Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Viessmann => Aiheen aloitti: TeeHoo - 08.01.16 - klo:17:34
-
Moro,
Olen ihmetellyt vastuksien toimimattomuutta:
Puskurivaraajan pyynti yli 50 astetta -> vastukset joutuu "pakottamaan" päälle jotta saisi tavoitellun lämpötilan varaajaan.
Vastukset saa päälle lisäämällä pyyntiä yli 10 asteen hystereesin.
Kun lämpötila laskee alle käynnistyslämpötilan pumppu kännistyy ja mutta ei nosta lauhduttimen ylälämpötilaa yli 50 asteen tällöin puskurivaraajan lämpötila laskee noin 6 - 8 alle ja pysyy siinä maailman tappiin asti.
Onkohan joku asetus pielessä?
Tässä kuvasarja tapahtumasta:
-
Vastusten päälle meno liittyy ilmeisesti parametreihin 7905 joka on vastusten estoaika(min) ja 730E joka on vastusten kytkentänopeus(asteminuutteja). Tätä arvoa aletaan laskemaan tuon estoajan jälkeen. Näillä sain ainakin omaani vähän herkisteltyä.
Itsellä oli tosin myös menoveden maksimilämpötilan arvo liian alhainen, eli nostin parametrin 200E arvoon 600
Itsellä tosin on tällä hetkellä seuraava ongelma. Nyt vastukset lähteävät päälle, mutta ne sammuvat vähän ennen maalämpöä kun näyttää siltä että vastusten mukaan haluttu lämpötila on saavutettu mutta maalämpöpumpun mukaan ei. Eli vastukset sammuvat, mutta maalämpö jää päälle eikä se tietysti jaksa enää nostaa sitä lämpöä yhtään vaan patteripuoli alkaa viilenemään eikä maalämpö sammu tällä konstilla ollenkaan. Eli pyörii sen 24h vuorokaudessa!
Nyt täytyisi löytää joku asetus miten tuon saisi muutettua... ???
-
Okei, kiitos vastauksesta!
Taitavat nuo parametrit olla salasanan takana... Onko jossain olemassa jonkinlaista manuaalia tason 2 paramereista?
Ja niiden soveltamisesta?
Vai kannattako hommata suosiolla huoltomies paikalle?
Saman 24/7-pyörimisen saa aikaan tuo meidänkin ongelma. Mutta laite pysähtyy kyllä pakotetun vastusajon jälkeen.
-
Tässä ketjussa on ohjeet koodaustaso 2 menemiseen:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4576.msg82941#msg82941
ja tässä ketjussa olevassa fraatin linkissä on jotain noita asetusparametrejä:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5937.msg73757#msg73757
Jossain ketjussa oli linkki johonkin servicemanuaaliin jossa oli englanniksi selvitetty noita koodaustaso2 parametrejä mutta ei nyt osunut silmiin pikaisella kokeilulla.
Itse muutin lämpökäyriä nyt niin että laite saavuttaa halutun lämpötilan ja vastaavasti pienensin hystereesiä.
Saanpahan ainakin pumpun sammumaan välillä hetkeksi.
Täytyy sitten tarvittaessa ottaa lisälämmönlähteeksi puukiuas jos alkaa viilenemään liikaa ;D
edit:
se manuaalin linkki taisi viitata tähän ohjeeseen:
http://www.viessmann.co.uk/content/dam/internet_uk/technical_updates/vitocal_300_serviceinstructions.pdf
-
Itsellä tosin on tällä hetkellä seuraava ongelma. Nyt vastukset lähteävät päälle, mutta ne sammuvat vähän ennen maalämpöä kun näyttää siltä että vastusten mukaan haluttu lämpötila on saavutettu mutta maalämpöpumpun mukaan ei... eikä maalämpö sammu tällä konstilla ollenkaan. Eli pyörii sen 24h vuorokaudessa!
Nyt täytyisi löytää joku asetus miten tuon saisi muutettua... ???
Miksi laitteen tulisi sammua välillä? Jos pumpun on tarve käydä jatkuvasti niin miksi pitäisi tehdä turhia käynnistyksiä sinne väliin?
Itselleni juuri tuo ominaisuus kelpaisi... Vastus sammuu aina kun mahdollista ja pumppu käy mahdollisimman paljon. ::). Tarvittaessa vaikka useita vuorokausia putkeen.
-
Kyseessä lienee ollut tämä tilanne sinun tapauksessa:
(http://i.imgur.com/1PxA4ie.png)
Eli jos käynnityshystereesi on kaksinkertainen niin tällöin lisälämmityksiä kytketään käyttöön periaatteella "All in".
Tuo lienee vaan varotoimi sille ettei mökki jäähdy liikaa.
(http://i.imgur.com/8ksBKTy.png)
Kone laskee integraalia 730E jonka perusteella vastuksia käytetään. Perusteena tuon kasvamisella on se että käynnistyshystereesi alitetaan jatkuvasti. Eli jos käynnityslämpötila on 45 niin lämpötilan pitää olla 44,9 että integraali alkaa kasvamaan. Lisäksi estoaika täytyy olla kulunut loppuun 7905. Tuon integraalin käyttäytymistä voi käydä katsomassa koodaustaso 2:lla. Muistaakseni diagnoosi -> järjestelmä -> lämpöpumppu -> integraali (ihan hatusta heitetty :D mutta jotain sinnepäin...)
(http://i.imgur.com/nijsHbB.png)
(http://i.imgur.com/ycuQBWn.png)
Tässä ketjussa on ohjeet koodaustaso 2 menemiseen:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4576.msg82941#msg82941
-
No itse lähinnä ajattelen kaivoa ettei se ala jäätymään missään vaiheessa, vaan että sillekin pitäisi antaa lepotaukoja.
Itsellä tilanne nyt tällainen:
Kun pumppu on kerran noiden vastusten avulla lämmittänyt lähes tuonne haluttuun pisteeseen ja vastukset sammuvat, niin pumppu vaan jatkaa pyörimistä. Kaivosta saatava vesi kylmenee sitten pikkuhiljaa. Suurin syy on se että ainakin itsellä patteripuoli lähtee näillä kovilla pakkasilla kylmenemään. Ja näyttää siltä että vastukset eivät osaa jostain syystä lähteä enää päälle vaan pumppu painaa lämpöä ja patteripuoli viilenee koko ajan hitaasti mutta varmasti.
Itselle kelpaisi se, että lämmitetään haluttuun lämpötilaan, lopulta vastuksilla auttaen. Pumppu seis. Kun hystereesi tulee täyteen, pumppu uudestaan päälle.
-
Vastuksien toiminta ainakin käsitykseni mukaan on niin että niitä otetaan vasta sitten mukaan kun koneessa ei piisaa muuten jerkku. Jos kaivon jäätymistä pelätään niin tuolle on suojatoiminto tuolla eli alin mahdollinen liuoksen lämpötila.
Kyllä täällä kaivolle on ainakin annettu keppiä kunnolla. :D Laitan/päivitän kuvat tuonne toiseen ketjuun kun kerkeän.
-
No itse lähinnä ajattelen kaivoa ettei se ala jäätymään missään vaiheessa, vaan että sillekin pitäisi antaa lepotaukoja.
Jos kaivo on suurinpiirtein oikein mitoitettu niin ei se pienestä hätkähdä. Oma pumppu sammui aamulla ensimmäistä kertaa noin neljään vuorokauteen. Keruunesteen lämpö oli 0/-3 kun tavallinen se on 1/-2 talviaikaan.
Itsellä tilanne nyt tällainen:
Kun pumppu on kerran noiden vastusten avulla lämmittänyt lähes tuonne haluttuun pisteeseen ja vastukset sammuvat, niin pumppu vaan jatkaa pyörimistä. Kaivosta saatava vesi kylmenee sitten pikkuhiljaa. Suurin syy on se että ainakin itsellä patteripuoli lähtee näillä kovilla pakkasilla kylmenemään. Ja näyttää siltä että vastukset eivät osaa jostain syystä lähteä enää päälle vaan pumppu painaa lämpöä ja patteripuoli viilenee koko ajan hitaasti mutta varmasti.
En tiedä onko sakemannien logiikka jotenkin erilainen kuin tanskalaisten. Mutta kyllä meidän pumppu toimii juuri noin että vastukset tulevat peliin tarvittaessa aina uudelleen ja uudelleen jos kompuran jerkku ei yksin riitä ja menovesi viilenee pikkuhiljaa.
Edit: Ai joo, on siinä sellainenkin vaatimus vastusten mukaantulolle että käynnistysarvon integraalin/asteminuuttien täyttymisen lisäksi menoveden täytyy olla >2 astetta pyyntiä kylmempää. Olisikohan Viessmanissa sama juttu?
-
"
Jos kaivo on suurinpiirtein oikein mitoitettu niin ei se pienestä hätkähdä. Oma pumppu sammui aamulla ensimmäistä kertaa noin neljään vuorokauteen. Keruunesteen lämpö oli 0/-3 kun tavallinen se on 1/-2 talviaikaan.
"
Ok, no ehkä vähän panikoin turhasta, eli ei pitäisi olla sitten hätää jäätymisen suhteen.
Toissa yönä pumppu painoi sen 12 tuntia putkeen patteripuolelle ja vesi vaan jäähtyi. Mutta, se mitä Fraatti kirjoitti, eli "Perusteena tuon kasvamisella on se että käynnistyshystereesi alitetaan jatkuvasti" niin ehkä selittää sen että vastukset eivät sitten lähteneetkään päälle. Koska pumppu jaksaa pitää lämpötilan tuon käynnistyshystereesin sisällä, niin ehkä siitä syystä vastukset eivät sitten käynnistyneetkään uudestaan koska integraali ei siis kasva!
-
Koska pumppu jaksaa pitää lämpötilan tuon käynnistyshystereesin sisällä, niin ehkä siitä syystä vastukset eivät sitten käynnistyneetkään uudestaan koska integraali ei siis kasva!
Niin tai vaikka integraali hitaasti kasvaisikin mutta jos menolämpötila ei riittävästi alita pyyntiä niin vastukset eivät lähde päälle. Joskus alkuaikoina ihmettelin kun asteminuutit olivat -640 eivätkä vastukset olleet päällä vaikka A1-integraali oli asetettu -600:een. Toki niiden jossain välissä pitää lähteä mutta sellaista tilannetta ei ole meillä vielä tullut eteen. Tämä raja lienee A2-integraali eli meillä -800.
