Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: fraatti - 13.12.15 - klo:22:15
-
Näiden tulosten laskemiseen käytin 21000kWh vuosikulutusta sisältäen käyttöveden. Säävyöhyke 1. Jos Niben mitoitussofta Nibe dim laskee kaikki oikein niin ainakaan rahan säästöllä tuota invertteriä on turha perustella. Vuosihyötysuhde huonompi kuin perus on-off koneella vaikka ajelisi hiukan vastuksillakin. Onko tuo 600e hinnanlisä jollain muulla lisäarvolla perusteltavissa? Laitoin vielä tuohon vertailukohdaksi 1226:n. Hintaero kalleimpaan n 800€. Vuotuinen säästö paremmalla koneella n 450kWh. Rahassa 56€, näin yksinkertaistettuna parempi kone on haukkunut hintansa 14v aikana.
1255 6kW 6900€
(http://i.imgur.com/tOQUZSy.png)
6kW 1245 6060€
(http://i.imgur.com/J1mJEtC.png)
8kW 1245 6300€
(http://i.imgur.com/KYUB7CO.png)
8kW 1226 5470€
(http://i.imgur.com/Z0XWICj.png)
-
Pohdin juurikin samoja seikkoja keväällä, päädyin invertteriin eikä vielä ainakan ole kaduttanut. Mutta olen hieman jäävi, koska en omaa kokemusta on/off pumppailuista. (Meidän ILP:pikin on invertteri :)
1. Kesällä kuin kaivon viina on lämmintä ja lämpöä tarvitaan vain vähän niin invertteri tekee meillä pesutiloihin tarvittavaa 27-asteista vettä 227 Watilla, toi on helppo tuottaa pienellä PV-virityksellä.
2. Lämpötilojen säätäminen on helpompaa jatkuvan käynnin alueella (meillä n. alle+4C), koska lähtevän veden lämpö pysyy tavoitteessaan ilman shunttauksia.
3. Kone on pienillä taajuuksilla lähes ääneton. Samassa tilasa olevan Alpha2 25-80 kiertovesipumppu on äänekkäämpi.
4. Mitoituksen kanssa ei ole niin tarkkaa. Mulla saneerauskohteessa ei ollut oikein varmuutta energiantarpeesta, koska saneerauksessa tehtiin lämmönlähteen lisäksi muita muutoksia. Nyt ei ole väliä olisko paras mitoitus ollut 3-7kW:n kone.
5. Halutessaan voi kiristyspantojen avulla ajaa invertterikonetta on/off tyyppisesti, toisinpäin ei onnistu niin helposti ::)
-
Meillä oli VPDIM lähtöarvoina Tampereella n. 17000kWh/a sähköä ja pari mottia koivuklapeja varaavassa takassa. Ohjelma ehdotti 1255 1,5-6 pumpun kaveriksi 119m aktiivista syvyyttä kaivolle, porautin pikkuisen syvemmän.
-
Meillä oli VPDIM lähtöarvoina Tampereella n. 17000kWh/a sähköä ja pari mottia koivuklapeja varaavassa takassa. Ohjelma ehdotti 1255 1,5-6 pumpun kaveriksi 119m aktiivista syvyyttä kaivolle, porautin pikkuisen syvemmän.
Pikkuisen syvemmän 120m vs 190m :D
vp dim on vanhan softan nimi ja uusi on nibe dim. Olen huomannut että tuo niben softa tarjoaa usein varsin matalaa kaivoa. Mun mielestä tuo kaivo on väärä paikka säästää. Tuo "säästö" on huonon tuurin sattuessa todella kallis korjata. Syvempi kaivo myös nostaa hyötysuhdetta(olettaen että pumppaushäviöt eivät kasva merkittävästi). Myös pumput itsesään kehittyvät ja jos joskus pumpun vaihto tulee ajankohtaiseksi niin onhan se hyvä että reijässä piisaa potentiaalia vaikka hyötysuhde olisikin hiukan parempi.
-
Pikkuisen syvemmän 120m vs 190m :D
vp dim on vanhan softan nimi ja uusi on nibe dim. Olen huomannut että tuo niben softa tarjoaa usein varsin matalaa kaivoa. Mun mielestä tuo kaivo on väärä paikka säästää. Tuo "säästö" on huonon tuurin sattuessa todella kallis korjata. Syvempi kaivo myös nostaa hyötysuhdetta(olettaen että pumppaushäviöt eivät kasva merkittävästi). Myös pumput itsesään kehittyvät ja jos joskus pumpun vaihto tulee ajankohtaiseksi niin onhan se hyvä että reijässä piisaa potentiaalia vaikka hyötysuhde olisikin hiukan parempi.
Pikkuisen lähti mopo käsistä, mutta ei nuo lisämetrit loppupeleissä kovin montaa satasta maksaneet. Urakoitsija tarjosi alunperin 150m aktiivia ja 10m putkitusta eli yhteensä 160m. Poratessa olikin 13m pehmeää ennen kalliota (putkitusta tuli 15m), eikä vettäkään tullut kovin paljoa porauksen aikana, joten syvyyttä kasvatettiin lennossa himpun enemmän kuin olin aikonut. Porari olis vetänyt vaikka syvemmälle, mutta itse ajattelin että jätetään tuohon jolloin maapiirin kokonaispituus on vaakavetojen kanssa hyvin lähellä Niben suosittelemaa maksimi 400m:iä. Tokkopa tuo lisähinta itseään takaisin maksaa, mutta on mukavampi odotella pakkasia ilman pelkoja kaivon jäätymisestä. Ja kuten sanoit, tekniikka voi vielä kehittyä. Heti porauksen jäljiltä oli veden pinta kaivossa jossain 5m hujakoilla, mutta nousi seuraavaksi aamuksi alle metriin maan pinnasta. On hieman hankala sanoa paljonko nyt on 'aktiivisyvyyttä', mutta on tuolta reiästä auton pesuvedetkin tulleet ihan mukavasti, joten jotain veden liikettä siellä tapahtuu.
(Juuri nyt tulee kaivosta 5.4C ja menee 1.9C takas, pumppu tekee 20Hz:illä 28-asteista lämmitysvettä. 17:15-17:45 oli piitkä KV jakso (vaimo luttas suihkussa) jolloin tuleva viina laski alle viiden, mutta pompsahti sitten takas yli viiden tuntia myöhemmin)
Pollu ja efergy todistaa että on COPpelot kohdillaan, ei enää päästä kesän seiskaan, mutta tukevasti ollaan kutosen paremmalla puolen. Tammi- helmikuussa paljastuu kaivon ja Niben todellinen suorituskyky, jos nyt talvi lopulta tulee.
Kaivon käytös todella pitkissä vedoissa on seikka mikä invertterien kanssa kiinnostaa, koska nythän voi käyntiajaksi tulla kuukausia. Tiedon kartttuessa tämä voisi ehkä tulevaisuudessa olla yksi seikka minkä mukaan valitaan kannattaako kohteeseen laittaa invertteri vai on/off? Eli otetaanko energiaa hitaasti ja hartaudella vai nopeilla rypäisyillä. Itselläni on varaajan kytkentöjä ja pumpun säätöjä muuttamalla mahdollista ajella konetta myös on/off tyyppisesti, mutta hankala noista on parin nopean kokeilun perusteella toista pistää toistaan paremmaksi. Liikaa en ole tästä aiheesta kokemuksia tai mittaustuloksia nähnyt. Itse keskityn nyt saamaan lämpökäyrän ja jakotukkien tasapainoitukset kohdilleen ja vasta sitten palaan leikkimään muilla asetuksilla.
