtänyt väärin tuon tulistus asian. Kopioin Oilonin käsikirjasta kuvan ja sitten muokkasin sitä sen mukaan miltä koneen sisällä näytti.
Siis eihän tulistusta missään vaiheessa johdeta varaajan keskiosaan. Mutta 3-tie venttiili toiminee (luultavasti) siten että lämmityskäytössä vesi suurimmaksi osaksi johdetaan varaajan keskiosaan ja käyttövettä tehdessä keskiosa on kiinni tai pienemmällä.
Nyt kuitenkin minun tapauksessa 3-venttiili oli siten että tilanne oli aina käyttöveden varaus. Kun vaihdoin johdot venttiili kääntyy sen mukaan onko käyttövesi lataus päällä. Näinollen varaajan keskiosaan tulee aivan eri tavalla lämpöä nyt. Myöskin pumpun katkaisu perustui aiemmin vain varaajan yläosan lämpötilaan. Nyt kun katkaisu tehdään lämmitys tilanteessa keskiosan lämmön perusteella, pitää parametrien olla erilaisia.
Olenkohan nyt oikeilla jäljillä, pitäisi vielä päästä tarkkaan tutkimaan 3-tie venttiili. Sitä en osaa tässä sanoa, voidaanko karan asennolla valita se mikä reikä on minnekin. Siis toisin sanoen on samantekevää miten venttiilin asentaa, kuhan käänttää sitten karan asentoa.
-
Varaajan keskiosaan täytyy mennä 80-95% lauhduttimen virtauksesta aina kun kompressori käy.Tätä virtausta ei säädetä 3-tie venttiilillä,,,tai millään muullakaan venttiilillä.
Tuo 3-tie venttiili säätää ainoastaan tulistinvaihtimelle ja ylävaraajaan menevää virtausta ja tämä pieni virtaus otetaan 3-tie venttiilin tulistinvaihtimelle menevästä haarasta,tavallaan siis pieni osa lauhduttimelta varaajan keskiosaan menevästä virtauksesta ohjataan 3-tie venttiilillä tulistinvaihtimelle jossa vesi kuumenee ja siitä edelleen varaajan yläosaan.
Tulistinpumpussa on kaksi lämmönvaihdinta,suurempitehoinen on lauhdutin,n 80% kokonaistehosta ja tämän vesi ohjataan 3-tie venttiilin läpi varaajan keskiosaan talon lämmityksen käyttöön.
Tätä virtausta ei siis säädetä 3-tie venttiilissä vaan se menee sellaisenaan läpi varaajan keskikohtaan
Toinen lämmönvaihdin on pienempitehoinen tulistinlämmönvaihdin,n 15-20% kokonaistehosta ja vain sen virtausta säätää 3-tie venttiili kun kompressori käy.
http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/TulituskoneB.jpg
edit:Käyttöveden säätöohje manuaalista
-
Varaajan keskiosaan täytyy mennä 80-95% lauhduttimen virtauksesta aina kun kompressori käy.Tätä virtausta ei säädetä 3-tie venttiilillä,,,tai millään muullakaan venttiilillä.
Tuo 3-tie venttiili säätää ainoastaan tulistinvaihtimelle ja ylävaraajaan menevää virtausta ja tämä pieni virtaus otetaan 3-tie venttiilin tulistinvaihtimelle menevästä haarasta,tavallaan siis pieni osa lauhduttimelta varaajan keskiosaan menevästä virtauksesta ohjataan 3-tie venttiilillä tulistinvaihtimelle jossa vesi kuumenee ja siitä edelleen varaajan yläosaan.
Tulistinpumpussa on kaksi lämmönvaihdinta,suurempitehoinen on lauhdutin,n 80% kokonaistehosta ja tämän vesi ohjataan 3-tie venttiilin läpi varaajan keskiosaan talon lämmityksen käyttöön.
Tätä virtausta ei siis säädetä 3-tie venttiilissä vaan se menee sellaisenaan läpi varaajan keskikohtaan
Toinen lämmönvaihdin on pienempitehoinen tulistinlämmönvaihdin,n 15-20% kokonaistehosta ja vain sen virtausta säätää 3-tie venttiili kun kompressori käy.
http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/TulituskoneB.jpg
edit:Käyttöveden säätöohje manuaalista
Jos tulistimen teho on n. 15% kokonaistehosta, luulen että se ei tarkoita samaa suhdetta virtausmäärissä.
Kuitenkin kun pumppu oli tehtaan jäljiltä (johdot väärinpäin) huomasi selvästi että varaajan keskiosaan meni hyvin vähän lämmintä. Sen näki antureiden arvoista, tunsi kädellä ja täällä on sellaisia mittaustaskuja lähes joka putkessa, ja niissä lämpömittari. Jos nyt on kaikki kunnossa, niin hyvä on.
Ihmettelen vieläkin 3-tie venttiilin toimintaa. Onko foorumilaisten mielestä merkitystä sillä, miten päin venttiili kaavioissa piirretään?
Tässä koneessa se on siten että keskikohta varaajan keskiosaan päin. (valokuva ed. viestissä) Mutta kaikissa kaavioissa se on eri lailla.
En ymmärrä miten venttiili toimii. Tavallisessa 3-tie venttiilissä on toki merkitystä mihin suuntaan keskihaara on.
Ja ihan tavalliselta tuo kyllä näyttää. Miten kara sitten on? Minkälainen karan muotoilu?
Kuitenkin koneesta löydetystä useammasta virheestä johtuen olen hyvin epäileväinen.
Voisiko joku foorumilainen jolla on tuo SH kone, katsoa miten venttiili on asennettu, eli minnepäin venttiilin keskikohta on.
-
Ihmettelen vieläkin 3-tie venttiilin toimintaa. Onko foorumilaisten mielestä merkitystä sillä, miten päin venttiili kaavioissa piirretään?
Tässä koneessa se on siten että keskikohta varaajan keskiosaan päin. (valokuva ed. viestissä) Mutta kaikissa kaavioissa se on eri lailla.
En ymmärrä miten venttiili toimii. Tavallisessa 3-tie venttiilissä on toki merkitystä mihin suuntaan keskihaara on.
Ja ihan tavalliselta tuo kyllä näyttää. Miten kara sitten on? Minkälainen karan muotoilu?
Minusta 3-tieventtiili on sekä kavio- että valokuvassa samalla tavalla?
Venttiilin voi kytkeä vähintään kolmella eri tavalla ja karan nollakohdan ainakin yhtä monella tavalla, joten kombinaatioita riittää.
On vain tiedettävä kuinka kytketään ja mikä on karan nolla-asento.
ATS
-
Minusta 3-tieventtiili on sekä kavio- että valokuvassa samalla tavalla?
Venttiilin voi kytkeä vähintään kolmella eri tavalla ja karan nollakohdan ainakin yhtä monella tavalla, joten kombinaatioita riittää.
On vain tiedettävä kuinka kytketään ja mikä on karan nolla-asento.
ATS
Venttiili on eri tavalla alkuperäisessä Oilonin kaaviossa. Minun koneessa keskikohta on kytketty varaajan keskikohtaan. Oilonin kaaviossa keskikohta on kytketty tulistusvaihtimeen päin.
Nyt olisi hyvä tietää miten venttiili on asennettu muissa SH koneissa.
Vaikka kuinka olisi nyt kunnossa, haluaisin tietää (ymmärtää) miten koko homma pelaa. Se on sellainen tauti meikäläisellä.
Laitan tähän vielä molemmat kaaviot.
-
3-tie venttiilin periaate kuva SH 11 lämpöpumpussa.
-
Vaikka kuinka olisi nyt kunnossa, haluaisin tietää (ymmärtää) miten koko homma pelaa.
Tulistimen läpi menevää virtausta säädetään tuon venttiilin avulla.
Tulistimen ulostulopuolella olevassa ylävaraajaan menevässä putkessa on lämpötila-anturi, joka mittaa tulistimelta tulvan veden lämpötilaa.
Lämpötilatieto menee pumpun ohjausprosessorille.
Jos lämpötila on liian alhainen, kuristetaan tulistimelle menevää virtausta tuolla 3 -tieventtiilillä.
Jos lämpötila nousee liikaa, lisätään tulistimen läpi tapahtuvaa virtausta 3 -tieventtiilin avulla.
