Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: MR_Timppa - 25.11.15 - klo:23:12
-
Ongelmana on se, että pumppu ei kykene tekemään riittävän suurella lämpötilaerolla lämpöä. Tällä hetkellä kv-pumppu pyörii vain 30% nopeudella ja tekee 5.2 asteen erolla lämpöä. Jos nopeutta kasvattaa manuaalisesti niin sitä mukaa lämpötilaero kapenee. Kun kv-pumppu pyörii täysillä niin lämpötilaero on vain noin 2 astetta. Kuumakaasu on ihan normaalissa lämpötilassa about 90 asetta patteriverkostolle ja käyttöveden puolelle nousee yli 110 asteeseen. Imukaasu tällä hetkellä 4 ja 5 asteen välillä. Kaikki muutkin lämpötilat tuntuvat olevan oikein, ainostaan lämmön luovutus ei tunnu pelittävän. Myös keruupirin deltassa on jotain häikkää. Pumpun automatiikka tiputtaa välillä nopeuden yhteen prosenttiin, joka hetken kuluttua aiheuttaa matalapainehälytyksen. Automatiikka ei osaa hoitaa kolmen asteen deltaa tällä hetkellä. Täytyy manuaalisesti hakea pumpun nopeus, mutta sekään ei tunnu auttavan tähän lämpötilaeroon lämmityspuolella. Mistäköhän kannattaisi vikaa ruveta etsimään?
-
Mutasihdit voisi olla tukossa. Eli ne sulut, joissa on se mutteri kyljessä. Laita sulku kiinni. Kaiva tongeilla sokka pois. Ota verkkokuppi ulos. Pese. Ja laita takaisin. Mulla on sihti sekä lämpimän veden, että lämmityksen suluissa.
-
Mutasihdit voisi olla tukossa. Eli ne sulut, joissa on se mutteri kyljessä. Laita sulku kiinni. Kaiva tongeilla sokka pois. Ota verkkokuppi ulos. Pese. Ja laita takaisin. Mulla on sihti sekä lämpimän veden, että lämmityksen suluissa.
Täytyy huomenna putsata kun putkimieskin tulee käymään. Voiko tosiaan olla niin pienestä kiinni? Toki se vaikuttaa virtaukseen...
-
Lämmitysjärjestelmän mutasihti, joka on siis patteriverkostolle on putsattu joku aika sitten mutta keruupiirin mutasihtiä ei koskaan ja se on ollut nyt toiminnassa 3 vuotta. Keruupiirin paineet ovat myös hävinneet. Avopaisunta-säiliössä vai mikä se on nimeltään on nestettä, mutta järjestelmässä on myös kalvopaisuntasäiliö. Tätä yhdistelmää täällä käynyt putkimies ihmetteli. Epäili myös, että se ei olisi viinan kestävä kun on mallia punainen, nibe ei kuulemma sitä suosittele. Syöpyy ja siitä irronnut metalli jos pääsee mutasihdistä läpi rikkoo pumpun. Tiedä häntä, yrittääkö vain myydä uuden paisarin. Joka tapauksessa se varmaan tänään aamulla vaihdetaan ja avopaisari otetaan pois käytöstä. Silti kuitenkin epäilen ettei nämä toimenpiteet korjaa tuota huonoa lämpötilaeroa jolla pumppu nyt toimii.
-
Kyllä mä veikkaisin lämmityspuolella olevan lämmönsiirtymisen tukosta, jos kerran ei meinaa millään saada Dt:tä kiertolitkuun. Eihän silloin juuri lämpöä oteta kaivosta, kun ei se mene kaasukierrosta enää eteenpäin. Toisiokierron pumppu voi olla finito.
-
Kyllä mä veikkaisin lämmityspuolella olevan lämmönsiirtymisen tukosta, jos kerran ei meinaa millään saada Dt:tä kiertolitkuun. Eihän silloin juuri lämpöä oteta kaivosta, kun ei se mene kaasukierrosta enää eteenpäin. Toisiokierron pumppu voi olla finito.
Jos toisiopuolella kierto on huono niin lämpötilaero kasvaa. Nyt sekään ei ole kasvanut. Kylmäainepuolen vialta tuon mun mielestä näyttää...
-
Ongelmana on se, että pumppu ei kykene tekemään riittävän suurella lämpötilaerolla lämpöä. Tällä hetkellä kv-pumppu pyörii vain 30% nopeudella ja tekee 5.2 asteen erolla lämpöä. Jos nopeutta kasvattaa manuaalisesti niin sitä mukaa lämpötilaero kapenee. Kun kv-pumppu pyörii täysillä niin lämpötilaero on vain noin 2 astetta. Kuumakaasu on ihan normaalissa lämpötilassa about 90 asetta patteriverkostolle ja käyttöveden puolelle nousee yli 110 asteeseen. Imukaasu tällä hetkellä 4 ja 5 asteen välillä. Kaikki muutkin lämpötilat tuntuvat olevan oikein, ainostaan lämmön luovutus ei tunnu pelittävän. Myös keruupirin deltassa on jotain häikkää. Pumpun automatiikka tiputtaa välillä nopeuden yhteen prosenttiin, joka hetken kuluttua aiheuttaa matalapainehälytyksen. Automatiikka ei osaa hoitaa kolmen asteen deltaa tällä hetkellä. Täytyy manuaalisesti hakea pumpun nopeus, mutta sekään ei tunnu auttavan tähän lämpötilaeroon lämmityspuolella. Mistäköhän kannattaisi vikaa ruveta etsimään?
Riittääkö tuvassa lämpöä ?
Käyttääkö kone vastusta ?
Kun hälytys tulee, niin mitä koneen ohje (näytössä) kertoo että pitäisi tehdä ?
Vertailutietoa : KV -pumppu 25%:llä ja meno-paluudelta n. 6C. Jos nostan 100%:iin niin muistaisin että menee luokkaan 2-3C... eli normaalia.
Vertailutietoa : 0-kelillä, kaasuTlämmitykseen 76C ja käyttövedelle 101C.... sun lukemat vaikuttaa korkeilta
Vertailutietoa : Keruudelta n 3C lämmitykseen ja n. 2C käyttövedelle.
Onko lokitus käytössä ? Jos on, niin mitä niistä näkyy ? Laita näkyville niin katsotaan.
Hetkellisarvoista voi jotain päätellä mutta lokit on faktaa ;)
Jos et lokita niin suosittelen. Pieni muistitukku (n. 10€) mahtuu kannen alle siististi ja siihen mahtuu n. 10 vuoden normilokit.
Kun lokit on käytössä, niin tilanteen seuraamiseen ja ongelmien selvittämiseen on enemmän eväitä.
Käsittääkseni vain yksi "astia" pitää olla keruussa.
Paineastia, jos pumppu alempana kuin keruun korkein kohta ja avopaisuntaastia jos keruu nousee pumpulle päin.
-
Riittääkö tuvassa lämpöä ?
Käyttääkö kone vastusta ?
Kun hälytys tulee, niin mitä koneen ohje (näytössä) kertoo että pitäisi tehdä ?
Ei riitä tuvassa lämpö. Vastukset olen ottanut pois käytöstä ja ne lähtee kyllä mukaan asteminuuttien mukaisesti jos olisivat käytössä. Asteminuutit siis tapissa vaikka pyynti esim. tänä aamuna 36.7 astetta. Kierto on niin hidas ja kun välillä tehdään käyttövettä niin prosessi alkaa ikäänkuin alusta. Palaava vesi jäähtyy sen verta paljon...
Nämä mun ilmoittamat lukemat ovat olleet aina tuota luokkaa, mutta johtuu varmaan siitä, että pumppu on 17kw niin luulisikin niiden olevan hieman suuremmat kuin pienemmällä pumpulla.
Lokitus ei ole ollut käytössä, mutta täytyy laittaa. Kolme kertaa on tullut keruupuolen matalapainehälytys, joka on ymmärtääkseni johtunut siitä, että automatiikka on tiputtanut keruupuolen pumpun nopeudeksi 1% tai silloin se hälytys on aina tullut.
Nytkin lämmityspuolen pumppu kiertää vain 30% nopeudella ja tekee 5.2 asteen erolla lämpöä kun normaalisti tuolla nopeudella ero on jo lähempänä kahdeksaa astetta.
Edit: nibeltä oli tullut uusi päivitys Julkaistu 25.11. Asensin sen, eikä odotetusti tuonut muutosta tähän ongelmaan, mutta päivitin joka tapauksessa uusimpaan versioon.