-
Pikkuisen lähti mopo käsistä, mutta ei nuo lisämetrit loppupeleissä kovin montaa satasta maksaneet. Urakoitsija tarjosi alunperin 150m aktiivia ja 10m putkitusta eli yhteensä 160m. Poratessa olikin 13m pehmeää ennen kalliota (putkitusta tuli 15m), eikä vettäkään tullut kovin paljoa porauksen aikana, joten syvyyttä kasvatettiin lennossa himpun enemmän kuin olin aikonut. Porari olis vetänyt vaikka syvemmälle, mutta itse ajattelin että jätetään tuohon jolloin maapiirin kokonaispituus on vaakavetojen kanssa hyvin lähellä Niben suosittelemaa maksimi 400m:iä. Tokkopa tuo lisähinta itseään takaisin maksaa, mutta on mukavampi odotella pakkasia ilman pelkoja kaivon jäätymisestä. Ja kuten sanoit, tekniikka voi vielä kehittyä. Heti porauksen jäljiltä oli veden pinta kaivossa jossain 5m hujakoilla, mutta nousi seuraavaksi aamuksi alle metriin maan pinnasta. On hieman hankala sanoa paljonko nyt on 'aktiivisyvyyttä', mutta on tuolta reiästä auton pesuvedetkin tulleet ihan mukavasti, joten jotain veden liikettä siellä tapahtuu.
(Juuri nyt tulee kaivosta 5.4C ja menee 1.9C takas, pumppu tekee 20Hz:illä 28-asteista lämmitysvettä. 17:15-17:45 oli piitkä KV jakso (vaimo luttas suihkussa) jolloin tuleva viina laski alle viiden, mutta pompsahti sitten takas yli viiden tuntia myöhemmin)
Pollu ja efergy todistaa että on COPpelot kohdillaan, ei enää päästä kesän seiskaan, mutta tukevasti ollaan kutosen paremmalla puolen. Tammi- helmikuussa paljastuu kaivon ja Niben todellinen suorituskyky, jos nyt talvi lopulta tulee.
Kaivon käytös todella pitkissä vedoissa on seikka mikä invertterien kanssa kiinnostaa, koska nythän voi käyntiajaksi tulla kuukausia. Tiedon kartttuessa tämä voisi ehkä tulevaisuudessa olla yksi seikka minkä mukaan valitaan kannattaako kohteeseen laittaa invertteri vai on/off? Eli otetaanko energiaa hitaasti ja hartaudella vai nopeilla rypäisyillä. Itselläni on varaajan kytkentöjä ja pumpun säätöjä muuttamalla mahdollista ajella konetta myös on/off tyyppisesti, mutta hankala noista on parin nopean kokeilun perusteella toista pistää toistaan paremmaksi. Liikaa en ole tästä aiheesta kokemuksia tai mittaustuloksia nähnyt. Itse keskityn nyt saamaan lämpökäyrän ja jakotukkien tasapainoitukset kohdilleen ja vasta sitten palaan leikkimään muilla asetuksilla.
Koneen tehon ja kaivon pituuden suhde määrää paljon millaista lientä kaivosta nousee ylös. Sulla on tilanne todella hyvällä mallilla kun kaivoa on riittävästi.
Kun sulla on mittaukset pumpun molemmilla puolilla niin pystytkö ajamaan konetta suoraan eri lämmöjaon/keruun deltoilla? Nämä tulokset kiinostaisi itseäni.
Lämmönjaon dt:stä on jauhettu täällä http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6129.0
Ja liuospuolen täällä http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5381.0
Vastaa vaikka tuonne niin ei mee OT tämä ketju...
-
Joo kyllä varmaan tosi lämmintä lientä tulee vielä talvellakin.
toivotaan, paikallinen sähkölaitos suunnittelee melkein naapuriin 7km syvyyteen ulottuvaa geotermistä voimalaa, vievät herrat vielä lämmötkin kaivoista. :D
-
Joo kyllä varmaan tosi lämmintä lientä tulee vielä talvellakin.
Pumppujen hinnat toisesta paikasta
1255-16 7400e
1255-6(8) 6350e
1245 6 5850e
1245 8 5990e
1226 8 5320e
Jos nyt pitäisi valita vaikka 1255-6 tai 1226-8 väliltä niin ei nyt oikein osaisi sanoa kumpi. Ehkä saattaisi kumminkin kääntyä kalliimman 1255-6 mallin puolelle koska halutessaan voisi jättää koko puskurivaraajan pois (halvempi hinta). 1245 8kW on ihan hyvä pumppu, mutta melkein sama hinta tuon invertterin kanssa.
Otin pumppujen hinnat ensimmäisestä paikasta mikä sattui silmiin. Tuon 1226 vs 1245 hinnaneron pystyy perustelemaan jo pelkästään hyötysuhteella. Ja ajansaatossa se kuittaantuu itsestään pois.
-
Onpa mielenkiintoisia lukemia saatu Niben softalla aikaiseksi.
Mä en kyllä keksi miten on/off voisi toimia vuositasolla tehokkaammin kuin invertteri. Perustan tämän väittämän seuraavaan kuviin, jossa on verrattuna mitä tapahtui tämän vuorokauden aikan kun pakkanen kiristyi.
1255-6+varaaja (
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/kiristyy_INVERTER_zpse9wpip82.png)
Kaverin 1245-6+ei-varaajaa, kohde uusi, lattialämmitys
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/kiristyy_ONOFF_zps4aooqplb.png)
molemmat lattiakohteissa ja sen verran lähellä toisiaan että ulkoilman lämpötilat voidaan olettaa samoiksi.
Huomatkaa kuinka iso ero on BT14 ja BT12 lämpötiloilla, vaikka lattiaan lähtevän veden tarve on "samaa luokkaa".
Kyllä matalampien lämpötilojen hyötysuhteen paranemisella luulisi pienet invertterihäviöt korvaantuvan. Kommentteja?
-
Onpa mielenkiintoisia lukemia saatu Niben softalla aikaiseksi.
Ihmettelen myöskin noita kaivojen mitoituksia.
Kaikki kaivot pitäisivät olla mitoitetut samalle lämpökuormalle.
Syvyydet ovat kuitenkin mitä sattuu.
Varsin omituisia ovat myös kWh/mertri ja W/metri lukemat.
Täysin epäjohdonmukaisilta vaikuttavia.
En epäile, että fraatti olisi tehnyt jotain väärin. Taitaa vain ohjelma arpoa jotain outoa.
-
Ihmettelen myöskin noita kaivojen mitoituksia.
Kaikki kaivot pitäisivät olla mitoitetut samalle lämpökuormalle.
Syvyydet ovat kuitenkin mitä sattuu.
Varsin omituisia ovat myös kWh/mertri ja W/metri lukemat.
Täysin epäjohdonmukaisilta vaikuttavia.
En epäile, että fraatti olisi tehnyt jotain väärin. Taitaa vain ohjelma arpoa jotain outoa.
Vastaan tuonne toiseen ketjuun koskien kaivon mitoitusta: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6447.0
-
Mä en kyllä keksi miten on/off voisi toimia vuositasolla tehokkaammin kuin invertteri. Perustan tämän väittämän seuraavaan kuviin, jossa on verrattuna mitä tapahtui tämän vuorokauden aikana kun pakkanen kiristyi.
