Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto => Aiheen aloitti: MaalämpöFIN - 06.01.16 - klo:14:11
-
Rupesin täältä kysymään vinkkiä, että mistä voi johtua liesituulettimen kanavasta tuleva vesi (onkohan joku fysikaalinen ilmiö tms?) ja voiko asialle tehdä jotain.. Olen tässä testaillut erilaisia tilanteita ja tilanne on mielestäni tämä:
* Tämä tilanne on vain pakkas keleillä ja mitä kovempi pakkanen, niin sitä enemmän vettä tulee..
* Vettä tulee vain silloin, kun liesituulettimen käytön aloittaa.. Pitää liestituuletinta päällä esim. 5min jonka jälkeen sammuttaa liesituulettimen, niin vedet valuvat pois ja sitten voi taas käyttää liesituuletinta normaalisti eikä vettä enään tule..
* Mutta seuraavana päivänä tilanne on taas sama ja vettä taas tulee..
-
Yksinkertaisesti ja lyhyesti.
Sisäilmasta tuleva kosteus jäätyy putkeen. Kun käyttö aloitetaan tuo jää sulaa ja valuu liedelle.
Syitä:
Käytön jälkeen liesituuletin on liian vähän aikaa päällä ja kosteutta/jäätä kertyy putken pintaan. Toinen syy on mahdollisesti termisen paineron takia vuotamaan alkava perhospelti. Nuo eivät ole ilmatiivitä ja tuo saattaa johtaa siihen että kosteutta kulkeutuu myös putkeen. Perhospeltejä on myös olemassa tiviitä ja viimevuonna itsellä jäi selvitykset tuosta kesken. Se täytyisi tilata ulkomailta. Täytyy jatkaa tutkimista nyt. Itsellä on juuri kokeilu menossa missä lopuksi huippuimuria pidetään päällä 5min täysillä ennen sulkemista jotta kosteus poistuisi hyvin putkesta. Aikaisemmin se on ollut aina myös 5-10min päällä ennen sulkemista mutta tehoa ei ole tuolloin nostettu. Tuo on saattanut aiheittaa sen että jo käytön jäljiltä tuonne on tiivistynyt kosteutta.
t. 15min sitten vedet induktiotasolle :D
-
Kiitoksia vastauksesta..
Itse myös koittanut saada syytä selvitettyä, mutta hankalaa meinaa olla..
Voisiko sillä olla vaikutusta, kun talossa on alipaine, niin alipaine vetää liesituulettimen kautta taloon sisälle kylmää ilmaa, jonka takia käytön jälkeen lämmin liesituulettimen putki viilenee.. Voisiko tässä tapauksessa tapahtua kondensoitumista putken sisäpintaan joka jäätyy ja sitten sulaa seuraavalla kerralla, kun liesituuletinta käytetään ja tulee vetenä sitten alas..?
-
Kiitoksia vastauksesta..
Itse myös koittanut saada syytä selvitettyä, mutta hankalaa meinaa olla..
Voisiko sillä olla vaikutusta, kun talossa on alipaine, niin alipaine vetää liesituulettimen kautta taloon sisälle kylmää ilmaa, jonka takia käytön jälkeen lämmin liesituulettimen putki viilenee.. Voisiko tässä tapauksessa tapahtua kondensoitumista putken sisäpintaan joka jäätyy ja sitten sulaa seuraavalla kerralla, kun liesituuletinta käytetään ja tulee vetenä sitten alas..?
Ulkoilma on niin kuivaa ettei se voi kastella tuota putkea mitenkään vaan syynä on asunnosta tuleva kostea ilma joka jäähtyy samalla tavalla kuin ikkunoiden sisäpintoihin. Myös putkien eristysongelmat voivat aiheuttaa ongelmia mutta tiedän omasta kokemuksesta(eristin itse) että siitä ei ole kyse 100% varmuudella.
Liesituulettimen putki toimii muutenkin samalla periaatteella kuin savupiippu. Suuri korkeus sekä suuri lämpötilaero ulkoilman välissä aiheuttaa termisen paine-eron ulkoilman välillä. Tällöin pakkasilla ilman suunta tuolta putkesta on todennäköisesti aina pihalle päin. Ellei kyseessä ole poikkeuksellisen tiivis talo sekä todella alipaineiseksi säädetty ilmanvaihto. Ja vaikka ilma kulkisikin väärään suuntaan niin kosteutta sieltä ei silti tulisi. Tuon ilman kulkemisen huomaisi myös jääkylmästä liesituulettimesta pakkasilla.
Tämä kuva on otettu muutama tunti sitten. Jos tuota tiivistynyttä ja jäätynyttä kosteutta mitä tuossa huippuimurin reunoilla näkyy jää hiukankin putken sisäpintoihin niin se on selvä mihin se valuu kun se sulaa uudestaan. Putken kyljessä näkyy myös jäätä mikä johtuu myös putkesta tulleesta kosteudesta...
(http://i.imgur.com/wZLAYP7.png)
-
Itselläni talo on kyllä tiivis, kun tuli itse teippailtua höyrynsulkumuovit (menneitä rullien määrää ei edes kehtaa sanoa, mutta paljon niitä rullia meni).. Ilman virtaussuunta on itselläni katolta talon sisälle eli sieltä tulee viileää ilmaa perhospellin läpi jonkun verran, koska perhospelti ei ole ihan tiivis, myös liesituulettimen putki on kovilla pakkasilla jonkun verran kylmempi kuin huonelämpötila (kädellä todettuna).. Talossa ei myöskään pitäisi olla mitenkään hirmu suuri alipaine (tulo 55% ja poisto 58%)..
Mietin vaan, että voisiko kuitenkin olla niin, että kun on viileä putki ja siihen ohjataan lämmintä ilmaa (liesituuletin päälle), niin tämä sitten kondensoituisi vedeksi..? Jos näin on, niin onko tähän olemassa millaisia mahdollisuuksia ko. ongelman korjaamiseksi..?
Kumpa tämän saisi jollain tapaa selvitettyä ja korjattua, että mihin ongelma jää, niin ei tarvitsisi pakkasilla olla varuilla liesituulettimesta tulevan veden osalta..
-
Mulla korkeuserot on tälläiset:
(http://i.imgur.com/pXTvqQ0.png)
Näillä korkeuseroilla ilmavirta on ulospäin ja kävin sen vielä äsken varmistamassa myös iv-kone 1:llä. Kylmällä ja lämpöisellä ilmalla suunta voi vaihtua.
Täällä asiasta on vaikka kuinka juttua kun on tullut asian kanssa raavittua päätä.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=21565.0
Meillä vesi lorahti muutaman minuutin aikana laitteen päälle laittamisesta. Vettä tuli ehkä puoli desiä. Taitaa olla mahdotonta että ilmamäärästä joka tuossa ajassa menee putkesta läpi kondensoisi noin paljon vettä.
-
Kiitoksia linkistä, täytyykin lukaista myös toi läpi, koska myös itseä vaivaa tämä ko. ongelma..
-
Jossain talossa oli laitettu perhospelti myös katolle ja siellä ei ollut tätä ongelmaa. Jos on näitä vilpen tehdastekoisia kattoläpivientejä on niissä hieman pienempi putki kuin standardi iv putki ja silloin se on hankala asentaa. Mutta jos katolle menevä putki on standardi kokoa suosittelen kokeilemaan että laitat myös sinne perhospellin.
-
Meillä luirii aikalailla kylmää liesituulettimesta. Ehkä perhospelti jumissa tai puuttuu kokonaan.
Onko tuollaisen tarkistaminen millainen homma? Pitääkö yleensä koko liesari ottaa pois vai pääseekö kanavaan käsiksi suodattimen ja kotelointia purkamalla?
-
Meillä luirii aikalailla kylmää liesituulettimesta. Ehkä perhospelti jumissa tai puuttuu kokonaan.
Onko tuollaisen tarkistaminen millainen homma? Pitääkö yleensä koko liesari ottaa pois vai pääseekö kanavaan käsiksi suodattimen ja kotelointia purkamalla?
Joistain saa ainaki moottorin otettua helposti pois muutamalla ruuvilla. Tämä jälkeen pelli pitäisi näkyä. Valmistaja kohtaisia eroja tietysti on...
Eli suodattimet irti ja sinne alle kurkkiin vaan..
-
Itselläni talo on kyllä tiivis, kun tuli itse teippailtua höyrynsulkumuovit (menneitä rullien määrää ei edes kehtaa sanoa, mutta paljon niitä rullia meni).. Ilman virtaussuunta on itselläni katolta talon sisälle eli sieltä tulee viileää ilmaa perhospellin läpi jonkun verran, koska perhospelti ei ole ihan tiivis, myös liesituulettimen putki on kovilla pakkasilla jonkun verran kylmempi kuin huonelämpötila (kädellä todettuna).. Talossa ei myöskään pitäisi olla mitenkään hirmu suuri alipaine (tulo 55% ja poisto 58%)..
Mietin vaan, että voisiko kuitenkin olla niin, että kun on viileä putki ja siihen ohjataan lämmintä ilmaa (liesituuletin päälle), niin tämä sitten kondensoituisi vedeksi..? Jos näin on, niin onko tähän olemassa millaisia mahdollisuuksia ko. ongelman korjaamiseksi..?
Kumpa tämän saisi jollain tapaa selvitettyä ja korjattua, että mihin ongelma jää, niin ei tarvitsisi pakkasilla olla varuilla liesituulettimesta tulevan veden osalta..
Nuo iv-puhaltimien prosentit ei suoraan kerro onko talo liian alipaineinen. Virtaukset säädetään vielä lautasilla mittarin kanssa, uskoisin että tämä on kuitenkin tehty.
Liesituulettimen kanava jos on eristetty hieman huolimattomasti, niin sisältä tuleva lämmin/kostea ilma tiivistyy tuohon kylmään pintaan putkessa sisäpuolelle ja valuu putken kylkeä pitkin alas.
Mitä kylmempi, sitä herkemmin.
-
Liesituulettimen kanava jos on eristetty hieman huolimattomasti, niin sisältä tuleva lämmin/kostea ilma tiivistyy tuohon kylmään pintaan putkessa sisäpuolelle ja valuu putken kylkeä pitkin alas.