-
(http://i.imgur.com/nijsHbB.png)
Kuvassa C on hystereesi. Kun se on alitettu lähtee integraali D kasvamaan . A on käyrän pyynti.
-
Kuvassa C on hystereesi. Kun se on alitettu lähtee integraali D kasvamaan . A on käyrän pyynti.
Ok. Tuo hystereesi C on varmaankin siis parametri 7304 joka itselläni on 20
Mikäli nyt olen oikein ymmärtänyt, niin omassa tapauksessani nuo kriteerit eivät ole täyttyneetkään. Koska, jos vaikka pyynti on 47 astetta, niin maalämpö jaksaa painaa verkostoon vaikkapa tuossa tapauksessa 48 asteista vettä. Mutta paluupuolelta takaisin tuleva vesi ei ole kuin 43 astetta ja maalämpöhän sammuttaa pumpun vasta kun paluupuolen lämpötila on tuon 47 astetta jota se ei siis ikinä saavuta koska meno pitäisi olla yli 50 asteista.
Jos vastukset kytketään päälle tuon pyynnin ja menoveden lämpötilojen mukaan, niin niissähän kriteerit eivät täyty!
-
No niin, kiitoksia vinkeistä ja linkeistä!
Kävin ihmettelemässä koodaustaso 2 parametreja ja tein seuraavia havaintoja:
- Parametri 7905 = 0, (Viiveaika)
- Parametri 730E = 10, (Asteminuutit)
- Muut paramerit näyttivät olevan kohdillaan.
Tarkoittaako tämä sitä, että boosterivastukset voivat lähteä lämmittämään puskurivaraajaa heti käyttöveden teon jälkeen?
Ja että jos puskurivaraajan lämpötila ei nouse 1 astetta 10 minuutissa, tulevat vastukset avuksi?
Onko tuossa laitteessa lämmityspuolelle roskasihtiä?
Jos on niin missä?
-
No niin, kiitoksia vinkeistä ja linkeistä!
Kävin ihmettelemässä koodaustaso 2 parametreja ja tein seuraavia havaintoja:
- Parametri 7905 = 0, (Viiveaika)
- Parametri 730E = 10, (Asteminuutit)
- Muut paramerit näyttivät olevan kohdillaan.
Tarkoittaako tämä sitä, että boosterivastukset voivat lähteä lämmittämään puskurivaraajaa heti käyttöveden teon jälkeen?
Ja että jos puskurivaraajan lämpötila ei nouse 1 astetta 10 minuutissa, tulevat vastukset avuksi?
Onko tuossa laitteessa lämmityspuolelle roskasihtiä?
Jos on niin missä?
Koneessa itsessään ei ole roskasihtiä. Jos sellainen on niin se on jossain koneen ulkopuolella.
Kun tuo viiveaika on nolla niin käsitykseni mukaan tällöin kone voi käyttää vastuksia tarvittaessa heti käyttöveden jälkeen jos lämmöntarve on laskenut vielä hystereesiä alemmaksi. Viiveellä estetään vastusten käyttö sen takia että käyttöveden teko on aihauttanut lämmitykseen energiavajetta.
Integraalin lasketa toimiin käsitykseni mukaan niin että joka minuutti lasketaan lämpövaje. Esim minuutin kohdalla vaje on yksi aste, tällöin asteminuutit +1, toisen minuutin kohdalla vaje aste, asteminuutit +1, kolmannen minuutin kohdalle vaje 2 astetta, asteminuutit +2 jne.... Kun tätä lasketaan tarpeeksi ja tuo summa ylittää 730E:n arvon niin ensimmäinen osa vastuksista otetaan käyttöön. Jos integraali pääsee kasvamaan kaksinkertaiksi niin tällöin otetaan 6kW vastuksia käyttöön. Jos se kasvaa 3x niin silloin kytketään 9kW. Maksiteho sitten riippuu maksimiteho asetuksesta.
-
Ok, kiitos infosta.
-
Ok. Tuo hystereesi C on varmaankin siis parametri 7304 joka itselläni on 20
Kun on kyseessä lattialämmitys niin silloin lämmityskäyrä kertoo paluuveden lämpötilan ja silloin käytetään pysäyttämiseen 7313 ja käynnistämiseen 7304. Jos järjestelmässä on puskurivaraaja niin tällöin lämmityskäyrä kertoo puskurivaraajan lämpötilan. Tällöin puskurivaraajan käynnistyshystereesi on 7203.
-
Moro,
Löysin koodaustaso 2:lta lokin, ja sen tutkiminen vahvisti epäilyni.
Integraali / asteminuutit ei täyty edes 9 tunnin käyntiajalla. Kone käy koko ajan niin, että puskurivaraajan lämpötila pysyy n. 6 - 8 alle pyyntilämpötilan. Olisin kyllä paljon enenpi mielissäni jos se kävisi vaikka hystereesin puolivälissä. Lämmintä vettä kyllä meillä menee ihan reilusti, koska molemmat teinit ramppaa suihkussa alvariinsa. Tällöin siis näillä keleillä ( -19°C) Puskurivaraaja ennättää jäähtyä alle 2 x hystereesin jolloin vastukset ajetaan päälle puskuriin ladattaessa.
Alla loki:
-
Entäjos kokeilisit pienentää puskurin hystereesiä? Nyt kompressori käy muutenkin pitkiä siivuja kokoajan joten siitä on tuskin haittaa vaikka hystereesi olisi pienempikin. Tämä saattaisi edesauttaa vastuksien päälle lähtemistä kun integraalin laskeminen alkaisi aikaisemmin... ::)
Paljon hystereesi on nyt?
-
Hystereesi oli ennen pakkasia 6.
Alkoi torppa kylmenemään, kun pakkanen laski 25 asteeseen.
Muutin käyrän 0.8/-3:sta 0.9/0 ja samalla muutin hystereesin 5:een.
Näin kovia pakkasia ei ole aiemmin ollut täälläpäin maalämmön aikana.
Talon lämpötila on pysynyt aikalailla 20 - 21 asteessa.
Samaa hystereesin tiputtamista 3:een tai 4:ään ajattelin itsekkin, mutta taidampa seuraillla kuinka mylly jauhaa jonkin aikaa.
Kaivo kuitenkin tuntuu toimivan ihan hyvin, dt pysyy nätisti 2,7 - 3,2 alueella ja alimmat tulolämmöt tuon 9 t ajon lopussa oli 0,5 plussalla. KV -ajon jälkeen saattaa mennä -0,2 asti.
Tässä lokille jatkoa, tyttäreni kävi suihkussa tuossa 16:04 jälkeen... :'( , ei opi olemaan lotraamatta...
-
Hei,
Onkohan nuo koodaustason 2 parametrit samat 300 mallissa? Minullakin lähtee vastukset nihkeästi mukaan ja haluaisin säätää asteminuutteja hieman kireämmälle. Mikä tuo fraatin esimerkkiparamerien Kompressori 5004 hysterisis primary on ja miksi sitä pienensitte? ::)
-
Hei,
Onkohan nuo koodaustason 2 parametrit samat 300 mallissa? Minullakin lähtee vastukset nihkeästi mukaan ja haluaisin säätää asteminuutteja hieman kireämmälle. Mikä tuo fraatin esimerkkiparamerien Kompressori 5004 hysterisis primary on ja miksi sitä pienensitte? ::)
Parametrit ovat samoja.
Tuo parametri säätelee sitä millaisilla liuoksen lämpötiloilla kompressori voi olla päällä. Normaalisti tätä ei tarvitse/pidä muuttaa. Voin kaivaa tuohon selityksetkin jos tarvii mutta tällähetkellä en saa tongittua niitä kun olen töissä...
-
Okei - kiitos tiedosta,
Onko sinulla fraati parametrit edelleen noissa arvoissa, jotka olet foorumille antanut? Jos jossain välissä ehtisit kertoa miten päädyit noihin tekemiisi muutoksiin. Kompressori Max flow temp 5001 on minulla 'vain' 580 kun sinulla näyttää olevan 610. Onko tämä korkein arvo mitä pumppu pystyy tekemään? Mikähän mahtaa olla 300G'n maksimi? Minulla pumppu väkertää kovilla pakkasilla monta tuntia kunnes 'pökertyy' reiluksi tunniksi ja varaajat pääsevät jäähtymään yli kymmenen astetta ja kämppäkin pari astetta. Eli onkohan siellä joku logi, josta näkisi mitä tapahtui (jos sinulla on joku master-manual)?
-
Okei - kiitos tiedosta,
Onko sinulla fraati parametrit edelleen noissa arvoissa, jotka olet foorumille antanut? Jos jossain välissä ehtisit kertoa miten päädyit noihin tekemiisi muutoksiin. Kompressori Max flow temp 5001 on minulla 'vain' 580 kun sinulla näyttää olevan 610. Onko tämä korkein arvo mitä pumppu pystyy tekemään? Mikähän mahtaa olla 300G'n maksimi? Minulla pumppu väkertää kovilla pakkasilla monta tuntia kunnes 'pökertyy' reiluksi tunniksi ja varaajat pääsevät jäähtymään yli kymmenen astetta ja kämppäkin pari astetta. Eli onkohan siellä joku logi, josta näkisi mitä tapahtui (jos sinulla on joku master-manual)?
Jotain arvoja olen itse muutellut siitä ajoista kuin ensimmäisen viestin olen kirjoittanut. Onhan tuosta jo useampi vuosi aikaa.
Tuo 5001 on korkein lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila. Parametrin arvo on valittu konekohtaisesti ja tuon tehtävä on suojella kompressoria. En suosittele koskemaan. Vastuskäytöllä arvo taisi olla 65 jotta halutessaa voi tehdä legionella kuumennoksia(eri parametri). Jos veden lämpötila ylittää tuon 5001 arvon niin tällöin kompressori pysäytetään. Myös lämpötila erolle taisi olla parametri joka myös pysäyttää kompressorin tällöin. Saattoi myös olla että palaavalle vedelle oli maksimi arvo.
Kone pitää logia tapahtumista mitä se milloinkin tekee. Tämä löytyy koodaustaso 2:lta vanhemmissa koneissa ja uudemmissa ei tarvitse mennä koodaustaso 2:lle jotta tuon login näkee. Päätäni en laita pantiksi että tuo löytyy 300-g:stä mutta jos haluat niin voi käydä vilkaisemassa miten sinne tuolla omalla koneella pääsi.
