Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Oilon Geopro => Aiheen aloitti: Lazlo - 08.01.16 - klo:15:22
-
ulkona on -25C ja sisällä +14C...
pattereihin ei mee kun 40C vesi... huoneasetus arvo on 22 ja lämmityskäyrän arvo 1.25
(nostin tänä aamuna huoneasetusarvon 20.5->22 ja lämmityskäyrän arvon 0,9->1.25... mutta ei ollut mitään vaikutusta mihinkään )
millä ihmeellä saan kämppään lämpöä? vaikuttaako tuo T3 termostaatti säädin joka on laitteen vasemman oven takana? käsitin ohjeesta että se vaikuttais vaan jos laittaa sen käyttökytkimen asentoon 2 (pelkkä sähkökäyttö)
jos joku osaa neuvoa niin kiitos jo etukäteen...
-
Käykö pumppu (= kompressori) jatkuvasti, siis tauotta.
Jos on niin, silloin pumppu on liian pieni teholtaan,
tai järjestelmässä on jotain vikaa.
-
mitään virheilmoitusta ei oo tullut... ei pitäis olla liian pieni... on toiminut 3 vuotta moitteetta... en oo varma, käykö pumppu tauotta... pitää käydä kuuntelemassa kellarissa :)
mistä sen näkee onko vastukset estetty... aika surkea on toi ohjekirja. tai sit lukija :)
-
pystyykö tuota pattereihin menevän veden lämpötilaa säätää manuaalisesti? isän nibessä kuulemma pystyy...
ja jos ei, niin mitkä kaikki asetukset siihen vaikuttaa?
-
aika mystistä... laitoin hetki sitten käyttökytkimen asentoon 2 (sähkökäyttö), mutta kompura ei sammunut... alkaa hermot oleen kireellä.
lämpöykkösen mikälie hep desk 24/7 maksullinen numero otti soittopyynnön vastaan... kiva homma :) viimeks niillä kesti viikko soittaa mulle takas... UGH
-
mistä sen näkee onko vastukset estetty
Tarkista että lämpökäyrä asetus,jos se on 0.6 niin nosta esim 0.8---1.0 arvoon.
Lämpökäyrän 0.6 asetuksella menoveden lämpö on -25 pakkasella n 42C ja se ei taida riittää jos sisälämpö laskee.
Jos menoveden lämpötila ei saavuta lämpökäyrän asetusarvoa niin säädettävän viiveen jälkeen menee sähkövastukset päälle
2.12.
Sähkövastusten asetukset
Kun lämpöpumpun ohjausjärjestelmä havaitsee lämmityspiiriin menevän veden
lämpötilan olevan alle asetetun nimellisarvon, se kytkee sähkölämmityksen päälle
kunnes lämpötila nousee nimelliseen asetusarvoonsa. Jotta sähkövastuksia ei
kuitenkaan kytkettäisi jatkuvasti päälle ja pois päältä, sähkövastusten kytkennälle on
määritelty viive ohjausrivillä 2881.
Kun ohjausrivillä määritelty viive on saavutettu, järjestelmä vertaa uudelleen
mittaamaansa lämpötilaa nimelliseen asetusarvoonsa ja tekee uuden mittauksen joka
minuutti. Kun lämpötilaero saavuttaa sata asteminuuttia, sähkövastukset kytkeytyvät
päälle.
Esimerkiksi viiden asteen lämpötilaero 20 minuutin ajan on sata asteminuuttia.
1.
Paina
OK
-näppäintä päästäksesi valintavalikkoon.
2.
Valitse
Lämpöpumppu
ja paina
OK
-näppäintä.
3.
Valitse
Sähkö-menoveden estoaika
ja paina
OK
-näppäintä.
4.
Aseta haluamasi viiveaika ja paina
OK
-näppäintä.
http://www.oilon.com/uploadedFiles/OilonHome/Materials/MH%20FI%20Operation%20manual.pdf
-
sellainen huomio vielä, että käyttövesi on n.50C... mutta pattereihin menevää ei saa nouseen yli 40C... eli tuntuis olevan jostain asetuksesta kiinni.
lämpökäyrä on 0.9, eli pitäis taulukon mukaan mennä pattereihin tällä kelillä n.60C vettä.
menoveden asetusarvo on 70C
ja tuo asteminuutti arvo on 60... eli tarkoittaako se sitä ,että kun asetusaervon ja todellisen menoveden lämpötilan ero on 30C... vastusten pitäis käynnistyä kahden minuutin päästä?? tuo lämpötilaero on ollut kokoajan...(eilisestä asti oon seurannut kun tuli kylmä)
Mistä näen onko sähkövastukset päällä??
-
Paljonko toi lähteen sisääntulolämpö kuuluisi olla? Mulla -0.3C
Aika vähän mun mielestä... mut ei toi silti selitä sitä, miks ei lämpiä edes sähköllä
-
mitään virheilmoitusta ei oo tullut... ei pitäis olla liian pieni... on toiminut 3 vuotta moitteetta...
Viimeisen kolmen vuoden aikana ei ole koskaan ollut näin kylmää.
Jospa tässä olisikin yksinkertaisesti kysymys vain siitä, että
pumpun teho ei riitä pitämään tupaa lämpöisenä näinkin kovalla pakkasella.
Jos pumpun teho on liian pieni, ei se jaksa nostaa kiertoveden lämpötilaa enempää.
On mahdollisesti tultu sille rajalle, jossa pumpun lämmityskyky ei vain enempään riitä.
Silloin pumppu käy jatkuvasti.
Nyt pitäisi saada sähkölämmityspatruuna käyttöön.
-
sellainen huomio vielä, että käyttövesi on n.50C... mutta pattereihin menevää ei saa nouseen yli 40C... eli tuntuis olevan jostain asetuksesta kiinni.
Kannattaa tarkistaa ettei menoveden maksimi lämpötilarajoitus ole asetettu 40 asteeseen
"Lämmityspiiri P"
rivit 1340, 1341
Menoveden min. asetusarvo, Menoveden
maks.asetusarvo
Näille riveille annetaan enimmäis- ja
vähimmäislämpötilat, joilla lämmityspiirin
menovesi voi vaihdella. Tämä on hyvä tapa
rajoittaa esimerkiksi lattialämmityskohteen
menoveden lämpötila riittävän alhaiseksi.
Lattialämmityspiireissä tulisi maksimilämpötilat
rajoittaa noin 40 °C:n lämpötilaan.
-
Menoveden maksimi on 70C.
Mistä nään onko sähkövastukset päällä?
Onko tuo lähteestä tuleva lämpö (-0.3C) normaali?
-
Nyt kun pakkanen kiristyy, niin pattereihin menevän veden lämpö on nyt 44C.
Ihme homma että se ei nouse tuohon asetusarvoon... (n.56C)
-
Nyt kun pakkanen kiristyy, niin pattereihin menevän veden lämpö on nyt 44C.
Ihme homma että se ei nouse tuohon asetusarvoon... (n.56C)
Jos jo 44 asteisella vedellä koko koneen teho saadaan luovutettua ulos pattereista ei ole enään yhtään tehoa millä veden lämpötilaa saisi nostettua. Lisäksi kun menoveden lämpötila nousee niin kompressorin tuottama teho laskee.
-
Lämpötila ulkona oli monta tuntia vakio.. n.-20... pattereihin menevä vesi oli myös vakio n.40... ja kun ulkolämpötila alkoi kylmetä, niin pattereihin menevän vesi alkoi lämmetä... ja taas kun lauhtui. .. alkoi vesi viiletä.
Eli toimii niin kun pitää, mutta ei nouse tavoitelämpöön asti...
Jos pumppu olisi äärirajoilla... niin miksi veden lämpö ei noussut tuohon 44 asteeseen jo silloin kun ulkolämpötila pysytteli n-20 asteessa?? Pyynti on ollut kokoajan 56:n ja 70:n välillä
Ja vielä palaan noihin minua kovasti kiinnostaviin kysymyksiin... mistä tiedän onko vastukset päällä esim juuri nyt?? Ja kuinka usein/paljon ovat päällä olleet... ja onko tuo lähteestä tuleva. Lämpö normaali?? Oon luullut, että talvellakin olis n.3c
-
Yritin kirjoittaa tälläisen selvityksen asiasta:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6678.msg84963#msg84963
Tilanteessa tietysti oletetaan että pumppu on muuten kunnossa.
-
Kiitos näistä... eli ilmeisesti meille on myyty liian tehoton pumppu...
Suomessa ei oo kovin usein näin kylmää, mutta jos olisin tiennyt ettei tolla pumpulla pysy talo lämpimänä... olisin toki ostanut isomman pumpun..
Täytyy varmaan miettiä saisko tohon järjestelmään jotain lisävastusta.
-
Kiitos näistä... eli ilmeisesti meille on myyty liian tehoton pumppu...
Näin on käynyt monelle muullekin.
LVI -kauppiaat tarjoavat mahdollisimman pienitehoisen laitteen ja
mahdollisimman matalan lämpökaivon, jotta saisivat tarjoushinnan alas.
Jos ei tee noin, niin häviää tarjouskilpailun.
Asiakas hakee lähes aina halpaa hintaa ja uskoo pienempitehoisen lämmityslaitteen selviävän huushollin lämmityksestä.
Asiakas myöskin luottaa kauppiaaseen.
Onko luottamukseen aihetta?
Helppoina talvina, joita viime aikoina on ollut useita, vajaatehoinenkin laite selviytyy tehtävästään.
Tammikuu 2010 oli kylmä. Nyt taasen tuli kylmä tammikuu. Näitä tulee silloin tällöin.
Kun olet päättämässä lämmityslaitteesi hankinnasta, muista näitä kylmiäkin talvia.
Lisäksi on vielä niinkin, että varsinkin vanhemman talon oikean osuvan lämmitystarvemitoituksen tekeminen on melko epätarkkaa,
ellei ole käytettävissä luotettavia energian kulutustietoja aikaisemmilta vuosilta.
-
Paljonko toi lähteen sisääntulolämpö kuuluisi olla? Mulla -0.3C
Aika vähän mun mielestä... mut ei toi silti selitä sitä, miks ei lämpiä edes sähköllä
Onkohan MH9:n anturi vielä kaivosta tulevalla puolella (kuten minulla) vai paluupuolella (kuten SH16:ssa)? Minulla MH9:lle on tullut kaivosta alimmillaan noin 4-asteista vettä, SH16 taas näytti kaivoon meneväksi 28 asteen pakkasella -0.9 astetta. Tulevan ja menevän liuoksen lämpötilaero on 3..4 astetta, joten jos tuo -0.3 on tulevalla puolella, vesi on aika vilpoista, mutta jos se on palaavalla puolella, on vielä marginaalia.
Manuaalin sivulla 19 on parametreja, joilla sähkövastusten kytkeytymiseen voi vaikuttaa. Asiaa selostetaan myös sivulla 15. Lämmöntuottajan diagnoosi -sivulla on rivi 8456, jonka pitäisi kertoa sähkövastuksen käyttötuntimäärä. Jos saat tuon rivin näkymään, niin siitähän tuo selviäisi (manuaalin sivu 21).
Vastusten päälläoloa voisi koettaa päätellä myös sähkömittarista. MH9:n kompressori kuluttaa karkeasti ja olosuhteista riippuen alle 3 kW eli 3 kWh tunnissa. Vastukset vievät toiset 3 kW, jos ne ovat päällä samaan aikaan kompressorin kanssa. Hätäkäytössä vastusteho on manuaalin mukaan 6 kW, mutta silloin kompressori ei käyne rinnalla.