Mitä kylmempi, sitä herkemmin.
Vaikka putket olisi miten eristetty ja sinne ei tule energiaa jatkuvalla syötöllä niin se on varma että kostea ilma jäätyy putken kylkiin kiinni. Pakkanen kyllä pitää huolen siitä että se kulkee putkeen vaikka päällä olisi 1m villaa jos lämpöä ei tuoda jatkuvasti lisää...
-
Niinhän se onkin. Mutta silloinhan sisällä ei ole enää sitä lämmintä ilmaa mikä kondensoi putken pintaan. Jos sisällä ja ulkona on sama lämpö ei tapahdu mitään, tämä siis sen jälkeen kun pakkanen on päässyt putkeen asti. Ainakaan meillä ei edellisessä talossa ollut tuota ongelmaa. Tästä kohteesta en vielä tiedä :P
-
Ajattelin viestiä kirjoittaessa, että vesi tulisi käytön aikana, ja vesi tulisi ilmavirtauksen aikaan kondensoituvasta vedestä. Mutta täällä onkin toisilla ongelmaa, että ilma virtaa putkessa "tahtomattomasti" joko ulos tai sisään päin. Silloinhan voi tulla sitä jäädä putkeen. Anteeksi maalaisuuteni, en malttanut lukea koko ketjua läpi. ::)
-
Jossain talossa oli laitettu perhospelti myös katolle ja siellä ei ollut tätä ongelmaa....jos katolle menevä putki on standardi kokoa suosittelen kokeilemaan että laitat myös sinne perhospellin.
Meillä on perhospelti yläpohjan lämmöneristeen alapinnan tasossa ja juuri ennen huippuimuria, ei taida vaikuttaa veden sisääntuloon. Kerran on tullut muutama litra vettä sisään pakkasjakson päätteeksi.
Talo on IVK:lla tehty alipaineiseksi, joten meillä kosteus päässee putkeen vain tuulettimen käytön yhteydessä. Lyhyitä käyttöjaksoja pitää välttää.
Meidän viat (ja korjausjärjestys):
1-Joskus pitäisi liesituuletinta käyttää sen verran pidempi jakso että putki kauttaaltaan lämpiäisi ja kerkiäisi kuivaa.
2-Osassa liesituulettimen poistoputkea on vain 5cm palovillaa, se on liian vähän.
3-alempi perhospelti pitäisi ottaa pois ja laittaa käyttöön kuvun mukana toimitettu perhospelti joka tulee kuvun sisälle. Tällöin lämmöneristeen alapuolelle jäävä putken osuus ehkä auttaisi putkea pysymään lämpöisempänä ja se kondensoisi vähemmän.
4-Ylempi perhospelti varmaan täysin turha, se vain vie tahoa. Ajattelin että se auttaa pitämään lämmön putkessa, mutta ei se siihen juurikaan auta, eristys auttaa. (mutta enpä taida ottaa pois jos muut konstit auttaa)
5-sulanapitokaapeli putkeen jottei se koskaan menisi pakkaselle
(Joskus pitäisi laittaa lämpöanturi ja vesianturi liesituulettimen poistoputken puoliväliin. Ei tulisi lirahdus yllätyksenä yms.)
-
Talo on IVK:lla tehty alipaineiseksi, joten meillä kosteus päässee putkeen vain tuulettimen käytön yhteydessä.
Oletko varma? Vaikka talo on alipaineinen niin tarpeeksi korkealle kuin mennää niin siellä vallitsee ylipaine. Mitä kylmempi ulkona on niin sitä suuremman alipaineen tuo pyrkii tekemään putken alapäähän.
Esimerkkinä vaikka takka. Vaikka talo on alipaineinen niin siitä huolimatta piipun yläpäässä on imua ja takan savut menee ulos eikä sisälle. Mitä suuremmat lämpötila ja korkeuserot ovat kyseessä niin sitä suuremmiksi nuo paine-erot muodostuvat.
Mun mielestä ainut ratkaisu ongelmaan on se että pelti on tiivis ja joka kerta kun laitetta käytetään niin sitä käytetään sen verran että putki on kauttaaltaan lämmin ja kuiva.
Omat arvelut. Joko perhosventtiili ei pidä(tai tieto on että tuo ei ole täysin ilmatiivis) ja sisäilman kosteutta päätyy peltikanaviin joka jäätyy sinne välittömästi(mikäs nuo kanavat plussalla pitäs jos putkessa ei ole ilmavirtausta vaikka villaa olisi 50cm). Tai toinen vaihtoehto on se että ruuan laitoin yhteydessä tuota konetta käytetään liian lyhyen ajan. Eli härveli laitetaan päälle kun jo keitellään/kokkaillaan ja tällöin putkeen menevä todella kostea ilma jäätyy kanavaan välittömästi ja sitten myöhemmin keitosten aikana sulaa. En tiedä mahtaisiko auttaa jos kanava "lämmitetään" vaikka aluksi käyttämällä tuota laitetta 10min ennen pahimpia kosteuslähteitä ja sitten vastaavasti putki "kuivataan" kokkauksen päätyttyä riittävällä tuuletuksella esim 10 min ajan. Muutenkin tuon laitteen käyttö on totaalisen p*rseestä tälläisissä tiiviissä taloissa. Melkein pakko avata ikkunaa jos meinaa tuolta jotain ilmaa pihallekkin saada. Kuitenkin tuollainen Vilpe imaisee 90l/s mikäli kokonaispaine on 150 Pa. Tuon on kuitenkin melko paljon jos ajattelee että talossa kaikenkaikkiaan kuitenkin ilmanvaihdon määrä on vain noin 60l/s. Ja kaiken meinaisi saada pelkästään ilmanvaihtokoneen kautta asuntoon sisään.
Eikös korkeusero muodosta tuonne hormiin termisen paine-eron? Eli kun poistoputki kohoaa tuonne yläilmoihin vielä 3,6m liesituulettimen alaosan/perhopellin kohdalta. Eli jos tuo paine kumoaisi ilmanvaihtokoneen aiheuttaman alipaineen niin ilma alkaa pikkuhiljaa virrata ylöspäin? Tuo perhosventtiili itsessään on jo melko säälittävän oloinen kapistus ja vaihtaisin sen heti parempaan jos jostain löytäisin paremman. Onneksi tein noihin putkiin kuitenkin reilusti kaatoa ettei vesi jää mihinkään makaamaan.
(http://i.imgur.com/pXTvqQ0.png)
(http://i.imgur.com/Xi3VQw2.jpg)
Noniin osui silmiin vielä tälläinen laskuri jolla voi laskea suoraan millaisen paineen tuo hormi saa aikaiseksi eri lämpötilaeroilla. (tuota voi käyttää myös tietysti vaikka painovoimaisen hormin vedon arviointiin) -> laskuri http://www.engineeringtoolbox.com/natural-draught-ventilation-d_122.html (http://www.engineeringtoolbox.com/natural-draught-ventilation-d_122.html)
Tuossa on käytetty vertailuna huoneiston keskitasoa paineen suhteen joten hormilla korkeutta 3,9m ja sisällä 22 astetta ja ulkona -10. Tällöin saadaan paineeksi 5,6 Pa. Jos huoneiston alipainesuus on alle tämän niin silloin virtaus putkessa kääntyy ulospäin. Ja jos normaalisti alipaine on muutaman pascalin niin silloinhan suunta on selvä että ulos mennään että raikaa. Tuollainen onneton perhosventtiili on vain hidaste matkalla. Toisaalta taas jos tuo pelti olisi tarpeeksi väljä niin silloin vuotava ilma pitäisi paikat sulana koko ajan... ;D Tosin en tiedä mitä tuohon yhtälöön vaikuttaa se että ilma ei välttämättä ole yhtä lämmintä koko matkalta. Vai vaikuttaako mitenkään... ??? Ainakin jos ulkolämpötila on 5-10 astetta, normaalin talon alipaineen pitäisi pitää ilmavirtaukset kurissa.
Tuosta hiukan overkilliä. ;D Tuollakin varmaan pysyisi kanava tiiviinä..
(http://www.risch-luft.ch/webautor-data/7/2/1/02-1156-0502.jpg)
Ja sitten viimein monen tunnin etsimisen jälkeen löytyi myös ilmatiivis mikä käy sekä vaaka että pystyputkeen. Taidan tilata kaksi samantien. Toisen survasen liesituulettimen putkeen sisälle ja toisen laitan takan korvausilmaputkeen. Jospa tuo vaikka antaisi lisäilmaa imuroidessa, liesituuletinta käytettäessä ja vaikka jos takka sattuu imaisemaan oikein reilun alipaineen asuntoon. Tiiviste tuossa on silikonia ja kestää 210 asteen lämpötilan. Ainut on että ovat Tsekeissä. :o
(http://www.elektrodesign.cz/web/data-1/hlavni-obrazky/RSKWhlavni.JPG)
Tuota alempaa olen metsästänyt itselleni...
-
@fraatti
>Oletko varma?
Eiku Kimmo.
>Vaikka talo on alipaineinen niin tarpeeksi korkealle kuin mennää niin siellä vallitsee ylipaine. Mitä kylmempi ulkona on niin sitä suuremman alipaineen tuo pyrkii tekemään putken alapäähän.
>Esimerkkinä vaikka takka. Vaikka talo on alipaineinen niin siitä huolimatta piipun yläpäässä on imua ja takan savut menee ulos eikä sisälle. Mitä suuremmat lämpötila ja korkeuserot ovat kyseessä niin sitä suuremmiksi nuo paine-erot muodostuvat.
Esim. alakerra takkaa sytyttäessä meillä ei 9m hormi jaksa alkaa kunnolla vetämään ellei jokin akkuna ole auki tai IVK tuloilma isolle säädetty.
Hormin lämmettyä veto riittää vaikka laitan ikkunat kiinni ja IVK on 1 teholla.
Esim2. Yläkerran uunin häkäsavut tulee sisälle mikäli IVK on 2teholla
Jne. Eli arvelen että meillä ei samaan korkeuteen nouseva liesituuletinkanava itsekseen vedä.