Koko järjestelmän hyötysuhde muodostuu tietysti koko järjestelmästä kokonaisuutena kuinka hyvin se toimii pakettina. Muuttujia lienee miljoona tuossa paletissa. Tämä tekeekin vertailemisen todella vaikeaksi.
Kaivelin tuosta erään dokumentin jossa on lueteltuna jäähdytys ja lämmitystehoja eri osatehoilla. Näiden perusteella kone kävisi parhaalla hyötysuhteella siellä 6kW tehojen korvilla ja osateholla COP putoaa yllättävän matalalle. Katsokaa olenko tehnyt jotain virheitä tuossa.
Materiaali on peräisin täältä: http://www.sigmatic.ch/dynasite.cfm?cmd=download_download_download_download&id=174&Filename=dlde171214110106.pdf&dsmid=115478&Bereich=115478 (http://www.sigmatic.ch/dynasite.cfm?cmd=download_download_download_download&id=174&Filename=dlde171214110106.pdf&dsmid=115478&Bereich=115478)
(http://i.imgur.com/hdC9p99.png)
(http://i.imgur.com/yFozDwY.png)
Täältä löytyvän dokkarin mukaan 1245 8kW pannu posottaa B0W35 tilassa 4,7 coppelolla. http://www.sigmatic.ch/dynasite.cfm?cmd=download_download_download_download&id=23&Filename=dlde161214133630.pdf&dsmid=98893&Bereich=107096 (http://www.sigmatic.ch/dynasite.cfm?cmd=download_download_download_download&id=23&Filename=dlde161214133630.pdf&dsmid=98893&Bereich=107096)
-
Joku ei taas mätsää teorian ja käytännön välillä.
Oheinen kuva on otettu kun kone käy kuvaajan mukaan kaikkein "huonoimmalla" 1%/20Hz -tehollaan.
Kuvan ottohetkellä koneen tulo (BT3) 21.0C, lähtö (BT12) 25.0C ja kaivolta (BT10) 6.1C.
Tämä oli kesän pesutilojen lämmityksen tekoa elokuussa.
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/COPpelon_metsastys_zpst6uwicg3.png)
Pollu on pumpun ja varaajan välissä ja efergy ottaa pulsseja (10000kpl/kWh) pumpun omalta mittarilta.
Mitäs tosta tulis 1653/215 = 7.69
Pitäisin äärimmäisen epätödennäköisenä että COP nousis yli 50%:ia jos tehoja nostettaisiin 75%:iin. Kelpaishan tuo, mutta tokkopa toteutuisi. :)
-
Joku ei taas mätsää teorian ja käytännön välillä.
Oheinen kuva on otettu kun kone käy kuvaajan mukaan kaikkein "huonoimmalla" 1%/20Hz -tehollaan.
Kuvan ottohetkellä koneen tulo (BT3) 21.0C, lähtö (BT12) 25.0C ja kaivolta (BT10) 6.1C.
Pollu on pumpun ja varaajan välissä ja efergy ottaa pulsseja (10000kpl/kWh) pumpun omalta mittarilta.
Pitäisin äärimmäisen epätödennäköisenä että COP nousis yli 50%:ia jos tehoja nostettaisiin 75%:iin. Kelpaishan tuo, mutta tokkopa toteutuisi. :)
Sinulla on siis mlp:lle menivissä karvoissa erillinen kWh mittari josta efergy näyttää ja loggaa vain tiedot?
Kyseisellä tilanteella mistä puhut ei ole mitään tekemistä tuon tilanteen kanssa joka noissa kuvissa on. Kuvassa mitä esität höyrystimen keskilämpötila 4,6 astetta, b0W35 testitilanteessa -1,5 astetta. Lauhdutin ka 23 astetta. Testitilanteessa b0w25 lauhdutin ka 32,5 astetta.
Jos höyrystimen lämpötila eroaa 6 astetta ja lauhduttimen 10 astetta niin onko tilanteet vertailukelpoisia? Muuta tietoa mulla näistä tehoista ei ole kuin se mitä valmistajan manuaalit tarjoaa....
-
(http://i.imgur.com/L7UVqLf.png)
Tuossa on perus 8kW toosasta speksejä. Noiden perusteella pystynee jotain vastaavaa toimintatilaa hahmottelemaan jos vaan omistaa tarpeeksi viitseliäisyyttä...
http://www.nibeonline.com/pdf/Datenblatt_CH_F1245-8.pdf (http://www.nibeonline.com/pdf/Datenblatt_CH_F1245-8.pdf)
-
Laskin tuohon 6 asteen liuokselle arvoja asioita hiukan yksinkertaistaen.
(http://i.imgur.com/tIb44Y9.png)
En tiedä sitten kuinka tuo SPF-luku oikein määritellään.... No pääasia että säästöä tulloo.... ;D
-
Sinulla on siis mlp:lle menivissä karvoissa erillinen kWh mittari josta efergy näyttää ja loggaa vain tiedot?
Jep, paikallinen sähkölaitos myy etäluettavien jaloista käytöstä poistettuja mittareita edullisesti, mlp:n syöttö menee moisen Enermet E420:sen kautta. Enermetissä oli aiemmin virtapihtejä käyttävä efergy kiinni, mutta se ei oikein tuntunut toimivan Niben kanssa. Näytti mm. tyhjäkäyntikulutusta tuplana n.60W vs. vilkkuvalosta luettu 23-35W. Ihan vaan tiedoksi niille jotka mittailee pihdeillä pumpun tyhjäkäyntivirtoja. En tiedä johtuiko liian pienistä virroista vai oliko mukana ei-resistiivistä kuormaa.
Kyseisellä tilanteella mistä puhut ei ole mitään tekemistä tuon tilanteen kanssa joka noissa kuvissa on. Kuvassa mitä esität höyrystimen keskilämpötila 4,6 astetta, b0W35 testitilanteessa -1,5 astetta. Lauhdutin ka 23 astetta. Testitilanteessa b0w25 lauhdutin ka 32,5 astetta.
Jos höyrystimen lämpötila eroaa 6 astetta ja lauhduttimen 10 astetta niin onko tilanteet vertailukelpoisia? Muuta tietoa mulla näistä tehoista ei ole kuin se mitä valmistajan manuaalit tarjoaa....
Mun kuvan tarkoitus ei ollut tehdä kesän cop-ennätyksestä minkäänlaista numeroa(noh, ihan pikkasen) vaan korostaa seikkaa mistä yllätyin itsekin, eli mittaamani COP tulokset eivät tuntuisi kovinkaan paljon muuttuvan invertterin kierrosten mukana. Sun b0w35 cop-käyrässä on julma ero 1% ja 75% tehojen välillä 3.33 vs. 5.41.
On todella hyvä että olet nostanut näitä asioita esille, koska asia kiinnostaa varmasti kaikkia invertteripumppua miettiviä. Pistää ihan miettimään että mitä Nibeläiset piilottelevat kun eivät ole teho/COP-skaaloja ilmoittaneet tarkemmin, aivan varmasti nämä tehtaan pojilla on tiedossa.
Tuollaisen tehoskaalan ja COP:in muuttumisen mittaaminen itse käytännössä ei-laboratorio-olosuhteissa taitaa olla liki mahdotonta, liian monta muuttujaa.
Tulee olemaan todella mielenkiintoista kun saadaan ekat Thermian invertterien mittausta harrastavat omistajat mukaan ihmettelyihin.
