Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönjako => Aiheen aloitti: OilToSoil - 03.12.15 - klo:09:39
-
Kyselläänpä taas tyhmiä.
Mikä merkitys on lattialämmityksessä (tai missä tahansa) painehäviöllä? Mitä se loppu peleissä tarkoittaa?
Olen ymmärtänyt, että mitä suurempi virtausnopeus piirissä / piireissä on, niin sitä isompi on painehäviö.
Lattialämmityssuunnitelmassakin lukee max painehäviö, joka on joku luku, mitä en nyt omalla kohdalla muista ulkoa.
Mitä sitten käy, jos esim. ruuvaa kaikki piirit auki, niin virtaushan kasvaa joka piirissä ja tällöin ymmärtääkseni lämpöä siirtyy enemmän huoneeseen.
Mutta ymmärtääkseni tällöin on jo ylitetty max painehäviö systeemissä (?), niin mitä se sitten haittaa?
Mittailin piirejä jakotukilta taannoin ir-mittarilla ja huomasin, että parissa piirissä meno-paluun ero oli n. 0,5 asteen luokkaa.
Eli tosi pieneltä kuulostaa ja huone saisi siltikin olla ehkä puoli astetta lämpimämpi...
Onko noin pieni ero menon ja paluun välillä jo liian pieni? Liittyykö tähän nyt jotenkin tuo painehäviö?
Jos joku vääntäisi rautalangasta.
-
Kyselläänpä taas tyhmiä.
Ei ole tyhmiä kysymyksiä.
Mikä merkitys on lattialämmityksessä (tai missä tahansa) painehäviöllä? Mitä se loppu peleissä tarkoittaa?
Olen ymmärtänyt, että mitä suurempi virtausnopeus piirissä / piireissä on, niin sitä isompi on painehäviö.
Painehäviö = virtausvastus.
Virtausvastus on pienillä nopeuksilla (laminaari virtaus) suoraan verrannollinen virtaukseen ja suurilla nopeuksilla (turbulentti virtaus) vastus on verrannollinen virtauksen toiseen potenssiin.
Mitä suurempi on virtausvastus sitä enemmän tarvitaan pumppaustehoa ja suurempinostokorkeuksinen pummppu.
Lattialämmityssuunnitelmassakin lukee max painehäviö, joka on joku luku, mitä en nyt omalla kohdalla muista ulkoa.
Mitä sitten käy, jos esim. ruuvaa kaikki piirit auki, niin virtaushan kasvaa joka piirissä ja tällöin ymmärtääkseni lämpöä siirtyy enemmän huoneeseen.
Näin on
Mutta ymmärtääkseni tällöin on jo ylitetty max painehäviö systeemissä (?), niin mitä se sitten haittaa?
Painehäviömielessä ei haittaa mutta koko lämmitysjärjestelmän tasapaino menee sekaisin eikä lämmitä enää oikeissa suhteissa eri tiloja.
Mittailin piirejä jakotukilta taannoin ir-mittarilla ja huomasin, että parissa piirissä meno-paluun ero oli n. 0,5 asteen luokkaa.
Eli tosi pieneltä kuulostaa ja huone saisi siltikin olla ehkä puoli astetta lämpimämpi...
Tämä tarkoittaa sitä että virtaus on jo niin suuri että koko lenkki on lähes tasalämmin ja luovuttaa maksimitehollaan lämpöä. Ainoa konsti lämmönluovutuksen lisäämiseksi on menoveden lämpötilan nosto
Onko noin pieni ero menon ja paluun välillä jo liian pieni? Liittyykö tähän nyt jotenkin tuo painehäviö?
Tässä piirissä on virtausvastus jo nyt niin pieni ja virtaus niin suuri että lämmönluovutusta ei voi lisätä virtausvastusta pienentämällä
Jos joku vääntäisi rautalangasta.
Tuliko suoraa vai mutkalle väännettyä rautalankaa?
ATS
-
Kiitos!
Tämä selvensi kyllä asiaa.
Edelleen ihmettelen mitä se mitoituksessa oleva max painehäviö sitten oikein merkkaa?
Onko se niin, että mitoitus on tehty tietyillä virtauksilla ja sitten jos jotain piiriä ruuvaa liikaa auki, niin painehäviö koko systeemissä kasvaa liian suureksi ja jossain piirissä alkaa tehot loppumaan? Eikä sitä pysty enää korjaamaan kyseistä piiriä avaamalla.