Sen kummempia manuaaleja mullakaan ei ole mutta tässä on tämä eräs (vanhemmasta) koneesta peräisin oleva manuaali mistä löytyy parametreja iso liuta. Tosin uudemmissa koneissa niitä on huomattavasti enemmän. Joitain parametreja on löytynyt ruåttalaisilta koneen omistajilta ja jotain saksasta.
http://www.viessmann.co.uk/content/dam/internet_uk/technical_updates/vitocal_300_serviceinstructions.pdf
Jos koneesi käy nyt pitkiä siivuja ja sen takia lämpötila vaihtelee asunnossa niin koita laskea puskurivaraajan hystereesiä 7203. Talvella kun lämmitys imee siitä energiaa jatkuvasti niin tällöin hystereesi voi varmasti olla pienempi kuin kesällä jolloin sitä tarvii suitsia sen takia että käyhtijaksoille saisi edes jonkin verran mittaa... Suoraan kytketyn lattialämmityksen tapauksessa käyntijakson pituuteen vaikutetaan toision pysäytys-(7313) ja käynnistyshystereesillä(7304).
-
Jos sisälämpötila asunnossa heittelee, niin se on merkki siitä, ettei laite pysty tuottamaan kyseiseen asuntoon pyydettyä lämpötilaa tasaisesti. Tämä taas johtuu mm. siitä, että laite tekee välillä jotain muuta.
300G lopettaa siis lämmitysveden tekemisen, kun käyttöveden hystereesi ilmoittaa, että on aika lämmittää käyttövettä.
Sillä aikaa kun käyttövettä tehdään (esim. 0,5 - 2 h, riippuen taas mm. KV:n hystereesistä), ehtii isompikin puskurivaraaja viilentyä, kun lämmitysvedellä on korkea lämpöinen, suuri volyyminen ja jatkuva kierto. Jos puskurilta lämmönlähteeseen on matkaa, tai lämmitysvesi kulkee esim. lämpökanaalia pitkin, lämmönhukka kasvaa huomattavasti.
Kun pakkasjaksot venyvät pitkiksi, rakennuksen massa luovuttaa itseensä varastoitunutta lämpöä huoneilmaan silloin, kun lämmitysjärjestelmä ei sitä hetkellisesti tarpeeksi tuota. Tämä aiheuttaa lämpövajeen rakennuksen massassa, jota lämmityslaite ei sitten enää kykene paikkaamaan ja sisäilman lämpötila alkaa heittelehtiä, "oravanpyörä". Lisäksi massa vuotaa/luovuttaa tietenkin lämpöä ulos.
Jokatapauksessa kyse on kuitenkin siitä, että kun sisälämpötila alkaa heittelehtiä, pumpulta ja/tai keruulta loppuu vaan oikeasti teho.
Mielestäni Järjestelmässä, missä on erillinen LLV ja KV varaaja, LLV:n hystereesiin ei tarvitse koskea. Useimmiten kyse on siitä, ettei pyydettyä lämpötilaa saavuteta, joten LLV:n hystereesillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Ennemmin säätää KV:n lämmitysaikoja parametreilla, jotta saa mahdollisimman pitkät, lyhyt taukoiset ja tasaiset LLV:n lämmitysajat.
Esim. lattialämmityksellä varustettu rakennus, vaatii kovilla pakkasilla pitkiä yhtenäisiä lämmitysaikoja, jottei suuren varaavan massan "oravanpyörä" pääse liikkeelle. Lisäksi pumpun tuoton rajoilla pyydettyyn lämmitysveden lämpötilaan ei enää päästä.
Pitkiin LLV:n lämmitysjaksoihin voidaan vaikuttaa esim. muuttamalla KV:n hystereesi suureksi.
Lisään, kuten Euroshopperi sanoi, että tehon puute tarkoittaa myös ettei sitä saada välitettyä lämmitysjärjestelmän kautta huoneilmaan.
-
Jos sisälämpötila asunnossa heittelee, niin se on merkki siitä, ettei laite pysty tuottamaan kyseiseen asuntoon pyydettyä lämpötilaa tasaisesti. Tämä taas johtuu mm. siitä, että laite tekee välillä jotain muuta.
300G lopettaa siis lämmitysveden tekemisen, kun käyttöveden hystereesi ilmoittaa, että on aika lämmittää käyttövettä.
Sillä aikaa kun käyttövettä tehdään (esim. 0,5 - 2 h, riippuen taas mm. KV:n hystereesistä), ehtii isompikin puskurivaraaja viilentyä, kun lämmitysvedellä on korkea lämpöinen, suuri volyyminen ja jatkuva kierto. Jos puskurilta lämmönlähteeseen on matkaa, tai lämmitysvesi kulkee esim. lämpökanaalia pitkin, lämmönhukka kasvaa huomattavasti.
Kun pakkasjaksot venyvät pitkiksi, rakennuksen massa luovuttaa itseensä varastoitunutta lämpöä huoneilmaan silloin, kun lämmitysjärjestelmä ei sitä hetkellisesti tarpeeksi tuota. Tämä aiheuttaa lämpövajeen rakennuksen massassa, jota lämmityslaite ei sitten enää kykene paikkaamaan ja sisäilman lämpötila alkaa heittelehtiä, "oravanpyörä". Lisäksi massa vuotaa/luovuttaa tietenkin lämpöä ulos.
Jokatapauksessa kyse on kuitenkin siitä, että kun sisälämpötila alkaa heittelehtiä, pumpulta ja/tai keruulta loppuu vaan oikeasti teho.
Mielestäni Järjestelmässä, missä on erillinen LLV ja KV varaaja, LLV:n hystereesiin ei tarvitse koskea. Useimmiten kyse on siitä, ettei pyydettyä lämpötilaa saavuteta, joten LLV:n hystereesillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Ennemmin säätää KV:n lämmitysaikoja parametreilla, jotta saa mahdollisimman pitkät, lyhyt taukoiset ja tasaiset LLV:n lämmitysajat.
Esim. lattialämmityksellä varustettu rakennus, vaatii kovilla pakkasilla pitkiä yhtenäisiä lämmitysaikoja, jottei suuren varaavan massan "oravanpyörä" pääse liikkeelle. Lisäksi pumpun tuoton rajoilla pyydettyyn lämmitysveden lämpötilaan ei enää päästä.
Pitkiin LLV:n lämmitysjaksoihin voidaan vaikuttaa esim. muuttamalla KV:n hystereesi suureksi.
Ahaa, eli vaikka laitteistossa on olemassa parametreja vaikka kuinka niin niitä ei ole tarkoitettu säädettäväksi kyseiseen järjestelmään sopiviksi vaan oletetaan että vakioasetukset sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen? Asetuksia on turha muuttaa vaan pitää tyytyä nykyiseen tilanteeseen joka saattaa olla vaikka sellainen ettei vastuksia oteta avuksi vaikka niille olisikin tarvetta? Jo käyttöönotossa parametreja muokataan niin että se sopisivat yleisesti ottaen tänne pohjolaan tulleisiin koneisiin paremmin. Silti asentaja ei voi olla selvännäkijä ja tietää kuinka järjestelmä tulee käyttäytymään. Olen sitä mieltä että säätöjä pitää tehdä tarpeen mukaan koneeseen jotta haluttu toiminta saavutetaan.
Kyseessähän oli patterikohde. Kuten aikaisemmin on tullut esille vastukset eivät kytkeydy käyttöön jos puskurivaraajan hystereesiä ei aliteta (7203) sekä vastuksienkytkentäaika ei ole kulunut ohi (7905). Paitsi jos puskurin hystereesi alitetaan kaksinkertaisesti. Tämä saattaa johtaa jo aiemmin esille tulleeseen ilmiöön jossa kone jää junnamaan tiettyjen lämpötilojen välille joidenka välinen ero on liian suuri siihen että asunnossa olisi tasainen lämpötila. Puskurivaraajan hystereesin laskeminen johtaa siihen että vastuksia otetaan herkemmin käyttöön sekä varaajassa pidetään tasaisempi lämpötila.
Jos kv-ajot ovat liian pitkiä niin myös niiden rajoittamiseen löytyy keinot. Ennenpitkää kuitenkin oikeillä säädöillä pitäisi löytyä tilanne jolloin lämmitysjärjestelmän tehon käydessä liian alhaiseksi vastuksien tehoja otetaan tarvittaessa käyttöön joko käyttövettä tai lämmitystä tehdessä tarpeen mukaan. Välttämättä näin ei käy vakioasetuksilla.
6010 on käyttöveden priorisointi. Tämä kannattaa pitää päällä jolloin käyttövesi pidetään tärkeysjärjestyksessä korkeammalla. Jos käyttövesijaksot ovat liian pitkiä esim jatkuvan kulutuksen takia(esim kierto) tällöin käyttöveden hystereesiä (6007) voi myös laskea jolloin käyttövettä aletaan tekemään herkemmin ja siihen kulunut aika ei ole niin pitkä. Tarvittaessa tietysti täytyy antaa vastuksienkin lähteä mukaan jos meno takkuaa liikaa muuten. Tähän oli kaksi tapaa eli se että varaajassa alitetaan vastuksien hystereesi (6008) tai sitten se että varaajan lämpötilan nousu on liian hidasta jolloin vastuksia otetaan tämän takia käyttöön (600D). Jos kyseessä on käyttöveden kierto niin tällöin saattaa eteen tulla tilanne että myös käyttöveden kierron häviöt ovat kasvaneet niin paljon että käyttöveteenkin vierän hätää liian paljon aikaa. Tällöin 600D huolellisella valinnalla saadaan se aikaseksi että vastuksia otetaan herkemmin käyttöön kun kone junnaa käyttövettä. Vakioasetuksissa ainakin tämä allaolevan kuvan mukaan kone junnaa vaikka yli 4h käyttövettä yhtäsoittoa jos se ei saa käyttövettä tehtyä loppuun ja vaikka lämmitysverkostossa olisi samaan aikaan lämmitystarvetta. Tilanne ei ole kovin todennäköinen mutta sopivalla altaan täyttämisella ja lotraamisellä kovilla pakkasilla mahdollinen.
(http://i.imgur.com/i9V7qAV.png)
Noilla parametreillä saadaan myös määriteltyä että yksittäinen kv-jakso ei veny missään tilanteessa liian pitkäksi ja torppa kylmene sen takia. Ylempi (6011) kertoo sen että kauanko käyttövettä tahkotaan yhtäsoittoa jos myös lämmityspiirissä on tarvetta lämmölle. 6012 taas kertoo kuinka pitkään koneen annetaan jauhaa lämmitysverkostoon välillä vettä, jos samanaikasesti on tarve sekä käyttövedelle että tuvan lämmittämiselle.