-
Olin joskus keväällä väkästellyt tällaisen excel-approximaation netistä löytyneiden datapisteiden avulla. Muistaakseni nuo kaikki ilmoitetut lukemat olivat nominaaliteholle 50Hz. Toistaiseksi mitatut tulokset ovat tehosta riippumatta osuneet hehtaarilleen samohin ts. ainakin ensimmäinen merkitsevä numero on ollut sama ;)
F1255-6 COP harava
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/f1255_6copit_zpsxnod1ivp.png)
Boldatut numerot ovat alue missä on tavoitteena pysyä. Näillä näkymin mun energialaskelmaan vpdim:in heittämä SPF 3.80/4.02(vain LP) oli aika pessimistinen. (Okei, se oli laskettu 119m aktiivikaivolle)
-
Tuollaisen tehoskaalan ja COP:in muuttumisen mittaaminen itse käytännössä ei-laboratorio-olosuhteissa taitaa olla liki mahdotonta, liian monta muuttujaa.
Tuntuu että noidenlämpötilojen yms muiden asioiden mittaaminen omaa aina jonkinverran heittoa. Kun sinulla on periaatteessa ainakin kolme anturia mitkä mittaavat samaa asiaa niin onko niiden lämpötila-antureiden näyttämissä eroa? Esim BT2, BT12 ja pollun antureiden pitäisi teoriassa kaikkien näyttää samaa. Palaavassa vedessäkin lienee pollu ja koneen oma anturi. Kun lämpötilaerot ovat pieniä niin suuhteellisen virheen määrä kasvaa varsin nopeaa. Mietin vain itse loggaus systeemin rakentelua ja tuolla toisessa ketjussa olenkin jo höpissyt noiden antureiden kiinnityksistä... Mietin vain että voiko noista laskea esim tehoja jos anturit eivät ole "taskussa".
-
Tuntuu että noidenlämpötilojen yms muiden asioiden mittaaminen omaa aina jonkinverran heittoa. Kun sinulla on periaatteessa ainakin kolme anturia mitkä mittaavat samaa asiaa niin onko niiden lämpötila-antureiden näyttämissä eroa? Esim BT2, BT12 ja pollun antureiden pitäisi teoriassa kaikkien näyttää samaa. Palaavassa vedessäkin lienee pollu ja koneen oma anturi. Kun lämpötilaerot ovat pieniä niin suuhteellisen virheen määrä kasvaa varsin nopeaa. Mietin vain itse loggaus systeemin rakentelua ja tuolla toisessa ketjussa olenkin jo höpissyt noiden antureiden kiinnityksistä... Mietin vain että voiko noista laskea esim tehoja jos anturit eivät ole "taskussa".
Sen lisäksi että BT2 ja BT12 näyttävät tasapainotilanteessa 0.3 astetta eri lukemia (BT2 enemmän, johtunee sen sijainnista kuumavesivaraajan vieressä -> ero varmaan vaihtelee vielä varaajan lämpöjen muuttuessa. Tulikin mieleen että jos noi anturit näyttääkin oikein niin tuohan voi tapahtua ihan oikeasti eli BT2 on korkeampi siksi että lämmitysnesteeseen johtuu osa varaajan lämmöstä putken läpi?) niin ne reagoivat muutoksiin eri nopeudella. BT2 on putkeen hitsatussa taskussa, BT12 anturista en tiedä, täytyy joku päivä käydä vähän kurkkimassa. Paluun anturit näyttävät hyvin lähelle kaikki samaa.
Itse katselin lämmönjohtopuolen virtaukset pollusta suhteessa kiertovesipumpun prosentteihin jotka saan nibestä ja lasken lennossa niiden ja BT12-BT3 pohjalta 'tehon' kantoihini siten että se kalibroinnin jälkeen näyttää suunnilleen samaa kuin pollu. Näin pääsee jopa alle 5% virheeseen polluun verrattuna, riittää kotimittauksiin. Efergyn lukemat eivät vielä tule kantoihin, joten COP tuloksia ei voi jatkuvana laskea. Efergyn java hirvitys on vaan niin kamala että otan siitä vain vuorokausikulutukset käsin ylös. Pitäis saada aikaiseksi mittarin vilkun luku talologgeriin, mutta vielä ei ole ehtinyt. Täytyykin aktivoitua, koska noillahan vois vähän seurata miten kotiCOP muuttuu lennossa tehon muuttuessa.
-
Onkohan minun kohteessa mitään mahdollisuutta pärjätä 1255-6:lla ilman UKV puskurivaraajaa? Nythän oli suunnitelmissa 1226-8 + 200 l UKV. Vain yksi jakotukki, jossa asuinhuoneissa termostaatit.
-
Onkohan minun kohteessa mitään mahdollisuutta pärjätä 1255-6:lla ilman UKV puskurivaraajaa? Nythän oli suunnitelmissa 1226-8 + 200 l UKV. Vain yksi jakotukki, jossa asuinhuoneissa termostaatit.
Paljonko sulla on minimissään kiertoa auki ja onko ne lattioissa johon voi lämpöä varata. Meillä on kesäisin kierto auki vain pesutiloissa, joissa on 14mm putken vuoksi kierrossa reilu 10l vettä. Kyllä tännekin kauppiaat tarjos 6kW on/off konetta, eikä kuulemma mitään ongelmia olisi. Nyt jälkiviisaana voi todetta että ilman varaajaa olis voinut just ja just pärjätä n. 1.5kWatin minimitehon kanssa, koska betonilaatta on paksu ja varaa hyvin lämpöä. Harmi ettei tuota voi helposti kokeilla, nyt vesi kiertää aina puskurin kautta.
-
Joo siinä onkin pähkäilemistä että millä teholla on paras hyötysuhde. Yli 75% teholla cop vähän huononee, että sitä ei kannattaisi käyttää. Vain siinä tapauksessa että menisi sähkövastuksille.
Millä tehoilla nyt pyörii tasaisella lämmityskulutkusella? Kai tuo tehoalue 1-75% olisi paras. Parhaan hyötysuhteen teholla (75%) voisi jo kannattaa tehdä vähän ylilämpöä ja sen jälkeen vaikka sammuttaa kompressori.
Vaikea kysymys :)
Mä kiistän edelleen jyrkästi tuon käyrän oikeellisuuden, mutta en voi tässä väitteeni tueksi oikein tarjota kuin random mittapisteitä. Perstuntumalta olettaisin että tehoalueella 25-75% pysyy COPit hyvinkin vakaasti hyvänä ja jos jotain heittoa on niin ne on noissa tehoalueen ääripäissä, mutta ei se ero yli 50%:ia voi olla. (kuuluisia viimeisiä sanoja).
Jos erot hyötysuhteissa tehon mukaan olisi kymmeniä prosentteja niin luulisi Niben ohjaussoftan väistelevän noita huonompia alueita? Mitään muuta taajuusasluetta en ole lokien mukaan huomannut väisteltävän kuin pieni kaistale välillä 55-64, olisko äänien takia joku vehkeen resonansitaajuus.
Varsinkin tuo COPin huonous 1%/20Hz:issä tuntuu todella oudolta, sillä ainakin oma kone kikkailee tyhjäkäynnillä 9kk vuodesta. Kokeilin aiemmin syksyllä ajaa konetta enemmän on/off tyyppisesti n. 3kWatin minimiteholla enkä saanut aikaan mitään mitattavaa eroa hyötysuhteessa verrattuna pidempiin vetoihin 20Hz/n.1.6kWatin kulutuksiin.