Säätömoottoria ohjaa lämpöpumpun prosessori.
Ohjaus on periaatteeltaan PID -tyyppinen termostaattinen säätäjä.
Kun pumpun kompressorille tulee pysäytyskäsky,
pysäytetään myöskin säätäminen ja
säätäminen jatkuu uudelleen vasta jonkin verran seuraavan kompressorin käynnistymisen jälkeen.
-
Tulistimen läpi menevää virtausta säädetään tuon venttiilin avulla.
Tulistimen ulostulopuolella olevassa ylävaraajaan menevässä putkessa on lämpötila-anturi, joka mittaa tulistimelta tulvan veden lämpötilaa.
Lämpötilatieto menee pumpun ohjausprosessorille.
Jos lämpötila on liian alhainen, kuristetaan tulistimelle menevää virtausta tuolla 3 -tieventtiilillä.
Jos lämpötila nousee liikaa, lisätään tulistimen läpi tapahtuvaa virtausta 3 -tieventtiilin avulla.
Säätömoottoria ohjaa lämpöpumpun prosessori.
Ohjaus on periaatteeltaan PID -tyyppinen termostaattinen säätäjä.
Kun pumpun kompressorille tulee pysäytyskäsky,
pysäytetään myöskin säätäminen ja
säätäminen jatkuu uudelleen vasta jonkin verran seuraavan kompressorin käynnistymisen jälkeen.
Tuo Matiasen laittama kuva (Kiitos), kyllä selventää asiaa paljon. Sekin tavallaan "peilikuva" jos ajatellaan että se on todellinen kuvaus, eikä vain periaatteellinen. Ja jos kuva olisi päältä päin, silloin pitäisi olla päinvastoin lauhdutin / tulistin. Täytyy katsoa koneesta nuo liitäntöjen symbolit. Niitä ei vain tahdo nähdä mitenkään. Minulla on sellainen sondikamera, pitää löytää siihen ajurit ja katsoa läppärillä.
Yllättävän paljon vaikuttaa keskiosan lämpenemiseen se jos tuo tulistimelle menevä reikä on avoin. Tuskin se koskaan on täysin kiinni? Ajatusvirheeni alunperin oli siinä, luulin että tulistusta ajetaan venttiilillä myös varaajan keskiosaan.
Hieman harmittaa että kone on ollut 3v. niin ettei venttiili käänny mihinkään. Olen kyllä aiemminkin aistinnut että jotain voi olla vialla. Ja siksi siis, kun löytyi noin vakava virhe, että johdot väärin päin, haluan nyt varmistua siitä että venttiili on todella asennettu oikein ja kara sisällä kuten pitääkin, ja että kaikki toimii oikein.
Ihan tavanomainen venttiili se ei tuon kuvan mukaan ole. Mistä lienee kuva löytynyt?
-
Tein tuollaisen sivun OZW serverille. Helpompi seurata ja ymmärtää missä mennään. Siinä näkyy nyt tämänhetkinen tilanne.
-
Löytyi sondikameralla 3-tie venttiilistä nuo liitäntöjen symboolit. Mutta on peilikuva verrattuna Matiaksen lähettämään.
Olen siis muokannut Matiaksen kuvaa liitteessä.
Nyt vaan ei käy järkeen tuo karan asento eikä liikesuunta. Koska silloin kun lämmittää käyttövettä on nuppi myötäpäivään kääntyneenä.
Siten voisi ajatella että jos karan perusasento olisi 90¤ myötäpäivään ja kara kuitenkin sulkisi porttia joka menee varaajan keskiosaan.
Tai sitten karan perusasennon pitäisi olla 270¤ myötäpäivään kääntyneenä ja moottorin toiminta käänteinen, eli johdot ristissä, niin kuin alunperin oli. Silloin sulkisi tulistin porttia. Mutta silloin kara ei mielestäni liikkunut koskaan minnekään.
Mitenkähän tuo asia nyt loppujen lopuksi on? Missä näkisi venttiilin luonnossa? Valokuvia?
Edit. Mitenkä sopii ajatus että tulistinvaihtimen virtausta rajoitetaan siihen että lämmitysvastus on tulistimen jälkeen?
-
Jos venttiili on tuossa asennossa, on se väärin.
Venttiilin tulee avata ja sulkea tulistuskiertoa ja
säätömoottori pitää olla karaan nähden oikeassa "hampaassa",
jotta moottorin säätöalue (liikealue) pystyy säätämään venttiiliä oikein.
Lisäksi moottorin avaa / sulkee johtimien pitää olla oikein päin.
-
Ihan tavanomainen venttiili se ei tuon kuvan mukaan ole. Mistä lienee kuva löytynyt?
Esbe sivuilta VRG 130 ;)
http://callidus.fi/sites/default/files/esbe_luettelo_2012-13_2.pdf
-
Jos venttiili on tuossa asennossa, on se väärin.
Venttiilin tulee avata ja sulkea tulistuskiertoa ja
säätömoottori pitää olla karaan nähden oikeassa "hampaassa",
jotta moottorin säätöalue (liikealue) pystyy säätämään venttiiliä oikein.
Lisäksi moottorin avaa / sulkee johtimien pitää olla oikein päin.
Huomaa että olen muokannut Matiaksen kuvaa vain siltä osin että liitäntöjen symbolit ovat siten kuin ne koneeseen menee. En ole muokannut kuvaa karan kohdalta. Mutta missä perusasennossa karan pitäisi olla sinun mielestäsi, jos liitännät ovat kuten siinä sanotaan. Pitääkö karaa pyöräyttää 90¤, 180¤, vai 270¤. Ja mihin suuntaan moottorin sitten pitäisi kääntää, jotta toimisi oikein.
Sähkökaaviossa on merkinnät riviliitin X1 nasta 10 auki ja X1 nasta 11 kiinni.
Moottorin päällä on nuoli, joka on vastapäivän puolelta leveä, ja kapenee kun kääntää myötäpäivään. Moottorin musta johto on nyt nastassa X1 10 ja se johto kääntää moottoria vastapäivään (auki). Ruskea johto on nastassa X1 11, kääntää moottoria myötäpäivään, nuolen mukaan kiinni. Johdot toki jatkuvat liittimestä X1 liittimeen A1.1 QX21 QX22 T. nastoihin QX21 (auki) ja (QX22) kiinni. Olen testannut moottorin nastoista QX21 ja QX22 ja nyt se pyörii nuolen mukaan oikein.
Siis tehtaan jäljiltä johdot olivat riviliittimessä X1 päinvastoin. Mutta kara oli aina siten että varaajaan keskikohtaan menevä putki oli vain vähän lämmin. Oli sitten käyttöveden pyyntö päällä tai ei. Nuppi oli aina täysin myötäpäivään kääntyneenä.
Mikä on mielestäsi karan perusasento, ja onko silloin lämmityspiirin lämmitys vai käyttöveden teko? Ja mihin suuntaan moottorin pitäisi kääntyä?
-
Mikä on mielestäsi karan perusasento, ja onko silloin lämmityspiirin lämmitys vai käyttöveden teko? Ja mihin suuntaan moottorin pitäisi kääntyä?
Kara pitäisi olla noin 90 astetta vastapäivään (=vasemmalle) kiertyneenä tämän kuvan asennosta:
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6709.0;attach=4706)
ja säätömoottorin nuppi pitää olla liikelaajuutensa puolivälissä silloin, kun se asetetaan paikoilleen venttiiliin.
Nyt voi vielä moottorin kääntymis suunta olla väärin.
Väärä suunta näkyy sillä tavalla, että kompressorin käydessä säätömoottori ajaa täysin toiseen laitaansa ja jää sinne.
Jos avaa / sulje johdot ovat oikein, asettuu moottori hiukan keskiasennosta sivuun, mutta ei mene täysin laitaan.
Odota pumpun käynnin aikana 10 - 20 minuuttia, kunnes moottori on löytänyt asentonsa.
-
Löysin ESBE:n sivuilta sovellutuksen venttiilille VGR130. Näinkö se pitäisi olla? Tuossa tilanteessa vastapäivään käännettäessä (nuoli suurenee) tulistimeen meno pienenee. Nyt kuitenkin pitää ottaa moottori pois ja tarkistaa asia, koska johdot alunperin väärin päin. Liitekuva hieman kärsi, jouduin suurentamaan sitä paljon, korjailin kuvaa.