Laitteita asentavia ja käyttöön ottavia tahoja varmasti myös lukee näitä viestejä niin näihin voisi myös joku heistä ottaa kantaa. ::)
-
Valitettavasti Fraatti ei taaskaan ymmärtänyt pointtia. Jos ja kun parametrejä on useita, niitä voi myös käyttää. Missään vaiheessa en sanonut, ettei niitä saa käyttää. Viittasin esim. LLV:n ja KV:n hystereesiin ja siihen onko tehon loppuessa LLV:n hystereesillä enää merkitystä.
Viittasit, että "Puskurivaraajan hystereesin laskeminen johtaa siihen että vastuksia otetaan herkemmin käyttöön". Kuitenkaan tämä ei ole ainoa parametri joka johtaa vastuksien käyttöönottoon.
Sinulla on ilkeä tapa viilata pilkkua ja paisutella asioita. Tällä alalla liian moni asia vaikuttaa toiseen, jotta voisi missään puhua ehdottomuuksista. Minä puhuin (esim. ja mm.) vaihtoehdosta kahden eri toiminnon hystereesin suhteen. Vaihtoehtoisesti, että joissain tilanteissa voi toimia ennakkoon toissijaisen toiminnon kanssa. Sinä käänsit sen niin, että sanojeni mukaan mitää parametreja ei saa säätää.
Sinun tulisi hieman miettiä minkälaisia vastauksia kirjoittelet. Fanaattisuutesi saattaa sumentaa mielesi.
-
Valitettavasti Fraatti ei taaskaan ymmärtänyt pointtia. Jos ja kun parametrejä on useita, niitä voi myös käyttää. Missään vaiheessa en sanonut, ettei niitä saa käyttää. Viittasin esim. LLV:n ja KV:n hystereesiin ja siihen onko tehon loppuessa LLV:n hystereesillä enää merkitystä.
Jokatapauksessa kyse on kuitenkin siitä, että kun sisälämpötila alkaa heittelehtiä, pumpulta ja/tai keruulta loppuu vaan oikeasti teho.
Mielestäni Järjestelmässä, missä on erillinen LLV ja KV varaaja, LLV:n hystereesiin ei tarvitse koskea. Useimmiten kyse on siitä, ettei pyydettyä lämpötilaa saavuteta, joten LLV:n hystereesillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä.
En tiedä miten tämän asian kukakin käsittää, mutta minä käsitän sen niin että sanot yksioikoisesti että jos asunnossa alkaa lämpötila heittelehtimään niin se johtuu siitä että pumpusta tai kaivosta loppuu teho. Jos/kun järjestelmässä on asennettuna varaaja lämmitystä varten niin ongelmaan ei auta se että että puskurivaraajan hystereesiä muutetaan. Esimerkkinä hystereesi saattaa olla vaikka 10 astetta. Menoveden pyynti 50 jolloin puskuri seilaa välillä 50 - 40 astetta. Vastuksien kayttöä pumppu alkaa suunnitelemaan vasta kun puskurin lämpötila on laskenut alle 40 asteen joka joka saattaa olla jo aivan liian matala lämpötila pattereille. -> ratkaisuna voisi kokeilla laskea hystereesiä
Kuitenkaan tämä ei ole ainoa parametri joka johtaa vastuksien käyttöönottoon.
Mikä muu johtaa vastuksien käyttöön kuin hystereesin alittaminen? Saatan olla väärässä, mutta mitään muuta en tuohon ole itse löytänyt.
Sinulla on ilkeä tapa viilata pilkkua ja paisutella asioita. Tällä alalla liian moni asia vaikuttaa toiseen, jotta voisi missään puhua ehdottomuuksista. Minä puhuin (esim. ja mm.) vaihtoehdosta kahden eri toiminnon hystereesin suhteen. Vaihtoehtoisesti, että joissain tilanteissa voi toimia ennakkoon toissijaisen toiminnon kanssa. Sinä käänsit sen niin, että sanojeni mukaan mitää parametreja ei saa säätää.
Sinun tulisi hieman miettiä minkälaisia vastauksia kirjoittelet. Fanaattisuutesi saattaa sumentaa mielesi.
Mitä pilkkua tässä on viilattu ja paisuteltu asioita?
Vastuksien käytölle on varsin selkeät perusteet ja kukaan muu ei ole muuta esille tuonut kuin aiemmin kirjoitetut asiat. Jos joku kirjoittaa puutaheinää niin tällöin mielestäni asian saa oikaista. Tarkoistus ei ole loukata ketään vaan tuoda tiedot vain samalla tavalla esille kuin ne noissa manuaaleissakin. Kaikki ovat silloin tällöin väärässä ja se on normaalia että tiedon karttuessa mielipiteet muuttuvat kuten on käynyt itsellänikin.
Ehdottomuutena en ole esittänyt muuta kuin miten vastukset toimivat. Jotta oman järjestelmän saa toimimaan niinkuin itse haluaa niin siihen ei taida olla mitään muuta keinoa kuin kokeilla miten mikäkin asia vaikuttaa kokonaisuuteen.
Jos koneesi käy nyt pitkiä siivuja ja sen takia lämpötila vaihtelee asunnossa niin koita laskea puskurivaraajan hystereesiä 7203
-
Okei - kiitos tiedosta,
Onko sinulla fraati parametrit edelleen noissa arvoissa, jotka olet foorumille antanut? Jos jossain välissä ehtisit kertoa miten päädyit noihin tekemiisi muutoksiin. Kompressori Max flow temp 5001 on minulla 'vain' 580 kun sinulla näyttää olevan 610. Onko tämä korkein arvo mitä pumppu pystyy tekemään? Mikähän mahtaa olla 300G'n maksimi? Minulla pumppu väkertää kovilla pakkasilla monta tuntia kunnes 'pökertyy' reiluksi tunniksi ja varaajat pääsevät jäähtymään yli kymmenen astetta ja kämppäkin pari astetta. Eli onkohan siellä joku logi, josta näkisi mitä tapahtui (jos sinulla on joku master-manual)?
Tuntuu varsin erikoiselta, että sulla tuo pumppu pökertyy. Mulla riittää kyllä lämmöt yli tarpeenkin ja muutoin on sama kokoonpano, mutta LVV on vain 500 L. Olisko nyt jossain muualla se vika, kuin pumpussa. Lämmitysjärjestelmä pitäisi saada ajan tasalle. Eli onkohan siellä liian pienet patterit jääny öljyajalta jäljelle. Niiden tehoa saisi kasvattaa 3-4 kertaiseksi, jotta pystyy alentamaan kiertovesi lämpöjä ja saat sitten enemmän tehoa koneestakin ulos. Tuossa lämpimän veden lämmityksessä ei kyllä kauaa nokka tuhise, kun on valmista. Ja tuossa sun pumpussakin on 9 kW sähköpatruuna heti lauhduttimen jälkeen, eli tehoa pitäisi kyllä riittää. Ei kai sulla ole pihan sulatusta laitettu, tai uimalaitosta lämmitetä tuon talon lisäksi. Vai oliko se nyt niin, että lämmöt heijaa epämukavasti nyt. Mutta kuitenkin tuo, että saa 17 kW pumpun polvilleen, tuntuu melkein käsittämättömältä omasta näkövinkkelistä katsoen.
-
Niin, tehot riittää kyllä ja huonelämpö laskee vasta kun laite 'pökertyy' yli tunniksi vaikka molemmissa varaajissa on pyyntö päällä. Alensin asteminuutteja lämmityspuolella, jotta 'virottuaan' systeemi saisi eron kurottua nopeammin kiinni. Tämä tosin kuraa hyötysuhteen. Mikähän on 300g'n korkein sallittu toisiopiirin lämpö? Prosyyrissä puhutaan 'tuottaa jopa 60 asteista vettä', mutta paramerti on 580? Hystereesit on LVV 3 ja KVV 3.5 astetta. Fraatin esimerkissä asteminuutit oli alennettu 10'een - mitäs 300g käyttäjillä on?
Kiitos manuaalista.
-
...niin ja pattereita on lukuisasti - talo on vaan ohuella rungolla ja huonosti eristetty. Maakaasua meni normaalina talvena (ei siis vuotta 2015 vastaavana, joka lienee vuosisadan leudoin) n 5600m3.
-
Mitä nuo meno ja tulo lämmöt on eri päissä kylmäpiiriä. Ettei vain kävisi niin, että kone pökertyy liian kylmään kaivoon. Tai siis asetusarvoon. Ja kuinka korkeaa menolientä siellä oikein tarvitaan ja millä paluulämmöllä sitä tehdään. 60 asteisella liemellä alenee pumpun teho jo jonkun verran. Kompura pyörii 6 kW teholla ja lämpöä saadaan alta 15 kW teholla taloon, jos liuostulon lämpö siis vähintään 0 astetta. Sitä en tiedä pitäisikö tuon liuoksen keskilämpötila olla se 0 astetta, vai mitä tarkoittaa, nuo tehoilmoitusten 0/55 tehot esimerkiksi.
-
Pumpun ensiö tulo 1,5 ja paluu -1.4 astetta, toisio meno 52.5 ja paluu 46.4 astetta. Patteriverkon/varaajan pyynti 50 (ulkona -19) varaajan lämpötila 48 (ilmeisesti alaosassa) yläosasta patteriverkkoon lähtee tuo 52 astetta.
Ongelma on vastusten nihkeä mukaantulo kun ulkolämpötila laskee alle -20.
Värkin ulkolämpötila-anturi näyttää 7 astetta liian lämmintä näillä pakkasilla. Pikkupakkasilla ja plussalla se näyttää kokolailla oikein. Se vaihdettiin jo kertaalleen - taitaa olla Saksan mallia. Vastusten mukaantulorajaa korjasin vastaavasti.
Mikä asteminuuttiasetus (730E) teillä 300g käyttäjillä on? Entä mikä on viiveaika (7905)? Ja vielä max flow temp (5001)?
-
...patteriverkon paluu on noin 43 astetta. Patteriverkon mittareiden tarkkuudesta en tiedä...
-
No jopas topicci on aiheuttanut paljon älämölöä. :)
Nyt täällä on taas -25°C ja pumppu on tahkonnut 8:38 lähtien tauotta. Lämmintä mökissä on 19°C . Elikkäs tilanne on taas päällä. Pyynti 50, puskuri 42, Integraali 0. Kävin laittamassa vastukset mukaan nostamalla huonelämpötilaa hetkellisesti 24°C:seen.