-
Itse epäilen että cop pysyisi siksi niin hyvänä että 20Hz teholla lähtevä vesi on niin "kylmää". Ja toisaalta kaivossa kiertää liuos niin hiljaa että tulee "kuuminta" vaikka +5 asteista liuosta. Tuolloin kompressorin vastus on pieni ja ottoteho on pieni.
Vaikka 75% teholla ei saa tehtyä niin kylmää lähtevää vettä kuin 1% teholla.
Tuossa testissä taas 20Hz teholla yritetään väkisellä tehdä 35C vettä ja kaivosta tuleva liuos on 0 astetta. Tästä seuraa se että kompressorin ottoteho kasvaa, ottoteho olisi 600W. 75% teholla se olisi vain 1100W. Eli kompressorin ottoteho kasvaa 500W 75%:lla.
edit:
Eli lämpötilan nousu liuoksesta 0 astetta -> 35C, ottoteho 600W. =teho 2000W =kaivosta otettava teho 1400W
Lämpötilan nousu 6.1C liuoksesta -> 25C, ottoteho 215W =teho 1868W =kaivosta otettava teho 1438W
Alemmassa "kompressori" nostaa lämpötilaa 18.9 astetta.
-
Paljonko sulla on minimissään kiertoa auki ja onko ne lattioissa johon voi lämpöä varata. Meillä on kesäisin kierto auki vain pesutiloissa, joissa on 14mm putken vuoksi kierrossa reilu 10l vettä. Kyllä tännekin kauppiaat tarjos 6kW on/off konetta, eikä kuulemma mitään ongelmia olisi. Nyt jälkiviisaana voi todetta että ilman varaajaa olis voinut just ja just pärjätä n. 1.5kWatin minimitehon kanssa, koska betonilaatta on paksu ja varaa hyvin lämpöä. Harmi ettei tuota voi helposti kokeilla, nyt vesi kiertää aina puskurin kautta.
Linkkinä lattialämmityksen mitoitus, jonka sain eilen. Huoneet 1.8 - 1.11 ovat "kosteita tiloja" joissa kierto on käsisäädöllä koko ajan päällä. 16 mm putkea näissä yhteensä 243 m, virtaama 6 l/m. Betonilaatta 80 mm.
Mitoitus (PDF 560 kt) (https://drive.google.com/open?id=0B_gm_uP8drRtVm1BMUQ2RHVzcWM)
-
Linkkinä lattialämmityksen mitoitus, jonka sain eilen. Huoneet 1.8 - 1.11 ovat "kosteita tiloja" joissa kierto on käsisäädöllä koko ajan päällä. 16 mm putkea näissä yhteensä 243 m, virtaama 6 l/m. Betonilaatta 80 mm.
Mitoitus (PDF 560 kt) (https://drive.google.com/open?id=0B_gm_uP8drRtVm1BMUQ2RHVzcWM)
Ei aukea.
-
Ei aukea.
Koita nyt:
https://drive.google.com/open?id=0B_gm_uP8drRtVm1BMUQ2RHVzcWM (https://drive.google.com/open?id=0B_gm_uP8drRtVm1BMUQ2RHVzcWM)
-
Koita nyt:
https://drive.google.com/open?id=0B_gm_uP8drRtVm1BMUQ2RHVzcWM (https://drive.google.com/open?id=0B_gm_uP8drRtVm1BMUQ2RHVzcWM)
Jep nyt toimii. Rothilla näyttää olevan kahta erilaista jakotukkia(googlen kuvahaulla). Valitse se missä on virtausmittarit. Tämä helpottaa varmasti esisäätöjen tekemistä.
Minimi virtaus näyttää olevan riittävä 6kW pannulle mutta ongelmaksi saattaa muodostua lämmönluovutusteho.
-
Meillä on kesäisin kierto auki vain pesutiloissa, joissa on 14mm putken vuoksi kierrossa reilu 10l vettä.
Onko tuo asennettu saneerauksena kun putki on noin pientä?
-
Jep nyt toimii. Rothilla näyttää olevan kahta erilaista jakotukkia(googlen kuvahaulla). Valitse se missä on virtausmittarit. Tämä helpottaa varmasti esisäätöjen tekemistä.
Minimi virtaus näyttää olevan riittävä 6kW pannulle mutta ongelmaksi saattaa muodostua lämmönluovutusteho.
Eli lattia ei pysty varaamaan tarpeeksi lämpöä, ja tämän vuoksi käyntiajat jäävät lyhyiksi, ja tulee katkokäyntiä?
Onko hystereesin / asteminuuttien säädöllä mahdollista korjata tätä, toki mukavuuden kustannuksella? Vai kannattaako suosiolla vain ottaa varmasti toimiva on/off + puskurivaraaja?
-
Eli lattia ei pysty varaamaan tarpeeksi lämpöä, ja tämän vuoksi käyntiajat jäävät lyhyiksi, ja tulee katkokäyntiä?
Onko hystereesin / asteminuuttien säädöllä mahdollista korjata tätä, toki mukavuuden kustannuksella?
Jos 35 asteisella vedellä lämmönluovutusteho on 2kW lattiasta tämä myös edellyttää sitä että lämpö oikeasti häviää huoneesta johonkin. Tässätapauksessa "varaaminen" tapahtuisi ainostaan lattiaan minimaalisella lämmönluovutuksella. Siihen en osaa ottaa kantaa kuinka hyvin tuollainen alue voisi ottaa vastaan lämpöä. Ehkä joku muu osaa arvioida paremmin...
Asteminuuttien säädöllä kone saadaan tuuppaamaan kuumempaa vettä lattiaan ja näinollen käymään pidempään.
Katkokäyntiä joka tapauksessa tulee, oli kyseessä sitten invertteri tai on-off kone. Oleellista tuossa vain tietysti olisi se että varaavaa massaa olisi tarpeeksi jotta käyntijakson pituus olisi riittävä.
Itsellä 10kW koneen antoteho "hukkuu" kokonaan laattaan koneen käydessä. 16mm putkea tässä 1100m. Tällöin menoveden lämpötila on noin 7 astetta korkeampi. Tämä tarkoittanee sitä että jos menovesi on yli 7 astetta kuumempi kuin lattia niin tällöin 110m putkea/betonia saadaan siirrettyä ainakin 1kWh tehoa jatkuvasti. Tästä ajatusta voisi jalostaa vielä pidemmälle jos haluaisi....
Oliko "klinkkeri" tiloina jotain muitakin tiloja kuin wc:t, khh, ph ja sauna?
-
Sen lisäksi että BT2 ja BT12 näyttävät tasapainotilanteessa 0.3 astetta eri lukemia (BT2 enemmän, johtunee sen sijainnista kuumavesivaraajan vieressä -> ero varmaan vaihtelee vielä varaajan lämpöjen muuttuessa. Tulikin mieleen että jos noi anturit näyttääkin oikein niin tuohan voi tapahtua ihan oikeasti eli BT2 on korkeampi siksi että lämmitysnesteeseen johtuu osa varaajan lämmöstä putken läpi?) niin ne reagoivat muutoksiin eri nopeudella. BT2 on putkeen hitsatussa taskussa, BT12 anturista en tiedä, täytyy joku päivä käydä vähän kurkkimassa. Paluun anturit näyttävät hyvin lähelle kaikki samaa.