Onko porukka ihan varma siitä että kuuluu kuristaa tulistimelle menevää lähtöä, eikä varaajan keskiosaan. Itse ihmettelen miten asia sopii lämmitysvastuksen kanssa jos virtausta kovin pienennetään.
Edit: Käänsin vielä kuvan jotta helpompi verrata muihin kuviin.
-
Laitoin sulle realmister YV:tä... mun mielestä mun SH9:ssä venttiili on kuvan mukaisessa asennossa...
-
Löysin ESBE:n sivuilta sovellutuksen venttiilille VGR130. Näinkö se pitäisi olla?
...
Itse ihmettelen miten asia sopii lämmitysvastuksen kanssa jos virtausta kovin pienennetään.
Noin sen pitäisi olla.
Tulistimesta tulevassa linjassa, sähkövastuksen jälkeen on se lämpötila-anturi.
Jos lämpö nousee yli asetusarvon, aukeaa säätöventtiilin aukkoa tulistimelle isommaksi ja saa aikaan suuremman virtauksen.
Suurempi virtaus alentaa ylävaraajalle tulevan veden lämpötilaa.
-
Mielenkiintoinen juttu
Tällaisen venttiilin voi kytkeä toimimaan hyvin monella eri tavalla.
Minun mielestä sen pitäisi toimia siten, että
-Suora yhde (neliöyhde) on aina täysin auki
-Sivuhaara (pallo) on koko ajan auki tai lähes auki.
-Suora yhde (kolmio) on säädetty tulistusveden lämpötilan mukaan sopivaan asentoon.
-Kolmioyhde ei saa koskaan olla kokonaan suljettu.
Kuvien mukaan venttiilin kara on nelisakarainen, joista yhdessä on jonkinlainen merkintä missä suunnassa on sulkuelin.
Irrota toimilaite ja katso minkä yhteen suuntaan tuo merkki osoittaa kun venttiili on
- käyttövesiasennossa
- lämmitysasennossa.
- toimilaitteella ajetuissa ääriasennoissa
Kuinka paljon on toimilaitteen kiertymä ajettaessa venttiili laidasta laitaan, 90 astetta, 45 astetta vai jotain muuta?
Mihin asentoon venttiili ajetaan koneen pysähdyttyä?
Ajetaanko se heti vai ajan kuluessa?
ATS
-
Mihin asentoon venttiili ajetaan koneen pysähdyttyä?
Havaintoni mukaan säätömoottori (toimielin) jää käyntitauon ajaksi siihen asentoon,
jossa se oli kompressorin käynnin loppuvaiheessa ja
jatkaa säätelyä uuden käynnistymisen tapahduttua.
Asennon muutokset ovat pieniä, mutta näkyvät seurannan graafissa tulistimelta tulevan kiertoveden lämpövaihteluina.
-
Havaintoni mukaan säätömoottori (toimielin) jää käyntitauon ajaksi siihen asentoon,
jossa se oli kompressorin käynnin loppuvaiheessa ja
jatkaa säätelyä uuden käynnistymisen tapahduttua.
Asennon muutokset ovat pieniä, mutta näkyvät seurannan graafissa tulistimelta tulevan kiertoveden lämpövaihteluina.
Minulla on sama havainto että moottori ei käänny kun kone pysähtyy. Kuinkahan moneen asentoon karan voi asettaa, luulisin että se on 4 tai 8. Jos suunta neliö (lauhdutin) on 0 / 360, niin luulisin että pitää olla suuntaan 225, eli lounaaseen ja moottori keskellä.
Tai 180 ja moottori vastapäivään ääriasentoon. Oletan että tuo luisti ei kokonaan sulje aukkoa, vaikka onkin täysin sen kohdalla.
Moottori kääntyy vain 45 astetta, luulisin.
Näyttää siltä että kone toimii nyt oikein, mutta irroitan moottorin kunhan kerkiän ja tarkistan asian. Mielestäni se on tehtävä koska
asia ei ole ollut oikein.
-
Mulla on muutama kuva tosta venttiilistä ilman toimimoottoria, kuvista pystyy päättelemään karan asennon. Olen kuvia ottaessa kääntänyt venttiilin käsikäytöllä keskelle säätöaluetta ja sitten poistanut nupit. Eli jos joku epäilee, että kara on väärässä asennossa suhteessa toimilaitteeseen, niin noiden kuvien perusteella sen takaisin laittaminen oikeaan asentoon pitäisi onnistua. Se karahan pyörii 360 eikä stoppaa mihinkään, eli se voi ihan oikeasti olla väärässäkin asennossa.
-
Mitä mieltä on foorumi ottaen huomioon kaikki edellä kirjoitettu (minun ja muiden) tulistusventtiilin toiminnasta.
Kun tarkastelee näitä kuvia. Myötäpäivään kääntyneenä on tulistimelle menevä aukko täysin kiinni. Vastapäivään kääntyneenä on varaajan keskiosaan oleva aukko täysin kiinni.
Näin siis on venttiili koneessani asennettu tehtaan jäljiltä. Nyt en ole ollenkaan varma pitääkö johdot olla väärinpäin (kuten tehtaalla oli laitettu) vai oikeinpäin sähkökaavion mukaan.
Tähän viestiin ei voinut lisätä enempää liitteitä, laitan loput seuraavaan.
-
Kuvat 4, 5, 6
-
Kuva 7
-
Johdot ovat silloin oikein,
kun nuppi jää kompressorin käynnin aikana liikelaajuutensa välialueelle, siis säätöalueelle.
Johdot ovat väärin, nuppi ajautuu liikealueensa ääriasentoon.
Muista odottaa useita minuutteja, normaali säätöliike liike on hidas.
Jos johdot ovat väärin, liike tapahtuu paljon nopeammin.
-
Johdot ovat silloin oikein,
kun nuppi jää kompressorin käynnin aikana liikelaajuutensa välialueelle, siis säätöalueelle.
Johdot ovat väärin, nuppi ajautuu liikealueensa ääriasentoon.
Muista odottaa useita minuutteja, normaali säätöliike liike on hidas.
Jos johdot ovat väärin, liike tapahtuu paljon nopeammin.
Minua kiinnostaisi tietää onko tuo kara oikein. Se siis sulkee täysin tulistuslähdön myötäpäivä ääriasennossa ja myös täysin varaajan keskilähdön vastapäivään ääriasennossa. Tässä ketjussa mainittu aivan toisin.
-
Kun venttiili on tämän kuvan asennossa,
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6709.0;attach=4710)
pitää moottoriosan (toimielin) olla säätöalueensa puolivälissä.
-
Kun venttiili on tämän kuvan asennossa,
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6709.0;attach=4710)
pitää moottoriosan (toimielin) olla säätöalueensa puolivälissä.
Näinhän täällä foorumilla on aiemminkin kerrottu. En nyt heti muista kuka on niin kirjoittanut.
Mutta oletko siis aivan varma sanomastasi. Siis minun koneessani asia ei ole noin. Sitä yritin kuvilla todistaa.
-
Nyt en kumminkaan ole varma asiasta.!!
Se saattaa kuitenkin olla niin, että karaa pitäisi kiertää tuon kuvan asennosta vastapäivään 70 astetta.
Voisit kokeilla asiaa.
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6709.0;attach=4710)
Jätä moottori irti.
Käännä karaa noin 70 astetta vastapäivään ja jätä kara siihen.
Kun pumppu käy, seuraa alkaako tulituslämpötila nousemaan varaajan keskiosan lämpötilaa korkeammaksi.
Nyt voit hyvin pienellä liikkeellä säätää tulistuksen sopivaksi.
Laita moottori liikealueensa puoliväliin ja aseta se paikalleen.
-
Minua kiinnostaisi tietää onko tuo kara oikein. Se siis sulkee täysin tulistuslähdön myötäpäivä ääriasennossa ja myös täysin varaajan keskilähdön vastapäivään ääriasennossa. Tässä ketjussa mainittu aivan toisin.
Oletetaan että nuo edelläkuvatut ääriasennot saadaan säätömoottorin normaalilla liikealueella kompressorin käydessä (?)