-
Kompressorin imupuolen alapainehälytys kertoo siitä, että kylmäaineen höyrystyminen on puutteellista.
Vikana voisi olla huono maakierto.
Sen sulkee pois maasta tulevan ja sinne palaavan kerunesteen pieni lämpötilaero.
Tässä taitaa olla kylmäpiirin paisuntaventtiilin vika tai kylmäaineen vähyys vuodon seurauksena.
-
... keruupuolen matalapainehälytys, joka on ymmärtääkseni johtunut siitä, että automatiikka on tiputtanut keruupuolen pumpun nopeudeksi 1% tai silloin se hälytys on aina tullut.
Onkos tuo syy vai seuraus ?
Olen ymmärtänyt automatiikan niin, että se pitää maapumpun nopeuden sellaisena että delta 3C toteutuu.
-
Nyt selvisi syyt pumpun vikoihin tai vikaan. Kävi asentajat (eri kaverit, jotka 3 vuotta sitten järjestelmän asensivat) tutkimassa ja huomasivat seuraavaa: Mutapussi keruupuolella asennettu ensinnäkin väärinpäin + väärälle puolelle järjestelmää ja myös linjasäätöventtiilit oli näin ollen väärällä puolella, eli ajatuskatko ollut asentajalla, kallis sellainen. Käytetty kahta eri putkilaatua samassa linjassa, kupari- sekä VSH-putkea (ei kuulemma keskenään saa käyttää, toinen niistä syöpyy). Näiden seurauksena on lämmönvaihdin tukossa, koska sinne on päässyt kaikenlaista moskaa mutapussin ohi. Eli vaihtoon menee ilmeisesti koko yksikkö.
Nyt sitten täytyy saada maksaja näille, mutta siitä ei pitäisi olla epäselvää. Selkeä asennusvirhe.
Että tälläistä tällä kertaa !!! Muilla kokemuksia vastaavasta??
Joku sanoi, että työstään saa tykätä, mutta ei niin paljoa, että tekee sen kahteen kertaan :)
-
Nyt selvisi syyt pumpun vikoihin tai vikaan. Kävi asentajat (eri kaverit, jotka 3 vuotta sitten järjestelmän asensivat) tutkimassa ja huomasivat seuraavaa: Mutapussi keruupuolella asennettu ensinnäkin väärinpäin + väärälle puolelle järjestelmää ja myös linjasäätöventtiilit oli näin ollen väärällä puolella, eli ajatuskatko ollut asentajalla, kallis sellainen. Käytetty kahta eri putkilaatua samassa linjassa, kupari- sekä VSH-putkea (ei kuulemma keskenään saa käyttää, toinen niistä syöpyy). Näiden seurauksena on lämmönvaihdin tukossa, koska sinne on päässyt kaikenlaista moskaa mutapussin ohi. Eli vaihtoon menee ilmeisesti koko yksikkö.
Nyt sitten täytyy saada maksaja näille, mutta siitä ei pitäisi olla epäselvää. Selkeä asennusvirhe.
Että tälläistä tällä kertaa !!! Muilla kokemuksia vastaavasta??
Joku sanoi, että työstään saa tykätä, mutta ei niin paljoa, että tekee sen kahteen kertaan :)
Mitä on / tarkoittaa VSH-putki?
Joku kait tietää...
-
Onko tuo vsh putki jotain sähkösinkittyä pytkeä? Sellaista hienompaa "krominväristä".
Juuri sellaista. Niben pumpusta tulee kupariputki niin siitä on lähdetty eteenpäin tuolla sähkösinkityllä putkella. Aiheuttaa jonkun sähkökemiallisen reaktion ja ruostuu umpeen, ja näin ollen tukkii myös lämmönvaihtimen. Sen muuten pystyisi estämään anodilla, tuli vaan mieleen, mutta eihän sellaista voi tietenkään sinne laittaa vaan putket on vaihdettava.
Minkä merkkinen paisuntasäiliö teillä on? Täällä on punainen Ahlsell A-Flex 18 l. -10 alin lämpötila ja kestää 50% glykolia. Paine pysyy aika tasaisena että toivottavasti paisuntasäiliön roskat pysyisi siellä paisuntasäiliön "pohjalla". Ei pitäisi olla kovaa virtaustakaan kun on pätkä putkea välissä.
Täällä kanssa samanlainen paisari. Tosin järjestelmässä kiertää 60% viina ja tuo ei kuulemma pitkässä juoksussa kestä. Paisari oli vielä asennettu vaakasuuntaisesti, eli mahdolliset roskat ei valitettavasti jää sinne, sekin vielä.
-
Juuri sellaista. Niben pumpusta tulee kupariputki niin siitä on lähdetty eteenpäin tuolla sähkösinkityllä putkella. Aiheuttaa jonkun sähkökemiallisen reaktion ja ruostuu umpeen, ja näin ollen tukkii myös lämmönvaihtimen. Sen muuten pystyisi estämään anodilla, tuli vaan mieleen, mutta eihän sellaista voi tietenkään sinne laittaa vaan putket on vaihdettava.
Juurikin noin on _KAIKKI_ mitä olen itse Nibeä nähnyt, niin tehty.
Vai olisiko koko kattilahuone pitänyt kuparilla vedellä...;)
En usko tuota syöpymisjuttua, enenkuin toisin toteen näytetään.
Esim. meillä on vajaa 100m tuota kromiri putkea kattilahuoneessa täällä.
Kierukat ja Nibet on kuparia.
Ei, en usko mokomaa, ei Nibe töppää noin ?!
-RaS-
-
Täällä kanssa samanlainen paisari. Tosin järjestelmässä kiertää 60% viina ja tuo ei kuulemma pitkässä juoksussa kestä. Paisari oli vielä asennettu vaakasuuntaisesti, eli mahdolliset roskat ei valitettavasti jää sinne, sekin vielä.
Täällä kanssa samanlainen paisari. Tosin järjestelmässä kiertää 60% viina ja tuo ei kuulemma pitkässä juoksussa kestä. Paisari oli vielä asennettu vaakasuuntaisesti, eli mahdolliset roskat ei valitettavasti jää sinne, sekin vielä.
Eipäs ollutkaan samanlainen paisari vaan merkki on Onnline 25 ltr punainen.
-
Juurikin noin on _KAIKKI_ mitä olen itse Nibeä nähnyt, niin tehty.
Vai olisiko koko kattilahuone pitänyt kuparilla vedellä...;)
En usko tuota syöpymisjuttua, enenkuin toisin toteen näytetään.
Esim. meillä on vajaa 100m tuota kromiri putkea kattilahuoneessa täällä.
Kierukat ja Nibet on kuparia.
Ei, en usko mokomaa, ei Nibe töppää noin ?!
-RaS-
Tänään kun soitin Niben huoltoon (EDIT: tekniseen tukeen) niin asentajat käskivät erikseen mainita noista putkista. Ilmeisesti Niben koulutuksessa on asentajia ohjeistettu, tästä nimenomaan keruupuolen systeemistä, koska täälläkin on patteripuolella (toisiopuoli) "kromi" putket eikä niistä ollut mitään sanomista.
Eikä ne heti umpeen ruostu, mutta ajan kanssa. Kohta täällä nähdään onko putkissa jotain syöpymää kolmen vuoden jälkeen, kun ne joudutaan joka tapauksessa uusimaan kun keruupuoli tehdään uusiksi. Otan niistä valokuvia jos on jotain havaittavissa ja laitan ne tänne.
-
Joo vähän epäilyttää, kun aika monessa asennuksessa on tainnut näkyä tuota hopeaa putkea. Voisiko vaikuttaa 60% naturetti, vai mitä ainetta sinne on laitettu? Normaalisti taitaa olla noin 30% naturettia?
Tänne on laitettu 60% naturettia, näin lukee papereissa.
Täällä näkyy jo ulkopuollella ruostetta noiden kahden eri värisen putkenliitoksessa ja nimen omaan keruupuolella. Lämmitysvedenpuoli on ihan ok.
-
Onkos se paisuntasäiliö ja tasopaisunta-astiakin siellä maalämpöpulta kaivoille menevässä putkessa? Eli väärällä puolella.
Kyllä näyttäisi olevan. Sitä en tiedä onko ne väärällä puolella!?!
-
Eikä ne heti umpeen ruostu, mutta ajan kanssa. Kohta täällä nähdään onko putkissa jotain syöpymää kolmen vuoden jälkeen, kun ne joudutaan joka tapauksessa uusimaan kun keruupuoli tehdään uusiksi. Otan niistä valokuvia jos on jotain havaittavissa ja laitan ne tänne.