Kun vastukset auttaa näillä pakkasilla kaivonkin kuormitus pienenee. Vastusten mukaan tullessa kaivosta tulevan liuoksen lämpötila nousee 0.5 astetta.
Täytynee laittaa hystereesi pakkasilla 3 asteeseen, tai ajaa töistä tullessa vastukset päälle.
-
No jopas topicci on aiheuttanut paljon älämölöä. :)
Nyt täällä on taas -25°C ja pumppu on tahkonnut 8:38 lähtien tauotta. Lämmintä mökissä on 19°C . Elikkäs tilanne on taas päällä. Pyynti 50, puskuri 42, Integraali 0. Kävin laittamassa vastukset mukaan nostamalla huonelämpötilaa hetkellisesti 24°C:seen.
Kun vastukset auttaa näillä pakkasilla kaivonkin kuormitus pienenee. Vastusten mukaan tullessa kaivosta tulevan liuoksen lämpötila nousee 0.5 astetta.
Täytynee laittaa hystereesi pakkasilla 3 asteeseen, tai ajaa töistä tullessa vastukset päälle.
Mikä puskurin hystereesi on nyt? Ilmeisesti yli 8 astetta kun vastukset eivät ole lähteneet mukaan? Koita laskea sitä ja kerro onko siitä apua vastuksien mukaan lähtöön...
-
TeeHoolle: Meillä kävi Viessmann'in huoltomies (ei siis asennusliikkeen) peukaloimassa parametreja. Sen seurauksena jokaisen käyttövesilämmityskierroksen lopuksi ajettiin pätkä vastuksilla (molemmilla tehoilla) lämpötila asetuksesta riippumatta. Mitä hän teki - ei kertonut. Hyötysuhde käyttövesipuolella romahti -> otin vastukset pois käytöstä käyttövesipuolella. Hystereesit on tuolla aiemmin mainittuna.
-
Fraatti:
Ei vaan 5 astetta. Integraalin laskenta alkaa kun vastuksen käyttölupa saadaan = 2 x 5 =10. Näin ainakin tuossa härvelissä. Siksi se onkin kai asetettu aikalailla pieneksi.
Newbie:
? Nyt ei kyllä aukene miten tuo auttaa...? Meinaan tuo vastusajo kv puolella... Halusiko kenties lyhentää kv ajoaikaa, koska varaaja noinkin iso?
-
teehoo: Sinänsä on kumma että jos koneessa ei ole vastaavaa parametriä olemassa kuin käyttövedelle eli vedenlämpötilan nousutahti. Jos veden lämpötila nousee liian hitaasti niin tällöin vastuksia otettaisiin mukaan tuuppaamaan jos kone ei siitä selviä itse. ::)
Mikä on vastuksien hystereesi lämmitykselle? Täytyyköhän sitä alkaa ropeltaan oman koneen parametreja että saa tämän solmun selvitettyä... Kyllä tuohon joku järkevä keinokin pitäisi olla.
Newbie: Haluatko saada selville mitä on muutettu? Sinänsä ihan asiakkaan kannalta olisi tietysti mukava että myös hän tietäisi mitä koneelle on tehty ja miksi. :
-
Niin kiukuttaa, kun en tiedä mitä hän teki. Viesti oli Teehoolle kun tuolla aiemmin ihmetteli miksi vastuksia aina käytettiin käyttöveden teossa... jos vaikka sama hlö teki asetukset tai saman ohjeen perusteella.
Minun ongelmani on otsikon mukaisesti vastuten nihkeä mukaantulo. Btw, nyt ei ole pumppu 'pökerrellyt' vaikka pakkasta on yli 20 astetta...
Mistä fraatti päättelit itsellesi tuon asteminuutti arvon 10? Ja muistatko mistä niitä lokitietoja pääsee katsoon?
-
Newbie:
Itseasiassa en ihmetellyt.Meillä kun teinit lotraa suihkussa, ihan varmaa on, että kv varaajan lämpö laskee alle 2 x 5 astetta. Ja vastukset napsahtaa päälle. Tämä on vaan ns. käyttömukavuutta :-X
Ohjeet 2. Tasolle pääsemiseen on tämän viestiketjun alkupuolella.
Kun olet siellä, paina diagnoosi > laitteisto > lokimerkinnät (ainakin 333gssä).
Koodaustason 2 parametrien selailu on tuskallista ilman parametrilistausta, siellä näkyy ainoastaan parametrinumero ja oloarvo sekä säätöalue.
Fraatti:
Juuri tuota parametria kaipailisin, vaikka oltaisiin 2 x hystereesi -alueella, nuosunopeutta tarkkailtaisiin.
Tietysti tuon saisi aikaiseksi pienellä hystereesillä ja suurella asteminuutti-parametrilla.
Tämä viestiketju on ollut todella hyvä, kiitos kaikille osallistujille. Olen nyt saanut sen informaation mitä kaipasinkin, se että menenkö muuttelemaan status quota jää nähtäväksi. Jos nuo pakkaset loppuu viiikonloppuna, niin en aio muuttaa mitään.
Pääasiahan on kuitenkin lämmin tupa ja kuumavesi, se millä hyötysuhteella siihen päästään on sitten jokaisen oma asia.Tällähetkellä tuo laitos tuolla pannuhuoneessa toimii mielestäni asetettujen parametrien puitteissa, eli ei mitään vikaa toiminnassa sen suhteessa. Pikkusen viilata voisi, mutta sitten nuo muutokset tulisi taas kesäksi muutella vastaamaan kesäolosuhteita....
-
Juuri tuota parametria kaipailisin, vaikka oltaisiin 2 x hystereesi -alueella, nuosunopeutta tarkkailtaisiin.
Tietysti tuon saisi aikaiseksi pienellä hystereesillä ja suurella asteminuutti-parametrilla.
Kävin eilen tutkimassa erästä 222-g:tä jossa oli puskurivaraaja kytkettynä. Integraali(lämpöalijäämä) alkaa kasvamaan kunhan puskurivaraajan käynnistyshystereesi on alitettu. Tosin todella tuskaisen hitaasti jos 730E on se vakioarvo eli 300. Jos koneesta loppuu ruuti niin että se ei jaksa nostaa lämpötilaa vaan se jää roikkumaan vaikka 1 asteen alle hsytereesin niin tämö silloin vaatii 300/60=5h jurnuttamisen yhden asteen lämpötila vajeella. Sen mitä koneen toimintaa katselin niin minusta tuo vakio arvo tuntui varsin suurelle.
Integraalin arvo näkyi koneen valikoissa arvona "lämm.piirin sähkölämmitys" ja siinä numeroa ennen tai jälkeen on nuoli joka kertoo onko luku kasvamassa vai laskemassa.
Samoin vastuksien estoaika 7905 näkyy valikossa ajastimet ja se laskee aikaa alaspäin kokoajan. Saattaa olla että tämä estoaika käynnistyy myös käyttöveden teon lisäksi myös kun huonelämpötilasetusta muutetaan tai vaihdetaan huonelämpötila alennetusta normaaliin. En huomannut tarkistaa tuota. Jokatapauksessa huonelämpötilan nosto aiheuttaa itsessään sen että puskurin lämpötilapyynti on korkeampi ja lämpötila jaa alle halutun lämpötilan enemmän ja myös tällöin intergraali kasvaa nopeampaa. Jostain syystä en saanut 2xhystereesi tavalla vastuksia päälle ollenkaan. Testasin asetuksia nostammalla nuonelämpötilaa aina 30 asteeseen saakka.
Sinällään tuli mieleen että tuo parametri toimisi hyvin jos kyseessä olisi shuntattu järjestelmä jossa puskuri ladattaisiin ylilämmöllä joka kerta. Tällöin alimillaan kiertoon lähtisi sen lämpöistä vettä mitä puskurin lämpötila on alimmillaan. Jos tuossa ei ole shunttia niin tällöin osa lämmityksestä on jo laskettu sen varaan että koneen ollessa käynnissä saadaan tietty määrä lämpöisempää vettä.
Kone mitä tarkkailin oli varustettu 100l puskurilla. Puskurivaraajan hystereesi oli 7 astetta joilla käyntiäjakson pituutta oli saatu hiukan hilattua pidemmäksi kesäaikaan. Tuolla asetuksella kun pumpusta loppuu teho niin mökissä tulee kylmä ennenkuin vastukset rientävät apuun. ::)
Kuvassa integraalin kasvu kohdassa lämm.piirin sähkölämmitys, kun tämä arvo olisi kasvanut yli 730E-parametrin niin tällöin vastukset olisi kytketty käyttöön:
(http://i.imgur.com/JiwJuWt.png)
Täältä voi käydä katsomassa tarkan lämpötilapyynnin
(http://i.imgur.com/YIuzGkU.png)
-
Värkin ulkolämpötila-anturi näyttää 7 astetta liian lämmintä näillä pakkasilla. Pikkupakkasilla ja plussalla se näyttää kokolailla oikein. Se vaihdettiin jo kertaalleen - taitaa olla Saksan mallia. Vastusten mukaantulorajaa korjasin vastaavasti.
Voisiko kyse olla tästä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6739.msg86617#msg86617 ?
Eli pakkasilla ilma alkaa virtaamaan läpiviennistä ulos ja lämmittää anturia?
Täällä anturi näyttää asteen tarkkuudella oikeaa lämpötilaa kun vertaan sitä netatmo lukemaan vielä -30 asteessakin.
-
Fraatti:
Hassu juttu. Meillä integraali alkaa kasvamaan todellakin vasta 2 x hystereesin alituttua. Ja koska pumpun asteminuutit on määritelty pieneksi, Integraali täyttyy parissa minuutissa.
Mikähän parametri antaa luvan integraalin laskentaan?
-
Läpivienti on eristetty ja on 15.m päässä anturista. Laitoimme vielä kulmaraudan anturin ja seinän väliin - jos vaikka olisi ollut lämpövuoto juuri siinä kohdassa seinää; ei auttanut. Pahuksen virhe on epälineaarinen (miten voi olla vastuksella - PTC/NTC'llä sen ymmärtäisi), eikä sitä saa kompensoitua lämmityskäyrällä (joka on suora). Tuleepahan käytyä useammin teknisessä tilassa parametreja vaihtelemassa. Värkki pitää 20min tauon töissä, jos koodaustasojen parametreihin koskee. Saako sen viiven jotenkin ohitettua/lyhennettyä?