Jos kara sulkee täysin tulistinlähdön niin se on varmasti väärin koska silloin tulistinvaihtimen virtaus pysähtyy ja jos kuumakaasun lämpötila ylittää 100C niin tulistinvaihdin alkaa kiehumaan.
Jos kara sulkee täysin varaajan keskikohtaan menevän lähdön niin silloin kaikki lauhdutinvirtaus menee tulistinvaihtimen kautta varaajan yläosaan eikä tämä voi olla oikea toiminta.
Sellainen käsitys tuosta karan liikealueesta että lauhdutin ja varaajan keskiosaan menevät lähdöt on aina täysin auki ja kara suurentaa tai pienentää tulistivaihtimen lähtöä(virtausta) ylävaraajan lämmöntarpeen mukaan
-
Jos kara sulkee täysin varaajan keskikohtaan menevän lähdön niin silloin kaikki lauhdutinvirtaus menee tulistinvaihtimen kautta varaajan yläosaan eikä tämä voi olla oikea toiminta.
Sinnehän se ei ajaudu, jos säätö toimii.
-
Mun pumpussa on myös samalla tavalla venttiili kuin realmisterillä. Toimiessaan se on välillä tai joskus täysin auki tulistimen suuntaan. Joskus kokeilin vaihtaa johtoja ja silloin venttiili sulki tulistimen ja pumppu pysähtyi vikaan.
-
Nyt en kumminkaan ole varma asiasta.!!
Se saattaa kuitenkin olla niin, että karaa pitäisi kiertää tuon kuvan asennosta vastapäivään 70 astetta.
Voisit kokeilla asiaa.
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6709.0;attach=4710)
Jätä moottori irti.
Käännä karaa noin 70 astetta vastapäivään ja jätä kara siihen.
Kun pumppu käy, seuraa alkaako tulituslämpötila nousemaan varaajan keskiosan lämpötilaa korkeammaksi.
Nyt voit hyvin pienellä liikkeellä säätää tulistuksen sopivaksi.
Laita moottori liikealueensa puoliväliin ja aseta se paikalleen.
Mun pumpussa on myös samalla tavalla venttiili kuin realmisterillä. Toimiessaan se on välillä tai joskus täysin auki tulistimen suuntaan. Joskus kokeilin vaihtaa johtoja ja silloin venttiili sulki tulistimen ja pumppu pysähtyi vikaan.
Mikähän on sopiva tulistus? Luulen että konetta ei ole tehtaalla mitenkään koekäytetty. Siis varmasti on olemassa asennusohje, missä asennossa on kara ja moottori kun ne kasataan yhteen. Ja miten päin johtojen kuuluu olla. Sillä asian pitäisi olla selvä. Sen ohjeen kun nyt vain saisi. Olen sitä mieltä että laitteen takuun puitteissa tulisi asia tarkastaa. Siihen aion myös lähiaikoina ryhtyä, jos vastausta tehtaalta ei ala kuulua. Aikaa pyynnöstä on jo kulunut ja lähetin jo yhden muistutuksen.
Ajattelin tässä vain, että saattaisin tuon tarkistuksen itsekin tehdä, kun tulisi selvät ohjeet. Kun ei nimittäin peukalo ole ihan keskellä kämmentä. Mielestäni kuitenkin vahva epäily että tehtaan jäljiltä kaikki ei ole ihan oikein. Ainakin on ero koneen mukana toimitetun sähkökaavion ja toteutuksen välillä.
-
jussip oletko tarkistanut miten päin johdot sinulla alunperin olivat? Minun koneeni ei pysähdy vikaan, meillä voi olla erilaiset asetukset.
On vähän vaikea sanoa säädön liikkeistä, kyllä se johonkin välillä liikkuu oli johdot miten päin tahansa.
Jos tämä johtoasia varmuudella selviäisi, olisi se toinen puoli asiasta. Kuitenkin myös karan asento on vähintäänkin epäselvä.
Tämä asia täytyy selvittää.
-
Lisäsin kuvaan nuo riviliittimien merkinnät, mutta en saanut muokattua edellistä viestiä, joten tässä uusi kuva.
-
Mun pumpussa on myös samalla tavalla venttiili kuin realmisterillä. Toimiessaan se on välillä tai joskus täysin auki tulistimen suuntaan. Joskus kokeilin vaihtaa johtoja ja silloin venttiili sulki tulistimen ja pumppu pysähtyi vikaan.
Minun koneeni ei pysähdy vikaan...
Sinun ei pysähdy vikaan siksi, että sinulla on säätömoottori eri asennossa venttiilin karaan nähden, kuin jussip :llä
Vikaan pysähtyminen aiheutuu siitä, että lauhduttimen kolmitieventtiili sulkee lauhduttimen ulostulovirtauksen.
-
Sinun ei pysähdy vikaan siksi, että sinulla on säätömoottori eri asennossa venttiilin karaan nähden, kuin jussip :llä
Vikaan pysähtyminen aiheutuu siitä, että lauhduttimen kolmitieventtiili sulkee lauhduttimen ulostulovirtauksen.
Kyllä se sulkee tulistinaukon täysin lämmityskäytössä (ks. kuvat viesteissä 33 ja 34)
Sitten käyttövettä tehdessä taas sulkee täysin ainakin aluksi varaajan keskiosan aukon.
Silloin kuitenkin johtojen pitää olla käännettynä sähkökaavion mukaan "oikein" päin.
Jos on niin kuin tehtaalla, makaa venttiili enimmäkseen täysin myötäpäivään kääntyneenä.
Voi olla että siellä jotain pientä säätöä, mutta pitää istuskella pitkään taskulampun kanssa jotta saisi havainnon. Koska nyt ristiriita tehtaan asennuksen ja dokumenttien välillä,
haluan pitävän ohjeen siitä miten moottori ja kara tulee asentaa.
Onhan laite tietysti lämmittänyt, ja kyllä käyttövettäkin tulee, koska lämmin aina nousee varaajan yläosaan.
Kara kuitenkin toimii tulistimen ja varaajan aukkojen välillä, ja ääriasennoissaan sulkee niitä täysin.
-
Kun venttiilimoottorin johdot ovat oikein, ei moottori aja venttiiliä kumpaankaan ääriasentoonsa.
-
Kyllä se sulkee tulistinaukon täysin lämmityskäytössä (ks. kuvat viesteissä 33 ja 34)
Sitten käyttövettä tehdessä taas sulkee täysin ainakin aluksi varaajan keskiosan aukon.
Kun kyseessä on tulistinpumppu niin siinä käyttöveden ja lämmitysverkon lämmitykset tapahtuu samanaikaisesti .
Käyttöveden lämmitys tapahtuu tulistinlämmönvaihtimella ja sen(pieni) virtaus menee ylävaraajaan ja lauhduttimen(suuri) virtaus menee varaajan keskikohtaan ja nuo virtaukset menee samanaikaisesti.
-
Kun kyseessä on tulistinpumppu niin siinä käyttöveden ja lämmitysverkon lämmitykset tapahtuu samanaikaisesti .
Käyttöveden lämmitys tapahtuu tulistinlämmönvaihtimella ja sen(pieni) virtaus menee ylävaraajaan ja lauhduttimen(suuri) virtaus menee varaajan keskikohtaan ja nuo virtaukset menee samanaikaisesti.
Tulistimen ei mene mitään kun kone on lämmityksellä ja k-vesi pyyntö ei ole päällä. Silloin kun johdot tehtaan jäljiltä. Ks. Kuvat, moottori on otettu pois, kun lämmitystilanne päällä. Sitten sähköt pois.
Venttiilin karan merkki on suoraan kolmio aukkoa kohti.
-
Tulistimelle täytyy mennä koko ajan vettä, se ylikuumenee muuten. Kun pumppu käynnistyy venttiili on asennossa täysin auki tulistimelle ja kiinni varaajan keskiosaan. Siitä sitten muutamien minuuttien kuluessa venttiili ajelee hiljakseen kohti puoliväliä ja vähän ylikin. Yläosaan menevän (tulistimen läpi) veden lämmön se pyrkii pitämään tehdasasetuksilla 63 asteessa, tässä on huojuntaa -+10 suunnilleen. Pumpun pysähdyttyä venttiili ajelee takaisin täysin auki tulistimelle laitaan josta sitten taas aikanaan käynnistyy.
