Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: jusv - 06.01.16 - klo:14:10
-
Moro,
Reilun vuoden käytössä ollut järjestelmä. 10kW 1145 Nibe, 200m kaivo. Aktiivista n. 190m ainakin asennuksen aikana.
Koska pitäisi alkaa huolestumaan kaivon lämmöistä...nyt kun pakkasta on -25C paluu kaivolta on n. -1.2 ja paluu kaivoon -3.8. Minusta näyttää, ettei tuo Nibe päästä kaivoon kylmrmpää kun tuo -3.8.
Hälytysraja paluulle kaivoon on -8C.
Kannattaisiko keruupumppua ajaa koko ajan lämmön tasaamiseksi?
Jussi
-
Moro,
Reilun vuoden käytössä ollut järjestelmä. 10kW 1145 Nibe, 200m kaivo. Aktiivista n. 190m ainakin asennuksen aikana.
Koska pitäisi alkaa huolestumaan kaivon lämmöistä...nyt kun pakkasta on -25C paluu kaivolta on n. -1.2 ja paluu kaivoon -3.8. Minusta näyttää, ettei tuo Nibe päästä kaivoon kylmrmpää kun tuo -3.8.
Hälytysraja paluulle kaivoon on -8C.
Kannattaisiko keruupumppua ajaa koko ajan lämmön tasaamiseksi?
Jussi
Ei tuosta ainakaan haittaa ole. Kaivon suuhan tuossa kovimmillaan ja sinne jäätä alkaa kertymään ensimmäisenä. Luulisin että nopeudeksi riittää joku todella pieni (esim jotain alle 5%) ihan energian kulutuksenkin takia. Kaivossa on itsessäänkin liikettä vedessä jatkuvasti johtuen veden tiheyseroista. 4 asteinen vesi on painavinta ja yrittää painua pohjalle jatkuvasti. Tätä myllerrystä saa varmasti tehostettua pienellä kierrolla joka lisää tuota kiertoa vielä.
Katsoin tomppelin taannoin tekemää laskelmaa taloosi. Tuolla aktiivista syvyyttä oli kaivolle kaavailtu enemmän kuin mitä sitä nyt on 190m vs 206m. Onneksi sitä on sentään enemmän kuin mitä jotkut olivat taloosi tarjonneet, 170m.
Jauhaako pumppusi tällähetkellä tauotta?
Haluasin ihan mielenkiinnosta katsoa minkälaista kallioperää talosi kohdalla sijaitsee. Tuo vaikuttaa myös siihen kuinka syvä kaivon pitäisi olla. Huonolla tuurilla metrejä pitäisi olla kymmeniä lisää. Voit katsoa sen joko itse tai laittaa yksityisviestissä vaikka kadun nimen ja postinumeron. Täällä on käsitelty aihetta. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6615.0
-
Ei tuosta ainakaan haittaa ole. Kaivon suuhan tuossa kovimmillaan ja sinne jäätä alkaa kertymään ensimmäisenä. Luulisin että nopeudeksi riittää joku todella pieni (esim jotain alle 5%) ihan energian kulutuksenkin takia. Kaivossa on itsessäänkin liikettä vedessä jatkuvasti johtuen veden tiheyseroista. 4 asteinen vesi on painavinta ja yrittää painua pohjalle jatkuvasti. Tätä myllerrystä saa varmasti tehostettua pienellä kierrolla joka lisää tuota kiertoa vielä.
Katsoin tomppelin taannoin tekemää laskelmaa taloosi. Tuolla aktiivista syvyyttä oli kaivolle kaavailtu enemmän kuin mitä sitä nyt on 190m vs 206m. Onneksi sitä on sentään enemmän kuin mitä jotkut olivat taloosi tarjonneet, 170m.
Jauhaako pumppusi tällähetkellä tauotta?
Haluasin ihan mielenkiinnosta katsoa minkälaista kallioperää talosi kohdalla sijaitsee. Tuo vaikuttaa myös siihen kuinka syvä kaivon pitäisi olla. Huonolla tuurilla metrejä pitäisi olla kymmeniä lisää. Voit katsoa sen joko itse tai laittaa yksityisviestissä vaikka kadun nimen ja postinumeron. Täällä on käsitelty aihetta. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6615.0
Punaista kiveä mutta ei ilmeisesti mitään maailman kovinta tavaraa ollut.
