Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Yleistä => Aiheen aloitti: sljk - 12.01.16 - klo:22:40
-
MLP laitteiden COP ilmoitetaan usein mitoituspisteessä 0/30 "C. Ensimmäinen numero on kaiketi lämmönlähteestä tuleva keruupiirin lämpötila ja jälkimmäinen lämmityskiertoon lähtevä lämpö.
Missä on lämmityskierron paluulämpötila ja sen vaikutus COP arvoon?
Osassa kohteita on mahdollista "niistää" lämmityskierron paluulämpö hyvinkin alas, jos lämmitettävänä on puolilämpimiä tiloja at, varasto tms. ja niiden lämmitys toteutetaan muun lämmityskierron paluulla.
-
Standardin EN 14511 mukaa lämpötilat ilmoitetaan B0/W35 arvoina. Tällöin Brine(liuos) on 0 sen delta 3 K, Water(vesi) on 35 ja sen delta on 5 K.
Joissain järjestelmissä on mahdollista napata energiaa paaluusta muun toiminna siitä häiriintymättä. Esim suorassa kytkennässä taas ei koska pumppu esimerkiksi käy vain 50% ajasta ja muu aika vaan kierrätetään samaa vettä lattiassa...
-
Pumput tosiaan säädetään hyvän copin saavuttamisen takia aika isolle. Kaivosta otetaan 3 astetta lämpöä. Maalämpöpumppu tuottaa 5 astetta lämpöä. Esim niben automatiikka taitaa olla että tuottaa 6 astetta lämpöä ja se johtuu kai niben käyttämästä kylmäaineesta. Jollain muulla merkillä tuo 5 astetta voisi olla hyötysuhteen kannalta paras.
Lämmityskierron paluulämpötilalla on se merkitys että maalämpöpumppu nostaa palaavan veden lämpötilaa 5 asteella. Jos lämpötilaa pitää nostaa enemmän seuraa siitä se että kiertovesipumpun nopeutta pitää pienentää. Tästä taas seuraa se että cop huononee.
0/35 on tosiaan se normaali mittaus ja tuleva vesi on 30 astetta. Kaivolle palaava -3 astetta.
Kun kaikki vesi tulee kumminkin lämmittää, niin ei taida olla hyötyä ketjuttaa noita lämmityskiertoja, että saisi matalan paluulämpötilan.
Meniköhän edes osittain oikein :)
-
Juuri noin ymmärrän homman. Eli jos nyhtää kaiken lämmön palaavasta vedestä ja yrittää sitten sen lämmittää esim 20 asteesta 35 asteeseen, niin homma alkaa siten, että ensin se lämpiää 25 asteeseen ja jatkaa nousuaa paluulämpötilan noustessa, jos nousee, tai toision kiertoa pitää pudottaa raakasti, jotta lämpö nousee. Varaaja kiroussana tulee taas kyllä mieleen, kun halutaan lämmitykselle hystereesiä käyttää.
-
Osassa kohteita on mahdollista "niistää" lämmityskierron paluulämpö hyvinkin alas, jos lämmitettävänä on puolilämpimiä tiloja at, varasto tms. ja niiden lämmitys toteutetaan muun lämmityskierron paluulla.
Kuten jo aiemmin mainittiinkin, niin mitään taikatemppua ei ole. Lainaan tähän maalämmittäjän vastausta toisesta ketjusta:
Kannattaa muistaa, ettei 10kW koneesta tule 15kW konetta vaikka paluulämpötilaa kuinka pudottaisi ;)
Kun jokin tila tarvitsee tietyn lämpötilaista vettä siinä sillä hetkellä olevalle lämmönluovutusvärkille, niin se on tehtävä. Muutoin tarve ei täyty.
Kuumimman tarpeen mukaan on mentävä ja pumppu pystyy ilman vastusta lämmittämään vettä n. 10C.
Taikatemppuja ei ole tarjolla.... valitettavasti.
