Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Yleistä => Aiheen aloitti: Fossiili - 07.01.16 - klo:22:31
-
Jos lauhdutuslämpötila on esim +35 astetta, mikä olisi varmaan hyvä lämpötila lattialämmitykselle kovalla pakkasella, kuinka paljon tuota tulistuslämpöä suunnilleen syntyy? Voiko sen olettaa olevan sama kuin pumpun sähköenergian käyttö?
Jos kaikki lämpö pumpattaisiin esim. +35 asteen laudutustusta vasten, minkä verran tulistavan pumpun voisi olettaa nostavan lämpöä tämän yli tulistuksen voimalla? Tuota korkeampaa lämmintä tarvittaisiin paitsi veden tekoon myös patterilämmitykseen.
-
Kyllähän korkeaa lämpötilaa tulee vaikka kuinka korkealle, mutta sitä tulee vain pienellä virtauksella.
Tulistuspumpun tulee olla päällä eli se ei saa olla liian iso jotta hyöty tulee esiin.
Energiaa tulistus tuottaa n.20%.
Tulistus ei nosta kokonaislämpötilaa.
-
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/TulituskoneB.jpg)
Tulistuksen osuus on vain noin 15 - 20 % kokonaisenergiasta.
Ei se riitä sekä lämpöiselle käyttövedelle, että pattereille.
Pelkälle käyttövedelle riittää.
-
Kiitos, tämä valaisee paljon
Eli joutuisin ajamaan lattialämmityksen kautta vähintään tuon 80 %. Nyt kun oli pakkasta käytin myös yläkerrassa pattereita lattialämmityksen lisäksi säätämään lämpötilaa ja poistamaan vetoa ikkunoista. Vaikka tulistuslämpöä tulisi täydet 20%, se ei riittäisi kuitenkaan alakerran patterilämmitykselle. :'(
Toivon kipinä jo ehti käydä mielessä, jos sitä olisi saanut sen sähkön osuuden - mutta ei.
Tuon patterisysteemin ongelma (ylä- ja alakerrassa) on, että se perustuu ns. yksiputkijärjestelmään. Siinä paluu ei tule kylmänä ja alhaalla on vain patterit. Ehkä jonkun patterin voisi vaihtaa tehokkaampaan tai sitten laittaa jonkin vesikiertoisen lämpöpuhaltimen. Sellaisen, jolle riittäisi tuo lattialämmityksen lämpötila. Voisihan semmoinenkin tuolla kellarissa hurista.
Veden lämmitykseen tuo tulistuslämpö riittäisi meillä mennen tullen.
-
Veden lämmitykseen tuo tulistuslämpö riittäisi meillä mennen tullen.
Puhuit aikaisemmin 35 asteisesta vedestä...
Eikös tämä tulistuksen kanssa mene niin että sitä enemmän sitä saatavilla mitä kuumempaa tehdään? Jos ei tehdä kuumaa ei ole myöskään tulistusta paljoa saatavilla. Jos kuumakaasun lämpötila ei ole kuin joku 65 astetta niin eipä siitä 70 asteistä käyttövettä kukaan taijo.. ::)
-
Eikös tuon tulistuspumpun kirous ole juurikin siinä, että se tulistaa aina, eli käyttää jatkuvasti korkeampaa painetta, vaikkei olisi edes tarvetta.
-
Eikös tuon tulistuspumpun kirous ole juurikin siinä, että se tulistaa aina, eli käyttää jatkuvasti korkeampaa painetta, vaikkei olisi edes tarvetta.
Jep. Jos pattereihin tarvitaan 40, niin VV kone tekee tuota 40C ei muuta.
Jotta tulistuskone tekee 40 C lauhduttimelta, niin tulituksenpoistolämmönsiirin poistaa käyttöveden tekoon energiaa vaikka KV varaaja osa olisi jo tyytyväinen eli tulistuskone tekeekin esim 44C kokonaisuudessaan, josta lauhduttimeen 40C.
VV koneessa sama tulistus tapahtuu kokonaan lauhduttimessa ja tehdään vain sitä mitä tarvitaan.
Toisaalta kesällä koko se kuution tai puolentoista kokoinen varaaja on sitten turhaa kuuma ylhäältä alas, kun alaosa ei tarvitsisi olla kuuma. VV kone tekee sitten kesällä vain käyttövettä ei lämmitystä.
VV koneeseen saa samanlaisen varaajan kuin tulistuskoneeseen, jos sen nyt joku haluaa.
-
Eikös tuon tulistuspumpun kirous ole juurikin siinä, että se tulistaa aina, eli käyttää jatkuvasti korkeampaa painetta, vaikkei olisi edes tarvetta.
Ei ole näin!