Itselläni on MH9:iin liitetty palikka, jolla voi netin kautta seurata tilannetta ja sieltä näkee myös tuon, ovatko vastukset päällä.
-
Kun lauhtui ja vesi alkoi viiletä, niin pysyikö sisälämpötila silti liian pienenä? Ehkä sähkövastukset menee päälle, mutta ne menisi päälle liian myöhään. Lämpö ei riittäisi lauhalla eikä pakkaskelilläkään.
Jos pumppu kävisi koko ajan ja sähkövastusten ohjaus on pielessä, eli lämpö ei riitä. Sähkövastukset tulisi mukaan liian myöhään.
Sähköyhtiön tai sähkön siirtoyhtiön listauksesta näkyy tunnin tarkkuudella kulutus, siitä pystyy päättelemään koska vastukset on päällä. Mikä on sähkövastusten maksimiteho? Nibessä maksimi 9kW ja se kyllä varmasti näkyy päiväkohtaisen sähkönkulutuksen käppyröissä.
Tuleva lämpö -0.3 on normaali. Kesällä voi tulla +3 vaikka kompura kävisi vähän pitempään. Kaivo alkaa olla jäässä jos tuleva on vaikka -5 ja palaava -8. Kompura sammuu jos -8 ylittyy (suojaus).
edit: tuleeko sähkövastuksille sähkö ja onko sulakkeet ehjät?
Paljonko on kaukosäätimen huonevaikutuksen %-osuus? Tämä vaikuttaa myös menoveden lämpötilaan..
Myöskin rivi 2880 kannattaa tsekata, tulisi olla LP ja käyttöveden täystoiminta jotta ottaa vastuksen mukaan.
-
aika mystistä... laitoin hetki sitten käyttökytkimen asentoon 2 (sähkökäyttö), mutta kompura ei sammunut... alkaa hermot oleen kireellä.
Laitteessa saattaa olla sähkökytkentään liittyvä vika, joka on ollut laitteessasi kokoonpanosta lähtien... Tai sitten käyttökytkin on viallinen.
-
Saitko torpan lämpenemään? Nythän on toki jo suojasää, eikä laite ole niin kovilla. Mulla on myös MH9, 175m2/1-kerros/1968/puurunko/tiilivuoraus. Tammikuun puolessa välissä meilläpäin oli -30 pakkasta ja sähkönkulutus ollut öisin n.3kWh. MH9:n sähkövastusten totsit/sulakkeet nollilla, en halua sähköä käyttää ennen kuin on ihan pakko. Sisälämpötila pysyi 18-19 asteen välillä ja se meillä on normaalistikin. Laitteen manuaalin olen huomannut olevan lievästi sanottuna perseestä. Se ei juurikaan anna ohjeita kaukosäätimen käyttöön ja mitä tarkoittavat esim. mukavuuskäyttö, säästö tai ajastettukäyttö... Tähän asti ollut mukavuuskäytöllä, mutta nyt vaihdoin kokeeksi tuon ajastettukäyttö.
-
Vastuksen toiminnan näkee helposti käyttöönottotasolta Lämmöntuottajan diagnoosi-valikosta.
Menoveden sähkölämmitin 1 8402: off/on
Menoveden sähkölämmitin 2 8403: ei ole
Lämpöpumppu-valikosta määrätään sähkö-menoveden toiminta 2880 riviltä.
Kv:n ja Lp:n täysitoimiminto = sallittu käyttövedelle ja lämmitykselle
Lämpöpumpun täysitoiminto = sallittu lämmitykselle EI käyttövedelle
Korvaava = sallittu häiriötilanteessa
2881 riviltä määrätään estoaika kompressorin käynnistymistä alkaen ja 2882 rivillä on määritelty estoajan jälkeinen vapautuksen integraaliaika ˚C*min.
Mh:ssa ja Geocube:ssa ei ole kuin yksi porras käytössä. 3kW vastus yhdestä vaiheesta. Hätäkäyttö 2:lla on 6kW.
Konfiguraatio QX1 5890:Sähkölämmit. 1 menov. K25
Konfiguraatio Qx2 5891:Ei ole
Yleensä näissä vaihtoventtiilipumpuissa korkea käyttöveden pyynti tai LKV-Kierto vaikuttaa kovilla pakkasilla, miksi lämmöt ei meinaa riittää torpassa.
Edit. Käyttöönotto-tasolle pääsee kun menee ensin normaaliin valikkoon ja sen jälkeen painaa info-näppäintä 4 sekuntia pohjassa. Sitten valitse käyttöönotto ja paina OK.
-
Tässä hieman omaa statistiikkaa käyttöönottotason valikosta: (MLP käytössä n. 2v 8kk)
Kompressorin ajotunnit: 7245
Kompressorin käynnistyslaskuri: 42487(!)
Menoveden sähkölämmittimen ajotunnit: 16
Menoveden sähkölämmittimen käynnistyslaskuri: 34
Lämmityskäyrän kaltevuus yleensä 0,8-0,9 välillä (nyt 0,84), käyttöveden pyynti 52 astetta. Sähkö-menoveden estoaika 60 min, käytetään tarvittaessa sekä lämmitykseen että käyttöveteen automaattisesti. Sähkön vuosikulutus 2014 ja 2015 molempina n. 12000kWh sisältäen myös kulutussähkön (noin puolet kokonaismäärästä). Lähes kaikissa pattereissa on venttiilit/termostaatit täysin auki. Lämmönlähteen sisääntulolämpötila ei ole laskenut koskaan alle 2 asteen kovillakaan pakkasilla. Talo kyllä pysyy näillä asetuksilla lämpimänä ja tarvittaessa auttaa ILP.
Mitäköhän kannattaisi lähteä muuttamaan? Kompressorin käynnistysmäärä kuulostaa suurelta, mikä on normaali tai tavoiteltava määrä vuositasolla? Poiskytkentälämpötilan maksimirajoitus tulee aika usein vastaan ilmeisesti käyttöveden lämmityksen yhteydessä.
-
Lähes kaikissa pattereissa on venttiilit/termostaatit täysin auki.
Meillä on ollut Oilonin GT pumppu melkein yhtä pitkään. Vasta tammikuun alussa tänä vuonna uskoin vanhan viisauden, että termostaatit pois, otin siis asuinkerroksesta melkein kaikki termarit pois. Sinulle sanoisin, että ota vähintään ne termostaatit pois, jotka ovat sinulla täysin auki. Jos tulee liian kuuma, pudota/ loivenna käyrää.
Poiskytkentälämpötilan maksimirajoitus tulee aika usein vastaan ilmeisesti käyttöveden lämmityksen yhteydessä.
Tuokin voi lisätä paljon käynnistyksiä. Pudota ensin yksi aste pyyntiä, jos hälyt jatkuu, pudota vielä toinen aste. Ohjausjärjestelmään jää talteen ainakin 10 viimeistä hälyytystä, niitä katsomalla voisi päätellä tilanteen tarkemmin.
Jos asiat ei muuten selviä niin sitten jokin seuranta, esim. Logtemp, käyttöön.
-
Ensimmäisenä ja ainoana muutoksena kokeilin ennen nukkumaanmenoa nostaa lämpöpumpun poiskytkennän maksimilämpötilaa 2 astetta (58->60 astetta). Tuloksena oli vain virhe 222: lämpöp. käytön ylipaine yöllä. Pudotin asetuksen nyt aamulla takaisin vanhaan arvoonsa ja kuittasin virheen. Lisäksi arvon noston seurauksena käyttövesi oli pyyntiä lämpimämpää jostain syystä? Mikä on muuten käyttöveden nimellisarvon maksimi käytännössä ja sen suhde maksimi poiskytkentälämpötilaan? Käyttöveden nimellisarvon maksimi on minulla 58 astetta ja ollut sitä koko ajan. Käyttöveden nimellisarvo on 52 astetta.
Käyttöveden pyynti oli kovilla pakkasilla pari astetta alempana, mutta en muista ulkoa vähensikö se poiskytkennän maksimirajoituksen saavuttamista.
Legionellanesto ei myöskään näyttänyt olevan lainkaan päällä, laitoin viikottaisen ajastuksen maanantaiksi klo 18, saapa nähdä toimiiko.
-
Katsoin tilahistoriasta että poiskytkentälämpötilan maksimirajoitus saavutetaan parhaimmillaan kaksi kertaa tunnissa, välillä kerran tunnissa ja välillä harvemmin. Asia liittynee käyttöveden lämmitykseen, koska kun talon lämmitystarve on suuri, pumppu käy pitkään tai peräti jatkuvasti eikä menoveden maksimilämpötilaa saavuteta. Laitoin nyt käyttöveden pyynnin 50 asteeseen jotta näkee auttaako se asiaa. Hieman kyllä ihmetyttää miksi ei voi pitää korkeampaa pyyntiä käyttövedelle ja mitä muita asetuksia pitäisi säätää oikeaan suuntaan. Ihmetyttää myös tuo miksi maksimilämpötilaa ei voi nostaa kun se joillakin on yli 60 astettakin. Ja edelleen on epäselvää mitä tarkoittaa käyttöveden asetusarvon maksimi (joka on siis eri parametri kuin käyttöveden asetusarvo). Entä mitäköhän astemäärää kannattaisi pitää käyttöveden asetusarvon ja alennetun asetusarvon välillä? Jollakin keinolla nuo kompressorin käynnistymismäärät pitäisi saada esim. puolitettua.
-
Katsoin tilahistoriasta että poiskytkentälämpötilan maksimirajoitus saavutetaan parhaimmillaan kaksi kertaa tunnissa, välillä kerran tunnissa ja välillä harvemmin. Asia liittynee käyttöveden lämmitykseen, koska kun talon lämmitystarve on suuri, pumppu käy pitkään tai peräti jatkuvasti eikä menoveden maksimilämpötilaa saavuteta. Laitoin nyt käyttöveden pyynnin 50 asteeseen jotta näkee auttaako se asiaa. Hieman kyllä ihmetyttää miksi ei voi pitää korkeampaa pyyntiä käyttövedelle ja mitä muita asetuksia pitäisi säätää oikeaan suuntaan. Ihmetyttää myös tuo miksi maksimilämpötilaa ei voi nostaa kun se joillakin on yli 60 astettakin. Ja edelleen on epäselvää mitä tarkoittaa käyttöveden asetusarvon maksimi (joka on siis eri parametri kuin käyttöveden asetusarvo). Entä mitäköhän astemäärää kannattaisi pitää käyttöveden asetusarvon ja alennetun asetusarvon välillä? Jollakin keinolla nuo kompressorin käynnistymismäärät pitäisi saada esim. puolitettua.
50 astetta johtuu siitä että varaajassa ei ole anturitaskua, jolloin se mittaa kv-lämpötilan varaajan pinnasta.
Todellisuudessa 50 asteen pyynnillä varaajassa on yli 55 astetta käyttöveden lämpötila.
Onko muka käyttövesi loppunut joskus kesken, vai miksi se pitäisi olla korkeampi?
-
50 astetta johtuu siitä että varaajassa ei ole anturitaskua, jolloin se mittaa kv-lämpötilan varaajan pinnasta.
Todellisuudessa 50 asteen pyynnillä varaajassa on yli 55 astetta käyttöveden lämpötila.
Onko muka käyttövesi loppunut joskus kesken, vai miksi se pitäisi olla korkeampi?