Viime yönä oli -24.8pakkasta eikä värkki 'pökertynyt'. Aamuyöllä 3kW vastus oli pari tuntia apuna. Ilmeisesti asteminuutteja voisi vieläkin pienentää kohti tuota sinun 10'ntä.
Aamulla patteriverkon meno oli noin 56 astetta ja paluu 45, eli aika paljon tehoa jää taloon/harakoille ;D
Kaivosta tuli +1 ja meni -1 laitteistokaavion mukaan; tarkempia lukuja en ehtinyt katsoa.
Missäs tässä värkissä se käyttöpäiväkirja olikaan; kerran sen näin, nyt en taaskaan löydä?
Entä muistaisitko miten niitä lokeja pääsis kattoon?
-
TeeHoo: Lisälämmityksen kaksiarvolämpötilaraja (olikohan juuri noin?) parametrillä (KT1) vai asettaa rajan mistä ulkolämpötilasta alkaen vastukset on sallittu. Entä onko sinulla sallittuna 1,2 vai kolme tehoa? Muutenhan se menee noin kun fraatti kuvasi...
-
Fraatti:
Hassu juttu. Meillä integraali alkaa kasvamaan todellakin vasta 2 x hystereesin alituttua. Ja koska pumpun asteminuutit on määritelty pieneksi, Integraali täyttyy parissa minuutissa.
Mikähän parametri antaa luvan integraalin laskentaan?
Varmistetaan vielä yksi asia. Oliko sinulla käytössä vanhempi vai uudempi kone. Tiedän että uudemmassa koneessa on tehty muutoksia näihin vastusjuttuihin liittyen ja tuolta löytyy myös yksi ylimääräinen parametri tätä varten....
Vanhemman koneen malli on bwt331.A(teho) ja uudemman bwt331.B(teho)
Paikka missä kävin testaamassa oli hiukan haasteellinen koska kone latasi puskuria varsin ripeästi ja sen lämpötila nousi "silmissä". Sinänsä tuossa kaikki mitä itse muutin ei pysäyttänyt kompressoria vaan kone jatkoi käymistään siitä huolimatta. Noita olisi huomattavasti helpompi testata jos olisi paikka missä kaiken lämmön saisi tuupattua johonkin ja pyyntilämpötilaa voisi muutella pikkuhiljaa ja katsoa mitä tapahtuu. Välissä lämpötiloja on pakko kirjata johonkin ylös jos meinaa vielä hetkenpäästä muistaa mitä mistäkin tapahtui ja millä lämpötiloilla.
Itsellä on lattialämmitys mihin lämpöä voi ajaa toistatuntia helposti ilman että paluulämpötila juurikaan muuttuu mihinkään. Siinä käyttäytyminen on jokatapauksessa hiukan erilaista koska siinä ei ole pusk.v. välissä vaan lämpötuupataan suoraan lattiaan. Jahka kerkeän niin testaan siinä aluksi missä ja koska vastukset lähtevät mukaan ja minkä mukaan niiden tehoja säädellään. Luulisin että integraalissa on myös "portaat" minkä mukaan vastuksia kytketään lisää sitä mukaan mitä suuremmaksi intergraali kasvaa. Tuskin tuo kone heti 8,8kW vastuksia päälle laittaa.....
-
Newbie:
Vastusten käyttö sallittu 50.
Tehoista sallittu kaikki.
Fraatti:
Kone on vanhempaa eli A - mallia. Kyllä vastukset lähtevät käyntiin portaittain, aivan kuten kuvailit aiemmissa viesteissä. Kun pakotan lämpötila-asetuksella vastukset päälle, vain 3 kW vastus herää henkiin. Mutta jos puskurin lämpötila on laskenut useita asteita alle 2 x hystereesin, integraalit ovat ennättäneet kertautua ja kaikki teho otetaan käyttöön. Tämä tapahtuu yleensä pitkän suihkuttelusession jälkeen.
-
Läpivienti on eristetty ja on 15.m päässä anturista. Laitoimme vielä kulmaraudan anturin ja seinän väliin - jos vaikka olisi ollut lämpövuoto juuri siinä kohdassa seinää; ei auttanut. Pahuksen virhe on epälineaarinen (miten voi olla vastuksella - PTC/NTC'llä sen ymmärtäisi), eikä sitä saa kompensoitua lämmityskäyrällä (joka on suora). Tuleepahan käytyä useammin teknisessä tilassa parametreja vaihtelemassa. Värkki pitää 20min tauon töissä, jos koodaustasojen parametreihin koskee. Saako sen viiven jotenkin ohitettua/lyhennettyä?
Viime yönä oli -24.8pakkasta eikä värkki 'pökertynyt'. Aamuyöllä 3kW vastus oli pari tuntia apuna. Ilmeisesti asteminuutteja voisi vieläkin pienentää kohti tuota sinun 10'ntä.
Aamulla patteriverkon meno oli noin 56 astetta ja paluu 45, eli aika paljon tehoa jää taloon/harakoille ;D
Kaivosta tuli +1 ja meni -1 laitteistokaavion mukaan; tarkempia lukuja en ehtinyt katsoa.
Missäs tässä värkissä se käyttöpäiväkirja olikaan; kerran sen näin, nyt en taaskaan löydä?
Entä muistaisitko miten niitä lokeja pääsis kattoon?
Tuo lämpötila-anturi homma kuulostaa oudolle. Jos kyseessä olisi mun järjestelmä niin vaatisin että tuo laitetaan kuntoon.
Vastus on NTC, 10 kΩ lämpötilassa 25 °C. Tuohan on helppo mitata yleismittarilla kertooko anturi höpöhöpöjä. Sinänsä luulisi että asiakkaan tehtävä ei olisi hakea vikaa...
(https://www.itead.cc/media/wysiwyg/Products/Sensors/IM120628010_TemSensor.jpg)
Asteminuutit/integraali (10?) mistä puhuin 730E parametrin kanssa on ollut kuvitteellinen arvo vain sen takia että se toimisi esimerkkinä. Vakiona tuo on niissä koneissa mitä olen itse nähnyt 300. Minimi arvo mitä koneeseen voi laittaa on 10. Tuota tarvitsee varmaan säädellä vähän joka järjestelmässä eri tavalla jotta se on kokonaisuuteen sopiva.
Asteminuutti/integraali laskentahan menee niin että lasketaan tavallaan lämpövajausta. Jokainen minuutti lasketaan paljonko on vajautta pyyntilämpötilassa. Eli jos pyynti on 50 ja 48 tavoite niin vajautta on 2 astetta -> asteminuutit +2. Joka minuutti sama asia toistetaan josta muodotuu sitten jonkun asian integraali/asteminuutit.
Hystereesi tai kytkentäero on sitten läpötilaero. Esim 50 asteessa hystereesin ollessa 5 astetta kaynnitysraja on 45 astetta.
Kirjoitin tämän vain siksi että nämä eivät varmasti ole kaikille selviä asioita ja aivan kuin olisi välillä nähnyt että hystereesi & integraali oli mennyt sekaisin keskusteluissa. Tai sitten luin vain väärin.
Unohdin eilen katsoa miten logit saa näkyville. Enkä muista ulkoa miten käyttöpäiväkirjaakaan näki. Yleensä itse vain menee koneen viereen ja kattoo asiat sieltä sen kummemmin niitä miettimättä. Tarkistan nuo kun pääsen koneen vierelle illalla. Muutkin toki voivat neuvoa mistä nuo löytyvät.
-
Tässäpä myllyn parametrit uudestaan, katsottu 2.tason asetuksista:
- Parametri 7905 = 0, (Viiveaika)
- Parametri 730E = 10, (Asteminuutit)
- Hystereesi 5
Nuo tuolta löytyy... eli kuten olen kirjoitellut 2 x hystereesin (= 10 astetta) jälkeen alkaa vasta meillä asteminuuttien laskenta. Tilanteessa, jonka olen aiemmin kuvaillut (esim. 50 - 40 lämpötila-alueella) ei ainakaan koneen integraalinäytön mukaan tapahdu mitään, ei ole nuolta, eikä muutakaan merkkiä että asteminuutteja kertyisi.
Edit: hystereesiä lukuunottamatta parametrit ovat laitteiston asentajien jäljiltä.
-
Tässäpä myllyn parametrit uudestaan, katsottu 2.tason asetuksista:
- Parametri 7905 = 0, (Viiveaika)
- Parametri 730E = 10, (Asteminuutit)
- Hystereesi 5
Nuo tuolta löytyy... eli kuten olen kirjoitellut 2 x hystereesin (= 10 astetta) jälkeen alkaa vasta meillä asteminuuttien laskenta. Tilanteessa, jonka olen aiemmin kuvaillut (esim. 50 - 40 lämpötila-alueella) ei ainakaan koneen integraalinäytön mukaan tapahdu mitään, ei ole nuolta, eikä muutakaan merkkiä että asteminuutteja kertyisi.
Edit: hystereesiä lukuunottamatta parametrit ovat laitteiston asentajien jäljiltä.
Onhan vastuksien käyttö ylipäätään sallittu? Eli parametri 7000 ?
Saatta olla että kyselen tyhmiä mutta hämmästyttävä tilanne kaiken kaikkiaan. ???
Hetkonen.... ... .. . .. .
Tsekkaapa tälläinen parametri eli toision hystereesi. Itse olen säätänyt tällä pumppuni käyntiajat sopiviksi.
(http://i.imgur.com/Jhh63q2.png)
Tämän mukaan järjestelmissä missä on puskurivaraaja käytössä tällä määritellään myös vastuksien päälle lähtö menoveden lämpötilan mukaan.
Joko nyt onnistaisi.. ? ::)
-
7900 = 1
7304 = 20
Miltäs näyttää?
-
7900 = 1
7304 = 20
Miltäs näyttää?
Vastukset on sallittu kuten pitääkin.
Jotain tässä yhtälössä on sellaista mitä en ymmärrä. Kerron nyt esimerkin miten oma järjestelmä toimii jos joku saa siitä ahaa elämyksen.
Käyrän pyynti 35 astetta. Siihen vähennetään kiinteä viisi astetta mikä tuossa 7304 parametrin selityksessäkin lukee. Saadaan 30 asetetta. Sitten 7304 on käynnityshystereesi ja olkoon se tässä esimerkissä 2.0 (20). Lisäksi on pysätyshystereesi 7313 ja olkoon se vaikka 1.5 (15). Tällöin kone käy paluu lämmöistä väliä 30 - 2 = 28 ---- 30 + 1,5 = 31,5.