MUTTA koska en Varma ole niin tuohan pitäisi myös kokeilla ... taitaa liesikuupan suodattimet muuetnkin olla pesun tarpeessa.
>Mun mielestä ainut ratkaisu ongelmaan on se että pelti on tiivis ja joka kerta kun laitetta käytetään niin sitä käytetään sen verran että putki on kauttaaltaan lämmin ja kuiva.
Sehän se varminta ois.
-
Tosin en tiedä mitä tuohon yhtälöön vaikuttaa se että ilma ei välttämättä ole yhtä lämmintä koko matkalta. Vai vaikuttaako mitenkään...
Kyllä se vaikuttaa.
Laskuri olettaa, että koko putki on täynnä huonelämmintä ilmaa.
ATS
-
Kyllä se vaikuttaa.
Laskuri olettaa, että koko putki on täynnä huonelämmintä ilmaa.
ATS
Niinhän tuo varmasti menee. Nuo huoneiston painesuhteet ylipäätään ovat niin pieniä että tuo keli tekee niihin jo merkittäviä muutoksia. Epäilen että meilläkin tuossa putkessa ilman suunta vaihtuu vasta kylmemmillä keleillä. Ainakin ongelmat ilmevät vasta kovilla pakkasilla. -30 C:ssa ilmavirta oli ulos mutta nyt -10:ssä suuntaa oli enää vaikea huomata. Jos jompikumpi pitäisi sanoa niin ehkä virtaus oli ulospäin.
-
Pääosin olen samaa mieltä analyysistä. Tässä joitakin lisäajatuksia:
- huippuimurin/poistoputken pää katolla toimii tuulisella säällä ejektoripumpun tavoin, t.s. pään ohitse kulkeva tuulen ilmavirta imee liesituulettimen putkesta ilmaa. Minun käsityksen mukaan tämä on merkittävämpi asia kuin lämpötilaeroista johtuva virtaus. (Saman ilmiön huomaa tuulisella säällä ulkoillessa, kun nenän/suun ohi tuuleva ilma vaikeuttaa sisäänhengitystä.)
- en täysin ymmärrä keskustelua perhospellin tiiveydestä. Minulla ainakaan ongelma ei ole perhospellin tiiveys estosuunnassa, t.s. kylmä ilma ei virtaa sisälle poistoputkesta. Valitsin aikanaan parhaimmalta vaikuttaneen kaupan hyllyssä olleen perhospellin, jossa metalliset "siivet" sulkeutuvat muovitiivistettä vasten (joissakin toisissa metallisiipi sulkeutuu metallipintaa vasten).
- perhospellin päästösuunnassa tiiveydellä ei ole merkitystä. Siipien avautuminen vaatii tietyn paine-eron, mutta tässä ei ole kyse mistään tiiveydestä vaan siipien jousien paineesta. Tämä on ajoittain ongelma, kun em. tuulen aiheuttama imu tekee riittävän ison paine-eron, että siivet avautuvat. Olen tarkkaillut siipiä joskus alakautta ja ainakin minulla ne normaalisti ovat tiiviisti kiinni, mutta tuulinen ilma saa ne avautumaan välillä (ja huoneilma virtaa tällöin ulospäin).
- minun käsityksen mukaan normaali huoneilma myös muulloin kuin ruuanlaiton aikaan on riittävän kosteaa, että ulkoilman kanssa kosketuksiin päästyään voi pakkasella muodostaa jäätä. Minulla on taatusti riittävästi eristettä putken ympärillä, mutta hidas ajoittainen virtaus johtaa kostean ilman jäätymiseen putken yläpäässä.
Tällöin ei ainakaan kokonaan auta putken "kuivaaminen" pitämällä tuuletinta päällä ruuanlaiton jälkeen, koska pysäytystilanteessa ja ajoittain sen jälkeen (esim. tuulella) huoneilmaa virtaa putkeen.
Tiedän yhden keinon, joka auttaa estämään jäätymistä: kovemmalla pakkasella voi pitää liesituulettimen huippuimurin koko ajan päällä pienimmällä teholla, joka on kuitenkin riittävä pitämään putken lämpimänä katolle saakka. Energiaa tämä ratkaisu tietysti hukkaa, kun poistoilmaa kulkee LTO:n ohi, mutta putki pysyy sulana.
-
Hoxio liesituulettimen poiston yläpäässä olevasta perhospeltistä.
Kanavan loppupätkällä on aina käytön jälkeen himpun kosteutta putken sisäpinnalla, siellä oleva perhospelti täten jäätyy todella herkästi kiinni.
Huomasin äskettäin että 10min sai olla huippuimuri täydellä teholla ennen kuin se perhospelti lopsahti auki.
Eli olen sitä mieltä että perhospelti (mahdollisimman tiivis) vain liesituulettimeen / liesikupuun (ja se ullakon putki extreme hyviin eristeisiin).
-
Täälläkin on ongelmia liesituulettimesta tulevan veden kanssa..
Taitaa olla ongelmana myös huono(t) perhospellit, kun tuulisella säällä kyllä kuulee kun pellit menee auki ja kiinni.. Eli laitoin itse liesituulettimen (savo) muovisen perhospellin lisäksi myös yläpohjan tasolle toisen peltisen perhospellin ja silti tulee vettä liesituulettimesta
Nyt on suunnitelmissa laittaa liesituulettimen moottorin alle sellainen tiivis kaukalo johon vesi tippuisi ettei tippuisi alla oleviin kattiloihin/paistinpannuille
Meillä on yläpohjassa oleva putki katon mukaisesti kallellaan ennenkuin menee ylös katosta läpi, voisiko se myös edesauttaa tuota veden kertymistä sisälle?
Vai onko vaan kokeitava parempaa perhospeltiä ja mistä sellaisen oikeesti hyvän löytäisi?
-
Siinä se brutus. Jos ilman suunta olisi sisäänpäin tällöin tuo pelti olisi viileä. Nyt se on lämmin. Pihalle puskee kosteutta minkä kerkiää. ::) Ulkona -17 astetta.
(http://i.imgur.com/h2aBN0V.png)
Vai onko vaan kokeitava parempaa perhospeltiä ja mistä sellaisen oikeesti hyvän löytäisi?
Etsin tiivistä peltiä kissojen ja koirien kanssa ympäri maailmaa. En ole löytänyt kuin tuon yhden mikä on tiivis. Laitan viimeistään huomenna kyselyä jos tuolta Tsekeistä joku vastaisi... ::) Jos satun saamaan tilausen vetämään niin samalla noita voi useamman sitten ottaa... Hinta tais olla 20€ kieppeillä joten ei tuosta kokeilusta konkurssia tule.
(http://www.elektrodesign.cz/web/data-1/hlavni-obrazky/RSKWhlavni.JPG)
-
Itsellä tulee takan korvausilma takan päälle, eristetyssä ja moottoripellillä varustetussa 100mm putkessa.
Talon poikkileikkaus saman tyylinen kuin fraattilla, takka korkeammalla osalla. Kovemmilla pakkasilla huomasin, savukynällä, että korvausputken aukaistaessa ilma tuli tosiaan sisältä ulos. Johtunee ilmeisesti tuosta piippuilmiöstä?
Iv koneessa poisto 88% ja tulo 100%. Kun sain virtauksen kääntymään, oli poisto 100% ja tulo 93%. Aika raju muutos.. Iv-mittaus tehty muuttaessa paine-eroja mitaten.
Ainakin ikkunoiden integroiduista sälekaihdin rei'istä tuli ilma sisään eli alipaineen merkki.
-
Täälläkin on ongelmia liesituulettimesta tulevan veden kanssa..
Taitaa olla ongelmana myös huono(t) perhospellit, kun tuulisella säällä kyllä kuulee kun pellit menee auki ja kiinni..
Tuulisella säällä, kun tuuli puhaltaa kohtisuoraan poistoputken päätä vasten, se "sieppaa" poistoputkesta ilmaa mukaansa vastaavalla periaatteella kuin ejektoripumppu toimii. Poistoputkeen tulee siis imu tuulen vaikutuksesta.
Perhospellin kuuluukin avautua, kun riittävä imu ylhäältä imee. Se ei osaa erotella huippuimurin imua ja tuulen imua.
Siinä se brutus. Jos ilman suunta olisi sisäänpäin tällöin tuo pelti olisi viileä. Nyt se on lämmin. Pihalle puskee kosteutta minkä kerkiää. ::) Ulkona -17 astetta.
(http://i.imgur.com/h2aBN0V.png)
Etsin tiivistä peltiä kissojen ja koirien kanssa ympäri maailmaa. En ole löytänyt kuin tuon yhden mikä on tiivis.
En ole täysin vakuuttunut tuosta päättelystä. Kun perhospelti on kiinni, ilma ei virtaa kumpaankaan suuntaan. Koska virtausta ei ole pellin alapuolella eikä myöskään yläpuolella, ilma vain seisoo putkessa pellin molemmin puolin ja pellin lämpötila tasaantuu ympäristön lämpötilaan.
Tästä päästäänkin perhospellin toimintaan. Sehän on vastaava periaate kuin takaiskuventtiilissä tai elektroniikassa diodilla. Jos ongelmana on virtaus päästösuuntaan eli sisältä ulos, niin siihen suuntaanhan pellin pitääkin päästää ilma.
Jos haluaisi säätää "kynnysjännitettä" eli tarvittavaa paine-eroa perhospellin aukeamiseen isommaksi, se onnistuu lisäämällä massaa perhospellin siiven päälle. Eli sinne vaikka joku metalliprikka tai pieni kolikko teipillä siipeen kiinni, niin vaatii enemmän imua siiven avautuminen.
En ole oikein vakuuttunut siitä, että siivet suljettuina pelti vuotaisi kovin paljon. Tosin huonommat pellit, missä metalli sulkeutuu metallia vasten, voivat vuotaa. Rautakaupoissa on kuitenkin ihan yleisesti sellaisia peltejä, missä metallinen siipi sulkeutuu muovista tiivistettä vasten. En usko tällaisen pellin vuotavan kovin merkittävästi.