Ei ole loppunut, mutta olen olettanut käyttöveden olevan varaajassa jotakuinkin sen lämpöistä mitä mittaus ilmoittaa. Pääosan ajastahan käyttövesi on asetusarvoa viileämpää koska varaajaa on kuormitettu eikä pumppu ole vielä kompensoinut käyttöveden kulutusta. Näin ainakin lämpötilan mittauksen mukaan. Nyt mennään asetuksilla 50/46 astetta ja katsotaan tuleeko menoveden maksimilämpötila käyttöveden lämmityksessä vastaan.
-
Tässä hieman omaa statistiikkaa käyttöönottotason valikosta: (MLP käytössä n. 2v 8kk)
Kompressorin ajotunnit: 7245
Kompressorin käynnistyslaskuri: 42487(!)
Menoveden sähkölämmittimen ajotunnit: 16
Menoveden sähkölämmittimen käynnistyslaskuri: 34
Lämmityskäyrän kaltevuus yleensä 0,8-0,9 välillä (nyt 0,84), käyttöveden pyynti 52 astetta. Sähkö-menoveden estoaika 60 min, käytetään tarvittaessa sekä lämmitykseen että käyttöveteen automaattisesti. Sähkön vuosikulutus 2014 ja 2015 molempina n. 12000kWh sisältäen myös kulutussähkön (noin puolet kokonaismäärästä). Lähes kaikissa pattereissa on venttiilit/termostaatit täysin auki. Lämmönlähteen sisääntulolämpötila ei ole laskenut koskaan alle 2 asteen kovillakaan pakkasilla. Talo kyllä pysyy näillä asetuksilla lämpimänä ja tarvittaessa auttaa ILP.
Mitäköhän kannattaisi lähteä muuttamaan? Kompressorin käynnistysmäärä kuulostaa suurelta, mikä on normaali tai tavoiteltava määrä vuositasolla? Poiskytkentälämpötilan maksimirajoitus tulee aika usein vastaan ilmeisesti käyttöveden lämmityksen yhteydessä.
Käyttövesivaraaja 5024:5 [Käyttöveden kytkentäero]
Käyttövesivaraaja 5030:30min [Käyttöveden latauksen aikaraja]
Lämpöpumppu 2893: 1 [KV-latausyritysten määrä lämpöpumpulla]
Lämpöpumppu 2840: 6,5 [Paluuveden kytkentäero]
Käyttövesi 1610:49
Käyttövesi 1614:50 [Käyttöveden maksimilämpötila] (nimellistä asetusarvoa ei voi nostaa tätä asetusta korkeammaksi)
Huolto/Erikoiskäyttö 7142:Automaattinen [Hätäkäytön toimintatapa]
Onko teillä pumpussa lisävaraajan anturi? Jos on irroita se.
Konfiguraatio 5930: Ei ole [BX1/lisävaraajan anturi] (liitin t)
Konfiguraatio 6200: Kyllä [Tallenna anturit]
Konfiguraatio 6204: Kyllä [Tallenna parametrit]
Käyttövesi 1-anturin ja lämpöpumpun menoveden ero käyttövettä tehdessä on n.8-10C. Käyttövesi 1 -anturi on varaajan pinnassa ja kierukka menee varaajan sisällä. Eli sieltä kierukan ympäriltä vesi on kuumempaa mitä käyttövesianturilta. Ja pysähtymisen jälkeen yleensä nousee vielä asteella myös käyttövesi 1-anturilla.
Vastuksen 60min estoajalla ja 30min käyttöveden latauksen aikarajalla ei todennäköisesti vastus kerkeä koskaan tulla avuksi käyttöveden lataukseen. Vai onko jollain tästä tarkempaa tietoa?
-
Kiitos vinkeistä niitä antaneille ja pahoittelut ketjun aloittajalle sen varastamisesta. Täytyy malttaa tehdä muutoksia vain yksi kerrallaan.
Käyttöveden pyynnin laskeminen 50 asteeseen ei poistanut poiskytkentälämpötilan maksimirajoitusongelmaa. Se tulee tyypillisesti pari kertaa peräkkäin n. 20 minuutin välein kun käyttövettä on kulutettu vähän enemmän varaajasta, esim. käyty suihkussa. Yöllä tuota ilmoitusta ei tule ollenkaan. Tämä lisää tietysti osaltaan tuota suurta kompressorin käynnistysmäärää.
Otin eilen kaikki patteritermostaatit irti ja tutkin pattereiden esisäätöjä niiden venttiilien osalta joissa sellainen on. Täytyy yrittää säätää myös hieman noita virtauksia että saisi varmasti patterit tasapainoon. Tähän asti talo on kyllä lämmennyt riittävän tasaisesti joka nurkasta. Pattereita on 17 kpl ja ne ovat yhtä lukuunottamatta yksilevyisiä teräspattereita, koot vaihtelevat.
Käsittääkseni patteriverkon meno-/paluuveden ero pitäisi saada tarpeeksi suureksi, eli pattereiden lämmönluovutus maksimoida kuitenkin niin, että virtaus on sopiva kunkin patterin tehoon nähden. Oliko patteriverkon kokonaisvirtauksella mitään vaikutusta käyttöveden lämmityksen tehokkuuteen? Nythän vaikuttaisi siltä että varaaja ei ehdi ottaa vastaan lämpenevää menovettä ja maksimilämpö tulee vastaan.
-
Kiitos näistä... eli ilmeisesti meille on myyty liian tehoton pumppu...
Suomessa ei oo kovin usein näin kylmää, mutta jos olisin tiennyt ettei tolla pumpulla pysy talo lämpimänä... olisin toki ostanut isomman pumpun..
Täytyy varmaan miettiä saisko tohon järjestelmään jotain lisävastusta.
Ketjun aloittajalle vielä kommenttia. Kertoisitko minkä ikäisessä ja kokoisessa talossa sinulla on tuo MH9 jotta voisimme vielä hiukan arvioida onko kyseessä selkeästi alimitoitettu pumppu? Paljonko on kaivossa metrejä? Oletko ollut yhteydessä pumpun myyjään tämän ongelman tiimoilta? Kiinnostaisi kuulla mitä on vastattu ...
Silloin kun oli kovat pakkaset ja pumpulta lähti vain 44 asteinen vesi, niin mahdoitko katsoa, minkä lämpöistä paluuvesi pumpulle oli?
Sinulla on kai uudehko kone, kukaan ei huomannut ehdottaa mutasihtien tarkistusta?
-
Käyttövesivaraaja 5024:5 [Käyttöveden kytkentäero] X
Käyttövesivaraaja 5030:30min [Käyttöveden latauksen aikaraja] X
Lämpöpumppu 2893: 1 [KV-latausyritysten määrä lämpöpumpulla] X (muutettu)
Lämpöpumppu 2840: 6,5 [Paluuveden kytkentäero] X (muutettu)
Käyttövesi 1610:49 X
Käyttövesi 1614:50 [Käyttöveden maksimilämpötila] (nimellistä asetusarvoa ei voi nostaa tätä asetusta korkeammaksi) X
Huolto/Erikoiskäyttö 7142:Automaattinen [Hätäkäytön toimintatapa] X
Onko teillä pumpussa lisävaraajan anturi? Jos on irroita se.
Konfiguraatio 5930: Ei ole [BX1/lisävaraajan anturi] (liitin t) X
Konfiguraatio 6200: Kyllä [Tallenna anturit]
Konfiguraatio 6204: Kyllä [Tallenna parametrit]
Käyttövesi 1-anturin ja lämpöpumpun menoveden ero käyttövettä tehdessä on n.8-10C. Käyttövesi 1 -anturi on varaajan pinnassa ja kierukka menee varaajan sisällä. Eli sieltä kierukan ympäriltä vesi on kuumempaa mitä käyttövesianturilta. Ja pysähtymisen jälkeen yleensä nousee vielä asteella myös käyttövesi 1-anturilla.
Vastuksen 60min estoajalla ja 30min käyttöveden latauksen aikarajalla ei todennäköisesti vastus kerkeä koskaan tulla avuksi käyttöveden lataukseen. Vai onko jollain tästä tarkempaa tietoa?
Rastilla merkityt olen nyt asetuksista tarkistanut, osa on muutettu, osa oli jo valmiiksi noin. Aiemmin olen jo laskenut lämmityskäyrän arvoksi 0,80.
Kiinnostaisi tietää onko lämmitysverkon toiminnalla mitään vaikutusta käyttöveden lämmitykseen edes epäsuorasti? Toisin sanoen liittyykö tämä ilmiö pelkästään käyttövesivaraajaan ja sen tai lämpöpumpun asetuksiin? Mikä on perussyy sille, että menoveden lämpötila karkaa maksimiin kun yritetään lämmittää käyttövettä?
Yksi parametri jota ei ole vielä mainittu on 1660: Käyttövesi, kiertovesipumpun vapautus. Mitä se tarkoittaa? Minulla on siinä asennuksen jäljiltä "Aikaohjelma 5". Mitä siinä kohtaa tarkoittaa "Käyttöveden vapautus"?
-
Eipä tuosta menoveden lämpötilan karkaamisesta näytä pääsevän millään eroon. Tänäänkin se on esiintynyt jo noin 10 kertaa vaikka asetuksia on muutettu vinkkien mukaan. Olen lähes varma että lämpötila karkaa aina kun yritetään tehdä käyttövettä, toisinaan taas menovesi on tasaisesti vähän lämmityspiirin pyyntiä lämpimämpää eikä karkaa minnekään. Menoveden hallitsemattomassa nousussa lämpötila kohoaa ihan silmissä, joten kompressori ei montaa minuuttia käynnissä kerrallaan ole. Ei näytä olevan paljonkaan väliä mistä lämpötilasta lähdetään liikkeelle tai mikä on menoveden maksimilämpötila, vaikuttaa siltä että menovesi ei "mene" mihinkään. Jollain ihmeen tavalla käyttövesikin kuitenkin lämpenee, mutta se voi vaatia sen pari-kolme käyntijaksoa kompressorilta. Jokin on pielessä mutta toisaalta pumppu ei myöskään mene häiriötilaan. Omat ideat alkavat olla loppu.
-
Jollain ihmeen tavalla käyttövesikin kuitenkin lämpenee, mutta se voi vaatia sen pari-kolme käyntijaksoa kompressorilta. Jokin on pielessä mutta toisaalta pumppu ei myöskään mene häiriötilaan. Omat ideat alkavat olla loppu.
Jos tämä ilmiö tulee satunnaisesti niin se on tuontyyppisen käyttövesilämmityksen "ominaisuus"
Käyttövesivaraajan sisällä on kierukka minkä läpi menovesi menee suoraan paluuveteen ja jos kierukassa vesi ei jäähdy riittävästi niin seurauksena on menoveden lämpötilan nopea kohoaminen.
Yleensä vaihtoventtiilipumpuissa käyttöveden lämmitysjaksossa menoveden ja paluuveden lämpötilaeroa (dt) pyritään suurentamaan virtausta hidastamalla että kierukasta siirtyisi enemmän lämpöä käyttövesisäiliöön ja paluuvesi lauhduttimelle jäähtyisi enemmän.
Saatko selville paljonko antureiden B21 (menovesi) ja B71 (paluuvesi) lämpötila ja -ero on käyttöveden lämmitysjakson aikana.
Tuon liitekuvan mukaan kiertopumpun Q2 nopeutta muuttamalla muuttuu virtausnopeus kierukassa käyttöveden lämmitysjakson aikana.