Galvaaninen korroosio
Galvaaninen korroosio eli bimetallinen korroosio on sähkökemiallinen reaktio, joka tapahtuu, kun kaksi tai useampia metalleja on keskenään sähköisessä kontaktissa ja upotettuna samaan elektrolyyttiin. Galvaanista korroosiota tapahtuu johtuen eri metallien välisestä potentiaalierosta. Epäjalompi metalli, jolla on siis matalampi potentiaali, muodostuu sähköisessä parissa anodiksi ja syöpyy. Muodostuneen parin jalommasta metallista syntyy katodi ja sen syöpyminen hidastuu tai loppuu täysin. Galvaanisen korroosion todennäköisyys riippuu metallien jalousaste- eli potentiaalierosta, jolloin suurempi ero merkitsee todennäköisempää korroosiota. Tämän lisäksi myös eri metallista valmistettujen kappaleiden pinta-aloilla on merkitystä, sillä mitä pienempi anodi on suhteessa katodiin sitä suurempi on sen virrantiheys ja samalla myös korroosionopeus. Tämä johtuu siitä, että korroosiokennossa anodisten ja katodisten virtojen tulee olla yhtä suuria, jolloin pientä anodin pinta-alaa seuraa suuri anodinen virrantiheys.
Galvaaninen korroosio rajoittuu metallien liitoskohdan läheisyyteen eikä leviä koko rakenteeseen. Tämän takia galvaaninen korroosio luokitellaan paikalliseen korroosioon. Metallikappaleiden pinta-alasuhteen lisäksi galvaaniseen korroosioon vaikuttaa myös elektrolyytin sähkönjohtokyky. Hyvin johtavassa liuoksessa galvaaninen korroosio tapahtuu laajalla alueella melko matalana syöpymänä liitoskohdan ympäristössä. Huonosti johtavassa liuoksessa korroosio tapahtuu liitoksen lähellä synnyttäen syviä syöpymiä. Kuitenkin hyvin johtava liuos aiheuttaa sen, että muodostuu suuri katodinen alue, jolloin pinta-alaa kohden menetetyn materiaalin määrä saattaa kasvaa, vaikka kappaleen ohenema aikayksikköä kohden pienenisikin.
Erään tapauksen tiedän itsekin missä oli viljelty maalämpöpumpun kylkeen sinkittyä ja kupariputkea sekaisin. Konvektoria kytkemään tullut asentaja oli sanonut että nuo hapettuu todella nopeaa jos putkia ei vaihda. Putket oli vaihdettu sitten kokonaan kuparisiin. En muista oliko kyse pelkästään liuospuolen putkista vai lämmönjaon. Epäilisin että reaktio on sama molemmissa mutta alkoholi saattaa nopeuttaa reaktiota.
rst ja galvanoidun raudan yhdistämisessä on sama juttu. rst syövyttää galvanoidun raudan. Oleellista on niiden määrät. Galvanoidussa naulauslevyssä rst ruuvit on ok mutta rst naulauslevyssä galvanoidut ruuvit on tuhoon tuomittu. Tuli tutkittua asioita kun huomasin että rst antenniputki ei oo hyvä asia vaan ruostuttaa kaiken ympäriltään ;D
Edit. Tässä olevassa dokkarissa jos kyseessä on etanoli niin silloin sinkitty putki ei ole oikea valinta. Metallisten putkistojärjestelmien käyttöalueet (http://viega.fi.nt11.unoeuro-server.com/pdf/Metalliste_-putkijarjestelmien_kayttoalueet.pdf)
-
Epäilen että aine mitä sulla on liuoksena on naturet 60 joka laimennetaan sitten 50:50 vedellä.
Mikähän tuon korroosioninhibiitin rooli tuossa asiassa on? Eikö se estä korroosiota?
(http://i.imgur.com/h4zza5I.png)
-
Kyllä näyttäisi olevan. Sitä en tiedä onko ne väärällä puolella!?!
Eikö tuossa kalvopaisunnassa tulopuolella ole nimenomaan se ajatus, että estää pumpun imupuolen paineen notkahduksen käynnistyessä ja sen kautta säästää kiertopumppua? Kavitaatioko tuo ilmiö oli ammattislangissa? Muutenhan se olisi sinällään sama missä kohdassa suljettua piiriä paisuntakohta on.
-
Mahtasko sitten olla vaihdin tukossa... hmm.... onko tarkoituksena ensin uusia pelkät keruupuolen kytkennät?
(http://i.imgur.com/e74rnWk.png)
Maapiirin periaatekytkentä.
(http://i.imgur.com/Q4QLIG2.png)
-
Mahtasko sitten olla vaihdin tukossa... hmm.... onko tarkoituksena ensin uusia pelkät keruupuolen kytkennät?
Ei, vaan samalla vaihtaa vaihdin, kun maksajasta päästään yhteisymmärrykseen. Niben mukaan vaihdin on varmasti tukossa. Ei varmasti olisi mitään hyötyä koko hommasta jos sitä ei vaihdettaisi. Yhtenä ratkaisuna voisi kokeilla huuhtelua, eli pyörittää nestettä erillisellä pumpulla normaalia kiertosuuntaa vastaan, mutta ei siitä kuulemma uuden veroista saa. Ensiapuna voisi toimia.
-
Ei, vaan samalla vaihtaa vaihdin, kun maksajasta päästään yhteisymmärrykseen. Niben mukaan vaihdin on varmasti tukossa. Ei varmasti olisi mitään hyötyä koko hommasta jos sitä ei vaihdettaisi. Yhtenä ratkaisuna voisi kokeilla huuhtelua, eli pyörittää nestettä erillisellä pumpulla normaalia kiertosuuntaa vastaan, mutta ei siitä kuulemma uuden veroista saa. Ensiapuna voisi toimia.
Sinänsä jos koko koneikko vaihdetaan niin se korjaa minkä tahansa tuossa olevan ongelman.... ::) (vaikkei vaihdin olisikaan tukossa)
Saatko laitettua kaikki tiedot mitä koneesta saat ulos tähän mm kuumakaasunlämpötilat ja kaikki muut lämpötilaerot? Yksi mahdollisuus käyttää koneessa sisäisesti asennettuja vastuksia ja kattoa millaisen lämpötilaeron ne saavat aikaiseksi. Tällä voi selvittää onko koneessa tehot tallella suurinpiirtein. Kiertopumppujen nopeudet tietysti pitää olla kokoajan samat.
Testi voisi mennä näin esim 9kW vastuksia. (en tiedä millaiset vastukset tuolla myllyn sisässä on.)
Katsotaan lämmityspiirin muodostuva lämpötilaero kun vastukset päällä. Olkoon se X.
Pumppu käydessä lämpötila ero on Y.
9kW / Y * X = pumpun antoteho karkeasti...
-
Kuinka paljon liuospuolella on sinkittyä putkea?
-
Kuinka paljon liuospuolella on sinkittyä putkea?
Noin kahdeksan metriä.
-
Sinänsä jos koko koneikko vaihdetaan niin se korjaa minkä tahansa tuossa olevan ongelman.... ::) (vaikkei vaihdin olisikaan tukossa)
Saatko laitettua kaikki tiedot mitä koneesta saat ulos tähän mm kuumakaasunlämpötilat ja kaikki muut lämpötilaerot? Yksi mahdollisuus käyttää koneessa sisäisesti asennettuja vastuksia ja kattoa millaisen lämpötilaeron ne saavat aikaiseksi. Tällä voi selvittää onko koneessa tehot tallella suurinpiirtein. Kiertopumppujen nopeudet tietysti pitää olla kokoajan samat.
Testi voisi mennä näin esim 9kW vastuksia. (en tiedä millaiset vastukset tuolla myllyn sisässä on.)
Katsotaan lämmityspiirin muodostuva lämpötilaero kun vastukset päällä. Olkoon se X.
Pumppu käydessä lämpötila ero on Y.
9kW / Y * X = pumpun antoteho karkeasti...
Logitin tuossa muutaman tunnin, niin sen datan saan kyllä tänne, jos joku sen avaa kaikelle kansalle. Kokeillaan tuota vastus hommaa. Se on vain varmaankin aika hidasta, mutta kokeillaan. Käyn laittamassa vastukset mukaan peliin ja logitus päälle-
...