-
Tuo tulistushan tulee ihan perus termodynamiikan mukaan siitä että kaasua kokoon puristettaessa sen lämpötila nousee varsin huomattavasti. Tietysti, mitä kovempi lämpötilaero, sitä suurempi painesuhde ja sitä suurempi "tulistus". Ymmärtääkseni kompressorin mooottorin hukkalämpö siirtyy myös kaasuun ja lisää tätä tulistusta, vai miten kompuroiden jäähdytys lie sitten hoidettu.
Termodynaamisesti koko lämpöpumpun hyötysuhdetta voisi parantaa välijäähdytyksellä, jolla poistettaisiin tulistus esim. puolessa välin ennen paineen noston jatkamista. Käytetyt kompressorit ovat yksivaiheisia ja niissä tämä ei ole teknisesti mahdollista. Teollisissa prosessissa, missä kaasuja joudutaan komprimoimaan, tuota välijäähdytystä harraststaan aktiivisesti ja monivaiheisesti, koska se säästää pumppausenergiaa.
Vaihtovenakoneen kompressorin on pakko tulistaa aivan samalla tavalla kuin tulistuskoneenkin mutta siinä se tulistuslämpö menee sinne samaan pataan eikä sitä hyödynnetä korkealämpötilaisena energiana. Kauhean suurihan tuo menetys ei ole mutta jos tulistuskone tekee lämpimänveden "in situ", onhan se etu pienikin etu. Minulla olisi lämmitystarvetta kesälläkin (alakerta maan alla) joten hyvässä lykyssä käyttövesi voisi tulla tulistuskoneella kesälläkin sivutuotteena. Tai sivutuotteena siinä mielessä, ettei tarvitsisi pumpata sitä varta vasten korkeampaan lämpötilaan.
Ellen ole väärässä, molempien hyötysuhde pitäisi olla periaatteellisesti täsmälleen sama tuotettua lämpöenergiaa kohti, jos lauhtumislämpötila on sama.
Sitä minä vaan en ymmärrä, että miten ne lämmönvaihtimet pumppuineen ovat niin edulliseksi osoittautuneet, että kaikki niitä käyttävät. Kun olisi varaajatankissa yksi kunnon spiraali ylhäältä alas (missä sisällä siis kylmäaine) niin siinä olisi tulistuslämmönvaihdin, lauhdutin ja alijäähdytin samassa paketissa eikä lämpöpumppuyksikköön tarvittaisi ainuttakaan veden kierrätyspumppua.
-
Sitä minä vaan en ymmärrä, että miten ne lämmönvaihtimet pumppuineen ovat niin edulliseksi osoittautuneet, että kaikki niitä käyttävät. Kun olisi varaajatankissa yksi kunnon spiraali ylhäältä alas (missä sisällä siis kylmäaine) niin siinä olisi tulistuslämmönvaihdin, lauhdutin ja alijäähdytin samassa paketissa eikä lämpöpumppuyksikköön tarvittaisi ainuttakaan veden kierrätyspumppua.
Ekowell -pumpuissa on käytössä tuo tekniikka.
-
Kovin oli hiljaista tuolla Ekowell osastolla. Joko toimivat hyvin tai niitä on myyty vähän.
Liittyyköhän tuohon Ekowelin pumppusysteemiin mitään erityisiä lastentauteja?
-
Hyvin ne toimii. Täällä on monta käyttäjää
Ei siinä ainakaan lastentauteja ole...
-
Sitä minä vaan en ymmärrä, että miten ne lämmönvaihtimet pumppuineen ovat niin edulliseksi osoittautuneet, että kaikki niitä käyttävät. Kun olisi varaajatankissa yksi kunnon spiraali ylhäältä alas (missä sisällä siis kylmäaine) niin siinä olisi tulistuslämmönvaihdin, lauhdutin ja alijäähdytin samassa paketissa eikä lämpöpumppuyksikköön tarvittaisi ainuttakaan veden kierrätyspumppua.
Lämpö Ässän vanhimmassa V-mallissa, ennen vuotta 2007 valmistetuissa on periaatteessa kyseinen ratkaisu.
Siinä tämä spiraali on manttelivaraajan välitilassa todennäköisesti juotettu sisävaippaan kiinni.
Ongelmana ulkovaipan pieni tilavuus n. 40 litraa ja huono lämmönsiirtyminen sisäsäiliöön.
Nämähän ovat kuuluisia pätkäkäynnistä.
ATS
-
@euroshopperi
Yksinkertaisen tietämykseni perusteella paineet määräytyy lauhtumislämpötilan mukaan.
Eli kun tulistinlämpöpumppu käy, se ottaa lauhduttimelle viileää lattiapiirin vettä varaajan pohjalta ja toimii näin ollen aina alhaisilla paineilla.