Muut merkinnät tuossa liitekuvassa on siitä kun yriteltiin selvitellä miten MH:n lämmitysverkon kierto menee eri käyttötilanteissa
edit:Historiatietoa MH:sta http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5122.80
Täällä MH9 käyttöveden pyynti piti laskea 49 asteeseen, jotta nostaa yhdellä pumppauksella lämmöt. Asetus 50 johtaa noin puolessa käyttövedenlämmityskerroista kaksi käynnistystä.
-
Kannattaisiko tuohon lisätä ulkonen pumppu johonkin menoputkeen jos lämmitysvesi ei kerran mene minnekkään?
-
Kiitoksia taas vinkeistä, pitää yrittää sisäistää tuo kuva jotenkin. MH:ssa on todella paljon pelkästään käyttöveteen liittyviä parametreja, mutta ne on kuvattu käyttö-/asennusohjeissa niin ylimalkaisesti, ettei niitä uskalla lähteä muuttelemaan ymmärtämättä täysin pumpun toimintaperiaatetta. Eihän tässä ole muuta ongelmaa kuin kompressorin suuri käynnistysmäärä joka antaa olettaa että se ei tule olemaan kovin pitkäikäinen. Sähkönkulutus on ok ja talo sekä käyttövesi lämpiävät riittävästi, mutta tässäkin asiassa tieto lisää tuskaa.
Laskin eilen illalla käyttöveden pyynnin kokeeksi niinkin alas kuin 48 asteeseen, tänään näkee auttaako se. Patterien virtaukset ovat jo ennestään aika isolla, en tiedä onko niissä juuri nostamisen varaa, koska jokaisella patterilla on kuitenkin oma rajallinen lämmönluovutuskyky. Suurempi (ylisuuri) virtaushan aiheuttaa vaan paluuveden tarpeetonta lämpenemistä? Tällä hetkellä talon lämmitysvaiheessa meno-/paluuveden lämpötilaero on reilut 4 astetta.
-
Jos tämä ilmiö tulee satunnaisesti niin se on tuontyyppisen käyttövesilämmityksen "ominaisuus"
Käyttövesivaraajan sisällä on kierukka minkä läpi menovesi menee suoraan paluuveteen ja jos kierukassa vesi ei jäähdy riittävästi niin seurauksena on menoveden lämpötilan nopea kohoaminen.
Yleensä vaihtoventtiilipumpuissa käyttöveden lämmitysjaksossa menoveden ja paluuveden lämpötilaeroa (dt) pyritään suurentamaan virtausta hidastamalla että kierukasta siirtyisi enemmän lämpöä käyttövesisäiliöön ja paluuvesi lauhduttimelle jäähtyisi enemmän.
Saatko selville paljonko antureiden B21 (menovesi) ja B71 (paluuvesi) lämpötila ja -ero on käyttöveden lämmitysjakson aikana.
Tuon liitekuvan mukaan kiertopumpun Q2 nopeutta muuttamalla muuttuu virtausnopeus kierukassa käyttöveden lämmitysjakson aikana.
Muut merkinnät tuossa liitekuvassa on siitä kun yriteltiin selvitellä miten MH:n lämmitysverkon kierto menee eri käyttötilanteissa
edit:Historiatietoa MH:sta http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5122.80
Seurasin äsken yhden käyttöveden lämmitysjakson, jonka aikana menoveden lämpötila ei jostain syystä noussut samalla tavalla nopeasti kuin monesti tekee. Käyttöveden lämpötilaa (anturilta) lähdettiin nostamaan vaatimattomasta 42 asteesta. Meno-/paluuveden erotus oli lämmitysjakson aikana tasaisesti noin 5,2 astetta. Pattereiden lämmitysjaksolla se on yleensä noin asteen verran vähemmän. Käyttövesi ei kuitenkaan tälläkään kertaa ehtinyt lämmetä anturilla asetusarvoonsa (48), vaan menoveden maksimilämpötila (58) tuli ensin vastaan. Käyttövesi ehti lämmetä jakson aikana ehkä vajaat pari astetta. Lienee kuitenkin niin, että lämmitysvaikutus anturille tulee viiveellä kunhan veden lämpötila varaajassa pääsee tasoittumaan.
Tuota liitteen kuvaa en ymmärrä. Sen mukaan käyttövesi lämmitettäisiin lämmitysverkon paluuvedellä, mikä ei kuulosta järkevältä, koska lämmitysverkon pyynti/tarve on lähes aina käyttöveden pyyntiä alempi, paras esimerkki tästä on varmaan kesäaika kun taloa ei tarvitse lämmittää. Toinen outo asia on että paluuvesi ei koskaan palaisi kierukasta takaisin lauhduttimelle. Maalaisjärjellä ajattelisi että kierukassa käytäisiin joko kokonaan ohi lämmitysverkon (se selittäisi menoveden nopean lämpenemisen) tai vähintään ennenkuin menovesi menee lämmitysverkkoon. Voisiko joku selventää tuota kuvaa?
Voiko kierukka muuten olla jotenkin tukossa, mikä on sen halkaisija MH:ssa? Jos jollakin on vinkkejä millä parametreilla voisi vaikuttaa kierron nopeuteen kierukassa, voisin kokeilla sitäkin. Ihan umpimähkään en viitsisi ruveta arpomaan koska mitään häiriötilojakaan en kaipaa.
-
Tuota liitteen kuvaa en ymmärrä. Sen mukaan käyttövesi lämmitettäisiin lämmitysverkon paluuvedellä...
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6672.0;attach=4985)
Tuo varaajasäiliön alaosassa oleva vihreällä piirretty kierukka
siirtää kuumavesivaraajan alaosasta lämpöä patteriverkkoon,
jotta patterit eivät jäähtyisi kuuman veden tekemisen aikana.
Yritetään pitää pattereissa lämpöä ja estää patterien napsumista.
-
Toinen outo asia on että paluuvesi ei koskaan palaisi kierukasta takaisin lauhduttimelle.
Käyttöveden lämmityksen aikana vaihtoventtiili Q3 on auki kierukan suuntaan jolloin käyttövesilämmityksen paluuvesi menee sitä reittiä lauhduttimelle kiertovesipumpun Q2 pumppaamana.
Kun käyttöveden lämmitys lakkaa niin vaihtoventtiili Q3 vaihtaa asentoa siten että se sulkee käyttövesikierukalta virtauksen ja avaa yhteyden lämmitysverkon paluuveteen (keltainen viiva) ja silloin lämmitysverkon paluuvesi menee lauhduttimelle.
Käyttövesi ei kuitenkaan tälläkään kertaa ehtinyt lämmetä anturilla asetusarvoonsa (48), vaan menoveden maksimilämpötila (58) tuli ensin vastaan. Käyttövesi ehti lämmetä jakson aikana ehkä vajaat pari astetta. Lienee kuitenkin niin, että lämmitysvaikutus anturille tulee viiveellä kunhan veden lämpötila varaajassa pääsee tasoittumaan.
Juuri näin ,käyttövesikierukasta ei siirry lämpöä käyttöveteen riittävän nopeasti joten kierukassa veden lämpötila nousee ja kun menolämpötila on 58C niin suojausasetus pysäyttää kompressorin.
-
Olen lähes varma että lämpötila karkaa aina kun yritetään tehdä käyttövettä, toisinaan taas menovesi on tasaisesti vähän lämmityspiirin pyyntiä lämpimämpää eikä karkaa minnekään.
Onko vaihtoventtiilin toiminta tarkistettu? Että kääntyy kunnolla.
-
Kiitos Matiakselle uudesta kuvasta, se auttoi ymmärtämään miten vesi pumpussa kulkee. Kiitokset myös muille selvityksistä.
Vaihtoventtiilin toimintaa ei ole vielä tarkistettu, tähän asti olen olettanut että kyseessä olisi säätöasia. Jos vaihtoventtiili ei kääntyisikään kunnolla tai ollenkaan, voisiko se aiheuttaa tuon menoveden lämpötilan nousun? Mikä mahtaa olla patteriverkon lämmönluovutuksen suhde varaajan lämmön vastaanottokykyyn? Menovesi ei kuitenkaan koskaan karkaa rajoittimelle kun pattereita lämmitetään.
Auttaisiko kokonaisuutta kiertovesipumpun Q2 nopeuden pienentäminen tai patteriverkon pieni kuristaminen? Lämmitysverkon paluuvesi taitaa virrata ainakin osittain aina myös varaajan läpi? Ainakaan kuvassa ei näy mitään mikä sen estäisi.
-
Vaihtoventtiilin / sen säätömoottorin takeltelu on varmaan yleisin vaihtoventtiilimaalämpöpumppujen yksittäinen ongelma (forumilta luettuna).
Alla olevassa kuvassa (meidän Oilon GT-20 :sen seurannasta) merkkasin nuolilla yhden käyttöveden lämmitysjakson, jossa pumppu tekee n. 57 asteista vettä, toinen nuoli osoittaa patteriverkon varaajan lämmitysjakson, jossa tehdään vain n. 42 asteista vettä. Jos sinulla kone haluaa tehdä käyttövettä mutta se meneekin usein lämmitysputkiin niin tottahan lämmityksestä palaava vesi nousee jossain kohtaa yli sallitun rajan ja sinulle tulee häly. Ei tarvitse miettiä lämmönluovutuksen suhteita :)
-
Meni vähän aikaa hahmottaa miten putket ja vesi pumpun sisällä kulkevat suhteessa noihin piirroksiin. Muutin nyt pumpun Q2 (alimpana pumpun sisällä kompressorin yläpuolella) asentoon 2, oli ollut asennossa 3. Pumppu Q20 eli patteriverkon kiertovesipumppu on edelleen asennossa 2. Maakierto on ollut koko ajan täysillä eli asennossa 10. Ilmeisesti näiden pumppujen nopeuksia muutetaan suoraan säätimestä eikä niille ole ohjelmallisia parametreja?
Patteriverkon säädöt eivät sinänsä auttaneet asiaa, menoveden maksimilämpötila saavutetaan edelleenkin n. 10 kertaa päivässä. Vaihtoventtiili on ilmeisesti se jonka päällä on harmaa muovilaatikko? Voiko sen toimintaa maallikko mitenkään tutkia?
-
Ainakin sellainen vaikutus tuolla Q2:n nopeuden tiputtamisella heti oli, että meno-/paluuveden lämpötilaero kasvoi noin yhdellä asteella patteriverkon lämmitysjaksolla. Nähtäväksi jää mikä on vaikutus käyttöveden lämmitykseen.
Eikö nuo Q2 ja Q20 ole samassa virtauspiirissä silloin kun lämmitetään taloa, joten eikö niiden kuuluisi olla jotakuinkin samalla nopeudella ylipäänsä? Vai ohjaako Q2 myös sitä miten paljon patteriverkon paluuvettä virtaa kuumennettavaksi lauhduttimelle sen sijaan että se menisi vain varaajan alaosan läpi takaisin patteriverkkoon? Käsittääkseni osa paluuvedestä menee aina vain varaajan alaosan läpi eikä lauhduttimelle ollenkaan. Ja kun kompressori ja Q2 eivät ole käynnissä, niin kaikki vesi kiertää varaajan alaosan läpi Q20:n voimalla?
-
Eikö nuo Q2 ja Q20 ole samassa virtauspiirissä silloin kun lämmitetään taloa, joten eikö niiden kuuluisi olla jotakuinkin samalla nopeudella ylipäänsä?
On silloin samassa virtauspiirissä kun kompressori käy talon lämmitysjaksoa.Kun kompressori pysähtyy niin Q2 pysähtyy myös.
Käyttöveden lämmityksen aikana nuo Q2 ja Q 20 on sitten eri virtauspiireissä kun Q2 kierrättää käyttövesivaraajan lämmiltysvettä ja Q20 talon lämmityksen paluuvettä varaajan alaosan kierukan kautta lämmitysverkon menoveteen.