Ja ymmärrän kyllä sen, että jos kaikki piirit ovat auki, niin piirien välinen tasapaino ei ole enää ok.
Mutta jos nyt oikein ymmärsin, niin piirejä uskaltaa kääntää ja vääntää, kunhan saa tasapainot huoneissa kohdilleen.
Ja että painehäviöstä ei sinänsä tarvitse sitten välittää, eikö niin?
Tällä hetkellä huoneet on kyllä aika balanssissa keskenään, pientä hienosäätöä voisi vain vielä tehdä.
Jännä juttu tuonkin yhden makkarin kohdalla, jossa on pieni ero menon ja paluun välillä. Illalla siellä saattaa olla huoneen lämpö vähän yli 21 astetta ja aamulla onkin vähän yli 22 astetta. Eli kyllä näköjään ihminen nukkuessaan jonkin verran lämpöä kehittää.
-
Jospa tämä selventäisi asioita?:Jani Leppiniemi
Lattialämmityksen suunnitteluohjeistus
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/51582/insinoorityo%20lattialammityksen%20suunnitteluohjeistus%20LOPULLINEN%2001_12_2012.pdf?sequence=1 (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/51582/insinoorityo%20lattialammityksen%20suunnitteluohjeistus%20LOPULLINEN%2001_12_2012.pdf?sequence=1)
-
Kiitokset linkistä!
En muista, vaikka olisin joskus tuohon tutustunutkin.
Mutta opiskellaanpa tuo vielä läpi.
Laitan liitteeksi hyvän kuvan tuosta tutkimuksesta, joka kuvaa aika hyvin tilannetta, joka ainakin meillä tulee tämän lattialämmityksen kanssa.
Vanha talo kun on kyseessä, niin tuo ikkunoista hohkaava kylmä tulee kyllä aika hyvin huomattua.
Siitä nyt ei taida päästä eroon, vaikka miten eristäisi ikkunan karmeja. Vanhat ikkunat on vanhat ikkunat.
-
Miten pystyi laskemaan virtausnopeuden piirissä?
Jos tiedossa on meno-paluun erotus, piirin pituus ja putken halkaisija, niin onko laskettavissa?
-
Miten pystyi laskemaan virtausnopeuden piirissä?
Jos tiedossa on meno-paluun erotus, piirin pituus ja putken halkaisija, niin onko laskettavissa?
Ei noilla tiedoilla. Jos olisi tiedossa myös teho niin sitten pystyisi laskemaan. Tai aika kauanko kierros kestää (jos kyseessä yksi lenkki).
-
Ei noilla tiedoilla. Jos olisi tiedossa myös teho niin sitten pystyisi laskemaan. Tai aika kauanko kierros kestää (jos kyseessä yksi lenkki).
No tuota... Onhan minulla ne lattialämmityssuunnitelmassa olevat kaikki luvut olemassa.
Eli jos sieltä katson tehon, niin sittenkö pystyisi laskemaan?
-
No tuota... Onhan minulla ne lattialämmityssuunnitelmassa olevat kaikki luvut olemassa.
Eli jos sieltä katson tehon, niin sittenkö pystyisi laskemaan?
Se teho mikä suunnitelmassa on, on vain teho mitä tuo lattialämmitys luovuttaa silloin teoreettisesti kun lämpötilaerot ovat ne suunnitelmassa merkatut ja virtaus sama kuin suunnitelmassa.
Tuosta ei valitettavasti ole apua.
Sinua taitaa vielä askarruttaa tuo painehäviö. Tsekkaapas tämä läpi jos tämä valaisisi asiaa vielä hiukan lisää....
http://www.motiva.fi/files/5343/Energiatehokkaat_pumput.pdf (http://www.motiva.fi/files/5343/Energiatehokkaat_pumput.pdf)
-
Se teho mikä suunnitelmassa on, on vain teho mitä tuo lattialämmitys luovuttaa silloin teoreettisesti kun lämpötilaerot ovat ne suunnitelmassa merkatut ja virtaus sama kuin suunnitelmassa.
Tuosta ei valitettavasti ole apua.
Sinua taitaa vielä askarruttaa tuo painehäviö. Tsekkaapas tämä läpi jos tämä valaisisi asiaa vielä hiukan lisää....
http://www.motiva.fi/files/5343/Energiatehokkaat_pumput.pdf (http://www.motiva.fi/files/5343/Energiatehokkaat_pumput.pdf)
Joo kaikki tässä askarruttaa. :)
Oishan se paljon helpompaa, jos jakotukissa olis virtausmittarit.