Omavaltaisesti liitin tähän alle Timo Karhu´n logintutkijalla anlysoidun .log tiedostosi..
jäsen "tomppeli"
-
Mielenkiinnosta kiinnostaisi pumpun käynnistysmäärä ja käyntiaika jos ne vielä saa koneesta pihalle?
Tuossa taisi olla suurin piirtein oikeat lukemat.
Aika tasan kolme vuotta ja lukemat ovat seuraavat:
Käynnistysten lukumäärä 17522
kokonaiskäyttöaika: 13558h
josta käyttövesi 5259h
Meillä on kolmen kylpyhuoeen lattialämmitys käyttöveden puolella.
-
Onkos se paisuntasäiliö ja tasopaisunta-astiakin siellä maalämpöpulta kaivoille menevässä putkessa? Eli väärällä puolella.
Kävin kellarista kurkaamassa että nibeen on aika selvästi merkattu teipillä veden kiertosuunta, eli pumppu imee sitä liuosta kaivosta, jos nyt jotenkin yrittää kuvailla :) Kaikki härpäkkeet on siellä liuospumpun puolella ja kaivolle palaavassa putkessa ei ole mitään osia kiinni. Niben ohjeessa on piirrettu paluuputkeen sulkuhana, mutta ei tullut mitään hanoja laitettua siihen.
Reflexin ohjeessa taas mainitaan seuraavaa:
• Astia tulisi asentaa putkiyhde alaspäin.
• Astia asennetaan mieluimmin verkoston paluupuolelle.
http://www.talotarvike.com/kauppa/open_attachment.php?attachment=602&h=8a6302476a18fdff1545699070cac663&d=1
Itsellä ainakin putkiyhde ylöspäin ja kaivolta tulevassa putkessa. Paluupuolella ei tosiaan ole mitään.
Itse epäilen, että etanolia on myös likempänä 60% järjetelmässä kuin 30-50%. Mikä olisi varmin tapa mitata?
-
Mikä tuo lokin ruutu on tuolla ensimmäisessä sarakkeessa, kun siellä lukee, että teho 7 kW. Pitäisikö sinne valita 17 kW, niin nuo COP luvutkin voisi olla oikein epäkuntoisella hörskällä.
-
Itse epäilen, että etanolia on myös likempänä 60% järjetelmässä kuin 30-50%. Mikä olisi varmin tapa mitata?
Tuskimpa eiköhän siellä ole se sama ~28% etanolia kuten kaikilla muillakin (olettaen että porari on ollut rehellinen -> http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6427.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6427.0))
Naturet
Naturet maalämpönesteet ovat etanolipohjaisia, vahvasti denaturoituja, värittömiä sekä hajultaan pistävän tuoksuisia. Niitä myydään kolmella eri etanolipitoisuudella:
Naturet Strong (noin 90 % etanolia),
Naturet (n. 60 % etanolia) sekä
Naturet -17 °C (n. 28 % etanolia).
Tuotteet sisältävät lisäksi metyyli-isobutyyliketonia 0,8–2,9 % sekä metyylietyyliketonia 0,6–1,9 %. Naturet -17 on käyttövalmis maalämpöliuos, etanolipitoisuudeltaan vahvemmat liuokset täytyy laimentaa.
Vahvemmalla seoksella ainut hyvä puoli on matalempi jäätymispiste. Kaikki muut ominaisuudet menevät huonommaksi kuten: pumppautuvuus; lämpökapasiteetti sekä tietysti hinta.
-
Pitäisikö sinne valita 17 kW, niin nuo COP luvutkin voisi olla oikein epäkuntoisella hörskällä.
Eiköhän nuo ole vain viitteellisiä.
-
Mikä tuo lokin ruutu on tuolla ensimmäisessä sarakkeessa, kun siellä lukee, että teho 7 kW. Pitäisikö sinne valita 17 kW, niin nuo COP luvutkin voisi olla oikein epäkuntoisella hörskällä.
Tuota käytetään vain lisäsähkön käytön laskemiseen logintutkijassa ja valinta tarkoittaa kytketyn lisäsähkön tehoa. F1x45-10 koneissa se on tuo 7 tai 9, muista en tiedä. En ole vaivautunut lukemaan kun en tiedä miten eri kokoluokan koneet logittavat säädettävän sähkötehon (6kW -10 koneissa oletuksena).
Ei vaikuta coppeloihin eikä muihinkaan kuin tuon lisäsähkön lukuihin.
[wink wink] Jäsen rsaarela lupasi toimittaa järeämmästä F1345 koneesta lisäsähkölogia, ehkä saan sen joskus ;)
[edit] F1x45 koneiden kaikissa variaatioissa (5 - 17) tuo sama kytkettävä 7kW tai 9kW lisäteho
-
Tuskimpa eiköhän siellä ole se sama ~28% etanolia kuten kaikilla muillakin (olettaen että porari on ollut rehellinen -> http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6427.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6427.0))
Vahvemmalla seoksella ainut hyvä puoli on matalempi jäätymispiste. Kaikki muut ominaisuudet menevät huonommaksi kuten: pumppautuvuus; lämpökapasiteetti sekä tietysti hinta.
Totta puhut. Porari sinne on enimmät laittanut. Muistan, että putkari vaan 4m x2 putket täytti lantraamattomalla pöntöllä, joten se lienee merkityksetöntä.
-
Muistelin että aloittajan kanssa oli jotain asiaa selvitelty ja löytyihän aihe ja LOKI !
Jonkin verran eroja koneen käyttäytymisessä:
Nyt kone ei huilaa lainkaan.
Lämmityksen meno (BT25) ei tavoita edes laskettua arvoa, ei ihme että tuvassa viilenee.
Kaasut max 2014 108C ja 80C nyt 116C ja 89 ... jonkinlaista nousua.
Automatiikka pyrkii molemmissa tapauksissa saamaan keruu deltan -3:een ja onnistuukin varsin hyvin.
Käyttövesijaksot kestää nyt n. 4 kertaisen ajan.
Jos tupaan haluaa lämpöä, niin ehkä voi sallia vastusten käyttöä.
Tässä käyriä nykytilanteesta 2015 ja toinen liite tulee perässä, ei mahtunut samaan viestiin :(
-
Totta puhut. Porari sinne on enimmät laittanut. Muistan, että putkari vaan 4m x2 putket täytti lantraamattomalla pöntöllä, joten se lienee merkityksetöntä.
Täällä on vaakaputkea ennen kaivoja yht. n. 80 metriä. Kaivojen etäisyys toisistaan min. 15 m, joten matkaa tuli hieman. Ne putkarit täytti sillä raakaliuoksella.
-
.. toinen kuva vuodelta 2014
-
Muistelin että aloittajan kanssa oli jotain asiaa selvitelty ja löytyihän aihe ja LOKI !
Jonkin verran eroja koneen käyttäytymisessä:
Nyt kone ei huilaa lainkaan.
Lämmityksen meno (BT25) ei tavoita edes laskettua arvoa, ei ihme että tuvassa viilenee.
Kaasut max 2014 108C ja 80C nyt 116C ja 89 ... jonkinlaista nousua.
Automatiikka pyrkii molemmissa tapauksissa saamaan keruu deltan -3:een ja onnistuukin varsin hyvin.
Käyttövesijaksot kestää nyt n. 4 kertaisen ajan.
Jos tupaan haluaa lämpöä, niin ehkä voi sallia vastusten käyttöä.
Tässä käyriä nykytilanteesta 2015 ja toinen liite tulee perässä, ei mahtunut samaan viestiin :(
Aika upeaa salapoliisi työtä. Siitä on jo tovi aikaa kun noita aikaisempia lokeja tänne laittelin ja muistan myös sinut maalämmittää :)
Vastukset on nyt laitettu peliin mukaan :)
-
Kiitos :)
-
Tuli mieleen sellainen asia, että jos ja kun tuonne lauhduttimelle on päässyt sontaa alusta asti niin voisiko olla mahdollista, että pumppu on toiminut "vajaalla" koko ajan ?
-
Mistäs tuo vanhempi logi löytyy?
Onko asunnossa patterit yms jotakuinkin samoissa säädöissä ja asunto muuten yhtä lämmin kuin aikaisemmin? Lattialämmityksiin menee jotakuinkin yhtä lämmintä vettä kuin aikasemminkin? Asutteko tuossa torpassa yksin vai voiko lämmönjakoa(patteriventtiilit) ropata joku muukin?