Sellainen käsitys on että Q2 (sisäinen) pitäisi pyöriä hitaammin kuin Q20(ulkoinen) kiertopumppu
Vai ohjaako Q2 myös sitä miten paljon patteriverkon paluuvettä virtaa kuumennettavaksi lauhduttimelle sen sijaan että se menisi vain varaajan alaosan läpi takaisin patteriverkkoon?
Aivan satavarmaksi en tätä tiedä mutta näyttäisi siltä että vaihtoventtiili Q3 määrää ainakin kompressorin käyntijakson aikana että kaikki lämmitysverkon paluuvesi menee lauhduttimen kautta.
Vaihtoventtiili Q3 pakottaa kaiken virtauksen auki olevan kanavan kautta lauhduttimelle.
Sitten kun kompressori ja kiertopumppu Q2 pysähtyvät ja lämmitysverkon paluuvirtausta hoitaa vain Q20 kiertopumppu niin vaikuttaisi että kaikki virtaus menisi käyttövesivaraajan alaosan kierukan läpi menovesiputkeen,käyttövesivaraajan alaosa toimisi siis puskurivaraajana lämmitysverkolle
-
On silloin samassa virtauspiirissä kun kompressori käy talon lämmitysjaksoa.Kun kompressori pysähtyy niin Q2 pysähtyy myös.
Käyttöveden lämmityksen aikana nuo Q2 ja Q 20 on sitten eri virtauspiireissä kun Q2 kierrättää käyttövesivaraajan lämmiltysvettä ja Q20 talon lämmityksen paluuvettä varaajan alaosan kierukan kautta lämmitysverkon menoveteen.
Sellainen käsitys on että Q2 (sisäinen) pitäisi pyöriä hitaammin kuin Q20(ulkoinen) kiertopumppu
Aivan satavarmaksi en tätä tiedä mutta näyttäisi siltä että vaihtoventtiili Q3 määrää ainakin kompressorin käyntijakson aikana että kaikki lämmitysverkon paluuvesi menee lauhduttimen kautta.
Vaihtoventtiili Q3 pakottaa kaiken virtauksen auki olevan kanavan kautta lauhduttimelle.
Sitten kun kompressori ja kiertopumppu Q2 pysähtyvät ja lämmitysverkon paluuvirtausta hoitaa vain Q20 kiertopumppu niin vaikuttaisi että kaikki virtaus menisi käyttövesivaraajan alaosan kierukan läpi menovesiputkeen,käyttövesivaraajan alaosa toimisi siis puskurivaraajana lämmitysverkolle
Vaikka vaihtoventtiili olisikin auki lämmitysverkon suuntaan, mikään ei mielestäni estä paluuvettä virtaamasta myös silloin varaajan alaosan läpi, Q20:n jälkeen kun ei ainakaan tuossa kuvassa ole mitään venttiiliä joka estäisi veden menon varaajan läpi (kuvassa vihreä väri). Jos Q2 olisi täysillä ja Q20 minimissä, voisi Q2 kaiketi imeä suurimman osan paluuvedestä lauhduttimelle, mutta sekään tuskin on tarkoitus. Ainakaan itsellä tuo että Q2 on kovemmalla kuin Q20 ei näyttänyt toimivan optimaalisesti.
-
Vaikka vaihtoventtiili olisikin auki lämmitysverkon suuntaan, mikään ei mielestäni estä paluuvettä virtaamasta myös silloin varaajan alaosan läpi, Q20:n jälkeen kun ei ainakaan tuossa kuvassa ole mitään venttiiliä joka estäisi veden menon varaajan läpi (kuvassa vihreä väri). Jos Q2 olisi täysillä ja Q20 minimissä, voisi Q2 kaiketi imeä suurimman osan paluuvedestä lauhduttimelle, mutta sekään tuskin on tarkoitus. Ainakaan itsellä tuo että Q2 on kovemmalla kuin Q20 ei näyttänyt toimivan optimaalisesti.
Samansuuntainen ajatus itselläkin tuosta paluuveden virtauksesta.Ei se varmaankaan voi olla avoin yhteys kiertopumpulta Q20 kierukan läpi menoputkeen koska jos lauhdutinpumpun Q2 virtaus on suurempi kuin Q20 pumpun niin virtaus tosiaan oikaisee kierukan läpi takaisin lauhduttimelle eikä kierrä kunnolla lämmitysverkon kautta niinkuin voisi olettaa.
On kuitenkin aikaisemmilta vuosilta samantapainen(ohitusputki paluusta menoputkeen) putkikytkentä olemassa (hullunkierto) jossa sisäisen ja ulkoisen kiertopumpun virtauksia säätämällä siten että ulkoisen kiertopumpun virtaus on suurempi saadaan aikaiseksi tilanne josta osa paluuvedestä menee hullunkierto-ohitusputkea pitkin takaisin menoputkeen ja osa kiertää lauhduttimen kautta samaan menoputkeen.
Tällä konstilla pyrittiin alentamaan menoputken lämpötilavaihteluita kun osa paluuvedestä johdetaan menoputkeen niin sillä alennetaan menoveden lämpötilaa.
Yksi mahdollisuus estää väärään suuntaan virtaus on takaisku tms yksisuunta venttiili joka sallii MH:ssa virtauksen alemman kierukan läpi vain paluusta menoon mutta estää toiseen suuntaan virtauksen.
Tästä ei kuitenkaan ole kuin arvailuja,ehkä siellä on jokin toimilaiten tms jota ei näy periaatekuvassa.
Jos löydät takaiskuventtiilin tai jonkin muun tuosta alakierukan putkista niin kerro tännekin.
Näillä näkymin tosiaan ulkoisen Q20 kiertopumpun virtaus kannattaa pitää suuremmalla kuin sisäisen Q2 kiertopumpun.
Lisäksi tuohon alkuperäiseen ongelmaan saattaa auttaa jos sisäisen kiertopumpun virtaus on hitaammalla niin kierukassa virtaava vesi ehkä jäähtyy enemmän kun se menee varaajan läpi hitaammin.
-
Eipä tuo Q2:n tiputtaminen nopeudelle 2 vielä auttanut menoveden lämpötilan liialliseen nousuun, taidan huomenna laittaa sen kokeeksi vielä ykköselle. Eikös noiden pumppujen nopeudet muutu suoraan säätökytkintä kääntämällä, ei tarvitse käyttää koko pumppua virrattomana tms?
-
Eipä tuo Q2:n tiputtaminen nopeudelle 2 vielä auttanut menoveden lämpötilan liialliseen nousuun, taidan huomenna laittaa sen kokeeksi vielä ykköselle. Eikös noiden pumppujen nopeudet muutu suoraan säätökytkintä kääntämällä, ei tarvitse käyttää koko pumppua virrattomana tms?
Nopeutta tulisi muuttaa vain kun pumppu ei käy. Ei kai se rikki mene lennostakaan, mutta harmittaa jos kumminkin hajoo. Pumpun ei tarvitse olla virrraton, katso vain ettei pumppu pyöri kun säädät.
-
Nopeutta tulisi muuttaa vain kun pumppu ei käy. Ei kai se rikki mene lennostakaan, mutta harmittaa jos kumminkin hajoo. Pumpun ei tarvitse olla virrraton, katso vain ettei pumppu pyöri kun säädät.
Joo, tein muutoksen kun pumppu ei ollut käynnissä ja tuntuihan se vaikuttavan, ei vaan valitettavasti siihen asiaan mihin halusin. Patteriverkon lämmitysjaksot ovat tuon muutoksen ansiosta pidentyneet havaittavasti ja meno-/paluuveden erotus on tällä hetkellä 5,4 astetta kun se aiemmin oli 4,2 astetta. Osaako joku muuten sanoa millä kriteerillä lämmitysverkon käyntijakso lopetetaan? Q2:n hidastaminen selvästikin laskee lauhdutuksen tehoa. On varmaan joku tapauskohtainen raja jota alemmas sitä ei voi laskea, muuten menovesi ja talo ei lämpene tarpeeksi.
Myös siitä vaihtoventtiilistä kaipaisin edelleen vinkkejä. Miten sitä voi tutkia? Jos oletetaan että se kääntyisi käyttöveden lämmityksessä vain esim. puoleen väliin, niin sekään ei mielestäni selitä menoveden lämpötilan nousua. Tuolloinhan puolet menovedestä kulkisi kierukan ja puolet lämmitysverkon kautta. Pattereiden lämmitysvaiheessa venttiili on selvästikin kokonaan patteriverkkoon auki eikä mitään ongelmia ole. Käyttövesi ei lämpene yhtään silloin kun lämmitetään pattereita, ja niinhän sen pitää tietysti ollakin.
-
Joopajoo, Q2:n tiputtaminen nopeudelle 1 aiheuttaa sen, että menovesi karkaa maksimiinsa ennätysnopeasti ainakin käyttöveden lämmityksessä, virtaus lauhduttimella on siis auttamatta liian pieni. Nyt Q2 on taas nopeudella 2 (67W) kuten myös Q20. Molemmat pumput ovat samantehoisia. Alkaa taas kokeiltavien asioiden lista olla tyhjä. Löytyisikö ohjauslogiikasta vielä jotain rivejä jotka voisivat vaikuttaa asiaan?
Jotenkin vaikuttaa siltä että lauhduttimella on tehoa sen verran että sen siirtäminen menoveden kautta varaajaan on ongelma. Patteriverkossa tuo teho saadaan kyllä kulumaan. Ei puhettakaan että sähkövastusta edes tarvitsisi mihinkään.
-
Mikäs tämä on? Käyttövesivaraaja 5022: B3:lla (Lataustapa)? Olisi myös vaihtoehto B3:lla ja B31:llä... Onko varaajankin sisällä oma vastus, B31?
-
B3 tarkoittaa varaajan anturia, eli eli sen tiedon mukaan suoritetaan lataus.
-
Mikäs tämä on? Käyttövesivaraaja 5022: B3:lla (Lataustapa)? Olisi myös vaihtoehto B3:lla ja B31:llä... Onko varaajankin sisällä oma vastus, B31?
Ulkoista varaajaa käytettäessä varaajan voi halutessaan varustaa kahdella anturilla, joista B31 on alempi tuon kuvan mukaan.
-
Myös siitä vaihtoventtiilistä kaipaisin edelleen vinkkejä. Miten sitä voi tutkia? Jos oletetaan että se kääntyisi käyttöveden lämmityksessä vain esim. puoleen väliin, niin sekään ei mielestäni selitä menoveden lämpötilan nousua.
Ehdotinkin jo aiemmin, että värkkäät jonkin logittavan lämpötilojen seurannan itsellesi, sellaisella ongelma olisi jo ratkennut. Työläämpi tapa tutkia asiaa ilman teknisiä laitteita voisi olla seuraava:
- odotat että vaimo menee suihkuun pesemään hiuksiaan, tai joku teini menee suihkuun
- menet maalämpöpumpun viereen odottamaan, että se alkaa tekemään lämmintä vettä
- etsit noin metrin päästä maalämpöpumpusta patteriverkoston MENOputken ja pidät siinä kättäsi eristämättömän kohdan päällä (mieluummin metatalliputkessa kuin muoviputkessa, en tiedä mistä verkostonne on tehty, itseltä löytyy kaikkea...). Jos tuo putken kohta alkaa lämpiämään kun lämmintä käyttövettä tehdään, niin silloin voisi päätellä että vaihtoventtiili ei toimi oikein. Tuo metrin etäisyys tulee muuten siitä, että vaikka kaikki toimisi oikein, niin kyllähän ihan vaihtoventtiilin vieressä kaikki putket ovat aika kuumia johtumisen takia.