Jos tämä olisi kovin iso ongelma, niin ehkä pitäisi korvata perhospelti sitten moottoroidulla tiivillä sulkupellillä, joka avataan ohjatusti liesituuletinta käytettäessä. Nämä eivät avautuisi tuulen vaikutuksesta ja ovat myös tiiviitä. Moottoroituja sulkupeltejä on saatavanakin ihan yleisesti, hinta vaan on aika suolainen.
Kysyisin vielä, kuinka jatkuvaa ja iso ongelma tämä veden tippuminen teillä on?
Minullakin sitä kovalla pakkasella jonkin verran ilmeni, varsinkin jos ruuanlaiton jälkeen huippuimuri kytkettiin liian nopeasti pois päältä. Itsellä tämä ei kuitenkaan ole ollut kovin merkittävä ongelma ja esiintyy ainoastaan pari kertaa talvessa. Olen aikanaan eristänyt liesikuvun hormin yläpohjassa todella hyvin (kovat palovillat putken ympärillä ja lisäksi pari kerrosta pehmeää käärittävää villaa). Uskoisin, että hyvällä eristyksellä on enemmän vaikutusta jäätymisongelmaan kuin perhospellin mahdollisella pienellä vuodolla.
Tuulen aiheuttamaa imua ja perhospellin ajoittaista avautumista minullakin esiintyy, mutta ei siitä merkittävää haittaa ole ollut.
-
Tuulisella säällä, kun tuuli puhaltaa kohtisuoraan poistoputken päätä vasten, se "sieppaa" poistoputkesta ilmaa mukaansa vastaavalla periaatteella kuin ejektoripumppu toimii. Poistoputkeen tulee siis imu tuulen vaikutuksesta.
Perhospellin kuuluukin avautua, kun riittävä imu ylhäältä imee. Se ei osaa erotella huippuimurin imua ja tuulen imua.
En ole täysin vakuuttunut tuosta päättelystä. Kun perhospelti on kiinni, ilma ei virtaa kumpaankaan suuntaan. Koska virtausta ei ole pellin alapuolella eikä myöskään yläpuolella, ilma vain seisoo putkessa pellin molemmin puolin ja pellin lämpötila tasaantuu ympäristön lämpötilaan.
Tästä päästäänkin perhospellin toimintaan. Sehän on vastaava periaate kuin takaiskuventtiilissä tai elektroniikassa diodilla. Jos ongelmana on virtaus päästösuuntaan eli sisältä ulos, niin siihen suuntaanhan pellin pitääkin päästää ilma.
Jos haluaisi säätää "kynnysjännitettä" eli tarvittavaa paine-eroa perhospellin aukeamiseen isommaksi, se onnistuu lisäämällä massaa perhospellin siiven päälle. Eli sinne vaikka joku metalliprikka tai pieni kolikko teipillä siipeen kiinni, niin vaatii enemmän imua siiven avautuminen.
En ole oikein vakuuttunut siitä, että siivet suljettuina pelti vuotaisi kovin paljon. Tosin huonommat pellit, missä metalli sulkeutuu metallia vasten, voivat vuotaa. Rautakaupoissa on kuitenkin ihan yleisesti sellaisia peltejä, missä metallinen siipi sulkeutuu muovista tiivistettä vasten. En usko tällaisen pellin vuotavan kovin merkittävästi.
Jos tämä olisi kovin iso ongelma, niin ehkä pitäisi korvata perhospelti sitten moottoroidulla tiivillä sulkupellillä, joka avataan ohjatusti liesituuletinta käytettäessä. Nämä eivät avautuisi tuulen vaikutuksesta ja ovat myös tiiviitä. Moottoroituja sulkupeltejä on saatavanakin ihan yleisesti, hinta vaan on aika suolainen.
Kysyisin vielä, kuinka jatkuvaa ja iso ongelma tämä veden tippuminen teillä on?
Minullakin sitä kovalla pakkasella jonkin verran ilmeni, varsinkin jos ruuanlaiton jälkeen huippuimuri kytkettiin liian nopeasti pois päältä. Itsellä tämä ei kuitenkaan ole ollut kovin merkittävä ongelma ja esiintyy ainoastaan pari kertaa talvessa. Olen aikanaan eristänyt liesikuvun hormin yläpohjassa todella hyvin (kovat palovillat putken ympärillä ja lisäksi pari kerrosta pehmeää käärittävää villaa). Uskoisin, että hyvällä eristyksellä on enemmän vaikutusta jäätymisongelmaan kuin perhospellin mahdollisella pienellä vuodolla.
Tuulen aiheuttamaa imua ja perhospellin ajoittaista avautumista minullakin esiintyy, mutta ei siitä merkittävää haittaa ole ollut.
Talo menee kovilla pakkasilla ylipaineiseksi yläosistaan ja sille ei mahda yksinkertaisesti yhtään mitään. Siihen tulokseen olen nyt itse tullut. Voidaan ajatella tätä tilannetta vastaavana kuin kuumailmapalloa täytetään. Mitä suurempi lämpötilaero on ulkopuolen sekä sisäpuolen välillä niin sitä hanakammin ilma pihalle pyrkii.
Tälläinen olisi tilanne jos terminen paine-ero kumottaisiin ilmanvaihdolla. Terminen paine-ero vaan kasvaa pakkasella niin suureksi että sen kumoaminen ei oikein meinaa onnistua. Tämä huomaa myös noblen havainnoista. Tästä syystä myös mielestäni takan korvausilmaputken sijainti katossa on väärä. Eihän se toimi tarkoituksessaan jos suunta siitä on ulos?
(http://i.imgur.com/rU9spJb.jpg)
Kuitenkin tutkimukset sanovat näin:
(http://i.imgur.com/Z2AjL1T.jpg)
Höpinää asiasta on täällä: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=21319.0
Ja tässä empiiriset kokemukset muutamanpäivän takaa. (jäähilettä kattotuolin poikittais sauvojen juuressa niissä paikoissa missä villa oli painunut.) Höyrynsulkumuovi on teipattu huolellisesti sekä jatkokohdat mekaanisesti puristettu. Siitä huolimatta naulojen/niittien reijät vuotavat kosteutta ulos. Höpinää ja lämpökamerakuvia täällä:
(http://i.imgur.com/TXCGWFk.png)
Puhallusvillan painuminen aiheuttaa lämpövuotoja (http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=23510.0)
-
Ja mielestäni nämä painesuhteet menee pakkasilla näin.
(http://i.imgur.com/ntxSB3z.png)
Nollakohta sitten riippuu ilmanvaihtopuhaltimien nopeuksien suhteesta toisiinsa ja niiden aiheuttamasta alipaineesta sekä ulko- ja sisälämpötilan erosta toisiinsa nähden ja tästä johtuvasta termisestä paine-erosta. Sälekaihtimien nupeista tutkittuna ilmavirran suunta oli sisäänpäin ainakin 2,4m korkeudella @-16C. Ylempänä ei taida olla reikiä mistä havaintoja voi tehdä.
Täytyisi ostaa tuo teston paine-ero mittari leikkikaluksi niin voisi tarjota faktaa... Hiukan yli 100€ tuolla taitaisi olla hintaa...
Mietin myös että kun sulkupelti on lämpöisellä puolella niin tällöin tuossa on usein jonkinlainen pätkä eristämätöntä putkea sisäpuolella. Tämä ilman lämpeneminen tässä sisätiloissa olevalla osuudella saattaisi toimia jonkinlaisena moottorina tuolle ilmiölle koska lämpöenevä ilma pyrkii nousemaan ylöspäin.
Ja niin kun kysyit että kuinka usein tätä tapahtuu niin kait tämä on sellainen ilmiö mistä saa nauttia kun kelit jäähtyvät alla -15 asteen tai jotain sinnepäin... Ja mieluustihan ilmankin olisi jos tuon saisi estettyä jotenkin. Joissain liesituulettimissahan on jonkinlaiset kipot jo valmiiksi tuota vettä varten.
-
Fraatti: ilmoita jos saat vastausta tuolta tsekeistä. Voisin osallistua tilaukseen. Millä hakusanalla olet noita peltejä koittanut etsiä?
Kimmo L: meillä ei ole huippuimuria vaan moottori on liesituulettimessa.. pitää kokeilla parempaa perhospeltiä tai sitten painoja pelteihin
Mistä noita veden keräys kaukaloita iv-kanavaan löytyisi?
-
Itse olen huomannut sen ,että kun ilmanvaihto on säädetty kesällä hiukan alipaineiseksi niin talvella kun on reilummin pakkasta 20-30 niin lämmön vaihdin on osin jäässä ja sulatuksillakaa ei sitä kaikkea jäätä saa siitä pois niin siinä poistopuolella on sen verran jo virtaus vastusta ,että tuo asunnon alipaineisuus saattaa alkaa kääntyä jo ylipaineen puolelle. Pyöriväkennoisilla ei tuota pitäisi tapahtua mutta näillä matalaenergia iv koneilla tuokin on mahdollista.
-
Tämä huomaa myös noblen havainnoista. Tästä syystä myös mielestäni takan korvausilmaputken sijainti katossa on väärä. Eihän se toimi tarkoituksessaan jos suunta siitä on ulos?
Takkaan kun sytyttää tulen, kääntyy virtaus samantien ulkoa sisälle. Yläpohjassa olevan korvausputken saa paremmin eristettyä ja suljettua, joten kylmäsiltavaaraa ei ole.
Pitäisi keskupölynimuri ja huippari kytkeä ohjaamaan myös tuota, ettei tarvitse itse painaa kytkintä.
-
Talo menee kovilla pakkasilla ylipaineiseksi yläosistaan ja sille ei mahda yksinkertaisesti yhtään mitään. Siihen tulokseen olen nyt itse tullut. Voidaan ajatella tätä tilannetta vastaavana kuin kuumailmapalloa täytetään. Mitä suurempi lämpötilaero on ulkopuolen sekä sisäpuolen välillä niin sitä hanakammin ilma pihalle pyrkii.
Tälläinen olisi tilanne jos terminen paine-ero kumottaisiin ilmanvaihdolla. Terminen paine-ero vaan kasvaa pakkasella niin suureksi että sen kumoaminen ei oikein meinaa onnistua. Tämä huomaa myös noblen havainnoista. Tästä syystä myös mielestäni takan korvausilmaputken sijainti katossa on väärä. Eihän se toimi tarkoituksessaan jos suunta siitä on ulos?