Nyt tarvisi sitten tietää mitä tapahtuu pelkillä vastuksilla niin että lämpöä ajetaan pelkästään puskuriin. Ja tietysti mikä on vastuksien teho.
-
Mistäs tuo vanhempi logi löytyy?
Onko asunnossa patterit yms jotakuinkin samoissa säädöissä ja asunto muuten yhtä lämmin kuin aikaisemmin? Lattialämmityksiin menee jotakuinkin yhtä lämmintä vettä kuin aikasemminkin? Asutteko tuossa torpassa yksin vai voiko lämmönjakoa(patteriventtiilit) ropata joku muukin?
Nyt tarvisi sitten tietää mitä tapahtuu pelkillä vastuksilla niin että lämpöä ajetaan pelkästään puskuriin. Ja tietysti mikä on vastuksien teho.
Kaikki on samoissa säädöissä, eli patteriventtiilit yhtä makuuhuonetta lukuunottamatta täysin auki. Lattialämmitykseen menee jotakuinkin sama lämpö kuin aikaisemmin. Vastukset on säädetty max teho 7kW.
Täytyy huomenna säätää pumppu pelkälle vastukselle. Nyt tekee lokia, jossa vastukset on mukana.
EDIT: En minäkään muista missä nuo lokit on. Täytyy kysyä maalämmitää kaverilta :)
-
Tuli mieleen sellainen asia, että jos ja kun tuonne lauhduttimelle on päässyt sontaa alusta asti niin voisiko olla mahdollista, että pumppu on toiminut "vajaalla" koko ajan ?
Tällähetkellä kun nuo kylppärit on käyttöveden perässä niin sen on hyötysuhteen kannalta huono homma. Patteriston menolämpötilakin taitaisi riittää noille lattialämmityksille helposti. Nyt jaloa ja kallista energiaa(huono cop) ajetaan jatkuvasti käyttöveden kautta pois. (tosin en tiedä onko noita ollut mitenkään järkevällä työmäärällä mahdollista muuttaa toisin) Joissain kohteissa käyttöveden kierto pelkästään ilman lattialämmitystäkin on vienyt tuhansia kilowatteja energiaa hukkaan vuositasolla...
-
Tällähetkellä kun nuo kylppärit on käyttöveden perässä niin sen on hyötysuhteen kannalta huono homma. Patteriston menolämpötilakin taitaisi riittää noille lattialämmityksille helposti. Nyt jaloa ja kallista energiaa(huono cop) ajetaan jatkuvasti käyttöveden kautta pois. (tosin en tiedä onko noita ollut mitenkään järkevällä työmäärällä mahdollista muuttaa toisin) Joissain kohteissa käyttöveden kierto pelkästään ilman lattialämmitystäkin on vienyt tuhansia kilowatteja energiaa hukkaan vuositasolla...
Tuo on niin totta. Arvatkaa vaan harmittaako se, mutta niiden muutostyö ei ole ihan helppo. Se tulee ensikesänä työn alle kun pikkuhiljaa aloitetaan lattialämmityksen asennukset ja vaihdetaan pattereita sitä mukaa pois.
-
Ainiin mainitaan nyt vielä että kiertopumppujen nopeudet pitää olla vakiot jos haluaa vertailukelpoista tulosta esim vastuksia varten. Eli automaattisäätö pois käytöstä. Login ei tarvitse olla kuin pieni pätkä jotta lömpötilaerot selviävät.
-
Ainiin mainitaan nyt vielä että kiertopumppujen nopeudet pitää olla vakiot jos haluaa vertailukelpoista tulosta esim vastuksia varten. Eli automaattisäätö pois käytöstä. Login ei tarvitse olla kuin pieni pätkä jotta lömpötilaerot selviävät.
Hyvä pointti. Teen sen aamulla. Nyt ajan vastusten avulla yön aikana lämpöä torppaan :) .
-
Tässä dataa yön ajalta jolloin sähkövastukset ovat mukana. Lähtötilanteeseen asetin asteminuutit -600 niin lähti heti vastukset päälle.
-
Mistäs tuo vanhempi logi löytyy?
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5414.msg65577#msg65577
-
Tällähetkellä kun nuo kylppärit on käyttöveden perässä niin sen on hyötysuhteen kannalta huono homma. Patteriston menolämpötilakin taitaisi riittää noille lattialämmityksille helposti. Nyt jaloa ja kallista energiaa(huono cop) ajetaan jatkuvasti käyttöveden kautta pois. (tosin en tiedä onko noita ollut mitenkään järkevällä työmäärällä mahdollista muuttaa toisin) Joissain kohteissa käyttöveden kierto pelkästään ilman lattialämmitystäkin on vienyt tuhansia kilowatteja energiaa hukkaan vuositasolla...
Eihän tuo optimaalinen tilanne ole, mutta en tuosta tuhkaa alkaisi päälle ripottelemaan ;)
PatteriCOP on jotain 3,5 ja käyttövesiCOP n. 2,5.
Jos käyttöveteen menee normaalisti n. 10% energiasta, niin käyttöveden osalle jää kuitenkin 2500h (yllä mainituista luvuista)
Kun reilu 2500h huonoa COPPIA muuttuu paremmaksi, niin ehkä sähkölasku MLP:n osalta pienenee 20%.
...hiasta vedettynä....
Toki isossa määrässä 20% on iso määrä euroja.
-
Tässä dataa yön ajalta jolloin sähkövastukset ovat mukana. Lähtötilanteeseen asetin asteminuutit -600 niin lähti heti vastukset päälle.
Ilmeisesti olet asettanut vastusten säädettävän maksimin 5kW:n, onko tarkoituksella?
-
Ilmeisesti olet asettanut vastusten säädettävän maksimin 5kW:n, onko tarkoituksella?
Itse asiassa säädettävä maksimi on asetettu 7kW:n. 9kW on siis maksimi. Ilmeisesti asteminuutti asetukset tai joku muu asetus on nyt jotenkin niin, että ei käytä kuin 5kW. Täytyy tarkistaa.
btw: Asennusliike lupasi korvata tuon lisäsähkön käytön, joten sen puolesta ei nyt haittaa ajaa sähköllä lämpöä torppaan.
-
Itse asiassa säädettävä maksimi on asetettu 7kW:n. 9kW on siis maksimi. Ilmeisesti asteminuutti asetukset tai joku muu asetus on nyt jotenkin niin, että ei käytä kuin 5kW. Täytyy tarkistaa.
btw: Asennusliike lupasi korvata tuon lisäsähkön käytön, joten sen puolesta ei nyt haittaa ajaa sähköllä lämpöä torppaan.
Älä turhaan tarkista! Tämä vain vahvisti epäilyni että logitus tapahtuu 7kW kytkennän mukaan eli tuo Logintutkijan kerroin (7/9kW alasvetolaatikko) lähestyminen on oikea. Kiitos!
-
Älä turhaan tarkista! Tämä vain vahvisti epäilyni että logitus tapahtuu 7kW kytkennän mukaan eli tuo Logintutkijan kerroin (7/9kW alasvetolaatikko) lähestyminen on oikea. Kiitos!
Olkaapa hyvä !
-
Tässä dataa yön ajalta jolloin sähkövastukset ovat mukana. Lähtötilanteeseen asetin asteminuutit -600 niin lähti heti vastukset päälle.
(http://i.imgur.com/rG4p5sQ.png)
Hmm.. joku ei nyt täsmää. Aluksi kun vastukset ovat (täysillä 5kW?) lauhduttimen yli lämpötila ero on 4 astetta. vastusteho ollessa 1kW? lämpötila ero on 3 astetta. Sitten kun pelkästään kompressori käy niin lämpötila ero on 5,1 astetta. Jostain syystä nyt latauspumppu ei pyöri kokoajan samalla nopeudella vaan hidastaa kun vastukset eivät ole käytössä. Onko vastuskäytölle erikseen kiertovesipumpun nopeus?
Tehdään kuitenkin pientä ajatusleikkiä mitä parempaan ei näillä lähtötiedoilla pääse. Eli oletetaan että kun vastuksia käytetään niin kiertovesipumppu pyörii kokoajan täysillä. Vastusteho 5kW, lämpötilaero 4K. Vastusteho 1kW lämpötilaero 3K. Teho laskiessa 4kW lämpötilero laskee 1 asteen. Vastuksien 1kW nostaa laskee lämpötileroa 0,3 astetta. Tällöin pelkästään kompressorikäytössä lämpötilaero olisi 2,7 astetta. 2,7 x 4 = 10,8kW. Tämä tarkoittaisi että noin 35% tehosta olisi hukassa. Tämä laskelma on vain todella epävarma koska en tiedä kiertovesipumpun nopeutta varmaksi.