Itse katselin lämmönjohtopuolen virtaukset pollusta suhteessa kiertovesipumpun prosentteihin jotka saan nibestä ja lasken lennossa niiden ja BT12-BT3 pohjalta 'tehon' kantoihini siten että se kalibroinnin jälkeen näyttää suunnilleen samaa kuin pollu. Näin pääsee jopa alle 5% virheeseen polluun verrattuna, riittää kotimittauksiin. Efergyn lukemat eivät vielä tule kantoihin, joten COP tuloksia ei voi jatkuvana laskea. Efergyn java hirvitys on vaan niin kamala että otan siitä vain vuorokausikulutukset käsin ylös. Pitäis saada aikaiseksi mittarin vilkun luku talologgeriin, mutta vielä ei ole ehtinyt. Täytyykin aktivoitua, koska noillahan vois vähän seurata miten kotiCOP muuttuu lennossa tehon muuttuessa.
Kyllähän tuolta kv-varaajasta saattaa lämpöä tihkua ulospäin. Ainakin jos anturi sattuu olemaan varsin lähellä varaajaa putkien suhteen. Tosin luulisi että jos putkissa on täysi mylly käynnissä niin anturit näyttäsivät samaa. Toisaalta en ihmettelisi sitäkään jos vaihtoventtiili kusisi hiukan. Ainakin se minkä itse olen nähnyt on sisältänyt sellaisen kumipallon joka tukkii vain toisen aukon. Todella lapsellsen näköinen. Tosin noitakin lienee olemassa montaa eri sorttia...
Eikös Nibessä ollut joku anturien kalibrointi kun lämpöpumpun käynnistää uudelleen?
Virtauksiin liittyen. Oletko huomannut mitään muutosta lämpötiloissa että vesi alkaa liikkumaan lämpösempänä "notkeampana" Saattaa tosin olla että lämpötilat missä ilmiö alkaa esiintymään vaatii vielä enemmän lämpöä. Ja toisaalta sulla järjestelmässä painehäviö on jotakuinkin olematon. Muistelisin että seppant huomasi maaviinan viskositeetissä muutoksia vaikka siinä lämpötila ei paljoa muuttunutkaan. Tosin maawiina on eri vekkuli aine verrattuna veteen. Lisäksi noissa nykyaikaisissa pwm pumpuissa on sen verran erikoinen tuo toimintaperiaate että aina siitäkään ei voi olla varma mitä se tekee....
-
Eikös Nibessä ollut joku anturien kalibrointi kun lämpöpumpun käynnistää uudelleen?
Käsitääkseni kalibroi brine-in / out sekä lämminlinjan BT2,BT3, BT12 ja käyttää kalibrointitulosta itse.
Eli lokeissa on mittausten "raakatulos".
-
Kyllä minusta invertteri 2kW teholla olisi parempi kuin 8kW. 2kW teholla se lämpö paremmin ehtisi siirtyä lattiasta huoneeseen.
Nuo huoneet näyttäisi olevan yhteensä 40,6 neliötä. Kai sinne 2kW lämpöä saisi menemään oikeastaan ihan hyvin.
Tuo 40,6 neliötä näyttää olevan klinneriä ja loput 71,2 neliötä parkettia.
Fraattilla 10kW ja 1100m 16mm putkea. Se vastaisi 2kW ja 220m.
Aivan oikein nuo mitat. Tosin pinta-alat kokonaisuudessaan ovat vähän pienen näköisiä, kun huoneistoala talossa on 146 m2, ja noista lattialämmityksen aloista tulee yhteensä vain n. 112 m2. Seinien lattiapinta-ala ilmeisesti ainakin jää pois, samoin kurasyöpön, 2x wc-pöntön ja takan. Eli lämmitettäviä neliöitä voi olla hiukan enemmänkin, mutta metrimäärä toki suunnitelmassa on tuo mikä ilmoitettu.
Periaatepiirustuksen mukaan jakotukkiin tulee virtausmittarit käsisäätöisiin ja sulut termostaatillisiin piireihin.
Vaihtoehdot ovat siis 1226-8 + 200 l UKV kiertopumpulla tai 1255-6 (8 kw ohjelmoinnilla) ilman puskuria. Kumpi olisi järkevämpi?
EDIT: Äänen ja tilan kannalta suunnilleen sama, kun teknisessä tilassa ei tule rajoituksia. (10 m2 varasto talon yhteydessä olevassa autokatoksessa, välissä 200 mm eristetty seinä, MLP ja IV-kone muussa seinässä, eli ääni ei juuri kanna sisälle.)
Pohjapiirustus:
https://drive.google.com/open?id=0B_gm_uP8drRtbHRQWGYwczlnYzQ (https://drive.google.com/open?id=0B_gm_uP8drRtbHRQWGYwczlnYzQ)
-
Itse voisin kääntyä tuon 1255-6 kannalle. Se on myös kalliimpaa sarjaa kun 1226 mallisarja. Invertterillä myös voisi saada tasaisemman menolämpötilan lattialämmitykseen.
edit:
Tomppelin tekemässä laskelmassa 7.2kW riittäisi -26 pakkaselle. 6.2kW -20 pakkaselle. Jo tuo 1255-6 normaali tehokin ainakin melkein riittäisi. Siitähän saa ihan minkä vaan tehon. Vaikka tuon 7kW maksimitehon ilmeisesti saa. Se voisi riittää 25 pakkaselle ja mitoitettava ulkolämpö -26.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6288.msg78877#msg78877
-
Itse voisin kääntyä tuon 1255-6 kannalle. Se on myös kalliimpaa sarjaa kun 1226 mallisarja. Invertterillä myös voisi saada tasaisemman menolämpötilan lattialämmitykseen.
edit:
Tomppelin tekemässä laskelmassa 7.2kW riittäisi -26 pakkaselle. 6.2kW -20 pakkaselle. Jo tuo 1255-6 normaali tehokin ainakin melkein riittäisi. Siitähän saa ihan minkä vaan tehon. Vaikka tuon 7kW maksimitehon ilmeisesti saa. Se voisi riittää 25 pakkaselle ja mitoitettava ulkolämpö -26.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6288.msg78877#msg78877
Kiitos, täytyy selvittää vielä tarkemmin tuo 1255-6 vaihtoehto.
Tuolla oli itse asiassa energiatodistuksen perusteella tehty uudempi tomppelin laskelma alla, jossa oli pienemmät tehovaatimukset:
Täystehoinen pumppu 6,5 kW, -20 asteessa 5,7 kW
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6288.msg80920#msg80920 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6288.msg80920#msg80920)
-
En huomannutkaan lukea viestejä alemmaksi niin jäi huomaamatta :)
Taisi olla että tuossa 1255-6 pumpussa voi sitä tehoa korottaa portaattomasti, eli 6.5kW onnistuisi myös laittaa. 6kW voisi riittää 22.5 pakkaselle, eli lyhyt -26 pakkanen voisi mennä vielä 6kW teholla ilman lisäsähköä. Mutta pidempi pakkanen vaatisi vähän lisätehoa. Noin suurin piirtein mietittynä jos laskelmat osuisi kohdilleen.
edit:
Hinnan puolesta aika tasan voi hinta mennä. 1226 8kW 5320e ja 1255 6kW 6350e. Puskurivaraajan jos vähentää pois niin tulisi sama hinta. Kaivoksi tulossa varmaankin 150m aktiivisyvyyttä.