Talolla on tietty lämmitystehon tarve kussakin tilanteessa ja pumppu pystyy tiettyyn lämmitystehoon. Ihan samalla tavalla kun keruun puolella, myös lämmönjaon puolella paras hyötysuhde saavutetaan tietyllä meno- ja paluupuolen dT:llä. Jos pumpun teho riittää nostamaan lämmityspiirin veden lämpötilaa jollain virtaamalla esim. 5 asteella (dT) niin virtaaman muutos joko pienentää tai suurentaa tätä lukua. Jos halutaan että paluun lämpötila on esim. 20 C ja menon 45 C niin teknisesti se on mahdollista mutta virtaama pitäisi olla niin pienellä että perimmäisissä pattereissa ei mahtaisi olla lämpöä lainkaan.
-
Kylmätekninen fakta kumminkin on, että jos kylmäaine saadaan jäähtymään lauhtumispainetta vastaavaa kyllästyslämpötilaa kylmemmäksi, kasvaa höyrystimen teho. Ihan kuin höyrystin "suurenisi". Tällöin maasta saadaan revittyä enemmän tehoa kompressorin joutumatta yhtään kovemmalle työlle.
Tämä lisääntynyt teho pitää lauhduttimessa poistaa.
Sitä en tiedä miten pumppujen automatiikka tätä jarruttaa vai onko lauhduttimet näissä niin pieniä että se on homman tulppa?
-
Mulla ainakin tuppaa tuo toisiin kierto olemaan niin suurella, että sieltä saadaan vain n. 6 asteen nousu kiertovedelle 17 kW kompuralla. Nyt on seuraavia arvoja. Eli Dt kyllä pyrkii nousemaan yli 7, kun on suht matalaa lämpöä tehtävä. Tehoakin taitaa kaivosta tulla aika rehvakkaasti nyt. Tänä vuonna on sitten ensimmäistä kertaa mennyt kaivon tulo miinukselle, eli -0,1 astetta oli tulo ollut tuolla kovilla pakkasilla jossain kohtaa. Nyt on taas palattu reilusti + puolelle.
Tulo maasta 2,4
Meno -1,4
Kiertomäärä ensiö 3600 L/h
Toision tulolämpö 28,6
Toision meno 35,8
Kaasun lämpö 67,4
Paine 7,0 / 22,5 bar
-
Kylmätekninen fakta kumminkin on, että jos kylmäaine saadaan jäähtymään lauhtumispainetta vastaavaa kyllästyslämpötilaa kylmemmäksi, kasvaa höyrystimen teho. Ihan kuin höyrystin "suurenisi". Tällöin maasta saadaan revittyä enemmän tehoa kompressorin joutumatta yhtään kovemmalle työlle.
Tämä lisääntynyt teho pitää lauhduttimessa poistaa.
Sitä en tiedä miten pumppujen automatiikka tätä jarruttaa vai onko lauhduttimet näissä niin pieniä että se on homman tulppa?
Tämän ominaisuuden hyödyntäminen edellyttää että koneessa on erillinen alijäähdytin joita ei nykyisissä normi lämpöpumpuissa vakiovarusteena ole.
Jos on matalaa lämpötilaa hyödyntävä kulutuskohde, on tämä lauhteen alijäähdytys hyvä ratkaisu.
ATS
-
Tuossa fraattin laittama kuva.
Jos maalämpöpumppu tuottaisi lämpöä 5-6C, pattereiden virtaus saisi olla sama kuin maalämpöpumpussa. Maalämpöpumppu tuottaisi lämpöä 50C, pattereille menisi 50C. Kovalla pakkasella patterit kuluttaisivat lämpöä 5C. Pattereilta palaava lämpö 45C jonka maalämpöpumppu taas lämmittää tarvittavaan 50C.
Periaatteessa puskurivaraajaa ei tarvittaisi ollenkaan, mutta käytännössä on tarpeellinen pätkäkäynnin estämiseksi.
Katsoin 1217 ohjekirjasta lämpöjohtoainevirtauksen eri tehoisille koneille. Litraa sekunnissa ja muutettuna litraa tunnissa.