Jotenkin tämä nyt liittyy myös tähän vastuksien toimintaan mutta miten. Itse tuskailin vaatimattomat 2v jotta ymmärsin kuinka tuo oma järjestelmä toimii ja mitkä ovat siihen liittyvät parametrit. :) Apua ei löytynyt koska kukaan ei tiennyt edes merkki organisaatiossa kuinka nuo pelaavat.
Kuten parametrin selityksessäkin lukee niin puskurivaraajan olessa kyseessä tämä parametri koskee menoveden lämpötilaa. Joku ketjussa oli aikasemmin kirjoittanut että vastukset kytkeytyivät päälle ja pois kompressorin jäädessä vielä tekemään lämpöä tupaan. Tämä voisi viitata siihen että pysätyshystereesi voisi olla käytössä esim näin:
Kompressori käy orjallisesti väliä 50(pyynti) - 45(hystereesi 5). Tällöin vastukset putoavat pois pelistä kun 50(pyynti) - 1,5 (pysätyshystereesi) saavutetaan. Tämä selittäisi sen että vastukset pudotetaan pois päältä ja kompressori jatkaa käyntiään. Mutta mikä on sitten käynnityshystereesi ja sen rooli tässä asiassa? Parametrin selityksessä lukee flow temp eli voisiko tuo tarkoittaa lauhduttimelta lähtevää veden lämpötilaa? Tekstin perusteella kyllä mutta käytännössä(varaajan lämpötila)? En tiedä.
Itse jouduin aikoinaan testaamaan että mikä vaikuttaa mihinkin. Jos mikään muu ei auta niin myös tässä on tehtävä samalla tavalla. Ihan mielenkiinnosta itsekin haluaisin selvyyden kuinka tuo käyttäytyy.
Onko sinulla menoveden lämpötila-anturia asennettu? Koneella missä kävin tuota asiaa ihmettelemässä oli asennettu menoveden lämpötila-anturi. ::)
-
Ei ole anturia. Aika mielenkiintoista. Luulen, että jostakin löytyy parametri tuohon vastusten käyttäytymiseen, tietäisi vaan mistä etsiä... Ihan summamutikassa en lähde noita etsiskelemään :-\
-
Mielenkiintoista. Oma pumppunikaan ei ala laskemaan integraalia... ::)
-
Täällä on nyt -27.8 pakkasta ja vastuksista on kakkosteho ollut päällä pari tuntia. Patteriverkkoon menee pyynnin mukaista vettä (paluupyynti +5), varaaja on 4 astetta alle paluu pyynnin. Toivottavasti nyt systeemi ei kaadu...
Muutin muutamaa parametria (joten en tiedä mikä auttoi vai kaikki yhdessä):
1. asteminuutit 30 -> 20
2. lisälämmityksen käynnistys/integraalin laskenta viive 30 -> 5
3. ensiöpiirin alin paluu lämpötila -2 -> -3
4. max flow temp 58 -> 59
5. lämpötilamittauksen integrointiaika 3h -> 2h
(käyttöpäiväkirja löytyi perusvalikko -> Tietoja -> Käyttöpäiväkirja)
Mitähän nuo standard ja reduced käyttötilat tarkoittaa?
-
Täällä on nyt -27.8 pakkasta ja vastuksista on kakkosteho ollut päällä pari tuntia. Patteriverkkoon menee pyynnin mukaista vettä (paluupyynti +5), varaaja on 4 astetta alle paluu pyynnin. Toivottavasti nyt systeemi ei kaadu...
Muutin muutamaa parametria (joten en tiedä mikä auttoi vai kaikki yhdessä):
1. asteminuutit 30 -> 20
2. lisälämmityksen käynnistys/integraalin laskenta viive 30 -> 5
3. ensiöpiirin alin paluu lämpötila -2 -> -3
4. max flow temp 58 -> 59
5. lämpötilamittauksen integrointiaika 3h -> 2h
(käyttöpäiväkirja löytyi perusvalikko -> Tietoja -> Käyttöpäiväkirja)
Mitähän nuo standard ja reduced käyttötilat tarkoittaa?
1. kytkee vastukset herkemmin käyttöön
2. kytkee vastukset nopeammin käyttöön kyättöveden teon jälkeen
3. mikali kaivosta tai maapiiristä tulee kylmää nestettä ei pysäytä pumppua sen takia
4. Jos kone pysähtyy ilmoitukseen liian korkea menoveden lämpötila niin voi auttaa siihen
5. menovesipyynti reagoi nopeammin lämpötilamuutoksiin
standard ja reduced ovat lämmityksen käyttötiloja. Niillä on molemmilla eri huonelämpötila asetus. Muistaakseni alennettu taisi vakiona olla 16 ja standard 20. Koneen voi laittaa halutessaan reissuun lahtiessään reduced(alennettu) tilaan jolloin asunnon lämpötilaa voi laskea tilapäisesti. Asetus tosin kannattaa muuttaa 16 asteesta varmaa johonkin muuhun tällöin.
-
Mielenkiintoista. Oma pumppunikaan ei ala laskemaan integraalia... ::)
Rukasin eilen asetuksia edestakaisin. Sain vastukset päälle ja taisin jotain havaintojakin tehdä. Koneen valikoissa näkyvä nykyinen laskettava integraali on x10 arvo. Eli jos 730E on 100 niin koneen laskennassa näkyvä integraalin arvo täytyy olla yli 1000 jotta vastukset kytketään. Todennäköisesti koneen sisäinen laskenta laskee integraalia 0.1 tarkkuudella ja tämä johtuu siitä. Itse testasin integraalia arvolla 10. Tällöin vastuksien ensimmäinen taso kytkettiin kun laskennallinen arvo oli 100. Toinen taso kytkettiin kun laskennallinen arvo oli 150 ja kolmas kun laskennallinen integraali oli 200. Näyttäisi siltä että lisätehon käyttöönottonopeus on puolet integraalin arvosta. Tämä tosin täystyisi vielä varmistaa erilaisilla asetuksilla.
Ja sitten koska integraalia lasketaan? Omassa tapuksessa käynnitys- ja pysätyshystereesi oli 0,5 astetta molemmat. Tällöin kompressori käy +0,5 ---- -0,5 välillä käyrän pyyntiin nähden(paljon varaavaa massaa lattioissa). Integraalin laskeminen aloitettiin silloin kuin lämpötila oli alittanut käynnitystason 2,5 asteella. Vastaavasti integraalin laskenta loppui kun lämpötila oli 2 asteen päässä käynnitystasosta ja käynnistyi vasta kun lämpötila alitti taas tuon 2,5 astetta käynnitystason. Jotta pystyisi vielä erottelemaan onko käynnitys-/pysäytyshystereesillä merkitystä tuohon kokonaisuuteen niin täytyisi vielä tehdä uusi testi jossa molemmat arvot ovat eri suuruisia. Tällöin pystyisi jo kertomaan varmaksi sen että mikä liittyy mihinkin.
-
Täällä on nyt -27.8 pakkasta ja vastuksista on kakkosteho ollut päällä pari tuntia. Patteriverkkoon menee pyynnin mukaista vettä (paluupyynti +5), varaaja on 4 astetta alle paluu pyynnin. Toivottavasti nyt systeemi ei kaadu...
Muutin muutamaa parametria (joten en tiedä mikä auttoi vai kaikki yhdessä):
1. asteminuutit 30 -> 20
2. lisälämmityksen käynnistys/integraalin laskenta viive 30 -> 5
3. ensiöpiirin alin paluu lämpötila -2 -> -3
4. max flow temp 58 -> 59
5. lämpötilamittauksen integrointiaika 3h -> 2h
(käyttöpäiväkirja löytyi perusvalikko -> Tietoja -> Käyttöpäiväkirja)
Mitähän nuo standard ja reduced käyttötilat tarkoittaa?
Tuota 3:sta juuri tarkoitin, että se olisi saattanut pökerryttää pumpun, jos on tosi pitkiä veroja. Eli oliko tuo se tuloliemen hystereesi asetus? Max flow pitäisi sulla olla tehdas asetuksena siellä kompuran asetuksissa 60 ja mulla on se 62. Sitä ei tosin saisi muuttaa yli 60. Joskus alkuaikoina koneella tein legionella ajoa 58 asteeseen ja hyvin lämpeni standart asetuksella anturi puolessa välissä säiliötä pelkällä kompuralla. Vastuksia on 0 tuntia/26 kk.
-
Kyselin tuota vastusten ja integraalin päällemenoa myös jälleenmyyjältäni. Vastaus oli tämä:
Vastuksen estoaika on 30min ja integraali 300˚min.
Asteminuutteja aletaan laskemaan 30min käynnin jälkeen ja paljonko menovesi on jäljessä asetusarvoa. Edellisen minuutin lukemaan lisätään seuraava niin kauan, kuin 300 saavutetaan jolloin 1 teho lähtee päälle. Laskenta alkaa alusta ja ottaa tehon kaksi 300˚min jälkeen…
Tuota voi tarvittaessa nopeuttaa. Sisäinen kierto 730E:300 -> 150
-
Desig:
Näyttäisi, että sinulla on aikalailla samanlainen järjestelmä kuin meilläkin. Minkälaisia parametreja pumppusi käyttää? Onko ollut tarvetta vastuksille? Meilöä nuo yllä olevat...
-
Patteripuolen hystereesi nyt 7 astetta. Lämpöisemmillä keleillä olen pitänyt sen 9 asteessa.
Nyt vastusten estoaika(7905) 30min ja integraali(730E) 150.
Viime yönä pakkasta oli 30 astetta ja vastukset lähti avustamaan lämmitystä parin tunnin ajaksi.
Pumpun rajat näyttää tulevan noin -24 vastaan. Eli siinä lämpötilassa aletaan pyörimään jatkuvasti ja haluttuja arvoja ei enää saavuteta.
7900 ja 7304 on samat kuin sinulla.
Pumppu pyörinyt yhtäjaksoisesti nyt yli 3 vuorokautta ja tuleva neste on -0.1 ja lähtevä jotain -2 astetta. Vastukset olleet pelissä mukana 5 kertaa.
Näillä keleillä kämppä kyllä viilenee ja uskon että jos tuota hystereesiä pienentää niin sen saisi estettyä, eli saisi helpommin vastukset peliin mukaan. Mutta eipä tuo nyt kauheasti ole haitannut, vähän saunaan lämpöä ovet auki niin mukavasti nousee huonelämpötila ;)
Liitteenä viimeisen vuorokauden graafi lämmityksestä.