Kyllä se välillä pysähtyy...ei ne tauot kovin pitkiä ole. Pitkiä ajoja tekee kyllä. Lämpökäyrää voisi vähän helpottaa, toisaalta tuvassa on lämmöt tasaiset joten sen puoleen käyrä on kohdillaan...
Jussi
-
Punaista kiveä mutta ei ilmeisesti mitään maailman kovinta tavaraa ollut.
Jos saat sen katsottua tai kerrot paikan niin voin tehdä laskeman sillä kallioperällä mikä kaivosi kohdalla on perustuen öljynkulutukseen minkä olit aikaisemmin laittanut.
Väri ei itsessään kerro vielä mitään...
-
Niben 1245-8 MLP:n 160 m lämpökaivolta tuleva lämpötila elää kuvassa esitetyn mukaisesti.
(mittausdata on Niben omilla antureilla kerättyä tietoa)
Kuinka tulkitsette noita ”vekkejä” lämmitysjakson alussa?
-
Äkkiseltään tulisi mieleen, että keruupumppu tai neste lähtee vähän laiskasti liikkeelle.
-
Keruupumppu on Niben auto-asetuksella ja pinkaisee n. 60 % kierroksille heti startissa.
-
Voisko UPlinkin logitieto olla keräystaajuudeltaan vaihtelevaa, ts. logituksen väli vaihtelee? Otappa siitä .csv tiedosto ulos ja katso niitä aikaleimojen välejä.
-
Voisko UPlinkin logitieto olla keräystaajuudeltaan vaihtelevaa, ts. logituksen väli vaihtelee? Otappa siitä .csv tiedosto ulos ja katso niitä aikaleimojen välejä.
Juurikin noin, tuntuu tuohon käyräänkin säätävän vähän zoominkin mukaan aina noita kiintopisteitä.
-
Itsellä on talvella samanlaisia väkäsiä käyrässä aina startin jälkeen. Olen selittänyt itselleni että maapiirin vaakavedon (15 m, 40 cm syvällä) aikainen kylmä neste tulee ensin pumpulle ja sitten vasta lämpimämpi vesi kaivolta.
AP
-
Koska pitäisi alkaa huolestumaan kaivon lämmöistä...nyt kun pakkasta on -25C paluu kaivolta on n. -1.2 ja paluu kaivoon -3.8. Minusta näyttää, ettei tuo Nibe päästä kaivoon kylmrmpää kun tuo -3.8.
Mulla meni nyt kun oli kovia pakkasia 9 päivän ajan meno kaivolle -4,8 paluu -2,0 ja pumppu kävi 9 päivää ilman taukoja. Nyt heti kun helppas sen verran että pumppu otti tauon niin pidin nesteen kiertämässä ja se tasaantuu 40 minuutin tauon aikana 0,4 plusasteeseen eli on siellä kaivossa plussaa vaikka pakkasnestettä tulee pumpulle. Ei siis vissiin ehdi lämpö johtua putkeen kun pitää tuollaista reilun parin asteen eroa kaivon veden ja kiertävän liuoksen välillä.
Tuo muuten tasaantui tulo +0,2 meno +0,6 astetta joten onko lämpöantureista jompikumpi pielessä vai lämmittääkö se pysähdyksissä oleva pumppu tuon verran kuitenkin?
Ja ikäväkseni huomaan että mulla ei oo mikään "kuin störmsössä" kaivo lämmönjohtavuudeltaan.
-
Mulla meni nyt kun oli kovia pakkasia 9 päivän ajan meno kaivolle -4,8 paluu -2,0 ja pumppu kävi 9 päivää ilman taukoja. Nyt heti kun helppas sen verran että pumppu otti tauon niin pidin nesteen kiertämässä ja se tasaantuu 40 minuutin tauon aikana 0,4 plusasteeseen eli on siellä kaivossa plussaa vaikka pakkasnestettä tulee pumpulle. Ei siis vissiin ehdi lämpö johtua putkeen kun pitää tuollaista reilun parin asteen eroa kaivon veden ja kiertävän liuoksen välillä.
Tuo muuten tasaantui tulo +0,2 meno +0,6 astetta joten onko lämpöantureista jompikumpi pielessä vai lämmittääkö se pysähdyksissä oleva pumppu tuon verran kuitenkin?