-
Tulistimelle täytyy mennä koko ajan vettä, se ylikuumenee muuten. Kun pumppu käynnistyy venttiili on asennossa täysin auki tulistimelle ja kiinni varaajan keskiosaan. Siitä sitten muutamien minuuttien kuluessa venttiili ajelee hiljakseen kohti puoliväliä ja vähän ylikin. Yläosaan menevän (tulistimen läpi) veden lämmön se pyrkii pitämään tehdasasetuksilla 63 asteessa, tässä on huojuntaa -+10 suunnilleen. Pumpun pysähdyttyä venttiili ajelee takaisin täysin auki tulistimelle laitaan josta sitten taas aikanaan käynnistyy.
Minusta tämä on hölmö toiminta.
Mielestäni pumpun pysähdyttyä venttiili pitäisi ajaa niin että tulistinlinja menee kiinnipäin, kuitenkin pitää rajoittaa venttiilin asento siten että tulistimelle jää aina pieni virtausreitti auki.
Koneen käynnistyessä on tulistimelta tarjolla heti kuumaa vettä ylävaraajaan.
Jos venttiili ajetaan täysin auki tulistimelle koneen pysähtyessä, menee koneen käynnistyessä useita minuutteja tuutin täydeltä "kylmää" vettä ylävaraajaan ja ylävaraajan lämpötila saattaa notkahtaa..
Muistaakseni jollakulla oli aikoinaan tämä notkahdusilmiö.
ATS
-
Tätä mun pumppua ihmeteltiin joitain vuosia sitten, heti 1-wire antureiden asennuksen jälkeen.
Venttiilin moottorin musta johto on bx22 ja ruskea bx21. Pysähdyksissä venttiilin merkki on varaajan keskiosaan päin ja tämä on vastapäivään asento (auki tulistimelle). Kuvassa tilanne pysähdyksissä.
-
Tulistimelle täytyy mennä koko ajan vettä, se ylikuumenee muuten. Kun pumppu käynnistyy venttiili on asennossa täysin auki tulistimelle ja kiinni varaajan keskiosaan. Siitä sitten muutamien minuuttien kuluessa venttiili ajelee hiljakseen kohti puoliväliä ja vähän ylikin. Yläosaan menevän (tulistimen läpi) veden lämmön se pyrkii pitämään tehdasasetuksilla 63 asteessa, tässä on huojuntaa -+10 suunnilleen. Pumpun pysähdyttyä venttiili ajelee takaisin täysin auki tulistimelle laitaan josta sitten taas aikanaan käynnistyy.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5027.0
Seurasin yhden lämmitysjakson ajan kolmitieventtiilin toimintaa.
Jakson alussa venttiili oli kiinni. Kun VaraajaYläTulo mittaus ylitti 60 astetta venttiili alkoi avautua hyvin hitaasti. Kun VaraajaYläTulo saavutti 66-68 astetta venttiili aukeni nopeammin noin puoleen väliin. Samalla VaraajaYläTulo lämpötila laski nopeasti 54 asteeseen. Käyntijakson loppuun asti venttiili pysyi puolivälissä. Jakson päätyttyä venttiili kääntyi verkkaan noin 10 minuutin kuluessa takaisin kiinni asentoon.
Jotain outoa SH:n tulistuksen 3-tie venttiilin toiminnassa näkyy olevan kun on kaksi päinvastaista tilannetta (auki/kiinni) tulistimelle menevän virtauksen säädössä.
Jotenkin JariA:n kuvaama toiminta tuntuisi luontevammalta(?)
Oliskohan noissa moottorin ohjauksen osalta muuta eroa kuin että shuntin moottorit pyörii eri suuntiin?
JariA:n shuntti menee pysäytettäessä täysin kiinni ja jussip:n shuntti täysin auki tulistinvaihtimen lähdön suuntaan.
-
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/TulituskoneB.jpg)
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6709.0;attach=4710)
Tulistus ei voi toimia oikein,
ellei venttiilin sulkukappale liiku tulistimelle menevän ja tankin keskiosaan menevän yhteen välisellä alueella
(kierrettävä 90 astetta vastapäivään yllä olevan kuvan asennosta).
Sitten vielä moottorin avaa / sulkee johtimien pitää olla oikein.
Pumpun ohjelma hakee sitten oikean asennon.
Mielestäni olisi syytä kutsua huoltomies paikalle hoitamaan venttiili toimivaksi.
-
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/TulituskoneB.jpg)
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6709.0;attach=4710)
Tulistus ei voi toimia oikein,
ellei venttiilin sulkukappale liiku tulistimelle menevän ja tankin keskiosaan menevän yhteen välisellä alueella
(kierrettävä 90 astetta vastapäivään yllä olevan kuvan asennosta).
Sitten vielä moottorin avaa / sulkee johtimien pitää olla oikein.
Pumpun ohjelma hakee sitten oikean asennon.
Mielestäni olisi syytä kutsua huoltomies paikalle hoitamaan venttiili toimivaksi.
Sehän liikkuuu nimenomaan siinä välissä. Tuo karan merkki on suoraan pallon suuntaan täysin vastapäivään. Johdot ovat oikeinpäin koska säätöä tapahtuu ja toisinpäin pumppu pysähtyy vikaan.
Tuo venttiilin karan asento olisi todella kiva tietää miten oikeasti kuuluu olla. Jos sen laittasi tomppelin kuvan mukaiseksi, silloin tulistimen suuntaan olisi virtaus kiinni pysähdykissä.
Luin taas tuon vanhan ketjun venttiilin toiminnasta, onkohan JariA:lla siemensin ohjaus?
-
Johtuisikohan sotku johto ym. käsitys asioista siitä että venttiili on asennettu koneeseen eri tavalla kuin se on kaaviossa?
Jos tuosta tilanteesta esim. aikoo lähteä sulkemaan tulistuslähtöä, pitää todellisen asennuksen mukaan kääntää venttiiliä myötäpäivään, kun taas kaavion mukaan vastapäivään.
Sitten on taas aivan eri asia jos on niin kuin täällä foorumilla monesti puhuttu, että varaajan keskikohdan aukkoa ei säädetä, vaan kuristetaan tulistinlähtöä. Myös karan asetuksessa suhteessa moottoriin.
Asia ei vaan ole minulle vieläkään selvä.
Esben sivuilta löytyy sovellutus älypuhelimille, jossa karaa saa käännellä miten huvittaa.
-
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6709.0;attach=4664)
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6709.0;attach=4930)
Tuo karan asento on oikein ja säätömoottorin liikealue pitää olla puolivälissään, kun se asennetaan paikalleen.
Kiertosuunta pitää hakea kokeilemalla.
Jos moottori ajaa venttiilin johonkin ääriasentoonsa, ovat johdot ristissä ja avaa / sulkee pitää vaihtaa keskenään.
-
Irrota toimilaite ja käännä normaalin käyntijakson aikana karaa käsin siten että tulistimelta lähtevä vesi on 63C.
Nyt shuntti on ns. käynnin aikaisessa "oikeassa asennossa".
Nyt tästä asennosta venttiiliä kääntämällä ja tulistusveden lämpötilaa seuraamalla selviää mihin suuntaan venttiili avautuu tai sulkeutuu.
Kun lämpötila nousee niin venttiili sulkeutuu
Kun lämpötila laskee niin venttiili avautuu.
Sitten filosooffinen kysymys: Mikä on tällaisen 3-tieshuntin kiinni- tai aukiasento.
Minä määrittelisin sen venttilin tarkoituksen mukaan, tässä tapauksessa tulistusveden lämpötilan säätö.
Tässä tapauksessa kun reitti tulistimelle on suljettu on venttiili "Kiinni"
Kun reitti tulistimelle on suurimmillaan on venttiili "Auki"
ATS
-
Irrota toimilaite ja käännä normaalin käyntijakson aikana karaa käsin siten että tulistimelta lähtevä vesi on 63C.
Nyt shuntti on ns. käynnin aikaisessa "oikeassa asennossa".
Nyt tästä asennosta venttiiliä kääntämällä ja tulistusveden lämpötilaa seuraamalla selviää mihin suuntaan venttiili avautuu tai sulkeutuu.
Kun lämpötila nousee niin venttiili sulkeutuu
Kun lämpötila laskee niin venttiili avautuu.