Joo, tuon paine-eron uskon, että näin siinä käy. Se tosiaan voi raottaa perhospeltiäkin. Ehkä sen avautumiskynnyksen säätäminen lisäpainolla voisi auttaa.
Minulla onkin takan korvausilmaputki takan alla ja siinä on suhteellisen tiivis pelti, jolla sen saa avattua vain takan polttamisen ajaksi ja suljettua muuten. Se on toiminut hyvin.
Pitäisiköhän minunkin vaivautua mennä kurkkimaan yläpohjaan, näkyykö siellä jäähilettä tai muuta. Sielläkin voi niittien rei'istä päästä kosteutta siirtymään, vaikka yritin olla huolellinen teippauksissa ja läpivientien tiivistyksessä.
Mietin myös että kun sulkupelti on lämpöisellä puolella niin tällöin tuossa on usein jonkinlainen pätkä eristämätöntä putkea sisäpuolella. Tämä ilman lämpeneminen tässä sisätiloissa olevalla osuudella saattaisi toimia jonkinlaisena moottorina tuolle ilmiölle koska lämpöenevä ilma pyrkii nousemaan ylöspäin.
Ja niin kun kysyit että kuinka usein tätä tapahtuu niin kait tämä on sellainen ilmiö mistä saa nauttia kun kelit jäähtyvät alla -15 asteen tai jotain sinnepäin... Ja mieluustihan ilmankin olisi jos tuon saisi estettyä jotenkin. Joissain liesituulettimissahan on jonkinlaiset kipot jo valmiiksi tuota vettä varten.
Miten paljon lämpöisellä puolella se perhospelti sinulla on?
Minä olen laittanut sen aika tarkkaan höyrynsulkumuovin korkeudelle, kun LVI-suunnittelijan tekemissä IV-piirrustuksissa luki jotain sellaista. Silloin siinä ei ole oikeastaan lainkaan eristämätöntä putkea perhospellin yläpuolella.
-
Joo, tuon paine-eron uskon, että näin siinä käy. Se tosiaan voi raottaa perhospeltiäkin. Ehkä sen avautumiskynnyksen säätäminen lisäpainolla voisi auttaa.
Pitäisiköhän minunkin vaivautua mennä kurkkimaan yläpohjaan, näkyykö siellä jäähilettä tai muuta. Sielläkin voi niittien rei'istä päästä kosteutta siirtymään, vaikka yritin olla huolellinen teippauksissa ja läpivientien tiivistyksessä.
Miten paljon lämpöisellä puolella se perhospelti sinulla on?
Minä olen laittanut sen aika tarkkaan höyrynsulkumuovin korkeudelle, kun LVI-suunnittelijan tekemissä IV-piirrustuksissa luki jotain sellaista. Silloin siinä ei ole oikeastaan lainkaan eristämätöntä putkea perhospellin yläpuolella.
Epäilen että perhospellin ei tarviste aueta ollenkaan että siitä ohitse virtaa ilmaa. Sen on senverran harva itsessään että virtaus menee tuosta vastakarvaan helposti. Puhaltelin tuosta läpi ennen asennusta ja totesin asian. Kokeilen jopa tilkkiä tuota paremmaksi mutta huonolla menestyksellä. Ja oli vielä valitsevinani tiiveimmän version missä läppien alla oli solukumia.
Yläpohjan itsekin yritin kursia höyrynsulun niin hyvin tiiviiksi kuin pystyin ja teippiä meni laatikko kaupalla. Siitä huolimatta naulat ja niitit tekevät oman osuutensa. Myös naulatut liitokset saattavat "löystyä" ajansaatossa kun puut kuivavat. Seinien ja kattojen liitoksista sen näkee hyvin kun niihin on revennyt muutaman millin raot juuri samasta syystä. Kattotuolien väliset höyrynsulkujen liitokset tiivistin vielä niin että limitykset jäivät kahden vanerilapun väliin vielä limityksen ja teippauksen lisäksi. Jos nyt rakentaisin niin silloin höyrynsulku korvattaisiin spu:lla kokonaan. Tällöin jäisi kylmäsillat kokonaan pois(nauluja lukuunottamatta). Nyt runkotolpat ja vaakakoolaukset pystyy näkemään lämpökameralla seinän läpi.
Perhospelti on siinä missä tuo laite ja ivkanavat yhtyvät. Tuossa se yleisesti ottaen yleensä on tainnut sijaita. Monihan käyttää vain laitteiden mukana tullutta muovista rimpulaa. Näin jälkikäteen ajatellen sille paraspaikka olisi katon villojen tietämillä. Saattaa tuossa 1m pätkä putkea olla välissä.
-
Epäilen että perhospellin ei tarviste aueta ollenkaan että siitä ohitse virtaa ilmaa. Sen on senverran harva itsessään että virtaus menee tuosta vastakarvaan helposti. Puhaltelin tuosta läpi ennen asennusta ja totesin asian. Kokeilen jopa tilkkiä tuota paremmaksi mutta huonolla menestyksellä. Ja oli vielä valitsevinani tiiveimmän version missä läppien alla oli solukumia.
OK. Meillä saattaa olla ihan saman mallinen perhospelti. Minusta se ei niin harvalta vaikuttanut, mutta ehkä siitä pieni virtaus mahtuu menemään (samaa luokkaa kuin parista niitinreiästä höyrynsulkumuovissa).
Jos nyt rakentaisin niin silloin höyrynsulku korvattaisiin spu:lla kokonaan. Tällöin jäisi kylmäsillat kokonaan pois(nauluja lukuunottamatta). Nyt runkotolpat ja vaakakoolaukset pystyy näkemään lämpökameralla seinän läpi.
Perhospelti on siinä missä tuo laite ja ivkanavat yhtyvät. Tuossa se yleisesti ottaen yleensä on tainnut sijaita. Monihan käyttää vain laitteiden mukana tullutta muovista rimpulaa. Näin jälkikäteen ajatellen sille paraspaikka olisi katon villojen tietämillä. Saattaa tuossa 1m pätkä putkea olla välissä.
Samalainen rakenne höyrynsulkumuovin kanssa minullakin. Tuo SPU olisi ollut vaihtoehto jo silloin, mutta lisähinta oli niin iso, etten ottanut.
Olen ymmärtänyt jälkeenpäin, että myöskään SPU ei ole ongelmaton. Levyt on täysin jäykkiä ja puinen runko kuitenkin elää jonkin verran. Rungon eläminen saattaa aikaa myöden repäistä levyjen saumaan halkeaman, josta ilma sitten liikkuu täysin vapaasti.
Villat ja muovi ovat joustavia ja myötäävät puurungon elämistä, vaikka uutena eivät uuden SPU-eristetyn veroisia olekaan.
-
Samansuuntaisia kokemuksia Peta:n kanssa että kun jäätä kertyy kennoon pienenee poistoilmanvirta. Samoin monissa IV-koneissa kesä- ja talviasennoilla on erilaiset ilmanvirtaukset. Onkohan jollain kokemusta miten nuo ulospuhallusputket alkaa ahdistaa poistoilmaa kun jäätyvät tarpeeksi? Aikamoisia jäätaideteoksia alkaa olla nuokin paikoitellen näin pitemmällä pakkasjaksolla.
Katolla oleva pelti jäätyy, mutta jos on lyhyt putki ja vain katolla perhospelti pysyisiköhän putki lämpimänä?
Itselläni kokemusta että aina nuo tehdasvalmiit metalliputken liittimet ei tiivisteineen ole 100% vedenpitäviä. Jos putki tulee ylhäältä liitoksen päälle voi putken sisällä oleva jää sulaessaan tulla myös putken eristeisiin eikä kaikki tulekaan liesituulettimelle asti. Itse tiivistin butyylimassalla liesituulettimen ja iv-koneen poistoputken liitokset.
-
Katolla oleva pelti jäätyy, mutta jos on lyhyt putki ja vain katolla perhospelti pysyisiköhän putki lämpimänä?
Itselläni kokemusta että aina nuo tehdasvalmiit metalliputken liittimet ei tiivisteineen ole 100% vedenpitäviä. Jos putki tulee ylhäältä liitoksen päälle voi putken sisällä oleva jää sulaessaan tulla myös putken eristeisiin eikä kaikki tulekaan liesituulettimelle asti. Itse tiivistin butyylimassalla liesituulettimen ja iv-koneen poistoputken liitokset.
Teit ihan fiksusti. Itse jätin tuonne reilut kaadot ja jokapaikassa kallistus putkessa on huomattavasti suurempi kuin katon kallistus. Vedenpitäviähän nuo liitokset eivät tosiaan ole. Joskus olen kuullut että tuo vesi on valunut liitoksista läpi ja yläpohjassa on ollut odottamassa jääpuikot. Tässä yksi hyvä syy miksi ylimääräisen kosteuden kulkeminen putkeen pitäisi saada estettyä. Sekin ratkaisu kuulostaa varsin erikoiselle että kone on aina päällä. Ilmavirta täytyy olla melkoinen ettei tuo kondesoi mihinkään ollenkaan kovemmillakaan pakkasilla.
En näe mitään järkeä pitää putkea koko matkalta plussan puolella. Jso kanavassa on 5m mittaa tuo vaatisi jatkuvan ilmavirran. Katolla olleista sulkupellistä on sellaisia kokemuksia että ne ovat olleet jäässä.
Sinänsä ihme ettei ketään ole kiinnostanut ratkaista tätä asiaa mitenkään vaikka ainakin uusissa taloissa tämä ongelma on ihan todellinen. Tai no osaa se ei haittaa olleenkaan ja toisia taas hiukan enemmän. Luulisi että tämän takia nuo lvi-inssit noita lvikuvia piirtelevät mutta ei. Sama juttu takankorvausilman kanssa....
-
Itse vielä tuohon liestituulettimen putken ilman virtaus suuntaan laittaisin vielä kommentin, että itselläni se suunta on tosiaan ulkoa talon sisään päin.. Tiedä sitten, että mistä johtuu, vaikka ymmärrän kyllä noi painesuhteet pakkasella ja "savupiippu" ilmiön jne..