Ja ikäväkseni huomaan että mulla ei oo mikään "kuin störmsössä" kaivo lämmönjohtavuudeltaan.
Tuosta nibe 1217 pumpusta oli edellisellä omistajalla hajonnut molemmat kaivon lämpöanturit ja ne oli vaihdettu. Kaivolla palaava näytti silti 1 asteen liikaa. Piti parannella ja tiivistää anturin eristeet, niin nyt näyttää asteet samaa.
Tulo +0.2 varmaankin on ihan tarkka, mutta paluu näyttäisi 0.4 astetta liikaa? Jos olisi noin niin kaivolle paluu -5.2 ja koneelle -2. Tuo 0.4C asteen heitto on kumminkin hyvin pieni.
Keruuputki tosiaan taitaa eristää sen verran että kaivon ja keruunesteen välille tulee 2C lämpötilaero.
Täällä kaivosta tulee alussa +4 ja siitä hyytyy +3 ja +2. Eli sama 2 astetta laskua. Paluu kaivoon -1 ja erikoistapauksessa -2. DT 3 tai 4 astetta (4/0, 3/-1, 2/-1). 245W pumppu pyörii täysillä.
edit:
Jos ajatellaan että kaivon vesi voi kyllä vaihtua, mutta kallioperä ei voi talven aikana muuttua lämpimämmäksi. Taitaa olla paremminkin niin että kallion lämpötila voi talven aikana vähän kerralaan jäähtyä koska vesi ottaa kalliosta lämpöä.
Kesällä sitten halutessaan kalliota voi elvyttää "kuumalla" vedellä, jos käyttää esim talon viilennystä. Elvytyskään ei taida tehota jos kaivossa on veden virtausta ja lämmitetyt vedet valuu harakoille :)
-
Mulla meni nyt kun oli kovia pakkasia 9 päivän ajan meno kaivolle -4,8 paluu -2,0 ja pumppu kävi 9 päivää ilman taukoja. Nyt heti kun helppas sen verran että pumppu otti tauon niin pidin nesteen kiertämässä ja se tasaantuu 40 minuutin tauon aikana 0,4 plusasteeseen eli on siellä kaivossa plussaa vaikka pakkasnestettä tulee pumpulle. Ei siis vissiin ehdi lämpö johtua putkeen kun pitää tuollaista reilun parin asteen eroa kaivon veden ja kiertävän liuoksen välillä.
Tein vastaavan testin itsekin, meno oli ollut alimmillaan -5,5 astetta ja tulo -1,4 astetta(kone tallentaa alimmat lukemat). Kierrättämällä liuosta kaivossa sieltä tuli 0,6 asteinen neste ylös. Kun kaivoa kuormitetaan hetkellisesti paljon niin ympäröivästä kallioperästä ei kerkeä siirtymään lämpöä tarpeeksi takaisin vaikka vuositasolla kaivo saattaisikin olla "riittävä".
-
Niben 1245-8 MLP:n 160 m lämpökaivolta tuleva lämpötila elää kuvassa esitetyn mukaisesti.
(mittausdata on Niben omilla antureilla kerättyä tietoa)
Kuinka tulkitsette noita ”vekkejä” lämmitysjakson alussa?
Kuinka pitkästi on vaakaputkea ja kuinka se on eristetty? Mikä on upotussyvyys?
Täällä tuli varmasti riittävästi eristettä kaivon ja putkien päälle ja lisäksi putket on niin lyhyet, että ei niihin mahdu oikein jäämään kylmää liuosta.
Tuollahan ei ole merkitystä, mutta vähän kylmempää tulee vaakaputkista ja kaivosta alkaa tulla lämpimämpää liuosta. Joskushan nuo putket peitetään hyvin ohuella kerroksella maata. Täällä tuli metri maata päälle.
-
fraati
Saikos tuolla jo uuden alimman lämpötilan kaivoon?
Ei tullut ennätystä.
Oheisessa kuvassa keruun ja kaivon lämpötilat parin päivän takaa sekä vuoden 2011 minimiarvot.
Tuo että vuonna 2011 oli kaivon ja keruun lämpötilat matalampia johtunee siitä että pitkää (14h) käyntiä edelsi pitempi kylmä kausi.
ATS