Meneekö Nibessä vastuksien tehot 1kW portaissa kuten oletan?
Kuumakaasun lämpötilat on tuossa pumpussa korkealla. Osaako kukaan kommentoida niistä mitään?
-
Onko vastuskäytölle erikseen kiertovesipumpun nopeus?
Meneekö Nibessä vastuksien tehot 1kW portaissa kuten oletan?
Kuumakaasun lämpötilat on tuossa pumpussa korkealla. Osaako kukaan kommentoida niistä mitään?
PUMPUN NOPEUS :Ei ole, jollei uusimmassa ohjelmaversiossa ole.
PORTAAT : Menee 1 kW portain.
KUUMAKAASUN LÄMPÖTILA: Samaa tuolla aiemmin ihmettelin, aiemmin oli n. 10C alemmat.
-
Mr Timpalla oli 9kW kytkentä eli
5kW logitieto pitäisi vastata 7kW tehoa. 100% tieto tämä ei ole mutta paras veikkaus annetuilla ja kokeellisilla tiedoilla.
[edit] Not so fast. Portaat ovat 2, 4, 6, ja 9kW tuossa 9kW kytkennässä.
[edit2] MR_Timpan logissa näkyy siis 1, 2, 3, 4 ja 5kW:n vaihtoehdot. Nyt ei ymmärrä.
-
Mr Timpalla oli 9kW kytkentä eli 5kW logitieto pitäisi vastata 7kW tehoa. 100% tieto tämä ei ole mutta paras veikkaus annetuilla ja kokeellisilla tiedoilla.
[edit] Not so fast. Portaat ovat 2, 4, 6, ja 9kW tuossa 9kW kytkennässä.
[edit2] MR_Timpan logissa näkyy siis 1, 2, 3, 4 ja 5kW:n vaihtoehdot. Nyt ei ymmärrä.
Minkälaiset vastukset siellä oikein on? Omassa pumpussa on kaksi vastusta, 3 kW ja 6 kW, joilla mahdolliset kombinaatiot ovat 3, 6 ja 9 kW.
-
MR_Timppa:
- onko sinulla huoltovalikossa Sisäinen sähkölisäys 5.1.12 "kytketty sähköteho" valinta 9kW:lla?
- ja max säädettävä lisäys on mitä?
Laitoin kokeeksi omassa 9kW kytketty jolloin sain max säädettävän vaihtoehdoiksi 2, 4, 6 ja 9kW.
Eli jos sanoit aiemmin että sinulla on
- max säädettävä teho 7kW
- ja fyysinen kytkentä 9kW
niin tuo yhdistelmä ei liene mahdollinen?
Olisiko siis 5.1.12 kytketty sähköteho jäänyt vahingossa 7kW valinnalle? Tarkista ihmeessä.
-
Täällä iski totaalinen radiohiljaisuus. Tule ihmeessä kuitenkin tänne kertomaan lopputulema jos ei muuta.... ::)
Ja jos intoa piisaa vielä niin koitetaan vielä selvittää mikä se koneen antoteho olisi nykyisessä kunnossa.
-
Niin selvisikö vielä niiden sinkittyjen putkien tilanne? Itsellä näköjään samanlaista putkea keruupuolella ja ymmärtääkseni aika paljon on käytetty.
Heräsin tähän kun ihmettelin miksi keruupuolen dt on kasvanut, on luokkaa 5-6 astetta, kun yleensä pitäää sen n. 3 ast. Samoin keruun tulevan nesteen t on noussut reilusti. Sis/ulos 6-7 / 0-1 C. Saattaa olla anturivirhe. Muuten toimii normaalisti.
-
Niin selvisikö vielä niiden sinkittyjen putkien tilanne? Itsellä näköjään samanlaista putkea keruupuolella ja ymmärtääkseni aika paljon on käytetty.
Heräsin tähän kun ihmettelin miksi keruupuolen dt on kasvanut, on luokkaa 5-6 astetta, kun yleensä pitäää sen n. 3 ast. Samoin keruun tulevan nesteen t on noussut reilusti. Sis/ulos 6-7 / 0-1 C. Saattaa olla anturivirhe. Muuten toimii normaalisti.
Jos keruun dT kasvaa niin joko virtaus kaivossa laskee tai koneen kaivosta ottama teho nousee. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Oletko tarkistanut sihdin puhtauden?
Suoraansanoen itse epäilen tuota sinkkiputken aiheuttamaa lämmönvaihtimen tukkeutumista. Tämä on puhdasta mutua mutta siksi haluakin tietää mitä tuolle koneelle on käynyt.
-
Vika voi tietysti johtua myös noista vääränlaisista putkista.
Nope. Jos vaihdin menee tukkoon ja tehoa ei enää saada entiseen tapaan kaivosta, myöskin lämpötilaero pienenee.... tai pysyy samana jos automaatti käytössä ja säätö 3K:lle joka on jo aikaisemmin saavutettu...
-
Minkälaiset vastukset siellä oikein on?
Niben 3x400V malleissa on 4 vastusta, 3*2kW ja yksi 1/3kW ja tämän fyysisellä kytkennällä (näyttää vaihe-nolla tai vaihe-vaihe lähestymiseltä kytkentäkaavion mukaan) valitaan 7kW tai 9kW maksimi.
Tein empiirisen kokeen ja kerroin Nibelle kytkennän olevan 9kW ja laitoin asteminuutit minimiin testin ajaksi ja kyllä logissa lukee tuo 9kW eli ainakin logintutkijasta pitää tuo 7kW/9kW valinta poistaa humbuugina.
(Mieli teki käydä vetämässä kiuas päälle todistaakseni Niben kyvyn laskea kulutustaan virtamittareiden pohjalta. Pääsulakkeet 25A ja virrat pyörivät akselilla 12A, 20A ja 20A testin ajan. En uskaltanut kiuasta kokeilla kun vaimo oli internetissä..)
MR_Timon tapauksessa tuo aiempi 5kW:n logitus pitää siis pitää oikeana raporttina oli fyysinen kytkentä hänen koneessaan kummin päin tahansa.
-
MR_Timon tapauksessa tuo aiempi 5kW:n logitus pitää siis pitää oikeana raporttina oli fyysinen kytkentä hänen koneessaan kummin päin tahansa.
Bravo. Logintutkija on muuten mainio ohjelmanpätkä. Nostan hattua siitä. Pystytkös sinä testaamaan näyttääkö niben anturointi vastuksilla tuotetun lämmön oikein? Omassa pumpussa kaikki vastuksien tuottama lämpö ei näy lämpötila-anturilla, epäilen syyksi sitä että vesi ei sekoitu vastuspaketissa tarpeeksi hyvin.
Testauksen voisi tehdä ajamalla mlp kompressoria jollain tietyllä lämpötilalla ja hetkenpäästä pelkästään vastuksilla ja verrata lämpötilaeroja onko ne realistiset toisiinsa nähden. Tai kuten laskin aikaisemmin eli kompressori käynnissä kytkeä lisälämpöä. Latauspumpun kierrokset tietysti vakioiksi.
Oletko keksinyt mitään syytä miksi aikaisemmin logissa näytti siltä että kiertovesipumpun nopeus olisi vaihtunut kun vastukset oli pois pelistä? Näkeekö logista toisiopumpun nopeuden prosentteina?
-
Vielä tuohon keruun dt; mutasihdissä ei ole mitään sakkaa toi roskaa. Keruupumppu käy koko ajan 100% joten luulen että syy voisi olla siellä.
Muuten käy mielestäni ok (invertteri Nibe 1150). Nollakelillä kuumakaasu luokka 60-65 C, imukasu 6-7 C (30-40 Hz).
Tuo putkien syöpyminen on tietenkin mahdollista, ja jos kaikki roska jää lämmönvaihtimeen niin mutasihtiin asti se ei kulkeudu. Toisaalta jos pumpulta kaivolle putkessa syöpymistä, niin jotain pitäisi kulkeutua sihdille.
Kun pelkkä keruupumppu päällä, asteet meno/paluu aika lailla samat.
Tuosta sinkkiputkien syöpymisestä ei oikein löydy tapauksia, joten onkohan perää että tapahtuisi esim 4 vuodessa, kuten minulla....
-
Pystytkös sinä testaamaan näyttääkö niben anturointi vastuksilla tuotetun lämmön oikein?