Kaipa se on vain tankattava manuaaleja läpi, niin oppii lisää.
Mietin vain sitäkin, kun tuo menon ja paluun ero on niin pieni koko jakotukin ylikin.
Vajaa pari astetta lähes aina. Kai se on vain niin, että virtausta löytyy ja lämpö ei siirry kipsiin.
-
Joo kaikki tässä askarruttaa. :)
Oishan se paljon helpompaa, jos jakotukissa olis virtausmittarit.
Kaipa se on vain tankattava manuaaleja läpi, niin oppii lisää.
Mietin vain sitäkin, kun tuo menon ja paluun ero on niin pieni koko jakotukin ylikin.
Vajaa pari astetta lähes aina. Kai se on vain niin, että virtausta löytyy ja lämpö ei siirry kipsiin.
Näinhän se on. Jos virtaus on pienempi niin ero kasvaa ja samoin luovutettu teho laskee. Olihan esisäädöt oikein ettei vesi "oikeise" jonkun piirin läpi?
-
Näinhän se on. Jos virtaus on pienempi niin ero kasvaa ja samoin luovutettu teho laskee. Olihan esisäädöt oikein ettei vesi "oikeise" jonkun piirin läpi?
Kyllä ne on kohdillaan, tai ainakin pitäisi olla.
Huoneet on aika hyvin balanssissa keskenään.
-
Jatketaan tänne kuitenkin.
Mulla on siis lomamatkan aikana joskus 1998 teetetty remonttivesseleillä avaimet käteen remontti talon sisällä olleeseen autotalliin. No vetelivät sinne 200 x 60 cm patterin tupla ikkunoiden alle, eli ovi umpeen kohdalle. Lattialämmityksen olivat matkineet suoraan takkahuoneesta, jossa oli patterista vedetty 12 mm putkella lattialämmitys 1-putki liitoksella. No laittoivat sen 12 mm putken koko autotallin alalle yhdellä vedolla ja arviolta 80-90 m tulisi lenkkiä sinne. No viileätä pukkaa ja lattiat on laminaatilla vielä tuossa huoneessa. Tuollaisia 1-putki vetoja oli mulla aikaisemminkin muissa rajatuissa tiloissa yksittäisinä veroina ja toimivat ihan mainiosti, kun virtaamaa sai säädellä patterin kanssa sopivaksi. Tuolla autotallissa todettiin heti patteri tehottomaksi ja se lähti, kun maalämpö tuli. Kaikki muutettiin sitten lattialämmitykselle ja lämmöt kierrossa laski reippaasti. Nyt alkaa olla laminaattilattiat selvät ja lattia uusitaan. Laatoitus alkoi heti epäilyttää, että se ei näillä lämmöillä tuolla toimi. Ennenkuin aloitan remppaa, niin laitoin koemielessä vielä Alpha 2 pumpun sinne, mutta putkari toi 4 m pumpun. Autoadapt hakee sillä 3 W tehon jolla kiertomittari pomppii 0 ja 0,1 kuution väliä kohtuu tiheästi. Jos laitan sen vakioteho 3:een, niin se syö 17 W, mutta mittari pomppii samalla tavalla 0 ja 0,1 kuution välillä. Käsittäisin tuon niin, että 4 m nostokorkeudella saadaan virtaamaa tuonne luokkaa 1,5-2 L/min. No sitten kysymys. Jos laittaa 6 m tai peräti 8 m nostolla olevan pumpun tuohon yhteen 12 mm putkeen, niin pystyykö sillä parantamaan tilannetta yhtään. Putket sinänsä oli vedetty kaksois spiraaliina, kun kertoivat niin tehdyn. Vai onko nyt kuitenkin edessä piikkausoperaatio ja täysremontti. Seinätkin saattaa olla koolattu ja villoitettu tuon korotuslaatan päälle, niin urakkaa taas pukkaisi uusittaessa koko huone.
-
80 m 12x2,0 putkea. Painehäviö on 0,02 l/s virtaamalla 33 kPa ja 0,03 l/s virtaamalla 68 kPa. Siis 4 m pumpulla voisi saada n. 0,02 l/s ja 8 m pumpulla n. 0,03 l/s. 0,02 l/s 5 C Dt:llä tuottaa 420 W tehon. Riittääkö se mihinkään? Entä se 1,5-kertainen? Voihan tuo dT tietysti olla suurempikin.