Jos laskelma pitää paikkansa (eikä tule hirmutalvia) niin pumppu varmastikin riittää. Mutta nyt huomasin, että sähkövastukset tässä 1255-6:ssa ovat maks 6,5 kW, kun 1226:ssa on 9 kW. Voiko käyttöveden kanssa tulla ongelmia isommalla porukalla saunoessa? Kaksi suihkua (Oras Optima säästösuihkut, ei sadesuihkua).
Olin jo 1226-8:n kanssa vaihtanut puskurin 200 l:aan, ja kaivoksi tuo aktiivi vähintään 150 m. Eli hiukan olin tuosta tarjouksesta "parantanut" tilausta. Nyt voi tosiaan olla, että jos puskurin saa jätettyä pois, niin hinta voi jopa tippua.
Jos ongelmia tulee, niin on tähänkin aina myöhemmin tarvittaessa mahdollista laittaa puskuri vaikka esilämmityskierukalla.
EDIT: itseä kyllä houkuttaisi tuo 1255, kun se tosiaan on kalliimpi malli (onko komponentit parempia?), ja siinä olisi noita etähallintamahdollisuuksiakin paremmin, ja toki parempi ohjautuvuus lämpötilatarpeen mukaan ja mahdollisesti pidempi käyttöikä tämän vuoksi ovat merkittäviä asioita!
-
Vaihtoehdot ovat siis 1226-8 + 200 l UKV kiertopumpulla tai 1255-6 (8 kw ohjelmoinnilla) ilman puskuria. Kumpi olisi järkevämpi?
Miksi vertailussa 1226-8 on puskurivaraajalla mutta 1255-6 ei? Eikö puskurivaraaja olisi hyvä vaihtoehto molemmissa tapauksissa?
-
Miksi vertailussa 1226-8 on puskurivaraajalla mutta 1255-6 ei? Eikö puskurivaraaja olisi hyvä vaihtoehto molemmissa tapauksissa?
Yksinkertaisesti hinnan vuoksi. Eli noi kombinaatiot ovat hyvinkin saman hintaisia (puskurivaraaja asennettuna tietysti).
EDIT: tietysti turvallisin olisi laittaa puskuri invertterin kaveriksi, mutta tämä on toki kalliimmalla hinnalla mahdollista jälkikäteenkin, jos tarve tulee.
-
Käsitääkseni kalibroi brine-in / out sekä lämminlinjan BT2,BT3, BT12 ja käyttää kalibrointitulosta itse.
Eli lokeissa on mittausten "raakatulos".
Modbus-väylälle olettais menevän samat versiot kuin lokeihin, mutta onko tietoa että kumpia tietoja laite näyttää 3.1 huoltotiedot-valikossa?
Olen muutaman kerran ihmetellyt eri lukemia siinä ja omassa talologgergraph:issa, mutta olen mielessäni pistänyt ne mittaus/talletusviiveiden piikkiin..
-
Yksinkertaisesti hinnan vuoksi. Eli noi kombinaatiot ovat hyvinkin saman hintaisia (puskurivaraaja asennettuna tietysti).
EDIT: tietysti turvallisin olisi laittaa puskuri invertterin kaveriksi, mutta tämä on toki kalliimmalla hinnalla mahdollista jälkikäteenkin, jos tarve tulee.
Sellaisen havainnon 500l puskurivaraajan ja invertterin kanssa olen tehnyt, että käytettäessä 2-putken kytkentää tai 3-putkista shunttauksella en ole saanut pumppua ns. jatkuvaan käyntiin vaikka ulkona on pakkasta useampi aste, riippumatta asteminuuttiasetuksista tai BT25:n paikasta järjestelmässä. 3-putkella kytkettynä ilman shunttausta on jatkuvan käynnin raja noin +3. Nämä siis kaikki omassa järjestelmässäni jossa voi kytkentää muuttaa lennosta. Siitä en tiedä mitään miten vehje toimii huomattavasti pienemmän varaajan esim. 200l kanssa.
Suurin ero jatkuvan käynnin ja pätkimisen väleillä on käytetty tehoalue, jatkuva suristelee tyhjäkäynnin tuntumassa ja kiihdyttää vain hiukan tarvittaessa, kun taas nuo on/off tapaukset nostavat tehot lyhyeksi aikaa ylemmäs ja sammuvat sitten asteminuutteihin. On heitetty ilmaan epäilyksiä että laitteen COP-arvot riippuisivat voimakkaastikin käytetystä tehoalueesta ja on ihan järjellinen olettama että tehoalueiden ylin ja alin osa voisi olla ns. huonomman COP:in aluetta. Mutta kun pumpun päiväkulutukset vielä näillä keleillä on n. 10kWh/vrk on oletuksia todella hankala varmentaa mittauksilla. Yksi ylimäärinen kv-sykli päivässä tuntuis tuovan suuremman eron kuin tyhjkäkäynnillä vs. paremmalla tehoalueella ajelu. Sähkölämmitysaikana oli asetusten vertailu helpompaa, silloin oli säätöjä hakiessa päiväkulutusten ero tuota samaa 10kWh/vrk luokkaa. :D
Yhteenveto: ilman puskuriakin varmasti pärjäisit, mutta ei sen option jättäminen huono idea ole.
-
Sellaisen havainnon 500l puskurivaraajan ja invertterin kanssa olen tehnyt, että käytettäessä 2-putken kytkentää tai 3-putkista shunttauksella en ole saanut pumppua ns. jatkuvaan käyntiin vaikka ulkona on pakkasta useampi aste, riippumatta asteminuuttiasetuksista tai BT25:n paikasta järjestelmässä. 3-putkella kytkettynä ilman shunttausta on jatkuvan käynnin raja noin +3. Nämä siis kaikki omassa järjestelmässäni jossa voi kytkentää muuttaa lennosta. Siitä en tiedä mitään miten vehje toimii huomattavasti pienemmän varaajan esim. 200l kanssa.
Suurin ero jatkuvan käynnin ja pätkimisen väleillä on käytetty tehoalue, jatkuva suristelee tyhjäkäynnin tuntumassa ja kiihdyttää vain hiukan tarvittaessa, kun taas nuo on/off tapaukset nostavat tehot lyhyeksi aikaa ylemmäs ja sammuvat sitten asteminuutteihin. On heitetty ilmaan epäilyksiä että laitteen COP-arvot riippuisivat voimakkaastikin käytetystä tehoalueesta ja on ihan järjellinen olettama että tehoalueiden ylin ja alin osa voisi olla ns. huonomman COP:in aluetta. Mutta kun pumpun päiväkulutukset vielä näillä keleillä on n. 10kWh/vrk on oletuksia todella hankala varmentaa mittauksilla. Yksi ylimäärinen kv-sykli päivässä tuntuis tuovan suuremman eron kuin tyhjkäkäynnillä vs. paremmalla tehoalueella ajelu. Sähkölämmitysaikana oli asetusten vertailu helpompaa, silloin oli säätöjä hakiessa päiväkulutusten ero tuota samaa 10kWh/vrk luokkaa. :D
Yhteenveto: ilman puskuriakin varmasti pärjäisit, mutta ei sen option jättäminen huono idea ole.
Olen vähän harkinnut tuota yksisuuntaisventtiiliä 3-putken kytkennässä, koska mulla riittäisi paljon pienempi virtaus lattialämmityspiirissä kuin mitä siellä täytyy nyt pitää ettei mlp rupea ottamaan paluuvesiä turhaan varaajasta lämmityksen aikana.