Jos joudut joskus vaihdattamaan vaihtoventtiilin moottorin, niin tämä meillä oleva LK Armaturin harmaa laite (EMV110-M 89i0 tms. lukee kyljessä) on siitä kiitollinen, että tuosta punaisesta pyörylästä näkee sen suunnan (A tai B), mihin se lykkää vettä kulloinkin. Eli virheen huomaa helposti.
-
Rastilla merkityt olen nyt asetuksista tarkistanut, osa on muutettu, osa oli jo valmiiksi noin. Aiemmin olen jo laskenut lämmityskäyrän arvoksi 0,80.
Kiinnostaisi tietää onko lämmitysverkon toiminnalla mitään vaikutusta käyttöveden lämmitykseen edes epäsuorasti? Toisin sanoen liittyykö tämä ilmiö pelkästään käyttövesivaraajaan ja sen tai lämpöpumpun asetuksiin? Mikä on perussyy sille, että menoveden lämpötila karkaa maksimiin kun yritetään lämmittää käyttövettä?
Yksi parametri jota ei ole vielä mainittu on 1660: Käyttövesi, kiertovesipumpun vapautus. Mitä se tarkoittaa? Minulla on siinä asennuksen jäljiltä "Aikaohjelma 5". Mitä siinä kohtaa tarkoittaa "Käyttöveden vapautus"?
Tähän liittyen.
Siirrä irroittamasi lisävaraajan anturi varaajaan käyttövesianturin tuntumaan. Näet onko anturissa mittausheittoa. Esim.Geocubessa on kaksi anturia n.5cm välein.
Konfiguraatio 5930: Käyttövesianturi B31 [BX1] (liitin t)
Konfiguraatio 6200: Kyllä [Tallenna anturit]
Q2 nopeudelle 2-3 ja Q20 nopeudelle 1-2. Käyttöveden latauskierukka on 15m pitkä ja alempi kierukka on 5m pitkä. Silloin kuin patteriverkostoa ei ladata, riittää pienempi kierto verkostossa. Perusongelma on tehokkaampi lataus käyttövedelle, mitä kierukan purkukyky. Laita niin alas nimellinen pyynti, että saa yhdellä latauksella tehtyä käyttöveden ilman poiskytkentälämpötilaa.
Myös käyttöveden latauksen aikana toimiva LKV-kiertopumppu lievittää tätä ongelmaa, koska varaajalle saadaan lisää kuormaa.
Käyttövesivaraaja 5024:4 (tämän arvon pienentäminen myös auttaa)
n.10min keskimääräisen käyntijakson saat myös pidemmäksi optimoimalla patteriverkoston. Kaikki termostaatit irti ja huolto/voitelu venttiilin tapille. Mahdolliset virtaussäädöt isommaksi. Paluupuolen sulkuventtiilin tarkastus, että ei ole sieltä säädetty virtauksia pienemmäksi. Näillä tomenpiteillä todennäköisesti saa lämmityskäyrää alemmaksi ja sitä kautta hyötysuhdetta paremmaksi.
Kaukosäätimen voi laittaa huoneanturiksi korvaamaan patteritermostaatit. Lämmityspiiri p 1360:--- ja Lämmityspiiri p 1350:20%
-
Hieman yhteenvetoa tilanteesta:
Mitään ulkoista lisävaraajaa ei ole käytössä, ei myöskään asetusten mukaan anturia B31 (jos sellainen varaajassa ylipäänsä on). En ole myöskään etsinyt tai siirtänyt vielä mitään anturia.
Pumppujen nopeuden muuttamisella ei ratkaisua ole vielä löytynyt, kokeiltu on seuraavat yhdistelmät (Q2:Q20): 1:2, 2:2, 3:2, 2:3 ja 3:3. Vielä on kokeilussa 2:1, sillä on käyttöveden latausyritys vielä tekemättä.
Vaihtoventtiilistä: tilassa jossa poiskytkentälämpötilan maksimirajoitus on tullut vastaan, kääntäjän symboli osoittaa kohti A:ta (A<->AB). Patteriverkkoa lämmitettäessä (menovesi pysyy kurissa), symboli osoittaa kohti B:tä (B<->AB). Onko tämä oikein? Vaihtoventtiili on juuri tuota LK Armaturin mainittua mallia.
Kaikki mahdolliset patteritermostaatit ovat irti, vain ne ovat paikallaan joita on "pakko" käyttää (autotalli ja varastot). Patterien venttiilien esisäädöt ovat mahdollisimman isolla, kuitenkin niin, etteivät patterit kohise.
-
Vaihtoventtiilisi toimii samoin kuin meillä, ja ilmeisesti oikein.
Perusongelma on tehokkaampi lataus käyttövedelle, mitä kierukan purkukyky. Laita niin alas nimellinen pyynti, että saa yhdellä latauksella tehtyä käyttöveden ilman poiskytkentälämpötilaa.
Tästä minuakin varoitettiin kun olin hankkimassa liian pientä ulkoista lämminvesivaraajaa. Mikä sinulla on tällä hetkellä lämpimän veden pyynti? Aina kun tulee poiskytkentäilmoitus niin pudota pyyntiä 2 astetta. Jos ei 40:ssä lopu herjat niin vika on jossain muualla. Tuo 40 astetta on tietenkin älyttömän alhainen, mutta todellinen lämpö voi poiketa siitä paljonkin.
-
Vaihtoventtiilisi toimii samoin kuin meillä, ja ilmeisesti oikein.
Tästä minuakin varoitettiin kun olin hankkimassa liian pientä ulkoista lämminvesivaraajaa. Mikä sinulla on tällä hetkellä lämpimän veden pyynti? Aina kun tulee poiskytkentäilmoitus niin pudota pyyntiä 2 astetta. Jos ei 40:ssä lopu herjat niin vika on jossain muualla. Tuo 40 astetta on tietenkin älyttömän alhainen, mutta todellinen lämpö voi poiketa siitä paljonkin.
Käyttöveden pyynti on tällä hetkellä 48 astetta. Aiemmin se oli pitkään 52 astetta ja sieltä on nyt tultu ongelman selvityksen aikana alaspäin. Tiputan sitä edelleen jos tämä nykyinen pumppujen nopeusasetus ei ratkaise ongelmaa. Ainakin patteriverkon osalta nykyiset nopeudet (Q2=2, Q20=1) tuntuvat toimivan hyvin. Vielä on toki liian aikaista sanoa riittääkö virtaus talon lämmitykseen pitkässä juoksussa. Meno-/paluuveden erotus patteriverkon käyntijaksolla on nyt tasaisesti n. 5,6 astetta. Käyntijaksot ovat selvästi pidentyneet (ja toivottavasti myös harventuneet), eli siinä mielessä on menty oikeaan suuntaan. Sähkönkulutuslukemia ei viime päiviltä valitettavasti ole saatavilla kun Carunan seurantapalvelu on pahasti jäljessä tällä hetkellä.
-
Meno-/paluuveden erotus patteriverkon käyntijaksolla on nyt tasaisesti n. 5,6 astetta.
Vaikuttaa hyvältä arvolta! Toki voisi olla vieläkin hiukan isompi, mutta kovemmat pakkaset, jos niitä vielä joskus tulee, auttanevat asiaa oikeaan suuntaan.
Sähkönkulutuslukemia ei viime päiviltä valitettavasti ole saatavilla kun Carunan seurantapalvelu on pahasti jäljessä tällä hetkellä.
Jep, Carunan nettisivuilla kerrotaan ongelmista. Meilläkin C. siirrossa, mutta kun energia tulee Lahti Energialta niin heillä on seuranta ajantasalla, mielenkiintoista.
-
Ei valitettavasti vieläkään toivottua kerralla onnistumista käyttöveden lämmityksessä.
Käyntijakson lähtötilanne:
Käyttöveden lämpötila anturilla: 44,0 astetta
Käyttöveden asetusarvo: 48,0 astetta
Kompressorin ajoaika: n. 5 min (jolloin menoveden maksimilämpötila saavutetaan)
Meno-/paluuveden erotus: n. 6 astetta
Vaihtoventtiili: ohjainsymboli asennossa A
Käyntijakson lopputilanne:
Käyttöveden lämpötila: 44,5 astetta (käyntijakson jälkeen nousua vielä 46,0 asteeseen)
Johtopäätös: Pudotan käyttöveden asetusarvoa 46 asteeseen...
-
Mistä muuten olet hankkinut tämän pumpun? Joltain asennusfirmalta vai jostain tukusta? Tällaisissa tilanteissa olisi kiva kun olisi myyjä jota voisi kiusata asioilla ...
-
Mistä muuten olet hankkinut tämän pumpun? Joltain asennusfirmalta vai jostain tukusta? Tällaisissa tilanteissa olisi kiva kun olisi myyjä jota voisi kiusata asioilla ...
Jälleenmyyjältä joka on tosin lopettanut jo toimintansa. Jälleenmyyjäketju on tosin edelleen olemassa ja toki valmistajakin. Molemmilta olen kysellyt jo apuja, mutta mitään konkreettista uutta ei sitä kautta ole ilmennyt.
-
Onko käyttövesi omasta kaivosta?
-
Onko käyttövesi omasta kaivosta?
On kyllä, eli n. 6-asteista tulee porakaivosta.
-
Katso tuleeko kv-varaajan tyhjennyksestä sakkaa. Joskus ollut varaaja melkein täynnä hiekkaa.
-
Katso tuleeko kv-varaajan tyhjennyksestä sakkaa. Joskus ollut varaaja melkein täynnä hiekkaa.
Pitääpä tarkistaa. Toinen teoria on sakkaa kierukassa joka on peräisin patteriverkosta. Se on sitten vähän hankalampi tutkittava.
-
Onko mahdollista että käyttövesivaraajan yläosassa olisi paljon ilmaa?
-
Katso tuleeko kv-varaajan tyhjennyksestä sakkaa. Joskus ollut varaaja melkein täynnä hiekkaa.
No niin, tässäpä ensimmäinen hyvä osuma. Varaajan alla olevasta hanasta tuli reilusti ruskeaa vettä, välillä jopa niin että virtaus meinasi tukkeutua. Laskin vettä letkulla vessanpönttöön niin kauan että alkoi tulla kirkasta ja kylmää. Kaivoveden tulo varaajaan oli siis koko ajan auki. Mahtaakohan tuo tuloputki mennä suoraan varaajan sisällä pohjalle asti ja otto on vastaavasti ylhäältä? Käyttöveden anturi ei nimittäin juurikaan reagoinut tähän operaatioon. MLP oli pois päältä vedenvaihdon aikana ja nyt se lataa varaajaa vaihtoventtiilin asennossa A. Menoveden lämpötila ei ole ainakaan vielä karannut mihinkään, Q2 on nyt nopeudella 3 ja Q20 nopeudella 1. Meno-/paluuveden erotus on reilut 5 astetta.
-
Tuo viimeisin oli hyvä huomio. Yhdessä tapauksessa suihkuvesi tuli varaajalle järvestä. Oli varaajan kierukan ympärillä runsaasti humusta kertynyt ja ilmiö oli aikalailla sama mikä teidän pumpussa.
Kylmävesi menee varaajan alaosaan ja kuuma tulee yläosasta. Eli pitäisi saada kuuman veden tulosta menemään vettä varaajan sisään. On siinä varaajassa myös anodi, minkä saa käytettyä irti. Sitä kautta voi laskea vettä sinne. Vaatii vaan tilaa yläpuolelle, koska on n.metrin mittainen.