Itselläni on liesituulettimen putki näkyvissä maustehyllyn takana ja pääsin siihen käsiksi ja kun kokeilin putkea kädellä, niin putken pinta tuntuu tosiaan viileälle.. Tästä johtuen oma johtopäätökseni omalla kohdallani on, että viileä putken pinta johtuu siitä, kun pakkasilma virtaa ulkoa talon sisälle ja viilentää putken pinnan..
-
Ja vielä liesituuletinpoiston yläpäähän laittamastani perhospellistä.
Se on ollut nyt yli viikon aivan umpijumissa jäässä ja tukossa.
Huomasin myös virheen alapäässä olevassa perhospeltissä. (oma kämmi, niitit haittaa perhospeltin toimintaa)
Tänään kerinnen aloittamaan korjuun, ensin alapään pelti kuntoon, sitten sulanapitokaapeli yläpään pellin kohdalle ja vehkeet täysille, muutoin tullee ensi yönä vedet sisään luulen ma.
-
Fraatti: ilmoita jos saat vastausta tuolta tsekeistä. Voisin osallistua tilaukseen. Millä hakusanalla olet noita peltejä koittanut etsiä?
Joo laiskuus on vielä riivannut koska täytyisi yrittää raapustaa kysely paikallisten kielelle... ::)
Backdrawt shutter hakusanalla noita löytyy mm googlen kuvahaulla. Käytin tunteja noiden pläräämiseen viimevuonna... ::)
-
> Yläpohjassa olevan korvausputken saa paremmin eristettyä ja suljettua, joten kylmäsiltavaaraa ei ole.
>Pitäisi keskupölynimuri ja huippari kytkeä ohjaamaan myös tuota, ettei tarvitse itse painaa kytkintä.
Minullakin heikkovirta+softainsinöörinä oli moiset haaveet sähköisesti ohjautuvasta korvausilmakanavasta.
Mutta ne haaveet romuttui kertaheitolla eräänä päivänä.
Olin laittanut IVK:n tuloilman 3 teholla ja poiston 1 teholle ja leivinuuniin tulet.
Sitten tuli noin 10 sekunnin mittainen sähkökatko, hetken päästä vaimo ja palovaroitin huutaa keittiössä, savut puski sisälle ihan täpöllä.
1) Sähkökatko pysäytti IVK puhaltimet, korvausilman saanti loppui, sama olisi tapahtunut sähköisellä erillisellä korvausilmakanavalla.
2) Sähköjen palauduttua IVK ilmeisesti käynnistää ensin poistopuhaltimen ja myöhemmin tulopuhaltimen.
3) IVK asetusten (esim takkakytkin) säilyminen sähkökatkon yli on epävarmaa, samoin myös sähköisen korvausilman toiminta sähkökatkon jälkeen.
-
> Yläpohjassa olevan korvausputken saa paremmin eristettyä ja suljettua, joten kylmäsiltavaaraa ei ole.
>Pitäisi keskupölynimuri ja huippari kytkeä ohjaamaan myös tuota, ettei tarvitse itse painaa kytkintä.
Minullakin heikkovirta+softainsinöörinä oli moiset haaveet sähköisesti ohjautuvasta korvausilmakanavasta.
Mutta ne haaveet romuttui kertaheitolla eräänä päivänä.
Olin laittanut IVK:n tuloilman 3 teholla ja poiston 1 teholle ja leivinuuniin tulet.
Sitten tuli noin 10 sekunnin mittainen sähkökatko, hetken päästä vaimo ja palovaroitin huutaa keittiössä, savut puski sisälle ihan täpöllä.
1) Sähkökatko pysäytti IVK puhaltimet, korvausilman saanti loppui, sama olisi tapahtunut sähköisellä erillisellä korvausilmakanavalla.
2) Sähköjen palauduttua IVK ilmeisesti käynnistää ensin poistopuhaltimen ja myöhemmin tulopuhaltimen.
3) IVK asetusten (esim takkakytkin) säilyminen sähkökatkon yli on epävarmaa, samoin myös sähköisen korvausilman toiminta sähkökatkon jälkeen.
Hvviä pointteja. Takalle menuaalinen venttiili lienee sen kaikkein varmin tapa hoitaa asia. Täytyyhän se räppänä hormistakin aukaista polttoa varten. ::)
Liesarista ja imurista ei niinkään sitten ongelmia saa aikaiseksi vaikka sähköt menisikin poikki kun samalla loppuu imurin imukin.
Pläräsin jotain noita lämpökamerakuvia ja samalla silmiin osui tämä ulkoa otettu kuva noin -20 asteessa. Siinä tuo huipparin piippu hohkaa selvästi lämpösempänä kuin muut röörit. Kuvassa se on tuo kirkkain ja oikean puoleisin.
(http://i.imgur.com/Qp8Kx25.png)
-
Eilen remppasin liesituulettimen alapäätä kuntoon.
Insinööri pelti v*ttuun ja alkuperäinen huuvan perhospelti takaisin. DONE
Pesuvati odottaa keittiön nurkassa.
Yläpään insinööripelti on edelleen umpijäässä.
Työnsin alakautta 2m sulanapitokaapelin (pidempää ei vapaana) rööriin ja odottelen ilmojen lauhtumista. Aamulla oli vielä -5.
Jos tänään laskee -2:n tai vieläkin vähemmäs tuo pakkanen, koetetaan vastuksella ja huipparilla imeä putkea auki.
(mahdollisesti koetan poksauttaa myös IVK ylipaineella läppää auki)
Jos ei aukea niin huomenna ullakolle mars ja kun aukeaa niin 24h yhtäjaksoista huipparin huudatusta tiedossa jotta sais kuivaksi .. mahdollisesti lisälämmitin myös sinne lieden nurkkaan... onneksi sähkökin halpui.
UPDATE:
Eilen oli vaimo laittanut normisti tuulettimen päälle ja se jäätynyt ylpään lärppä oli avautunut. Annettiin hurista 6h yhteenmenoon ja yöksi sammutettiin. Jos vielä jäätyy niin sitten otan sen yläpään läpän pois. Ei tullut vettä sisään nyt/vielä/onneksi yms.
Myöhemmin laitan rajusti lisää eristettä putken ympärille ullakolla ja tutkin onko lirautellut peltikanavan liitoksista ullakolle.
-
Kerran olen sulattanut jäätyneen huipparin hiustenkuivaajalla. Jotain sopivaa vaan pitämään perhospeltiä auki ja sitten lämpöä tupaan. Jos tuosta teho meinaa hiipua niin kuumailmapuhallinta käyttöön. Pitää olla vaan varovainen ettei laitteen sisään valu vettä putkesta. Epäilisin että saattaisi toimia myös tässä tapauksessa. Lopuksi vaan reilu kuivaus täydellä teholla huipparim avustuksella.
-
Kun sulamisvesi todennäköisesti valuu ylhäältä alaspäin liesituulettimen putken sisäseinämän pinnalla niin jos tekisi lähelle liesituuletinta putkeen U-mallisen kauluksen putken sisälle joka keräisi valumisveden ja tuosta kauluksesta saisi veden johdettua ohuella putkella hallitusti viemäriin tms.
Samantapainen ajatus kuin ILP:n sisäyksikön vedenpoisto mutta yksinkertaisempi ;)
-
Otin omasta liesituulettimesta liesikuvulle menevän putken pois ja laitoin putken päähän perhospellin jälkeen elmu kelmua ja näytti sen perusteella että putkessa oli alipaine.. sammutin iv koneenkin kun epäilin että olisiko kämppä ylipaineinen mutta koneen sammutuksella ei ollut mitään merkitystä.
Monesti sanotasn että putkessa jos olisi pieni ilmanvirta ulos päin niin ei pitäisi olla sisälle tulevien vedin ongelmaa mutta niin se meilläkin nytkin tiputtaa vettä putkesta vaikka on ilma virtaus (pieni) ulospäin.
Korjaantuisiko jos putkeen saisi 100% tiiviin perhos pellin?
-
>Otin omasta liesituulettimesta liesikuvulle menevän putken pois ja laitoin putken päähän perhospellin jälkeen elmu kelmua
Kätevä konstit keksii.
>Monesti sanotasn että putkessa jos olisi pieni ilmanvirta ulos päin niin ei pitäisi olla sisälle tulevien vedin ongelmaa mutta niin se meilläkin nytkin tiputtaa vettä putkesta vaikka on ilma virtaus (pieni) ulospäin.
Siis mikäli ilma virtaa hissukseen ulospäin, sinne menee koko ajan kosteaa huoneilmaa joka helposti kondensoituu putken kylminpään osaan.
>Korjaantuisiko jos putkeen saisi 100% tiiviin perhos pellin?
Luulisin niin.
Minulla on liesikupuun uusi perhospelti hankintalistalla kun originellia onnistuin rikkomaan siten ettei se kovin hyvin sulkeudu. (sitä saadaan maahan maaliskuussa)
Meillä ei ole lirahtanut nyt vettä sisälle asti. Ja homma toimii, yläpään insinööriläppäkin toiminut. (laitamme nyt liesituulettimen aina heti täysille ja kuuntelemme että läpät aukeaa ennen kuin mennään normiteholle)
Meidän tapauksessa tuntuu että mutkikas liesituulettimen poisto vuotaa hieman sisäänpäin kun IVK on normiteholla (taitaa olla extremetiivis pullo tuo meidän talo).
Mutta elmukelmupatentti pitäis vielä kokeilla! ;-)
-
Keksin menetelmän talon painesuhteiden tutkimiseksi. Tällä pystyy myös määrittämään koska liesarin korkeudella talo menee ylipaineksi... Aika on tosin hiukan kortilla nyt työkiireiden takia mutta kirjoittelen raporttia kunhan kerkeän...
-
Monesti sanotasn että putkessa jos olisi pieni ilmanvirta ulos päin niin ei pitäisi olla sisälle tulevien vedin ongelmaa mutta niin se meilläkin nytkin tiputtaa vettä putkesta vaikka on ilma virtaus (pieni) ulospäin.