(poislukien joskus kesällä, jolloin voi myös varaajan alaosan lämpö nousta esim 45 asteeseen)
-
Kyllä mulla kaasupaineet nousee, kun kaasunlämpö siirtyy tulistuslukuihin, eli tuonne 110 asteen lähelle. Lämmityksellä kaasujen lämmöt saa pysymään n. 60 asteen hujakoilla.
-
@euroshopperi
Omassa lämpöässässä en muista koskaan nähneeni yli 78 asteen kuumakaasun lämpöä.
Yleisimmin se on 60-70 asteen välillä lämmitysjakson loppupuolella.
(mutta en ole kesällä käynyt bongaamassa käyntijakson lopussa)
-
Lämpö Ässän vanhimmassa V-mallissa, ennen vuotta 2007 valmistetuissa on periaatteessa kyseinen ratkaisu.
Siinä tämä spiraali on manttelivaraajan välitilassa todennäköisesti juotettu sisävaippaan kiinni.
Ongelmana ulkovaipan pieni tilavuus n. 40 litraa ja huono lämmönsiirtyminen sisäsäiliöön.
Nämähän ovat kuuluisia pätkäkäynnistä.
ATS
Mulla on just tuommoinen. TRENDistä näkee tulistuksen ja lämpötilat. Oliko tässä sitten vielä joku imukaasulämmönvaihdinkin tjmv ?
-
@euroshopperi
Omassa lämpöässässä en muista koskaan nähneeni yli 78 asteen kuumakaasun lämpöä.
Yleisimmin se on 60-70 asteen välillä lämmitysjakson loppupuolella.
(mutta en ole kesällä käynyt bongaamassa käyntijakson lopussa)
Koitappa kattoa jostain, että millä kaasujen lämmöillä pystyt nostamaan sen ylävaraajan syötön vaikkapa 80 asteeseen. Ei taida sun pumppu sitä tehdä 60-70 asteen kaasuilla. Mulla toimii myös lämmitys noilla n. 60-70 asteilla. Lämpimän veden teon kohdalla taitaa huippu olla se 110 astetta joskus sattunut silmään ja tuo lämpö on sitten myös siirtymässä varaajaan pumpun maksimi teholla. Sullahan varastetaan jatkuvasti lämmitystehosta osa tulistukseen ja jämät sitten lämmitykselle. Eli 15 kW pumppu tulistaa 2-3 kW ja loput alavaraajaan. Mulla pumppu työntää 17 kW teholla joko lämmitystä, tai kuumaa vettä. Kuumaa vettä tehdessä on tuo kaasu sitten joskus legionella kokeilussa ollut 110 asteen hujakoilla, kun menovesi ollut päälle 60 asteen. Eli virtaama taitaa jo ahdistaa, tai lauhduttimen huonous, tai joku muu syy varaajan rakenteessa.
-
Tuossa oli lämmitysveden dataa.
Tulo maasta 2,4
Meno -1,4
Kiertomäärä ensiö 3600 L/h
Toision tulolämpö 28,6
Toision meno 35,8
Kaasun lämpö 67,4
Paine 7,0 / 22,5 bar
Ja tässä lämmintä vettä.
Tulo maasta 1,4
Paluu maa -2,0
Toisio tulo 48,3
Toisio meno 54,2
Kaasun lämpö 97,2
Paine 7,1/34 bar
Ja paineet ja lämpö nousee jatkuvasti. Yli 100 jo menee ja bar on nyt 35. Tulo maasta on sama 1,4 astetta koko käynnin ajan. Max paine lopussa 7,1/36,7 bar ja lämpö kaasulla 107 astetta. Menovesi 58,6 max.
Tuli tuossa sitten yli 10 bar ero kaasupaineelle ja toisaalta lämmitys hoitui ehkä alhaisellakin paineella ja koko teholla.
Eli taitaa paineen nousu olla luokkaa 50%, joka on kyllä jonkun verran jo.
-
Mikä kylmäaine on Viesmsnnissa?
Onko R410A?
ATS
-
Mikä kylmäaine on Viesmsnnissa?
Onko R410A?
ATS
Jep.
-
Älkää sitten liikaa kattoko noita lämpöjä ja paineita suurennuslasilla, kun tuppasivat muuttumaan jo valikkoa vaihtaessa. Tuo lopputilanne on kuitenkin juurikin sen hetkinen max arvoineen. Toision kierrosta ei ole tarkkaa määrää, mutta lämpimälle vedelle tulee putkilla 1+1 m 28 mm kuparilla. Lämmitykselle on jo sitten vähintään 5+5 m 28 mm kupari.
-
Kun nuo euroshopperin lämpötilat ja paineet piirtää p-h kaavioon, niin aivan "linjassa" ovat.
ATS