5kW 0,10 360L
6kW 0,13 468L
8kW 0,18 648L
10kW 0,22 792L
12kW 0,27 972L
Vastaavasti lämmönkeruuainevirtaus (l/s)
5kW 0,25 900L
6kW 0,35 1260L
8kW 0,48 1728L
10kW 0,58 2088L
12kW 0,65 2340L
Täälläkin tuo 10kW nibe joutuu nyt talvella kovalle käytölle. Kovat pakkaset oli ja nyt aika kova tuuli. Lunta ei ole. Mutta ei koneesta saa 10kW tehoakaan. Menolämpötila lähentelee 50C lukemia. Tuleva liuos +2 lisää vähän tehoa. Teho 9.14kW, ottoteho 2.4kW, cop 3.8.
(http://i.imgur.com/4nLAoBy.png)
Nibe 10kW käppyrät
http://i.imgur.com/wNT5Erf.png
-
Katsoin 1217 ohjekirjasta lämpöjohtoainevirtauksen eri tehoisille koneille. Litraa sekunnissa ja muutettuna litraa tunnissa.
5kW 0,10 360L
6kW 0,13 468L
8kW 0,18 648L
10kW 0,22 792L
12kW 0,27 972L
Vastaavasti lämmönkeruuainevirtaus (l/s)
5kW 0,25 900L
6kW 0,35 1260L
8kW 0,48 1728L
10kW 0,58 2088L
12kW 0,65 2340L
Nuo luvut on laskettu siten että
-Lämmönjakopuolella on dt n. 10C
-Keruussa dt on n.3C
ATS
-
Nuo luvut on laskettu siten että
-Lämmönjakopuolella on dt n. 10C
-Keruussa dt on n.3C
ATS
Joo hyvä tietää. Samat lukemat on nibe 1245 koneessa lämmönjakopuolella. Lisäksi 1245 ohjeissa lukee minimivirtaus joka on vielä pienempi. En tiedä mikä dt silloin on? Ehkä 13-14 astetta? 7 asteen lämpötilaerolla ja 10kW koneellä ehlä 1131 litraa tunnissa.
5kW 0,08 288L
6kW 0,10 360L
8kW 0,13 468L
10kW 0,16 576L
12kW 0,19 684L
-
Joo hyvä tietää. Samat lukemat on nibe 1245 koneessa lämmönjakopuolella. Lisäksi 1245 ohjeissa lukee minimivirtaus joka on vielä pienempi. En tiedä mikä dt silloin on? Ehkä 13-14 astetta? 7 asteen lämpötilaerolla ja 10kW koneellä ehlä 1131 litraa tunnissa.
5kW 0,08 288L
6kW 0,10 360L
8kW 0,13 468L
10kW 0,16 576L
12kW 0,19 684L
Miten tämän saa tuohon 7C DT arvoon? Jos ohitusputkea ei ole niin väkisin tuo tekee litkuu ilmoitettujen virtaamien mukaan.
Tuossa minimivirtaustaulukossa on DT vielä suurempi.
-
Avaat kaikki mahdolliset virtauksen kuristukset pois lämmityspiiristä, jolloin saat maksimaalisen virtauksen lämmönjakoon. Tällöin voidaan laskea menevän veden lämpö minimiin. Tässä kohtaa sitten tulee vastaan lämmönluovutuksen teho. Mulla tuli koko yläkerta käytännössä peitettyä alumiini pellillä ja siihen upotettiin putket. Tämän päälle laitettiin suoraan laastilla 60 x60 10mm lattialaatat. Tämän tehokkaampaa luovutusjärjestelmää en ole tavannut missään vielä. Huono puoli on tajuton nopeus, eli varaavuutta on aika niukasti ja haaveilenkin jo isommasta varaajasta. Välillä tuntuu, että shuntitkin on liian hitaita, kun kestää 90 s kiertäminen. Alakerran betoni on toisaalta taas kuin joku dinosaurus 2-3 vrk haitarillaan.