Korjaantuisiko jos putkeen saisi 100% tiiviin perhos pellin?
En tiedä, mitä tämä "100% tiivis perhospelti" tarkalleen ottaen tarkoittaa, mutta perhospelti on kuin takaiskuventtiili. Se päästää ilmavirran toiseen suuntaan ja estää toiseen suuntaan.
Tämä sisältä ulos suuntautuva ilmavirta on perhospelliin päästösuunta, joten sen kuuluukin avautua ja päästää ilma siihen suuntaan. "Tiiveys" liittynee ainoastaan estosuuntaan (eli ulkoa sisällepäin) tulevaan ilmavirtaukseen.
Ihan eri asia sitten on pellin avautumiskynnys, eli miten pienestä paine-erosta pelti avautuu päästösuuntaansa. Sitä pystyy säätämään mekaanisesti lisäämällä pellin massaa (siis laittamalla yläpuolelle jotain lisäpainoa).
-
Fraatti: olitko jo tilannut uuden "tiivimmän" perhospellin tsekeistä?
Muistatko mistä sivulta se löytyi, jos itsekin tilaisin?
-
Jahas. Aikaisemmin ketjussa mainitsin tiiviistä perhospellistä ratkaisuna ongelmaan. Lähetin asian tiimoilta useita sähköposteja tsekkeihin viimevuonna mutten saanut niihin vastausta. Näytti että vaati rontin vuoden kerätä intoa palata taas aiheen tiimoille kun huippari taas tuossa muistutti olemassa olostaan tälläkertaa jäätymällä noiden -10 asteen kelien tienoilla, vedet jäi sentään lorahtamatta liedelle. Palaaminen uudestaan aiheeseen tuotti sähköpostinvaihtoa tsekkeihin(paikallisella kielellä ;D ) hyvällä menestyksellä ja tilasin noita muutamat kappaleet itselle ja pienellä riskillä muutaman ylimääräisenkin ja mahdollisesti muutamalle nopealle noita olisi sitten myytäväksi asti... :o Oli meinaan pelko persiissä että yritystä ei kiinnosta alkaa lähettäämään paria läppää ollenkaan...
Noh kuitenkin nyt noita olis sitten tulossa ja itse härpäke on tälläinen:
(http://i.imgur.com/gv3YGDY.png)
(http://i.imgur.com/pQkiqZU.png)
(http://i.imgur.com/jICx3C1.png)
(http://i.imgur.com/jRRsN7c.png)
(http://www.elektrodesign.cz/web/data-1/grafy/RSKWgraf.JPG)
(http://i.imgur.com/37IumsQ.png)
Vapaasti suomennettuna teksti menee jotkuinkin näin(kai ;D ):
Valmistettu muovista joka kestää korkeita lämpötiloja silikonisella tulitiivisteellä. Läppä on varustettu säädettävällä magneettisella sulkumekanismilla. Läpän voi asentaa pystyyn tai vaakaan. Lämmönkesto läpällä on 210 astetta. Kaksoishuulitiiviste takaa hyvän tiivistyksen.
Käsittääkseni kierresaumakanava on 125mm 0,9mm pellillä jolloin tuon asennuksen pitäisi olla niinkin yksinkertaista kuin vain työntää tuon kanavaan käsin paikoilleen kun tuossa manuaalissa halkaisijaksi on mainittu 123mm. Tosin se täytyy varmistaa että millaisen imun huippari tekee kanavaan ettei käy niin että huippari imaisee koko läpän katolle... ;D Osaakos joku laskea millaisen nosteen (kiloissa ymmärtämisen helpottamiseksi) tuollainen läppä aiheuttaa jos sen takana vaikuttaa 100Pa paine?
EDIT. voima on 1.2N joka taitaa olla sitten helpommin fyysisesti hahmotettavana "painona" noin 100g joten tuskimpa tuollaisella paineella läppä vielä hiippakuntaa vaihtaa...
Vilpen spekseistä katsomalla selviää että tuolla voisi päästä optimitilanteessa yli 100dm3/s = 360m3/h ilmamääriin. Tällöisissä paineissa jo läppäkin on ihmeissään. 125mm läpänkohdalla painehäviön merkkaaminen on lopetettu 6m/s kohdalle joka tekee virtauksena noin 72l/s = 260m3/h. Kysymysmerkiksi tietysti jää se että rajoittaako tuo läppä liikaa ilman virtausta... ::)
Kuvan mukaan tuossa on ruuvi jolla voi säätää magneetin etäisyyttä läpästä ja näinollen vaikuttaa siihen kuinka herkästi läppä aukeaa. Itsellä oli visioissa jos tuo toimisi tuon huipparin kanssa olemalla ilmatiivis ja näinollen estämällä kondenssin. Lisäksi otin toisen 100mm koossa olevan läpän jota ajattelin kokeilla automaattisesti toimivana tuloilmaräppänänä. Tuloilmaräppänänä tuo säädettäisiin niin että mikäli taloon tulee normaalia suurempi alipaine niin läppä aukeaa automaattisesti. Haaveissa läppä olisi niin herkkä että pelkkä takan polttaminen saisi ilman virtaamaan... mutta saattaa olla että käy niin että tuloilmaläpän aukeamiseen vaaditaan joko imuri tai huippari. Vakiona avautumispaine näyttää olevan 25 Pa. Nyt kun itselle on tulossa myös mittari millä voi mitata paine-eroja niin toivottavasti pystyn määrittämään varsin tarkastikin paineen millä läppä aukeaa. Korvausilma tulisi sitten seinästä lattian alla kulkevasta korvausilmaputkesta jonka ulko-osuudella on vilpen tuuletuspaalu. Tosin tuuli yms tuo asiaan omat haasteensa mutta ei parane heittää vielä pyyhettä kehään.... ;D
-
...mahdollisesti muutamalle nopealle noita olisi sitten myytäväksi asti...
Minulla on myös tuota liesituulettimen jäätymisongelmaa, joten voisin kyllä olla kiinnostunut ostamaan sinulta yhden 125mm perhospellin jos vielä liikenee? Pistä hinta vaikka YV:llä tarvittaessa.
-
Luin mielenkiinnolla tätä kejua, Vilpe XL 160mm katolla ja 160mm putki tulee alas saarekkeelle. Ei ole vielä tiputtanut mutta tuulella kuulee kun ilma vinkuu ja joskus läppäkin pitää ääntä.
Kesällä kun muutettiin sisään niin parin käyttökerran jälkeen perhospelti tuli imaistua katolle huippariin.
Järjetön italiaviritys, maahantuojakin (Sawo) kommentoi että ei ole ennen tullut vastaan kun lähes aina 125mm kanava jolloin supistupala pitää paikoillaan.
Noh rakentajan kahdesta avusta toinen kehiin eli Sikamassa ja taas mentiin. -10c ainakin pelaa ok ja ei merkillepantavaa jäätä näy katola huipparissa, radonissa reippaasti samaan aikaan.
Oletteko funtsanneet että misä tulee korvausilma kun päästelee täysillä huipparia, vähintään samanverran se vetää kuin takkakin, todennäköisesti enemmänkin.
Oletteko muuten polttaneet takkaa samalla kun olette imenee kalliilla lämmitettyä ilmaa katolle ?
-
Luin mielenkiinnolla tätä kejua, Vilpe XL 160mm katolla ja 160mm putki tulee alas saarekkeelle. Ei ole vielä tiputtanut mutta tuulella kuulee kun ilma vinkuu ja joskus läppäkin pitää ääntä.
Kesällä kun muutettiin sisään niin parin käyttökerran jälkeen perhospelti tuli imaistua katolle huippariin.
Järjetön italiaviritys, maahantuojakin (Sawo) kommentoi että ei ole ennen tullut vastaan kun lähes aina 125mm kanava jolloin supistupala pitää paikoillaan.
Noh rakentajan kahdesta avusta toinen kehiin eli Sikamassa ja taas mentiin. -10c ainakin pelaa ok ja ei merkillepantavaa jäätä näy katola huipparissa, radonissa reippaasti samaan aikaan.
Oletteko funtsanneet että misä tulee korvausilma kun päästelee täysillä huipparia, vähintään samanverran se vetää kuin takkakin, todennäköisesti enemmänkin.
Oletteko muuten polttaneet takkaa samalla kun olette imenee kalliilla lämmitettyä ilmaa katolle ?
Mulla on liesituulettimessa huippari Vilpe eco 160 mm putkella, eli imutehoa löytyy myös. Korvausilmaa tosiaan tarvitsee, kun käyttää hiukankaan isommilla nopeuksilla. Meillä on lattialämmön jakotukki pienessä vaatehuoneessa, ja sinne tuli selvästi hiukan tunkkaista hajua, kun liesituuletinta käytti. Epäilin, että kiinnitysruuveja olisi mennyt läpi vaatehuoneen kulmissa nousevasta radon- tai viemärin tuuletusputkesta. Mutta selvisikin, että lattialämmön putkien suojaputkissa pääsee tulemaan ihan reilustikin ilmaa teknisestä tilasta, jossa oli lattiakaivo päässyt kuivumaan. Laitoin sitten noihin suojaputkiin teknisen tilan päähän teipit estämään ilman tulon sitä kautta. Toisaalta tuolla liesituulettimella löytyy hyvin mahdollisia ylimääräisiä ilmareittejä...
Mulla on tiivis moottoripelti liesituulettimen putkessa, ja se on sen verran hidas kääntymään, että liesituulettimen sammuttamisesta menee lähes 2 min ennen kuin pelti on kiinni, ja tämän ajan moottori on jälkikäynnillä, eli tämäkin vähentää kosteuden kertymistä. Ja nyt on vielä tarkoitus laittaa kotiautomaatio ohjaamaan iv-kone takkatilaan, kun liesituuletin on käytössä, niin sitä kautta saisi vielä korvausilmaa paremmin. Takalle mulla tulee suoraan oma korvausilma ulkoa, joten sen kanssa ei ole ollut mitään ongelmia.
-
Oletteko muuten polttaneet takkaa samalla kun olette imenee kalliilla lämmitettyä ilmaa katolle ?