Sitten filosooffinen kysymys: Mikä on tällaisen 3-tieshuntin kiinni- tai aukiasento.
Minä määrittelisin sen venttilin tarkoituksen mukaan, tässä tapauksessa tulistusveden lämpötilan säätö.
Tässä tapauksessa kun reitti tulistimelle on suljettu on venttiili "Kiinni"
Kun reitti tulistimelle on suurimmillaan on venttiili "Auki"
ATS
Ei tuota toimilaitetta tarvitse irroittaa.
Nostaa nuppia noin 10mm yköspäin, niin toimilaitetta voi säätää käsin haluttuun asentoon.
Meillä on noita muutama käytössä, hyvin toimii käsisäätö.
Automaatti sitten säätää kyllä siellä alla.
Kun koittaa painaa nuppia alas, se ei menekkään, koska automaatti on säätänyt karaa.
Pitää kiertää nuppia ja etsiä oikea kohta.
Nuppi tulee kokonaankin pois kun vetää.
Nuppia ei saa kuin yhteen asentoon, joten ei huolta.
-
Tuo venttiilin karan asento olisi todella kiva tietää miten oikeasti kuuluu olla. Jos sen laittasi tomppelin kuvan mukaiseksi, silloin tulistimen suuntaan olisi virtaus kiinni pysähdykissä.
Mitäs sulla se tulistuslämpötila on kun pumppu käy? Minulla SH16:ssa lämpötila on yleensä 63 astetta samoin kuin asetusarvo eli ilmeisesti minulla venttiilin säätö pelaa kuten on ajateltukin.
Putkimiehen mukaan venttiilin karaan on porattu reikä, jotta asennosta riippumatta tulistimen läpi kulkee ainakin pieni vesivirta estämässä veden kiehumisen.
Ja minulla tosiaan on se ongelma, että pumpun käynnistyessä varaajan yläosan lämpö romahtaa, koska tulistimelta tulee pumpun anturinkin mukaan 40-asteista vettä. Lisäksi putkimiehen mukaan venttiili käy alussa täysin "auki" (tulistusasennossa) jumittumisen estämiseksi. (En ole itse seurannut, onko noin. Jos on, niin miksi venttiili ei yhtä hyvin voisi tehdä tuota treeniään silloin, kun kiertopumppu seisoo, niin se ei sotkisi varaajan kerrostumista?)
-
Kyllä se lämpö pysyy siinä noin 63 asteessa sen alkunotkahduksen jälkeen. Tästä voi päätellä että säätö toimii. Vaikka se aloitus ja lopetusasento ei järkevältä vaikutakaan.
-
Mitäs sulla se tulistuslämpötila on kun pumppu käy? Minulla SH16:ssa lämpötila on yleensä 63 astetta samoin kuin asetusarvo eli ilmeisesti minulla venttiilin säätö pelaa kuten on ajateltukin.
Putkimiehen mukaan venttiilin karaan on porattu reikä, jotta asennosta riippumatta tulistimen läpi kulkee ainakin pieni vesivirta estämässä veden kiehumisen.
Ja minulla tosiaan on se ongelma, että pumpun käynnistyessä varaajan yläosan lämpö romahtaa, koska tulistimelta tulee pumpun anturinkin mukaan 40-asteista vettä. Lisäksi putkimiehen mukaan venttiili käy alussa täysin "auki" (tulistusasennossa) jumittumisen estämiseksi. (En ole itse seurannut, onko noin. Jos on, niin miksi venttiili ei yhtä hyvin voisi tehdä tuota treeniään silloin, kun kiertopumppu seisoo, niin se ei sotkisi varaajan kerrostumista?)
Itsekin miettinyt sitä että karassa täytyy olla reikä. Se selittäisi sen miksi voi olla ääriasennossa. Kävin katsomassa tuollaista venttiiliä, josta ne kuvat joissa osa irrallaan. Myyjän mukaan ei kyllä päästä mitään läpi jos aukko on kiinni.
Mutta sitten ihmetyttää se säätöalue, kun sillä ei ole mitään asiaa pitemmälle vastapäivään. (Paitsi silloin kun pumppu on pysähtyneenä) Siis varaajan keskiosa on käytännössä aina lähes auki. Voisi olla siis myös niin, että säätää tulistinpuolta kääntymällä vastapäivään ja lännestä etelään. Siis juuri niin kuin aiemmat kuvaukset olivat tällä foorumilla.
Hieman luulen että tässä on ollut kahta eri toteutustapaa tehtaalla. Reiällä ja ilman? Mutta sitten ehkä johdot menneet sekaisin tai ei, mutta ei ainakaan muistettu sähkökaaviota päivittää.
-
Ei siinä venttiilissä ainakaan esbeltä tullessa mitään reikää ole. Jos siinä reikä on, niin siemenssin asentajat on siihen sitte semmosen porannu, mikä tuntus kyllä tuotantoa silmälläpitäen aika erikoiselta...
-
Ei siinä venttiilissä ainakaan esbeltä tullessa mitään reikää ole. Jos siinä reikä on, niin siemenssin asentajat on siihen sitte semmosen porannu, mikä tuntus kyllä tuotantoa silmälläpitäen aika erikoiselta...
Kyllä ne Oilonin pojat Lahdessa siihen reiän poraa napsakasti (ei siemens), yhden aamupäivän painelee niin on koko vuoden tuotanto Esbejä kasassa.
-
Olen koettanut hahmottaa shuntin pyörimissuunnan eroja kun näyttää että käynnistys- ja taukojakson alussa 3-tie venttiilin kara ajetaan eri ääriasentoihin(?)
JariA:n tapauksessa käyntijakson alussa tulistinvaihtimelle menevä lähtö on kiinni ja kun tulistinvaihtimessa alkaa lämpö nousta niin ko lähtö alkaa avautua ja pitää ylävaraajaan menevän veden lämpötila 63 asteessa
Eli tulistinvaihtimen virtaus suurenee kun lämpötila nousee ja pienenee kun lämpötila laskee.
Jussip:n tapauksessa käyntijakson alussa tulistinvaihtimelle menevä lähtö on täysin auki ja kun tulistinvaihtimessa lämpötila alkaa laskea suuren virtauksen takia niin 3-tie venttiili alkaa ajamaan karaa kiinnipäin ja pienentämään tulistinvaihtimen virtausta.
Eli myös tässä tapauksessa ylävaraajaan menevän veden lämpötilaa nostetaan ajamalla tulistinvaihtimen lähtöä pienemmäksi virtausta pienentämällä.Ilmeisesti käyntijakson aikana tässäkin tapauksessa virtausta suurennetaan ajamalla karaa auki jos ylävaraajan lämpötila nousee liikaa.
Molemmissa näyttäisi karan liikesuunta olevan sama kun tulistinvaihtimelta ylävaraajaan menevän veden lämpötilaa säädetään.
Silloin moottorin pyörimissuunta on molemmissa oikein koska lämpötilasäätö toimii oikein.
Samansuuntainen myös jussip:n havainto
Sehän liikkuuu nimenomaan siinä välissä. Tuo karan merkki on suoraan pallon suuntaan täysin vastapäivään. Johdot ovat oikeinpäin koska säätöä tapahtuu ja toisinpäin pumppu pysähtyy vikaan.
-----
Luin taas tuon vanhan ketjun venttiilin toiminnasta, onkohan JariA:lla siemensin ohjaus?
Ainoastaan taukojakson alussa noissa ajetaan venttiilin kara eri ääriasentoihin,JariA:n tapauksessa suljetaan tulistinvaihtimen lähtö kokonaan ja jussip:n tapauksessa tulistinvaihtimen lähtö ajetaan täysin auki.(?)
Hiukan alkaa näyttää siltä että tuo ero johtuukin logiikan ohjelmassa olevasta erosta,jos pelkästään shunttimoottorin pyörimissuunta vaihdetaan niin silloin todennäköisesti lämpötilan säätö menee pieleen.
Eli logiikan ohjelmassa shuntin moottoria ohjaava lähtö pitäisi muuttaa siten että kara ajetaan kiinni siten että tulistinvaihtimelle menevä lähtö ajaa täysin kiinni eikä täysin auki
-
Kyllä ne Oilonin pojat Lahdessa siihen reiän poraa napsakasti (ei siemens), yhden aamupäivän painelee niin on koko vuoden tuotanto Esbejä kasassa.