-
Tuo viimeisin oli hyvä huomio. Yhdessä tapauksessa suihkuvesi tuli varasijalle järvestä. Oli varaajan kierukan ympärillä runsaasti humusta kertynyt ja ilmiö oli aikalailla sama mikä teidän pumpussa.
Kylmävesi menee varaajan alaosaan ja kuuma tulee yläosasta. Eli pitäisi saada kuuman veden tulosta menemään vettä varaajan sisään. On siinä varaajassa myös anodi, minkä saa käytettyä irti. Sitä kautta voi laskea vettä sinne. Vaatii vaan tilaa yläpuolelle, koska on n.metrin mittainen.
Meillä tuli aiemmin jonkin verran humusta kaivoveteen pitkillä sadekausilla. Nyttemmin tilanne on parantunut kaivolle tehtyjen parannusten ansiosta. Tämä humus on varmaankin kerääntynyt kolmen vuoden aikana varaajan pohjalle ja kierukan kylkeen. Täytyy tehdä vielä lähiaikoina uusi tarkastus josko humusta olisi tippunut lisää pohjalle jotta kaiken saisi varmasti pois.
Varaajassa ei käsittääkseni ole ilmaa, en tosin tiedä millä sen voisi ilmatakaan. Päällä on vain varoventtiileitä ja se liitäntä jolla voi täyttää lämmitysverkkoa. Ilmataanko varaaja laskemalla vettä lämmitysverkkoon (ja sitten ilmataan tarvittaessa vielä patterit)?
-
Onko Charliella mitään suodatinta porakaivosta tulevassa vedessä?
-
Varaajassa ei käsittääkseni ole ilmaa, en tosin tiedä millä sen voisi ilmatakaan. Päällä on vain varoventtiileitä ja se liitäntä jolla voi täyttää lämmitysverkkoa. Ilmataanko varaaja laskemalla vettä lämmitysverkkoon (ja sitten ilmataan tarvittaessa vielä patterit)?
Ei mahdollista ilmaa kannata patteriverkkoon ihan heti päästää. Saatko tänne valokuvaa tuosta varaajan yläosasta ja varoventtiileistä?
-
Onko Charliella mitään suodatinta porakaivosta tulevassa vedessä?
Ei ole tiedossa että olisi mitään suodatinta, ainakaan näkyvissä. Pitänee lisätä suodatin kylmän veden tuloputkeen MLP:lle jos humusta tulee vielä jatkossakin ongelmaksi asti. Kylmävesiverkossa ei ole ollut tähän asti ongelmia edes hanojen sihdeissä.
-
Ei mahdollista ilmaa kannata patteriverkkoon ihan heti päästää. Saatko tänne valokuvaa tuosta varaajan yläosasta ja varoventtiileistä?
Voin yrittää ottaa kuvan, mutta kyseessä on ihan standardi MH9-varaaja. Patteriverkkoakaan ei ole tarvinnut ilmata pitkään aikaan. Varaajan varoventtiilistä on joskus tullut vettä hukkaputken kautta lattialle, joten uskoisin varaajan olevan täynnä.
Loppuviikon aikana varmaan näkee auttoiko tuo varaajan puhdistuminen alkuperäiseen menoveden nousuongelmaan, mutta ainakin alustavasti näyttää siltä että auttoi.
Huomasin myös, että Q2:n nopeus vaikuttaa suoraan siihen mikä on meno-/paluuveden lämpötilaero patteriverkkoa lämmitettäessä. Nopeudella 3 se on n. 4,2 astetta ja nopeudella 2 n. 5,5 astetta. Q20 on nopeudella 1, enkä ajatellut sitä siitä nostaa enää.
-
Sen verran päivitystä omaan tilanteeseen, että poiskytkennän maksimilämpötilan (58 astetta) saavuttamisesta en täysin päässyt eroon, mutta käyttöveden asetusarvoa (45 astetta) ja kytkentäeroa (3 astetta) pienentämällä pääsin tilanteeseen jossa maksimilämpötila saavutetaan vain kerran käyttövettä tehdessä. Toisin sanoen käyttöveden lämpötila anturilla ehtii nousta asetusarvoonsa sillä aikaa kun pumppu on minimipituisella tauollaan. Kompressorin kannalta lienee aivan sama lopetetaanko käyttöveden tekeminen maksimilämpötilan saavuttamiseen vai siihen että käyttövesi saavuttaa asetusarvonsa kesken käyntijakson. En ole itse asiassa koskaan nähnyt jälkimmäisen tapahtuvan, mutta kaiketi kompressori pysähtyy heti kun asetusarvo on saavutettu? Vai ajaako se minimiajoajan myös käyttövettä tehdessä vaikka asetusarvo olisi jo saavutettu?
Laitan tähän vielä vähän statistiikkaa siltä varalta että muistan esim. vuoden päästä tarkistaa lukemat uudelleen.
Kompressorin ajotunnit: 7514
Kompressorin käynnistyslaskuri: 43199
Sähkölämmittimen ajotunnit: 22
Sähkölämmittimen käynnistyslaskuri: 60
Sähkö-menoveden estoaika on nostettu 60 -> 120 jotta sähkövastus ei vahingossakaan puuttuisi peliin turhan aikaisin. Sille ei ole ollut aiemminkaan juurikaan tarvetta. Lauhdepumpun Q2 nopeus on 2 ja kiertovesipumpun Q20 nopeus on 1. Ainakin näillä nollakeleillä nuo nopeudet riittävät myös talon lämmittämiseen lämpökäyrällä 0,80.
-
Tuossa äkkiä vielä laskeskelin, että kompressorin keskimääräisen käyntijakson pituus on nyt helmikuussa välillä 2.2.-25.2. noussut n. 22 minuuttiin. Aiempi pitkän ajan keskiarvo on vain se n. 10 minuuttia, mutta arvelisin että lämmityskauden ulkopuolella käynti on aina pätkäkäyntiä eikä tulos ole sikäli vertailukelpoinen. Sähkönkulutus suhteessa ulkolämpötilaan on pysynyt jotakuinkin samassa kuin aiemmin.
-
Tuossa äkkiä vielä laskeskelin, että kompressorin keskimääräisen käyntijakson pituus on nyt helmikuussa välillä 2.2.-25.2. noussut n. 22 minuuttiin. Aiempi pitkän ajan keskiarvo on vain se n. 10 minuuttia, mutta arvelisin että lämmityskauden ulkopuolella käynti on aina pätkäkäyntiä eikä tulos ole sikäli vertailukelpoinen. Sähkönkulutus suhteessa ulkolämpötilaan on pysynyt jotakuinkin samassa kuin aiemmin.
Katso näkyykö kuluttajan diagnoosista 8840:Käyttöv.pumpun ajotunnit ja 8841:Käyttöv.pumpun käynn.laskuri paljonko on käyttöveden latauksen osuus käynnistyksistä/käyttötunneista.
8820-8853
Näillä riveillä näytetään käyttöveden asetus- ja oloarvot, käyttövesipumpun senhetkinen kierrosluku %:ina, käyttöveden kierto- ja latauslämpötila sekä käyttötunti- ja käynnistys-laskurit ja esisäätimen ja läpivirtauslämmittimen lämpötilat ja asetusarvot.
Ainakin se haitta on, kuin poiskytkennästä sammuttaa, että ei voi suoraa jatkaa lämmityspuolelle.
-
No niin, tässäpä ensimmäinen hyvä osuma. Varaajan alla olevasta hanasta tuli reilusti ruskeaa vettä, välillä jopa niin että virtaus meinasi tukkeutua. Laskin vettä letkulla vessanpönttöön niin kauan että alkoi tulla kirkasta ja kylmää. Kaivoveden tulo varaajaan oli siis koko ajan auki. Mahtaakohan tuo tuloputki mennä suoraan varaajan sisällä pohjalle asti ja otto on vastaavasti ylhäältä? Käyttöveden anturi ei nimittäin juurikaan reagoinut tähän operaatioon. MLP oli pois päältä vedenvaihdon aikana ja nyt se lataa varaajaa vaihtoventtiilin asennossa A. Menoveden lämpötila ei ole ainakaan vielä karannut mihinkään, Q2 on nyt nopeudella 3 ja Q20 nopeudella 1. Meno-/paluuveden erotus on reilut 5 astetta.
Oliko Anodi missä kunnossa ?
olisi hyvä tarkistaa/vaihtaa. Yleensä varaaja valmistajat vaativat/suosittelevat anodin tarkistamista kerran vuodessa.
-
Katso näkyykö kuluttajan diagnoosista 8840:Käyttöv.pumpun ajotunnit ja 8841:Käyttöv.pumpun käynn.laskuri paljonko on käyttöveden latauksen osuus käynnistyksistä/käyttötunneista.
8820-8853
Näillä riveillä näytetään käyttöveden asetus- ja oloarvot, käyttövesipumpun senhetkinen kierrosluku %:ina, käyttöveden kierto- ja latauslämpötila sekä käyttötunti- ja käynnistys-laskurit ja esisäätimen ja läpivirtauslämmittimen lämpötilat ja asetusarvot.
Ainakin se haitta on, kuin poiskytkennästä sammuttaa, että ei voi suoraa jatkaa lämmityspuolelle.
8840 = 4895 h
8841 = 10946 krt
Parin seuraavan parametrin (8842, 8843) mukaan sähkölämmitin ei ole vielä koskaan ollut mukana käyttöveden teossa.
4895/7514=65%
10946/43199=25%
Prosenttiluvut vaikuttavat oudoilta, 65% käyntiajasta olisi tehty käyttövettä, mutta se aiheuttaisi vain 25% käynnistyksistä? Luulisin että asia olisi jotakuinkin toisinpäin.
-
Oliko Anodi missä kunnossa ?
olisi hyvä tarkistaa/vaihtaa. Yleensä varaaja valmistajat vaativat/suosittelevat anodin tarkistamista kerran vuodessa.
Onko tässä MH9-pumpussa sellaista? Jos on, niin mistä sen löytää? Käyttöohjeissa asiasta ei mainita sanallakaan...
-
On siellä anodi. Sijaitsee varaajan päällä sekoitusventtiilin oikealla puolella. Ei mahdu tulemaan ulos peltejä purkamatta. Varaaja on rst pönttö joten en tiedä onko anodi tarpeellinen.
-
On siellä anodi. Sijaitsee varaajan päällä sekoitusventtiilin oikealla puolella. Ei mahdu tulemaan ulos peltejä purkamatta. Varaaja on rst pönttö joten en tiedä onko anodi tarpeellinen.
Ok, no sitten jää kyllä tarkistamatta koska ei ole edes tilaa tehdä tuota operaatiota, pannuhuone on sen verran matala.
-
On siellä anodi. Sijaitsee varaajan päällä sekoitusventtiilin oikealla puolella. Ei mahdu tulemaan ulos peltejä purkamatta. Varaaja on rst pönttö joten en tiedä onko anodi tarpeellinen.
Epäilen tuota rst:tä, eiköhän se ole jotain muuta materiaalia. Ainahan voit magneetilla tarkistaa.
-
Magneetti ei vielä ole mikään rst mittari. On aika laajalti magneettisia rst teräksiä käytössä monilla aloilla. Pinnoituspelteinä on kyllä paljon ei magneettista tavaraa, mutta siitä ei pidä vetää suoraan johtopäätöstä rst:n yleisestä magneettisuus puutoksesta.