Sen verran omaan ropellihattua, että olen mukana kaikessa tällaisessa harrastamisessa. Mutta saat kuvata testitapaukset mulle tarkasti, että ei tule tulkintavirheitä.
Näet muuten minun koneen login suoraan logintutkijalla DB yhteydellä oletusasetuksilla. Vastukset olivat päällä vähän aikaa 3.12 n. klo 21:00 - 21:20. Minun fyysinen kytkentä on 7kW eli kun logi sanoo 9kW, oikea teho on 7kW. Ehkä tosiaan parempi toistaa tämä koska tuo oli lyhyt testi. Minulla on latauspumppu vakionopeudella 25%.
Oletko keksinyt mitään syytä miksi aikaisemmin logissa näytti siltä että kiertovesipumpun nopeus olisi vaihtunut kun vastukset oli pois pelistä? Näkeekö logista toisiopumpun nopeuden prosentteina?
Ei valitettavasti näe oletuksena, se pitäisi ottaa ulos erikseen ja tutkailla käsipelillä.
-
Mutta saat kuvata testitapaukset mulle tarkasti, että ei tule tulkintavirheitä.
Näet muuten minun koneen login suoraan logintutkijalla DB yhteydellä oletusasetuksilla. Vastukset olivat päällä vähän aikaa 3.12 n. klo 21:00 - 21:20. Minun fyysinen kytkentä on 7kW eli kun logi sanoo 9kW, oikea teho on 7kW. Ehkä tosiaan parempi toistaa tämä koska tuo oli lyhyt testi. Minulla on latauspumppu vakionopeudella 25%.
Ei valitettavasti näe oletuksena, se pitäisi ottaa ulos erikseen ja tutkailla käsipelillä.
Kaikki perustuu varsin yksinkertaiseen oletukseen eli siihen että toisiopuolen virtaus on vakio. Mitä suurempi lämpötila ero sen suurempi teho. Vastuksilla ajamalla lämpöä 9kW teholla se synnyttää vaikka 7K lämpötila eron. Kompressorin ollessa käynnissä se synnyttää sitten vaikka 5,3K lämpötilaeron. Tästä voimme laskea sitten pikapikaa laskea että 9kW/7*5,3=6,8kW on mlp:n antoteho. Mitä tarkemmin vastuksien viemä energia on selvillä sen tarkempi tuloskin on.
Ja se mitä hommassa ajoin takaa että näyttääkö nibessä lämpöanturit jotakuinkin oikein vastusajossa. Sen voinee päätellä siitä millaisia tuloksia tuosta testistä tulee.
Katsotaan saanko tuolla logintutkijalla yhteyttä johonkin...
-
Yhteys ei onnistunut jostain syystä.
(http://i.imgur.com/89nUW9T.png)
-
Yhteys ei onnistunut jostain syystä.
Valitse MySQL siitä valikosta ja sen jälkeen oletusasetukset (ellet hakuaikaa sitten vaihda).
-
Valitse MySQL siitä valikosta ja sen jälkeen oletusasetukset (ellet hakuaikaa sitten vaihda).
Jep nyt pelaa.
Samalla selvisi muutama asia. Nibessä lämpöantureiden sijainnit on niin että vastuksin tuottamaa lämpöä ei pysty toteamaan koneen omilla mittareilla mitenkään koska vastupaketti on vasta bt12 anturin jälkeen. Tällöin koko ajatus mikä toimii omassa koneessani ei toimikaan tässä. Itsellä vastus on ennen anturia. >:(
Asian pystyi toteamaan tästä kun lauhd meno(eikä mikään muukaan) muuttunut mihinkään vaikka vastus meni päälle.
(http://i.imgur.com/n7tf6Nh.png)
BT25 lienee menoveden anturi? Varaaja taisi pyörähtää sekaisin tuossa kun tuo tekee vastuskäytön aikana tuollaisen notkahduksen?
Mr_timpan tapauksessakaan vastuksien tuottamaa lämpöä ei voi nähdä mistään. Lämpötilamuutokset lämmönjaon puolella johtuvat patteriverkoston lämmönluovutuksen muutoksista. Ja tuossa tapauksessahan varaajaan ei edes jää mitään lämpöä vaan kaikki menee suoraan pattereille. Saattaa vielä olla että ulkoisella pumpulla on suurempi virtaus kuin sisäisellä koska talokin on noin suuri. Aikaisemmilla spekuloinneilla saa pyyhkiä p*rsettä.
Hmm.. joku ei nyt täsmää.
Kävi toteen.... :-[
-
Nibessä lämpöantureiden sijainnit on niin että vastuksin tuottamaa lämpöä ei pysty toteamaan koneen omilla mittareilla mitenkään koska vastupaketti on vasta bt12 anturin jälkeen.
Perhana.
Tajusin tämän itsekin ja tulin kommentoimaan ja olit jo homman huomannutkin!
Nibessä meno BT2 sisältää sähkövastuksen sekä lauhduttimen, BT12 pelkän lauhduttimen. Syy, että Logintutkija näyttää pelkän BT12:n tietokantayhteydellä johtui taas F1345:sta joka logittaa vain BT12:n joten alunperin laitoin Talologgerin kirjaamaan pelkästään sen. Ihmettelin alunperin miksi menovedestä tarvitaan 2 mittauspistettä.. no, nyt tajuan..
Logitiedostoilla on mukana BT2 eli teen tuon vastustestin ja jaan tiedoston tänne.
BT25 lienee menoveden anturi? Varaaja taisi pyörähtää sekaisin tuossa kun tuo tekee vastuskäytön aikana tuollaisen notkahduksen?
Otin anturin irti että sain koneen pitämään asteminuutit alhaalla ja lisäämään täydet lisäsähköt
-
Ihmettelin alunperin miksi menovedestä tarvitaan 2 mittauspistettä.. no, nyt tajuan..
Logitiedostoilla on mukana BT2 eli teen tuon vastustestin ja jaan tiedoston tänne.
Katsotaas kuinka käy... 8)
-
Tästä höyryävää testilogia uunituoreena.
4 pätkää.
1. 19:52 - 20:50. Käyttövesi pelkällä lisäsähköllä. Tuli mukaan kun nappulat menivät saunaan kesken isän testien. Latauspumppu 20%.
2. 21:09 - 21:35. Lämmitys pelkällä vastuksella, max 7kW. Latauspumppu 25%.
3. 21:44 - 20:50. Lämmitys pelkällä kompressorilla. Latauspumppu 25%.
4. 21:57 - 22:10. Lämmitys kompressorilla ja 7kW vastusteholla. Latauspumppu 25%.
BT25 ja asteminuutit huuhaata kun niillä käskin vastuksia vesilasitaktiikalla. Yksi huomio: Nibe näyttää lopettavan asteminuuttien laskemisen (alaspäin) jos kaikki jerkku jo käytössä. Kompressori halusi pitää 5 min tauon kohdassa 22:13 kun lämmitystä olisi vielä ollut vähän jäljellä. Johtui ilmeisesti käyttövesituotannon asettamisesta takaisin, oli pakko ottaa se aiemmin pois kun vaimo meni suihkuun kesken tutkimusten! 8)
-
Tästä höyryävää testilogia uunituoreena.
4 pätkää.
1. 19:52 - 20:50. Käyttövesi pelkällä lisäsähköllä. Tuli mukaan kun nappulat menivät saunaan kesken isän testien. Latauspumppu 20%.
2. 21:09 - 21:35. Lämmitys pelkällä vastuksella, max 7kW. Latauspumppu 25%.
3. 21:44 - 20:50. Lämmitys pelkällä kompressorilla. Latauspumppu 25%.
4. 21:57 - 22:10. Lämmitys kompressorilla ja 7kW vastusteholla. Latauspumppu 25%.