Heh, niin Oilonin tietysti, eikä Siemenssin :D
Vai niinko meinaat? Onko joku nähnyt sen reijän siinä ihan aikuistenoikeasti?
-
Heh, niin Oilonin tietysti, eikä Siemenssin :D
Vai niinko meinaat? Onko joku nähnyt sen reijän siinä ihan aikuistenoikeasti?
Niin lähellä mut niin kaukana. Kuka avaa venttiilin ja tarkistaa?
-
Olen koettanut hahmottaa shuntin pyörimissuunnan eroja kun näyttää että käynnistys- ja taukojakson alussa 3-tie venttiilin kara ajetaan eri ääriasentoihin(?)
JariA:n tapauksessa käyntijakson alussa tulistinvaihtimelle menevä lähtö on kiinni ja kun tulistinvaihtimessa alkaa lämpö nousta niin ko lähtö alkaa avautua ja pitää ylävaraajaan menevän veden lämpötila 63 asteessa
Eli tulistinvaihtimen virtaus suurenee kun lämpötila nousee ja pienenee kun lämpötila laskee.
Jussip:n tapauksessa käyntijakson alussa tulistinvaihtimelle menevä lähtö on täysin auki ja kun tulistinvaihtimessa lämpötila alkaa laskea suuren virtauksen takia niin 3-tie venttiili alkaa ajamaan karaa kiinnipäin ja pienentämään tulistinvaihtimen virtausta.
Eli myös tässä tapauksessa ylävaraajaan menevän veden lämpötilaa nostetaan ajamalla tulistinvaihtimen lähtöä pienemmäksi virtausta pienentämällä.Ilmeisesti käyntijakson aikana tässäkin tapauksessa virtausta suurennetaan ajamalla karaa auki jos ylävaraajan lämpötila nousee liikaa.
Molemmissa näyttäisi karan liikesuunta olevan sama kun tulistinvaihtimelta ylävaraajaan menevän veden lämpötilaa säädetään.
Silloin moottorin pyörimissuunta on molemmissa oikein koska lämpötilasäätö toimii oikein.
Samansuuntainen myös jussip:n havainto
Ainoastaan taukojakson alussa noissa ajetaan venttiilin kara eri ääriasentoihin,JariA:n tapauksessa suljetaan tulistinvaihtimen lähtö kokonaan ja jussip:n tapauksessa tulistinvaihtimen lähtö ajetaan täysin auki.(?)
Hiukan alkaa näyttää siltä että tuo ero johtuukin logiikan ohjelmassa olevasta erosta,jos pelkästään shunttimoottorin pyörimissuunta vaihdetaan niin silloin todennäköisesti lämpötilan säätö menee pieleen.
Eli logiikan ohjelmassa shuntin moottoria ohjaava lähtö pitäisi muuttaa siten että kara ajetaan kiinni siten että tulistinvaihtimelle menevä lähtö ajaa täysin kiinni eikä täysin auki
Tässä on erittäin hyvä yhteenveto tästä asiasta. Ohjelmassa se ero on jos JariA:lla on siemens myös, jossain luki että hänen pumppu on 2005 laitettu. Voisko olla oumanilla? Tuohon lepoasentoon saattaa jopa löytyä parametri, kun vaan tietäs mikä.
-
Ei siellä ole mitään reikää.
-
Tuohon lepoasentoon saattaa jopa löytyä parametri, kun vaan tietäs mikä.
Ehkä valmistajalta Oilon/Geopro tuon saisi selville
-
Ei siellä ole mitään reikää.
Noni noni :D Onko todistusaineistoa heittää pöytään :D
-
Olen aika monta purkanut. Entä sinä?
-
Siis Oilonin maalämpöpumpuista? Mulla on kyllä hyllyssä yksi uusi asentamaton 3-tie ja kaksi olen asentanut lämmönjakeluun, toinen 3-tie ja toinen 4-tie. Missään niistä ei ollut.
-
Käsittääkseni tuo venttiili toimii samoin, kun sekoitusventtiili yleensä. Seuraa asetusarvoa ja liikkuu sen mukaan ollaanko jäljessä vai yli asetusta. Voi toki olla lisäehtoja varsinkin alussa, kun varaajan ala- ja keskiosa on vielä kylmä.
Kun Käyttövesi 1 anturi saavuttaa 2110 arvon (tai käyttöveden nimellisen 1610, mikäli on tätä korkeampi), sulkee virtauksen tulistimelle ja kaikki teho on käytettävissä lauhduttimelle.
Automatiikasta ko. venttiilille vaikuttavat parametrit löytyy kohdasta:
Esisäädin/järjestelmäpumppu
2110 [Menoveden min. asetusarvo]:63°C (Tulistuksen 3-tieventtiilin as.arvo)
2111 [Menoveden maks. asetusarvo]:75°C
2130 [Sekoitusventtiilin korotus]:-10°C (sähkö-menoveden mukaantulo)
2132 [Toimilaitteen tyyppi]: 3-Piste
2133 [Kytkentäero 2-piste]:2°C
2134 [Toimilaitteen ajoaika]:60s
2135 [Sekoitusventt. P-alue Xp]:32°C
2136 [Sekoitusventt. pal.aika Tn]:100s
2150 [Esisäädin/järjestelmäpumppu]:Ennen lisävaraaja
Lauhduttimen lämpötilaeroksi kannattaa säätää n.5-7K. Poikytk.lämp. maks. rajoitus 52C on lämpöpumpun paluuvedessä, joten pienellä lämpötilaerolla lauhduttimen yli ei saada riittävän kuumaa ylös varsinkaan gt-pumpussa.
-
Kun Käyttövesi 1 anturi saavuttaa 2110 arvon (tai käyttöveden nimellisen 1610, mikäli on tätä korkeampi), sulkee virtauksen tulistimelle ja kaikki teho on käytettävissä lauhduttimelle.
Jos tulistimen veden virtaus pysäytetään kompressorin käydessä niin tulistinvaihtimessa kuumakaasun lämpötilan ylittäessä 100C alkaa siinä vesi kiehumaan?
Voiko olla näin?
Tuossa vähän erilaista tietoa
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6709.0;attach=4902;image
-
Asia ei vaan ole minulle vieläkään selvä.
Joko asia on saatu kuntoon?
-
Tänään siis viestin päiväyksellä olen saanut luotettavalta taholta tiedon.
Tulistusventtiilin johtojen tulee olla siten että X1 riviliittimellä musta on nastassa 10 ja ruskea nastassa 11.
Jos joku haluaa tämän perusteella tarkistaa oman koneensa, ehdotan että tutkii myös riviliittimeltä X1 lähtevät johdot moduulille A1.1, nastoihin QX21 ja QX22 etteivät ole ristissä. Molemmat johdot ovat mustia.
Eli omassa koneessani johdot ovat olleet tehtaan jäljiltä väärin päin. Tänään korjasin asian. Tarkistin myös tulistusventtiilin asennuksen kuten alla. Se oli oikein.
Lainaus saamastani tiedosta:
"Venttiilin karan viiste osoittaa luistin suuntaan. Myötäpäivään kiinni (sulkee tulistuslinjan) ja vastapäivään auki.
Johdot kuten kuvaankin on merkattu. Musta liittimeen 10 ja ruskea liittimeen 11. Eli tehtaan jäljiltä johdot oli väärinpäin.
Kun moottori on esim. täysin myötäpäivään kääntyneenä (kiinni), karan viiste tulee olla tulistuslinjaan päin.
Vastaavasti, moottori täysin vastapäivään kääntyneenä (auki), viiste tulee olla oikealle eli varaajaan päin." Lainaus päättyy.
Tulistusventtiilin karan rakenteesta olen kuullut että siinä on ohivirtauskanava (ei ehkä reikä). Se ei ole vakiotuote vaan Oilonin tilauksen mukaan valmistettu.
Huom: Minun koneeni on SH11 valmisvuosi 2012. Siinä on Esben venttiili ja Siemensin ohjaus.
Jos joku haluaa omastaan tarkempaa varmaa tietoa, pitää kysyä valmistajalta sarjanumeron perusteella.
Eli haluan sanoa, muista en tiedä, mutta minulla on näin.