-
Palaan taas tähän omaan ihmettelyyni viime kevättalvelta:
Käyttöveden lämmitysongelma on edelleen ratkaisematta, jonkinlaisena kompromissina käyttöveden pyynti on 49 astetta (kytkentäero 3 astetta) ja pumpulla käytössään kaksi yritystä lämmittää käyttövettä. Se lämpenee noilla kahdella jaksolla, molemmat päättyvät menoveden maksimilämpötilan saavuttamiseen. Kompressorin minimitauon pituudeksi olen asettanut 12 minuuttia aiemman 7 tai 8 minuutin sijaan. Olen silloin tällöin laskenut vettä varaajan pohjalta todetakseni että se on jonkin verran värjäytynyttä, mutta ei kuitenkaan mitenkään sakkaista. Varaajan pinnasta tulee ulos puhdasta vettä.
Patteriverkon lämmityskäyrä on näin pakkasten tultua nostettu arvoon 0,84. Edelleen meno- ja paluuveden lämpötilaero on vain n. 4,2 astetta. Sama juttu käyttöveden lämmityksessä, ero on jostain syystä hyvin samaa luokkaa, toki molempien lämpötilojen itseisarvo nousee kohti maksimia. Lauhdepumppu on alkuperäisellä nopeudella 3 ja kiertovesipumppu nopeudella 2. Erotukseen en ole koskaan saanut muutosta millään muulla tavalla kuin lauhdepumpun nopeutta muuttamalla.
Kysymyksiä joihin kaipaisin vielä vastauksia:
1) Mikä tulisi meno- ja paluuveden erotuksen olla kun lämmitetään käyttövettä "normaalisti" toimivassa MH-pumpussa? Kuuluisiko menoveden lämpötilan nousun ylipäänsä pysähtyä ennen 58 asteen saavuttamista? Optimitapauksessa se varmaan pysähtyisi jonnekin 57 asteen tienoille ja pumppu kävisi niin pitkään kunnes käyttöveden (maltillinen) pyyntilämpötila anturilla olisi saavutettu?
2) Miten MH:n käyttövesivaraajan voisi tyhjentää kokonaan? Varaajan alla olevasta poistohanasta ei tule mitään jos tuloventtiili ei ole auki eli varaajassa ei ole kylmävesiverkon painetta. Miten voisin muuten varmistaa että varaajassa ei ole ylimääräistä ainesta? Jos sitä ei tule poistohanan kautta, niin voiko olla varma ettei sitä ole muuallakaan kuin varaajan pohjalla? Osaako joku kertoa miten käyttöveden lämmityskierukka kulkee varaajassa ja millainen se on halkaisijaltaan yms.
3) Mitä arvoa pidätte sähkö-menoveden estoaikana (2881) minuutteina? Oletusarvo taitaa olla 60 minuuttia joka vaikuttaa aika hyvältä, koska olin pidentänyt sitä 120 minuuttiin eikä menovesi halunnut lämmetä kovin nopeasti pattereita lämmitettäessä. Lienee järkevää sallia sähkövastuksen kohtuullinen käyttö jotta kompressorin ylipitkät ajot vähenevät?
-
Kysymyksiä joihin kaipaisin vielä vastauksia:
1) Mikä tulisi meno- ja paluuveden erotuksen olla kun lämmitetään käyttövettä "normaalisti" toimivassa MH-pumpussa? Kuuluisiko menoveden lämpötilan nousun ylipäänsä pysähtyä ennen 58 asteen saavuttamista? Optimitapauksessa se varmaan pysähtyisi jonnekin 57 asteen tienoille ja pumppu kävisi niin pitkään kunnes käyttöveden (maltillinen) pyyntilämpötila anturilla olisi saavutettu?
2) Miten MH:n käyttövesivaraajan voisi tyhjentää kokonaan? Varaajan alla olevasta poistohanasta ei tule mitään jos tuloventtiili ei ole auki eli varaajassa ei ole kylmävesiverkon painetta. Miten voisin muuten varmistaa että varaajassa ei ole ylimääräistä ainesta? Jos sitä ei tule poistohanan kautta, niin voiko olla varma ettei sitä ole muuallakaan kuin varaajan pohjalla? Osaako joku kertoa miten käyttöveden lämmityskierukka kulkee varaajassa ja millainen se on halkaisijaltaan yms.
3) Mitä arvoa pidätte sähkö-menoveden estoaikana (2881) minuutteina? Oletusarvo taitaa olla 60 minuuttia joka vaikuttaa aika hyvältä, koska olin pidentänyt sitä 120 minuuttiin eikä menovesi halunnut lämmetä kovin nopeasti pattereita lämmitettäessä. Lienee järkevää sallia sähkövastuksen kohtuullinen käyttö jotta kompressorin ylipitkät ajot vähenevät?
Järkevämpi laittaa yksi latausyritys lämpöpumpulle käyttöveden lataukseen. Minimi lepoajan pidentäminen vähentää aikaa lämmittää taloa. Käyttöveden tekoon on annettu esim.30min aikaa ja tästä ajasta laite on minimi lepoajan tekemättä mitään, kun on kaksi yritystä ja ensimmäisellä yrityksellä ei tule valmista. Huonoimmillaan ollaan tilanteessa, missä laite tekee 12h vuorokaudesta käyttövettä ja 12h vuorokaudesta lämmittää taloa.
1. Lauhdepumpussa on kolme nopeutta. Nopeutta muuttamalla pienemmäksi lämpötilaero lauhduttimen yli kasvaa kompressorin ollessa päällä. Lämmitysasennossa on lauhdepumppu ja lämmitysverkon pumppu yhtäaikaa päällä kompressorin käydessä. Käyttöveden teossa lauhdepumppu lataa käyttövettä ja lämmitysverkon pumppu kierrättää varaajan alakierukan läpi patteriverkostossa. Mh:ssa on ns. vaihtoventtiilin ohitus, minkä ajatus on ettei puskurivaraajaa tarvita patterilämmityksessä.
Tehokkain käyttöveden lataus on silloin, kun saavuttaa pyyntilämpötilan yhdellä latauksella ilman poiskytkentälämpötilaan pysähtymistä. nimellinen asetusarvo niin alas, että saavuttaa sen menoveden ollessa 57C.
2.Veden syöttö kiinni ja esim.varoventtiilin kautta ilmaa päästää ylhäältä samalla, kun alhaalta on sulku auki. Varaajassa on n.15m pitkä latauskierukka ja n.5m pitkä kierukka vaihtoventtiilin ohitusta varten.
3.Sähkö-menoveden estoajan lisäksi on vapautuksen integraali asteminuutteina. Lisäksi voi erikseen määrittää onko lämmitykselle, lämmitykselle ja käyttövedelle ja korvaava.
-
Järkevämpi laittaa yksi latausyritys lämpöpumpulle käyttöveden lataukseen. Minimi lepoajan pidentäminen vähentää aikaa lämmittää taloa. Käyttöveden tekoon on annettu esim.30min aikaa ja tästä ajasta laite on minimi lepoajan tekemättä mitään, kun on kaksi yritystä ja ensimmäisellä yrityksellä ei tule valmista. Huonoimmillaan ollaan tilanteessa, missä laite tekee 12h vuorokaudesta käyttövettä ja 12h vuorokaudesta lämmittää taloa.
1. Lauhdepumpussa on kolme nopeutta. Nopeutta muuttamalla pienemmäksi lämpötilaero lauhduttimen yli kasvaa kompressorin ollessa päällä. Lämmitysasennossa on lauhdepumppu ja lämmitysverkon pumppu yhtäaikaa päällä kompressorin käydessä. Käyttöveden teossa lauhdepumppu lataa käyttövettä ja lämmitysverkon pumppu kierrättää varaajan alakierukan läpi patteriverkostossa. Mh:ssa on ns. vaihtoventtiilin ohitus, minkä ajatus on ettei puskurivaraajaa tarvita patterilämmityksessä.
Tehokkain käyttöveden lataus on silloin, kun saavuttaa pyyntilämpötilan yhdellä latauksella ilman poiskytkentälämpötilaan pysähtymistä. nimellinen asetusarvo niin alas, että saavuttaa sen menoveden ollessa 57C.
2.Veden syöttö kiinni ja esim.varoventtiilin kautta ilmaa päästää ylhäältä samalla, kun alhaalta on sulku auki. Varaajassa on n.15m pitkä latauskierukka ja n.5m pitkä kierukka vaihtoventtiilin ohitusta varten.
3.Sähkö-menoveden estoajan lisäksi on vapautuksen integraali asteminuutteina. Lisäksi voi erikseen määrittää onko lämmitykselle, lämmitykselle ja käyttövedelle ja korvaava.
Kiitos nopeasta vastauksesta.
Voisin kokeilla laittaa tuon käyttöveden latausyritysten määrän yhteen ja lyhentää vähän minimitauon pituutta. Tokihan käyttöveden lämmitys aktivoituu aina kun kytkentäero tulee vastaan.
Käyttöveden lämmityksessä on vain se ongelma, että ei ole niin alhaista pyyntilämpötilaa jolla menoveden lämpötila pysyisi alle 58 asteessa pidempään. Pyynnissä tuota 49 astetta alemmas ei viitsi muuten kuin koemielessä mennä jotta esim. keittiössä on tarpeeksi lämmintä vettä hanasta käytössä. Tuossa on 9 astetta eroa, mutta se ei lähimainkaan riitä etteikö menovesi nousisi liian korkeaksi. Edelleen on epäselvää montako astetta normaalisti voi siirtyä MH:n varaajaan kun vesi matkaa kierukan läpi.
Joskus viime keväänä kokeilin lauhdepumpun nopeuden tiputtamista asentoon 2, mutta se ei mielestäni vaikuttanut oleellisesti käyttöveden lämmitykseen ja toisaalta jäi epäselväksi riittäisikö lauhdutuksen teho tuolloin talon lämmitykseen pakkasilla. Harmittavasti pumpulla on aina sama nopeus käyttötarpeesta riippumatta. Onko lauhdutuksen tehoa mahdollista mitenkään säätää ohjelmallisesti?
Käyttöveden lämmityksessä ei ole tilastojen mukaan ennenkään sähkövastusta juuri tarvittu, koska menovesi lämpenee turhankin paljon pelkän kompressorin voimalla. Kai se varaajakin on tyhjennettävä joku päivä täysin siltä varalta että se jotain auttaisi, hieman vaan epäilen että ei auta.
-
Tuossa kv-lämmitysyritysten asettamisessa yhteen kertaan tuntuu olevan järkeä, koska tuolloinhan kierukkaan jää se (yli)kuumentunut menovesi pidemmäksi aikaa ja se ehtii varmuudella luovuttaa kaiken lämpönsä käyttöveteen. Toki jos käyttöveden asetusarvo saavutetaan ilman menoveden maksimilämpötilan kohtaamista, niin silloin lienee sama monellako yrityksellä sitä tehdään. Jos käyttöveden lämmitystä ei ole priorisoitu, niin pumppu voi kai lennosta vaihtaa talon lämmitykseen(?)
Tällä hetkellä pumppu saavuttaa menoveden maksimilämpötilan kaksi kertaa n. tunnin välein, sen jälkeen on useamman tunnin väli jolloin tuota ei tapahdu, ts. käyttövettä ei tarvitse edes lämmittää. Ja tuossa tunnin välissäkin ehtii lämmittää taloa välissä. Tämä lienee paras kompromissi kokonaisuudessaan ja minimoi menoveden maksilämpötilan saavuttamiset per vuorokausi.