-
Avaat kaikki mahdolliset virtauksen kuristukset pois lämmityspiiristä, jolloin saat maksimaalisen virtauksen lämmönjakoon. Tällöin voidaan laskea menevän veden lämpö minimiin. Tässä kohtaa sitten tulee vastaan lämmönluovutuksen teho. Mulla tuli koko yläkerta käytännössä peitettyä alumiini pellillä ja siihen upotettiin putket. Tämän päälle laitettiin suoraan laastilla 60 x60 10mm lattialaatat. Tämän tehokkaampaa luovutusjärjestelmää en ole tavannut missään vielä. Huono puoli on tajuton nopeus, eli varaavuutta on aika niukasti ja haaveilenkin jo isommasta varaajasta. Välillä tuntuu, että shuntitkin on liian hitaita, kun kestää 90 s kiertäminen. Alakerran betoni on toisaalta taas kuin joku dinosaurus 2-3 vrk haitarillaan.
Näinpä. Tuon laatan lämmönimukyky on on kuitenkin jotain ihan muuta kuin DT 10 lauhduttimelta.
Tai jos on jotain 300m2 laattaa niin sitten toimisi.
Pilliputkella tuo varauskyky on aivan olematon.
100 litraa vettä lämpeää 10kw teholla hiukan nopeammin kuin laatta ehtii imeä.
-
Avaat kaikki mahdolliset virtauksen kuristukset pois lämmityspiiristä, jolloin saat maksimaalisen virtauksen lämmönjakoon. Tällöin voidaan laskea menevän veden lämpö minimiin. Tässä kohtaa sitten tulee vastaan lämmönluovutuksen teho. Mulla tuli koko yläkerta käytännössä peitettyä alumiini pellillä ja siihen upotettiin putket. Tämän päälle laitettiin suoraan laastilla 60 x60 10mm lattialaatat. Tämän tehokkaampaa luovutusjärjestelmää en ole tavannut missään vielä. Huono puoli on tajuton nopeus, eli varaavuutta on aika niukasti ja haaveilenkin jo isommasta varaajasta. Välillä tuntuu, että shuntitkin on liian hitaita, kun kestää 90 s kiertäminen. Alakerran betoni on toisaalta taas kuin joku dinosaurus 2-3 vrk haitarillaan.
Voiko kysyä miten kauan pumppu pysyy päällä normi ulkolämpötilassa-10 asteessa?
Siinä täytyy olla yli kahden kuution virtaama tunnissa dt6.
-
En kyllä käyntiaikoja seuraillut yhtään. Käynnistyksiä tulee n. 8200 /26kk ja tunteja 4500 /26kk. Käyttövesikäynnissä ei kauaa kyllä nokka tuhise yleensä. Tuo 500 L ajetaan hieman ylilämmölle yläkerran suhteen ja shuntti siellä pyöriikin usein. Alakerta puolestaan seuraa varaajan tahdissa ja sen shuntti on aika laiska. Isommalla pytyllä tietysti saisi sen latausajan pidemmäksi. Nythän siis kun latauspumppu alkaa hyrrätä, niin shuntit on tietysti auki ja ne imee piireihin jonkun aikaa sieltä kierrosta n. 2 x 45W grundfossin voimin pois latauslämpöjä, kun shuntit sitten sulkeutuu, niin jatkuu lataus tuohon varaajaan pienellä ylilämmöllä kunnes varaaja on valmis. Sitten taas alkaa shuntit pyytämään lisää lämpöä yläputkesta, kunnes tarvitaan taas varaajan latausta. Eli vaikka kaikki piirit olisi koko talossa kiinni, niin virtaus pysyy samana, mutta tuo puskuri latautuu nopeammin, kun ei latauskierrosta oteta mitään lämmityksen kiertoon. 1000 L olisi kyllä hyvä pönttö meikäläiselle, mutta samalla joutuisi laittamaan 2 aurinkokennoa lisää. Ja sitten taas 5 kennoa tuottaa jo aika raakasti lämpöä, eikä tiedä, mihinkä sitä työntäisi.