Siitä näkee että eilen illalla 22:50 vastukset tulleet peliin mukaan ja sammuneet keskiyöllä. Sitten aamulla 5:40 uudestaan mukaan ja sammuksiin kello 8.
Käyttövettä alettu tekemään kymmenen jälkeen jolloin patteripuoli jäähtynyt. Sitten 10:40 alettu taas lämmittämään patteripuolta ja 13:16 vastukset pois pelistä.
Huonelämpötila graafin lopussa 20.25 astetta.
-
Kiitos desig. Vaikuttavat graafit :) . Ehkäpä annan tuon myllyn olla rauhassa tuolla nurkassaan, hyvinhän tuo on hommansa hoitanut. :)
Huomenna lauhtuu, joten pääsee pumppukin huilimaan.
-
Itsekin olen ihmetellyt miksei vastukset lähde päälle, mulla kun pitäisi olla huipputeholtaan alimitoitettu pumppu, ei vaan ole kerännyt vastustunteja kuin käyttöveteen. Integraalilaskennassa on aina näkynyt 0 sähkövastuksille kun olen vilkaissut. Toisaalta ei kylmäkään ole tullut, kiertoilmatakkaa kyllä lämmitelty nyt kylmillä keleillä kotona ollessa. Se ei vaan auta poissaollessa yhtään.
-
Huoltomies oli varmaan muuttanut tuon Max flow temp'in (5001) 58'aan - vaihdoin sen 60'een. Onkohan 5005-500A parametrien yksikkö sekuntteja?
Tuota 3:sta juuri tarkoitin, että se olisi saattanut pökerryttää pumpun, jos on tosi pitkiä veroja. Eli oliko tuo se tuloliemen hystereesi asetus? Max flow pitäisi sulla olla tehdas asetuksena siellä kompuran asetuksissa 60 ja mulla on se 62. Sitä ei tosin saisi muuttaa yli 60. Joskus alkuaikoina koneella tein legionella ajoa 58 asteeseen ja hyvin lämpeni standart asetuksella anturi puolessa välissä säiliötä pelkällä kompuralla. Vastuksia on 0 tuntia/26 kk.
Se 'kolmonen' on luultavasti ja toivottavasti alin maapiirin tulolämpö (5016). Minulla nyt -4 (-40) - fraatin esimerkissä -8. Millaiset lämmöt kaivoissa ja pumpussa on sallittuja?
Pumpun 'sisäisiin' hystereeseihin en koskenut, kun ymmärrys ei (vielä) riittänyt.
MOP limit 501A on 116, Max hight pressure 5022 on 420, Max superheat t on 250, ja Low pressure limit on 40 - eli nämä poikkeavat hieman tehdasasetuksista - syytä en tiedä.
Nyt on peli toiminut - viimeiset pakkaspäivät, mutta parempi myöhään kuin... ;)
Kiitos kaikille neuvoista - ilman niitä olisin pulassa!
-
Moi
Itsekin rupesin tarkastelemaan vastusten sielunelämää ja minulle heräsi vahva epäilys että ne ei toimi joko ollenkaan tai sitten toiminta on jotain mitä en pysty ymmärtämään.
Tällä hetkellä "käytän" vastuksia legionellalämmitykseen pyynnön ollessa 59 astetta. Lokitiedosta katsottuna kone lähtee tekemään lämpöä ihan normaalisti ja vastuksetkin näyttävät lähtevän päälle jossain vaiheessa, mutta sitten kun ruvetaan olemaan lähellä pyyntöä (about 55) pumppu sammuu lämpötilakatkaisuun (tämä käsittääkseni ihan normaalia) ja tässä vaiheessa myös vastukset rupeavat menemään päälle ja pois täyttäen koko lokihistorian. Välillä sammuen lämpötilakatkaisuun ja päälle mennessä ilmoitukseen "suuri tarve". No tänään sitten satuin koneelle kun pumppu sammui ja samalla seurasin varaajaan menevää lämpötilaa (60 astetta) joka sitten rupesi laskemaan nopeasti pöntössä olevalle tasolle (57). Lokin mukaan samaan aikaan piti olla 9kw vastuksia päällä... Joten mikähän mahtaa olla vialla?
Osaisiko joku kertoa testiä, jolla voisin varmuudella kokeilla vastusten päälle menemistä? Sähkömittaria koneessa ei ole.
-
Osaisiko joku kertoa testiä, jolla voisin varmuudella kokeilla vastusten päälle menemistä? Sähkömittaria koneessa ei ole.
Valikoista löytyvällä käsikäytöllä pystyt testaamaan vastukset.
Ensin vaihtoventtiilin asennon kääntö käyttövesiasentoon.
Sitten toisiopumppu päälle.
Sitten vastuksille on kaksi asetusta eli vajaa 3kW tai 6kW vastuksia tai sitten molemmat 3+6kW vastuksia. Siis ainakin jos kyse vanhemmasta koneesta.
Sitten käsikäytöllä pystyt katsomaan myös lähtevän veden lämpötilan että se nousee X määrän kun vastuksia on 3kW. 2 * X kun vastuksia on 6kW ja 3 * X kun vastuksia on 9 kW.
Jos ei meinaa luonnistua niin täytyy sitten kirjoittaa vielä tarkemmat ohjeet.
-
No näinhän se testataan tietenkin :D. Yritin nähtävästi keksiä pyörää uudelleen...
Mutta joo, kun ei toimi niin ei sitten millään. Se on kutsuttava nähtävästi seppä paikalle.
-
Jos koneesi on 200-g onko siellä vastus? Se tulee irrallisena koneen mukana. Jos on , onko parametrit niin että vastus on otettu käyttöön.
-
Kikkareen pitäisi varmaan näyttää tälläiselle.
(http://i.imgur.com/wu4DPS4.png)
Mahtaako tuon päässä olla sellainen punainen nappi mistä ylilämpösuoja kuitataan? Mulla tuo oli lauennut pumpusta jo uutena.
Kuuluuko kontaktorin ääni kun vastuksen pistää päälle käsiajolla?
-
Juuri tuollainen. Ääni kuuluu vastuksen kytkeytyessä.
-
Vastuspaketti löytyy, punaista nappia ei voi painaa ja kyllä, napsahdus kuuluu releen puolelta kun tuota yrittää laittaa käsiajolla päälle.
-
Se punainen "nappi" on suojakorkki, jonka alla on lämpösuojan vapautin. Irroita suojakorkki ja kokeile esim. tulitikulla painaa lämpösuojan vapautin takaisin, jos se on lauennut. Jos lämpösuoja ei ole lauennut, tunnustele tikulla tuntuuko se "tunnottomalta".
Voi olla, että ohjaus antaa käskyn pumpulle ottaa vastukset käyttöön, siitä merkkinä näyttöön tulee vastuslämmittämisen symboli, mutta mitään ei tapahdu. No tietysti ohjauksen rele napsahtaa, mutta vastuksille asti virta ei mene.
Tällöin on todennäköistä, että vastusyksikön päällä oleva lämpösuoja ei anna virtaa läpi, eli vika on siinä. Vastukset itsessään harvemmin rikkoontuvat.
-
Guuggeli tarjosi tälläistä kuvaa koskien mallia joka tuon lapun mukaan kuuluu 200-g mallille. Samaa kuvaa firma myös tarjosi 300-g mallin patruunalle vaikka vastuspatruuna on eri osanumerolla. Mikä tuo musta nuppi on? 333-g:n vastuspaketin ylilämpösuoja kuittaantuu pelkästään nappia painamalla. Se on tosin melko jäykkä. Punaisen napin halkaisija on tosin ainakin puolta pienempi miltä tuo kuvassa korkilta näyttävä punainen osa on.
(http://www.heizfaktor.de/media/image/thumbnail/vi-z009562-viessmann-heizwasserdurchlauferhitzer-bwc_1_720x600.jpg)
-
Varmista että vastus on sähköistetty ja sulakkeet ylhäällä taululla.
7900:1 vastuksen vapautus.
7902:1 vastuksen vapautus huonelämmitykseen. (Laitteisto - sähkölämmitys rasti on tämä arvo)
Käyttövedelle 6015:1 (Käyttövesi - KV sähköllä rasti on tämä arvo)
Käyttövesi 6014:0 (ellei kv-varaajassa ole uppolämmitintä.)
Vastuksessa punaisen korkin alla on se kuittaus nappi. Vanhemmissa se vastus on pystyssä ja uudemmissa vaakassa siellä pohjalla.
Toimilaitetestillä voi varmistaa lämmittääkö. Toisiopumppu päälle ja teho 1 päälle. Sen jälkeen vasemmalle nuolesta ja alanuolesta pääsee kylmäainepiirin säädin -näkymään ja voi katsoa tuleeko lämpötilaeroa toisiopuolelle.
Edit. 300g on niin fiksu, että ilmoittaa mikäli ylilämpösuoja on lauennut.
Edit2. Nämä ainakin vaikuttaa vastuksen mukaantuloon parametreista.
6008 : 100 Sähkövast. hystereesi käyttöveteen.
720F : 7 Sähkövast. hystereesi puskurivaraajaan.
730E : 150 Sähkövast. Kytkentäero lämm.(°min)
7905 : 0 Sähkövast. estoaika lämm. (minuutteja)
-
Sieltähän se vika löytyi punaisen "napin" :) takaa, lämpösuoja oli lauennut. Lieneeköhän ollut uudesta alkaen...
Kiitokset kaikille auttaneille, fraattille vielä tuosta kuvasta, että ensimmäinen oli oikeanlainen, jälkimmäisen kaltaista mutikkaa ei ole ainakaan minun vastuksessa, kone on vm-14.
-
Sieltähän se vika löytyi punaisen "napin" :) takaa, lämpösuoja oli lauennut. Lieneeköhän ollut uudesta alkaen...
Kiitokset kaikille auttaneille, fraattille vielä tuosta kuvasta, että ensimmäinen oli oikeanlainen, jälkimmäisen kaltaista mutikkaa ei ole ainakaan minun vastuksessa, kone on vm-14.
Olen kuullut, että lämpösuojan vapautin voi olla "jäykkä" kuitata. Oliko sinulla tämä "normaalin" tuntuinen vai pitikö käyttää tarpeetonta voimaa?
-
Aika pahisn jäykkä se kyllä oli, luulin jo jossain vaiheessa että se ei ole lauennut, mutta viimeinen kunnon painallus tuotti tulosta ja katkenneen tulitikun...