Kysynpä tässä muiden mielipidettä. Mitä arvelette kompuralle koituneen siitä että johdot olivat 3v. väärin päin?
Käyttötunteja enemmän vai vähemmän? Käynnistyskertoja enemmän vai vähemmän? Sähkönkulutusta enemmän vai vähemmän?
Muuta rasitusta enemmän vai vähemmän? Ei mitään edellisistä?
Joka tapauksessa asia on nyt minun kodaltani selvinnyt.
-
hei
ajanut tulistusventtiilin auki saavuttaakseen tavoittelemansa 63 c, seurauksena tulistuslinjan lämpötilan lasku ja
varaajan alaosan turha ylilämmön ajo. Kun normaalisti olisi ajanut venttiiliä kiinni, jotta tavoiteltu 63 c tulisi tulistuslinjaan ja
sitä kautta käyttöveden lataus olisin onnistunut nopeammin ja pienemmällä varaajan alaosan lämpötilalla.
Vaikutus, hyötysuhde tippunut ja kompressori käynyt kovemmilla rasituksilla. Tuossahan on vielä takuu voimassa, joten
reklamaatio vaan tehtaalle ja kompensaatio vaatimus. >:(
Yleisestikkin tulistuspumppu kannattaisi muuttaa vaihtoventtiili koneeksi, niin alaosan saisi pidettyä koko vuoden lämmityspiirin
vaatimassa lämpötilassa eikä sitä selvästi korkeammassa.
Tällä kytkennällä häviää vaihtoventtiilikoneille selvästi hyötysuhteessa lämmityksen suhteen. :-[
-
Yleisestikkin tulistuspumppu kannattaisi muuttaa vaihtoventtiili koneeksi, niin alaosan saisi pidettyä koko vuoden lämmityspiirin
vaatimassa lämpötilassa eikä sitä selvästi korkeammassa.
Tällä kytkennällä häviää vaihtoventtiilikoneille selvästi hyötysuhteessa lämmityksen suhteen. :-
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/TulituskoneB.jpg)
Kun näin väität, et ilmeisesti tiennyt, että alavaraajan lämpötila tulistuspumpussa ei ole mikään vakio,
vaan alavaraajan yläosan lämpötila on säätökäyrän mukainen lämpötila + noin 2 - 3 C -astetta, pumpun asetuksista riippuen.
Esimerkki:
Jos säätökäyrän mukaisesti patteriverkkoon pitää mennä +40 asteinen kiertovesi,
nostetaan alavaraajan yläosan lämpötila noin +42 .. +43 -asteeseen.
Pumppu käynnistyy uudelleen,
kun alavaraajan yläosa on jäähtynyt noin + 37 asteeseen. Sekin asetuksista riippuen.
-
"Kun näin väität, et ilmeisesti tiennyt, että alavaraajan lämpötila tulistuspumpussa ei ole mikään vakio, "
Varaajan alaosan lämpötila pysyy silloin aika hyvin käyrällä, kun lämmitykseen on purkua (pakkasilla), koska kylkiäisenä
pientä tulistustehoa tulee varaajan yläosaan (aina alle 20 % kokonaiskompura tehosta).
Kun purkua on vähemmän, niin käyttöveden lataus tällä pienellä teholla ajattaa alaosan yli käyrän. Sen lisäksi tuo kuvan
mukainen kytkentä on hölmö siitäkin syystä, että kuuma tulistuslataus valuu myös varaajan alaosaan ja siten tarpeettomasti siirtää tehoa sinne.
Vaihtoventtiilikytkennällä tuon saisi toimimaan paremmin.
Tulistuspumppu onkin hiukan "hölmö" hankinta tuolla kytkennällä, kun saman tehoisen normipumpun vaihtoventtiilillä ja kahdella varaajalla voi saada samaan hintaan.
Tuossa kuvassa maapiirin pumppukin on väärällä puolella höyrystintä..
Kuumakaasun lämpötilakin on tuossa turhan korkea, pitäisi lattialämmitystalon lämmitys mennä alle 80 C:n.
Yhtään SH pumppua et löydä jossa käyttövesi on 70 C ja varaajan alaosa samaan aikaan 28 C.
-
"Kun näin väität, et ilmeisesti tiennyt, että alavaraajan lämpötila tulistuspumpussa ei ole mikään vakio, "
Varaajan alaosan lämpötila pysyy silloin aika hyvin käyrällä, kun lämmitykseen on purkua (pakkasilla), koska kylkiäisenä
pientä tulistustehoa tulee varaajan yläosaan (aina alle 20 % kokonaiskompura tehosta).
Kun purkua on vähemmän, niin käyttöveden lataus tällä pienellä teholla ajattaa alaosan yli käyrän. Sen lisäksi tuo kuvan
mukainen kytkentä on hölmö siitäkin syystä, että kuuma tulistuslataus valuu myös varaajan alaosaan ja siten tarpeettomasti siirtää tehoa sinne.
Vaihtoventtiilikytkennällä tuon saisi toimimaan paremmin.
Tulistuspumppu onkin hiukan "hölmö" hankinta tuolla kytkennällä, kun saman tehoisen normipumpun vaihtoventtiilillä ja kahdella varaajalla voi saada samaan hintaan.
Tuossa kuvassa maapiirin pumppukin on väärällä puolella höyrystintä..
Kuumakaasun lämpötilakin on tuossa turhan korkea, pitäisi lattialämmitystalon lämmitys mennä alle 80 C:n.
Yhtään SH pumppua et löydä jossa käyttövesi on 70 C ja varaajan alaosa samaan aikaan 28 C.
Tulistuspumppu on parhaimmillaan patterilämmitteisessä talossa.
Tämän piirroksen mukainen pumppu on juuri siinä hyvä,
että se pystyy siirtämään liian suuren tulistuslämpömäärän varaajan alempaan osaan käytettäväksi patteriverkon lämmityskiertoon..
Muutoin jätän kommentoimatta aika jyrkkiä ja yksipuolisia väitteitäsi.
-
"Tämän piirroksen mukainen pumppu on juuri siinä hyvä,
että se pystyy siirtämään liian suuren tulistuslämpömäärän varaajan alempaan osaan käytettäväksi patteriverkon lämmityskiertoon.."
Mitä etua tuossa on verrattuna vaihtoventtiilikytkentään ? ..ei tuolla saa yhtään kuumempaa menovettä pattereille
kuin vaihtoventtiilikoneilla.
Thermian G3 tulistuspumpussa on jo ideaakin, mutta tuon mukainen kytkentä on lähes rahan/komponenttien hukkaamista.
Itse tulistusvaihdin on hyvä idea, mutta toteutus pitää vain tehdä toisella tavalla.
-
"Tämän piirroksen mukainen pumppu on juuri siinä hyvä,
että se pystyy siirtämään liian suuren tulistuslämpömäärän varaajan alempaan osaan käytettäväksi patteriverkon lämmityskiertoon.."
Tämä tarkoittaa sitä, että liika tulistuslämpö, jota tulee varsinkin pakkasjaksoilla, valuu ylävaraajasta alavaraajaan hyödynnettäväksi patterilämmityksessä.
On tulistuspumppuja, joissa ylävaraajan liika lämpö ei pääse valumaan alasäiliöön.
Ja nyt toivon, että tämä keskustelu on tullut valmiiksi.
Muuten tästä on tulossa turhaa jankkaamista.
-
Tämä tarkoittaa sitä, että liika tulistuslämpö, jota tulee varsinkin pakkasjaksoilla, valuu ylävaraajasta alavaraajaan hyödynnettäväksi patterilämmityksessä.
On tulistuspumppuja, joissa ylävaraajan liika lämpö ei pääse valumaan alasäiliöön.
Ja nyt toivon, että tämä keskustelu on tullut valmiiksi.
Muuten tästä on tulossa turhaa jankkaamista.
Milloin sitä liikaa lämpöä on ylävaraajassa ?
Mitä haittaa siinä on ?
Oletko nähnyt liikaa lämpöä ylävaraajassa kompuralla tehtynä ?
Eihän tässä jankkaamista ole, vain kysymys siitä onko tuon mallisella tulistuspumpulla mitään lisäarvoa patterilämmitykseen.
Ja onko lisäinvestoinnille vastinetta, tokihan tulistuspumppu maksaa aina enemmän kuin vaihtoventtiilipumppu.