Painehäviö kasvaa nopeuden toisessa potenssisa eli nostokorkeuden tuplaaminen nostaa virtausnopeutta kertoimella sqrt(2) eli 40%.
Onhan tuo 80-90 m tolkuttoman pitkä 12 mm putkelle. 16 mm vielä olisi kohtuu OK. Mulla pisimmät 16 mm piirit vajaat 70 m. Niihin saa MLP sisäisellä pumpulla 0,08 l/s virtaamaan. Tosin noita laitttamalla monta rinnan alkaa pumpun painetuotto tippua ja syöttövesiputkien painehäviiö kasvaa. Nyt on 11 piiriä, joista 4:ää kuristettu reilusti ja muut täysin auki. Kokonaisvirtaama n. 0,5 l/s ja dT aika pieni (paitsi noissa kuristetuissa).
-
Kiitos laskemisesta. Taitaa tässä vielä pieni rykäisy sitten olla edessä. Oliskohan joku 3,5 x 6 m tuolla ja sellainen 5 cm laatta odottaa pilkkaamista ja kottikärryjä. Ainoa back up olisi vetää sinne joku 3000 x 600 kunnon patteri entisen oven seinä pätkälle ja yrittää tuoda tulo kunnon putkilla. Yhtään astetta en enää tinkaa lisää kiertolämpöihin. Patterikaan ei kyllä houkuta pätkääkään. LK lattia EPS16 olisi helppo vetää, mutta kustantaa kyllä kohtuullisesti. Pitää tehdä vissiin vähän suunnitellen tämä homma. Hyvä kun tuli tuo 8 m pumppukin käytyä läpi ennen koeostoa. Ja tuli näitä kunnon pakkasia, että sai selvää lattian kyvyistä ennen laattojen vetämistä.
-
80 m 12x2,0 putkea. Painehäviö on 0,02 l/s virtaamalla 33 kPa ja 0,03 l/s virtaamalla 68 kPa. Siis 4 m pumpulla voisi saada n. 0,02 l/s ja 8 m pumpulla n. 0,03 l/s. 0,02 l/s 5 C Dt:llä tuottaa 420 W tehon. Riittääkö se mihinkään? Entä se 1,5-kertainen? Voihan tuo dT tietysti olla suurempikin.
Painehäviö kasvaa nopeuden toisessa potenssisa eli nostokorkeuden tuplaaminen nostaa virtausnopeutta kertoimella sqrt(2) eli 40%.
Onhan tuo 80-90 m tolkuttoman pitkä 12 mm putkelle. 16 mm vielä olisi kohtuu OK. Mulla pisimmät 16 mm piirit vajaat 70 m. Niihin saa MLP sisäisellä pumpulla 0,08 l/s virtaamaan. Tosin noita laitttamalla monta rinnan alkaa pumpun painetuotto tippua ja syöttövesiputkien painehäviiö kasvaa. Nyt on 11 piiriä, joista 4:ää kuristettu reilusti ja muut täysin auki. Kokonaisvirtaama n. 0,5 l/s ja dT aika pieni (paitsi noissa kuristetuissa).
Minulla on 130m 16mm piirejä, hyvin ne toimii. Virtaama on ehkä 0.9l/s mitä nyt noista mittareista pystyy lukemaan. 50m piirin virtaama on 1.4l/s joten aika pieni tuo ero käytännössä on, hanat auki tietty. En tiedä meneekö fysiikan lakien mukaan mutta noin näyttää mittarit. Kuvassa reunimmaiset jos saa selvää.
(https://img.aijaa.com/t/00842/15211795.t.jpg) (https://aijaa.com/BmLo2D)
-
Minulla on 130m 16mm piirejä, hyvin ne toimii. Virtaama on ehkä 0.9l/s mitä nyt noista mittareista pystyy lukemaan. 50m piirin virtaama on 1.4l/s joten aika pieni tuo ero käytännössä on, hanat auki tietty.
Tarkoitat varmaankin l/min eli varsin pieniä virtauksia. Sulla onkin varsin pieni tehontarve W/m2 ja erittän tiheä putkitus eli vielä pienempi W/m. Tuollainen 0,9 l/min eli 0,015 l/s vastaa 5 C dT:llä vain reilun 300 W tehoa.
130 m putkessa on samalla virtaamalla 130/50 x painehäviöä 50 m putkeen nähden. Koska painehäviö kasvaa virtaaman toisessa potenssissa on pidemmän virtaama SQRT(50/130) x pienemmän. Siis 1,4 l/min parina pitäisi olla juurikin 0,9 l/min,