Voiko tuossa käydä sitten jossain vaiheessa niin että lämmityspiirien virtaus on riittämätön(optimi deltaan) kun lämmöntarve kasvaa?
Sinänsä invertteri ja puskuri tuo kyllä omat ongelmansa ja jatkuvaa käyntiä onkin hankala saavuttaa... Mikäköhän olisi ratkaisu siihen että kokoajan tuotetteisiin tarvittava teho, puskuri ei latautuisi ja aiheuttaisi koneen pysähtymistä ja siitä huolimatta koneella olisi optimaalinen virtaus jatkuvasti.... Oletko kokeillut laittaa lämmityspiiristä shunttia kokonaan auki ja bt25 anturia varaajaan menevään putkeen?
Ainakin suuremmilla tehoilla saattaa käydä niin että koneen sisäinen virtaus on suurempi kuin mitä lämmityspiirit vettä kuljettavat....
-
Voiko tuossa käydä sitten jossain vaiheessa niin että lämmityspiirien virtaus on riittämätön(optimi deltaan) kun lämmöntarve kasvaa?
Sinänsä invertteri ja puskuri tuo kyllä omat ongelmansa ja jatkuvaa käyntiä onkin hankala saavuttaa... Mikäköhän olisi ratkaisu siihen että kokoajan tuotetteisiin tarvittava teho, puskuri ei latautuisi ja aiheuttaisi koneen pysähtymistä ja siitä huolimatta koneella olisi optimaalinen virtaus jatkuvasti.... Oletko kokeillut laittaa lämmityspiiristä shunttia kokonaan auki ja bt25 anturia varaajaan menevään putkeen?
Ainakin suuremmilla tehoilla saattaa käydä niin että koneen sisäinen virtaus on suurempi kuin mitä lämmityspiirit vettä kuljettavat....
Tässä päästään siihen että kyseessä on saneerauskohde ja lattialämmitys on toteutettu 14x1,8 putkella. Ennen ison sähkövaraajan aikaan riitti lattiapiirissä n. 0.4m^3/h virtaus tuottamaan tasaisen lämmön koko taloon ja EH-80:seen oli hiotunut optimikäyrä vuosien varrella. Mutta harmittavasti mulla ei ole aavistustakaan mitä paluulämmöt/deltat oli isommilla pakkasilla.
Nyt jos avaa shuntin ja pistää bt25:sen menoputkeen (tuo mainitsemani 3-putkea ilman shunttausta) vaatii lämmityspiiri n.1.0m^3/h virtauksen ja Nibestä pitää rajoittaa kiertovesipumpun maksimi 50%:iin niin silloin vaaraja ei lataudu "väärinpäin" missään tilanteessa. Noin iso virtaus aiheuttaa jo suhinaa tukeissa, laskee deltan alle kahden pikkupakkasilla (ei varmaan ole optimaalinen) ja ulkoinen pumppu kuluttaa 30W. Eikös yksisuuntaisventtiilin avulla varaajan paluulinjassa voisi pakottaa pumpun ottamaan lisätehoilla tarvitsemansa vesi lämmityksen paluusta eikä varaajasta. 0.8 menis kätevästi pienentämällä ulkoinen Alpha2 25-60 CP3:sta CP2:een. Taustalla on myös se että mulla on ns. ilmaiset puut, joten jos oikein innostun niitä poltteleen niin tulevaisuudessa saattaa tulla tilanteita että rupean kaipaamaan termostaattien käyttölaitteden kytkemistä kiinni. Nykyjärjestelmässä virtauksen rajoittaminen termareilla ei onnistu. Niben asennusohjeessa oli käsittääkseni ennen tuo venttiili kuvattuna, mutta uusissa ohjeissa sitä ei enää ole.
-
Sain vihdoin Niben sähkömittarin lukemat kantaan joten jonkunlaista karvalakkiCOPpia pääsee laskemaan lennossa.
Tästä tulikin hyvä esimerkki siitä miltä maailma näyttää jos sitä miettii B0W35 näkökulmasta vs. todellinen tilanne jolloin kaikki riippuu kaikesta:
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/cop_vs_freq_fixed_zpskax2bjjt.png)
Aikavälillä 03:15- pumppu rupeaa kiihdyttelemään 20Hz->54Hz (1%->34%) (johtuu eilisestä on/off kokelusta ja sen seurauksena tipahtaneista asteminuuteista), mutta tuossa näkyy hyvin miten pienemmällä teholla keruun lämmöt pysyy selkeästi korkeampina ja kuumakaasu viileämpänä, samoin keruu- ja lj-pumppujen kulutusten nousu laskee kokonaishyötysuhdettä, jolloin käyrä on täysin päinvastainen edelliseen verrattuna: COP onkin parhaimillaan pienimmällä teholla. Lähtö lauhduttimelta pysyy käytännössä vakiona. Tämä käytännön kokemus ei anna mitään syytä ajaa pumppua isommalla teholla ainakaan COP:in paranemisen takia.
edit. korjasin lukemat kannasta tarkistuksen jälkeen 50Hz->54Hz ja 30%->34%
edit2. Niinhän siinä kävi mitä vähän pelkäsin, virtausmittauksista löytyi systemaattinen virhe kalibroidessani niitä uusimman pollucomini kanssa.
Tästä tulikin hyvä esimerkki siitä kuinka helposti omat mittaukset menee ns. metsään.
Pienillä virtauksillla lukemat oli täsmälleen samat, 500l/h virhe n. 4% ja 1000l/h jo n. 8% alaspäin. Tästä johtui edellissä kuvaajassa näkyvä
COP:in jyrkkä lasku, koska lauhdutinvirtaus lukemat ovat virheellisiä l. liian pieniä. Ja virhe kasvoi mitä isommaksi kompressorin teho nousee -> isompi lauhdutinvirtaus.
Merkkasin kuvaan esimerkin virheen suuruudesta 06:00-06:30.
-
Tuo summissa piirretty käppyrä ei tosiaa näytä vastaavan ollenkaan todellisuutta. Onkohan siinä mitattu pumppujen sähkönkulutusta ollenkaan? Toisaalta tuleva liuos on koko ajan 0C ja oikeassa käytössä ei tietenkään mene niin. Isolla teholla liuos on kylmempää ja pienellä teholla lämpimämpää.
-
Pienillä virtauksillla lukemat oli täsmälleen samat, 500l/h virhe n. 4% ja 1000l/h jo n. 8% alaspäin.
Vertailit virtauksia pollucomin lukemaan. Mitä nuo pollut mitä sinulla on ollut ovat ylipäätään kertoneet? Onko kaikki näyttäneet systemaattisesti väärin? Itsellä ei ole luottamus kovin korkealla vanhoihin energiamittareihin. Varsinkin jos niissä on liikkuvia osia. Kyllähän siihen joku syy saksan päässäkin on miksi nuo mittarit poistetaan käytöstä... Ja se suurin syy taitaa olla se että niiden tarkkuus kärsii...
-
Kaikki kolme pollua näyttää toisiinsa verrattuna eri lukemia, käytin 'kalibrointiin' niistä selkeästi vähiten käytettyä. Sinänsä absoluuttinen tarkkuus on toissijaista, kunhan virhe olis mahdollisimman vähän virtauksista riippuva vakio, niin se ei haittaa säätöjen vertailuja.
Sent from my iPad using Tapatalk