Oletteko funtsanneet että misä tulee korvausilma kun päästelee täysillä huipparia, vähintään samanverran se vetää kuin takkakin, todennäköisesti enemmänkin.
Ei ainakaan kannata laittaa huipparia/liesituuletinta päälle jos takka on päällä ja molemmille ei ole hallittua tuloilmaa järjestettynä. Muuten tulee savut/lieskat sisälle. Huonolla tuurilla palokaasut voi syttyä asunnon sisäpuolella tultuaan ensiksi asuntoon luukun yms raoista... Tälläisenkin tarinan olen kuullut....
Jos korvausilmaa ei ole järjestetty hallitusti niin sitten ilma tulee rakenteiden vuodoista, iv-kanavista, ovien ja ikkunoiden tiivisteistä ja jos ei muualta niin sitten viemäristä. Esim täällä liesituulettimen käyttö niin että korvausilma ei ole kunnossa johtaa siihen että viemäristä tulee käryt sisäille jonkun viemärin vesilukon kautta.
Ja esim tässä VTT:n lapussa "Energiatehokkaan pientalon ilmanvaihto-opas (http://talotekniikka.teknologiateollisuus.fi/sites/lvi-talotekniikka/files/file_attachments/Pientalon%20ilmanvaihto-opas.pdf)" on kerrottu seuraavaa:
(http://i.imgur.com/7gaxfFm.png)
Eli jos asiaan ei ole erikseen kiinnitetty huomiota niin sitten ikkunaa raolleen. Niin täälläkin on vielä toistaiseksi pakko tehdä. Tosin pienellä väkästelyllä tuohon koneeseen saisi myös väkästeltyä sellaisen virityksen että se pudottaa poiston nopeutta kun liesituuletin on päällä. Tällöin voisi pakkasella ajaa vastuksilla lämmitettyä ilmaa pihalle :)
Ja jos oikein tiivis mökki on niin sitten voi kokeilla kestääkö suodattimet... :D
(http://i.imgur.com/4NWfJdV.png)
-
Mutta selvisikin, että lattialämmön putkien suojaputkissa pääsee tulemaan ihan reilustikin ilmaa teknisestä tilasta, jossa oli lattiakaivo päässyt kuivumaan.
Mulla teknisessä tilassa kaivossa on sellainen "läppä" jonka pitäisi estää kaivon kuivuminen... Ainakin uponorin kaivoihin noita saa...
-
Eli jos asiaan ei ole erikseen kiinnitetty huomiota niin sitten ikkunaa raolleen. Niin täälläkin on vielä toistaiseksi pakko tehdä. Tosin pienellä väkästelyllä tuohon koneeseen saisi myös väkästeltyä sellaisen virityksen että se pudottaa poiston nopeutta kun liesituuletin on päällä. Tällöin voisi pakkasella ajaa vastuksilla lämmitettyä ilmaa pihalle :)
Tarkoitat vastuksilla lämmitetyllä tuloilman jälkilämmitystä? Vai oliko koneessasi esilämmityskin? Eikö tuossa poiston pienentämisessä ongelmana tule olemaan kennon tai poistopuhaltimen jäätyminen? Ulkoilman esilämmitys poistopuhaltimen nopeutta laskettaessa olettaisin toimivan ja estävän jäätymisongelmat.
Kotikäyttöön ei taida olla lämpöä talteenottavia korvausilmaratkaisuja liesituuletin- tai keskuspölynimurikäyttöihin.
-
Tarkoitat vastuksilla lämmitetyllä tuloilman jälkilämmitystä? Vai oliko koneessasi esilämmityskin? Eikö tuossa poiston pienentämisessä ongelmana tule olemaan kennon tai poistopuhaltimen jäätyminen? Ulkoilman esilämmitys poistopuhaltimen nopeutta laskettaessa olettaisin toimivan ja estävän jäätymisongelmat.
Kotikäyttöön ei taida olla lämpöä talteenottavia korvausilmaratkaisuja liesituuletin- tai keskuspölynimurikäyttöihin.
Sitä tosiaan tarkoitin että tuloilman lämpötilan laskiessa jälkilämmitysvastus aloittaa työnsä... Huonolla tuurilla tuosta tietysti saattaa seurata myös jäätymistä. Saattaa tosin olla että käyttö on niin lyhytaikaista ja satunnaista ettei tuosta tule ongelmia. Mahdollisuus tuohon toki on olemassa.
Tässä lainaus enerventin paine-erokytkimen mainoksesta:
Paine-erokytkin 20-200 Pa liesituulettimen/keskuspölynimurin indikointi Enervent
Paine-erokytkin liesituulettimen ja keskuspölynimurin aiheuttaman paineenvaihtelun hallintaan. Paine-erokytkimellä saadaan tilatieto ilmanvaihtolaitteen EDA-automatiikalle, kun liesituuletinta tai keskuspölynimuria käytetään.
Ilmanvaihtolaitteen ohjausjärjestelmään voidaan asettaa ylipaineistuksen eri käyttöyhdistelmille omat tulo- ja poistoilmapuhallinnopeudet. EDA-ohjausjärjestelmässä voidaan käyttää esim. seuraavia käyttöyhdistelmäasetuksia:
Liesituuletin tai keskuspölynimuri päällä - poisto: 30 %, tulo: 50 %
Liesituuletin + keskuspölynimuri yhtäaikaisesti - poisto: 30 %, tulo: 70 %
Ylipaineistus + liesituuletin yhtäaikaisesti - poisto: 30 %, tulo: 70 %
Ylipaineistus + keskuspölynimuri yhtäaikaisesti - poisto: 30 %, tulo: 70 %
Ylipaineistus, liesituuletin ja keskuspölynimuri kaikki kolme päällä yhtäaikaa - poisto: 30 %, tulo: 100 %
Samalla tavalla tuo näyttää menevän myös uudemmalla eair ohjauksella.
(http://i.imgur.com/EWcsRHk.png)
Käsittääkseni tuollainen olisi helppo rakennella myös tuollaiseen karvalakki ohjauksella olevaan koneeseen. Tosin suunitelmissa on aluksi kokeilla tuota läppähommaa mistä mainitsin muutama viesti taaksepäin...
-
Jäteilman luulisi menevän kovilla pakkasilla niin kylmäksi poiston ollessa tuloa merkittävästi pienemmällä virtauksella ettei poistoilman ilmankosteus enää kyllästy jäteilmaan ja kosteus tiivistyy ja jäätyy ilmanvaihtokoneeseen. Ja liesituuletin ja imuri joskus huutaa pitkäänkin.
Jos kotitaloudessa liesituulettimen olettaisi poistavan vaikka 100l/s, osaako joku valottaa miten tuollaisen korvausilma tulisi suunnitella järkevästi/rakentaa? Itse vähän miettinyt erillistä kanavapuhallinta sähköisellä kanavapatterilla. Ei ikkunoiden availeminen pakkasella mukavaa ole.
-
Jäteilman luulisi menevän kovilla pakkasilla niin kylmäksi poiston ollessa tuloa merkittävästi pienemmällä virtauksella ettei poistoilman ilmankosteus enää kyllästy jäteilmaan ja kosteus tiivistyy ja jäätyy ilmanvaihtokoneeseen. Ja liesituuletin ja imuri joskus huutaa pitkäänkin.
Jos kotitaloudessa liesituulettimen olettaisi poistavan vaikka 100l/s, osaako joku valottaa miten tuollaisen korvausilma tulisi suunnitella järkevästi/rakentaa? Itse vähän miettinyt erillistä kanavapuhallinta sähköisellä kanavapatterilla. Ei ikkunoiden availeminen pakkasella mukavaa ole.
Eipä ne iv-kone valmistajat tuon kummempia ratkaisuja asiaan tarjoa. Yleensä mainitaan että järjestelmän olisi hyvä toimia erillisenä kokonaan ilman ilmanvaihtoa.
Takalle paras ratkaisu on tuoda tuloilma piippua pitkin tai pesän alle riippuen siitä miten tulisijan valmistaja antaa myöden. Jäljellä jää liesituuletin/huippari jonka voi korvata sisälle puhaltavalla mallilla jos on liian huolissaan saako ilmaa mistään tilalle. Imurinkaan ei ole pakko antaa puhaltaa ulos...
No ongelma tuosta taitaa tulla vasta sitten kuin ilmaa tarvitaan paljon ja toivon että saan itse tuosta räppänästä ongelmaan ratkaisun.
-
Mulla teknisessä tilassa kaivossa on sellainen "läppä" jonka pitäisi estää kaivon kuivuminen... Ainakin uponorin kaivoihin noita saa...
Pikku tilkka rypsiöljyy kaivoon estää veden haihtumisen pitkäksi aikaa.
-
Itse aion kokeilla sillein että vanhaan hirsitaloon tulee poistoilmanvaihto ja liesihuuvan imuri olisi koko ajan päällä pienimmällä nopeudella taajuusmuuttajasäädöllä, pyrkien siihen että korvausilma raitisilmaventtiileistä (mitä ei vielä ole kun vielä 2-kertaiset ikkunat vanhassa hirsitalossa) vastaa tuuletustarpeen minimimäärää.
Liesihuuva on "kerrostalomallia" eli sen reitetty läppä vedetään aikakellonapista auki kun keitetään, tai on tarvis. Läpän rei'ityksen reikämäärällä ja sen jälkeisellä poistoventtiilin asetuksella säädetään ilmamäärä passeliksi poistoimurin nopeuteen.
Paine-eromuutos läppä auki/ läppä kiinni saa riittää huuvan ilmamääräsäätöön. Saa nähdä kuinka käy. Vilpet on jo katolla. Taajuusmuuttajat ja "kerrostalo"-huuvat on hankittu muttei vielä asennettu.
Tällä tavalla liikkuu lämmin sisäilma hiljaa ulos "pakkosyötöllä" koko ajan ja pitää peltisen jäteilmahormin sisäpellin suht tasaisen lämpimänä- eikä tulisi kondensoitumista.
Sen verran kokemusta perhospelleistä ettei ne tahdo toimia, jäätyvät kiinni pakkasella, eli pitää olla pikkasen väljiä.
Tiedän, laitetaan lämmintä ulos katosta, mutta vain sen verran että talo hengittää..