BT25 ja asteminuutit huuhaata kun niillä käskin vastuksia vesilasitaktiikalla. Yksi huomio: Nibe näyttää lopettavan asteminuuttien laskemisen (alaspäin) jos kaikki jerkku jo käytössä. Kompressori halusi pitää 5 min tauon kohdassa 22:13 kun lämmitystä olisi vielä ollut vähän jäljellä. Johtui ilmeisesti käyttövesituotannon asettamisesta takaisin, oli pakko ottaa se aiemmin pois kun vaimo meni suihkuun kesken tutkimusten! 8)
Meinas päästä unohtumaan koko juttu mutta kävin tämän nyt läpi. Näiden tulosten valossa pidän tapaa määritellä kompressorin tehon varsin pätevänä. Niben anturoinnit ilmeisesti pitävät melko hyvin kutinsa. Jos vastusten tehon pystyisi määrittämään esim kWh mittarilla tarkemmin niin silloin myös tulokset olisivat tarkemmat. Muistelisin että ainakaan omassa konessa vastukset eivät olleet juuri jotain tiettyä kW määrää vaan se hiukan vaihteli mm menoveden lämpötilan mukaan. Myös sen vastuksen ominaisuuden näkee hyvin tuossa kWh ajossa että vastuksen resistanssi pienenee kun vastusmateriaalin/veden lämpötila kasvaa(->teho pienenee). Aluksi käyttövettätehdessä lämpötilaero on 7,1K ja kun vastus ja vesi lämpiää niin lämpötilaero on enää 6,5K. Tämä tarkoitti käytännössä sitä että jos lähtötilanteessa vastuksien teho oli 7kW@40C niin lopuksi teho oli enää 6,4kW@55C.
Jos koneen kompressori tehoa arvioi noiden tulosten valossa niin laskeskelemalla siitä tuli 10,3kW. Laitoin kuvan ylälaitaan myös tämän koneen antotehot. Niiden valossa tulokset pitävät myös varsin lähelle paikkansa. Tulevan liuoksenlämpötila oli 4C mutta lämpötilaero myös 4K joka syö myös hiukan antotehoa.
Tälläisillä laskutoimituksilla noita lukuja pyöritellen loppujen lopuksi pystyisi laskemaan yllättävän paljon asioita. Ainakin siinä tapauksessa että virtaus pysyy vakiona. Virtauskin olisi periaatteessa mahdollista selvittää eri lämmityspumpun eri % asetuksilla... Tällöin saisi jo aina pumpun antotehonkin ulos riippumatta mikä kiertopumpun nopeus olisi. Käyttövedellä ja lämmityspuolella on tietysti eri virtaukset. Ja periaatteessa vastuksien antotehon eri lämpötiloilla pystyisi myös määrittämään.... ;) 8)
(http://i.imgur.com/VG3IYlU.png)
-
Katsoin myös uudestaan tuota mr_timppa:n logia. Siinä bt12 on jatkuvasti korkeampi kuin bt2. Mistä tuo voi johtua? Voiko logi olla rakenteeltaan erilainen esimerkiksi vanhemman firmwaren takia. Ja niin sellainen huomio tuli myös hänen aikaisemmista viesteistä että kun joku mainitsi että käyttövesijakso kestää pidempään niin hän oli tainnut asennuttaa toisen 500l käyttövesivaraajan vielä tuohon sarjaan....
Toisaalta tätä lienee enää turha pohtia kun "potilaskin" on hävinnyt "vastaanotolta" ;)
-
Katsoin myös uudestaan tuota mr_timppa:n logia. Siinä bt12 on jatkuvasti korkeampi kuin bt2. ....
Huomasin saman.
Aiemmassa lokissa (2014) mittaukset olivat kutakuinkin samat. Olisiko koneessa jotain isompaa ongelmaa.
Täällä BT12 näyttää hiukan enemmän kuin BT2.
-
Meinas päästä unohtumaan koko juttu mutta kävin tämän nyt läpi....
Tein myös vastustestin n:o 4 (muuttamalla tavoitelämpötilaa ja asteminuuttiasetuksia) ja tulokset erosivat Timo Karhun tuloksista vasta kolmannessa merkitsevässä.
-
Tälläisillä laskutoimituksilla noita lukuja pyöritellen loppujen lopuksi pystyisi laskemaan yllättävän paljon asioita.
En nyt muuta pysty ihmetykseltäni kommentoimaan kuin että vakuuttavaa analyysiä! Itse en pannut testatessani merkille muuta kuin että pahuksen hitaasti sähkövastuksella homma hoitui. No, tehoahan on reippaasti vähemmän kuin kompuralla.
Toivottavasti potilas tosiaan palaa, mielenkiintoinen keissi.
-
Vastaavalla tavalla onnistuu myös esim varaajan lämpöhäviön laskeminen. Tuo tietysti edellyttää että ketään ei ole paikalla vettä käyttämässä vaan varaaja ladataan kertaalleen täyteen, annetaan itsekseen lämpöjen laskea ja taas varataan täyteen. Viimeisimmästä latauskerrasta voi laskea energian ja latauskertojen välistä ajan mitä kuluu jotta tuo energia johtuu varaajasta pois. Ja niin sen virtauksen vv:n ollessa kv asennossahan sai laskettua vastuksien aiheuttamasta lämpötilaerosta kiertoon. Hifisteltynä tietysti ottaa kWh mittarilta tai pihtivirtamittarilla vaiheista ampeerit ylös ja laskee siitä vastuksien todellisen tehon jolloin saa todennäköisesti lähempänä totuutta olevan tuloksen....
;)
-
Huomasin saman.
Aiemmassa lokissa (2014) mittaukset olivat kutakuinkin samat. Olisiko koneessa jotain isompaa ongelmaa.
Täällä BT12 näyttää hiukan enemmän kuin BT2.
Vastuksien ollessa käytössä BT2 pitäisi näyttää suurempaa arvoa jos vastuspakka sijaitsee noiden anturien välissä. Normaalisti kompressorilla ajettaessa siten tietysti BT12 karvan enemmän tai juuri samanverran.
Katsoin jostain 1145 koneen "räjäytyskuvaa" ja kuvan perusteella se näytti siltä että tuo bt2 anturin sijainti on myös hiukan eri paikassa. Aivan kuin sen olisi ollut putken päällä. Kai 1245:ssa tuo on anturitaskussa vaihtoventtiilin lähettyvillä? Mahtaakohan itsevastus olla samassa paikassa? Tuossa MR_timpan logissa BT2 ja BT12 lämpötilaero kasvaa huomattavasti kun kone tekee käyttövettä. Tuo saattaisi viitata siihen että anturi sijaitsee putken päällä.
Toisaalta tässä on mr_timpan logissa näkyy kun piikki käyttövesijakson kohdalla bt2 anturin lukeman kohdalla kun vastusteho muuttuu.... eli tavallaan BT2 reagoi kuitenkin vastuksiin.... Noh. Tässä taitaa olla niin monta mutkaa ettei tuosta ota selkoa ilman lisädataa. ::)
Huomattavaa kuitenkin on kuumakaasun 25 astetta korkeampi lämpötila(70 vs 95) kuin timo_karhulla kun tehdään jotakuinkan yhtä lämmintä vettä. Imukaasun lämmöt olivat asteen sisällä toisistaan....
-
Tein myös vastustestin n:o 4 (muuttamalla tavoitelämpötilaa ja asteminuuttiasetuksia) ja tulokset erosivat Timo Karhun tuloksista vasta kolmannessa merkitsevässä.
Eli päätelmät vaikuttivat järkeviltä ja sait myös tulokset jotka sopivat päätelmiin? BT2 oli vastuksilla korkeampi kuin BT12?
-
Katsoin jostain 1145 koneen "räjäytyskuvaa" ja kuvan perusteella se näytti siltä että tuo bt2 anturin sijainti on myös hiukan eri paikassa. Aivan kuin sen olisi ollut putken päällä. Kai 1245:ssa tuo on anturitaskussa vaihtoventtiilin lähettyvillä?
On BT2 F1145:ssa myös juuri ennen vaihtoventtiiliä samalla lailla kuin F1245. Silmämääräisesti arvioiden rosterisen putken päälle hitsatussa anturitaskussa solukumin alla. Veikkaan rakennetta aivan samaksi kummassakin mallissa. Erona näyttäisi olevan vastuksen pystyasento F1245:ssa ja vaaka-asento F1145:ssa.
[edit] ao. kuvassa EB1 on vastus eli se on juuri ennen BT2 anturia.
-
Eli päätelmät vaikuttivat järkeviltä ja sait myös tulokset jotka sopivat päätelmiin?
BT2 oli vastuksilla korkeampi kuin BT12?
Noin 4C korkeampi.
Olisi ehkä pitänyt tehdä 0-testi, jossa ilman lämmitystä selvittäisi mittausten keskinäisen virhenäyttämän....
no, ehkä tuo olisi ollut hifistelyä ;) kun se on alle 0,5C.
EDIT : Uudelleen mietittynä... ehkä virhe olisi kuitenkin hyvä määrittää, kosta 0,5C on lähes 10% 4,1C:stä.