Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: YOUgo - 18.11.15 - klo:11:42
-
Moi! itellä viikonverran nautitti maalämmöstä.. Kysymyksiä olisi riittämiin, mutta alotetaan siitä mihin en ole löytänyt vielä vastausta. Talon pihassa on kaksi kaivoa ja putket pitäis olla n2m tarkuudella saman pituuset. Mutta toinen paluu putki vain jättyy pinnasta (ei vielä eristettä) ja toinen on sula. Tämä viittaisi siis varmaankin ilmaan joka estää toisen kaivoni toimintaa? Onko näin?
Tarkoitus olisi ilmata järjestelmä vielä pumpulla ja sen jälkeen toivoa, että homma tasottuu.
Mutta itse kysymykseen tasottuuko kierto kahdessa kaivossa, jos saan kaiken ilman pois? JA voiko pelkillä sulkuventiileillä saada virtaukset samanlaiseksi?jos niin miten?
-
Olet laittanut kysymyksesi hiukan erikoiseen paikkaan foorumilla, tarjouspyyntöihin ? Itse ainakin harvemmin näitä luen mutta kommentoin nyt silti.
Kun sinulla kerran on sulkuventtiilit niin sulje se pinnasta jäätyvä piiri kokonaan, tai melkein kokonaan esim. tunniksi kun pumppu käy. Jos auki jätetyn kaivopiirin putki alkaa jäätymään pinnasta niin silloin tiedät että vesi kiertää siellä. Sitten voit avata toisenkin piirin ja seurata tilannetta. Onko keruupiirisi paineistettu ja siellä varmasti tarpeeksi litkua?
Millä tavoin haaroitukset pumpusta keruupiireihin on toteutettu? Onko huonommin kiertävässä keruupiirissä, siinä joka ei jäädy päältä, enemmän 90:n asteen mutkia? Valokuva tai piirros olisi hyvä. (1 kuva=1000 sanaa :) )
Kahden metrin pituusero ei mielestäni selitä tilannettasi.
-
Miten meinaat tuon ilmauksen tehdä?
-
Kahden metrin erolla putkien pituudessa ei ole vaikutusta kiertoon, ei tarvitse tasapainotusta.
Sulje toimivaan kaivoon menevä linja, käynnistä liuospumppu ja toivo, että ilma lähtee liikkeelle ja poistuu (mutta mitä kautta?)
Onko
-Tasopaisunta-astia ja paineeton keruupiiri?
-Kalvopaisunta-astia ja paineistettu keruupiiri?
-Erilliset ilmanpoistolaitteet?
ATS
-
Se ilma ei kyllä lähde millään liuospumpulla sieltä mihinkään. Tarvitaan reiluhko puutarhapumppu ja sellainen 50-100 L ilmanerotusastia, johon pumppu laitetaan. Kierrätystä tehtiin meikäläisellä arviolta vähintään 1/2 tuntia ja käytiin kahvilla välillä. Se pumppu oli jotain 1kW luokkaa ja litku kyllä kiersi aika vauhdilla. Ja tietysti lenkki kerrallaan menee, eli varaisin tuohon sellaiset 2 tuntia pyöritystä puutarhapumpulla. Parhaitenhan ilmat lähtisi, jos pystyisi kahteen suuntaan tekemään ilmauksen. Eli pumpataan kunnes ilma loppuu tuloputkesta ja laitetaan sulku kiinni. Sen jälkeen vaihdetaan pumpun ketjua. Takaiskuventtiilit vain tuon ehkäisee valmiissa kytkennässä.
-
Täällä on vain yksi kaivo mutta samoin taitaa onnistua sulkuhanojen kanssa vaikka on kaksikin kaivoa.
Täällä kellarin katossa on molemmissa putkissa ilmausruuvit koska katto on korkein kohta. Alussa pumppasin vain 700W puutarhapumpulla naturettia vaakaputkiin. Ilmausruuvit oli aluksi kokonaan pois. Onnistui helposti kahdestaan kun toinen katkoi pumpun käyntiä ja itse sormilla suljin tarvittaessa niitä ilmauksia. Taisi saada jo heti alussa suurimman osan ilmasta pois.
Kierrätys oli sitten niin että täyttöryhmästä välijana kiinni ja kaksi pesukoneen letkua täyttöryhmään kiinni. Letkun mahtui siihen naturet pönttöön sullottua eli naturetti kiersi sen arviolta 20 l pöntön kautta.
En yhtään tiedä saisiko maalämpöpumpulla kierrätettyä? Ei tainnut olla vielä sähköjä kytketty silloin. Painetta sai lisättyä kun sulki täyttöryhmästä sen paluuhanan ja painemmittaria seuraamalla sopiva paine. Joku 1.75 taisi tulla ja paine saattaa olla nyt jotain 1.4-1.5 bar muistaakseni.
-
Putkimies olis sen ilmauksen tehenyt jollain pumpulla. . Ilmaa putkissa ei enään pitäisi olla ainakin ne on hiljentyneet korvakuulolla.
Tuossa typeryyttäni päästin alussa painesäiliöstä paineet pois, kun nesteen pinta oli matalalla. Ja näi jälkikäteen se taisi olla aika huono idea. Nyt olen jättänyt rauhaan ja näyttäisi siltä,että järjestelmä alkaa toimimaan paremmin ::)
En tiedä oliko viisasta, mutta laskin kaivojen lämmöt ja väänsin toista kahvaa niin paljon, että pääsin keskilämpötilaan... Luulisin ettei pysty olemaan nyt pahasti kierrot sekasin. putket on nyt piilossa eli jäätymistä en pääsee seurailee..
yli 90asteen kulmia ei pitäisi olla yhtään..
Ja sielä on yksi automaatti-ilmaaja..
-
Jos 2 yhtä pitkää lenkkiä pitää kuristamalla balansoida, niin vika ei ole vielä korjattu. Mulla on virtausmittarit ja ensimmäisenä vuonna toisen kaivon virtaama oli hieman pienempi. Nyt on kaivot aavistuksen toisinpäin virtaamien suhteen. Fysiikka hoitaa balanssia ilman kuristuksia.
-
Mietityttää tuo kahden kaivon systeemi jota ei ole vielä säädetty balanssiin et kuinka herkästi se viina kiertää helpommin siinä lähemmässä kaivossa?
-10 asteen pakkasella ajon loppuvaiheessa(n.50min) tulee koneelle 0.5 litku ja kaivolle palaava on -1.5-2.0 astetta pakkasen puolella. Kaivoilla on välimatkaa n.20m eli toinen lenkki on 40m pitempi. Vaakaputket on kyllä eristetyt ja putkien päälle laitoin vielä 50mm finnfoamin.
Vai onko nuo kaivot sitteki liian matalat? Vai kuinka kylmäksi tuon koneelle tulevan viinan tohtii päästää? Niben ohjelma laski kaivojen aktiivi syvyydeksi 2X130m ja ne on nyt 2X140m.
Sen verta typerät nuo linjansäätöventtiilit että joutuu putkimiehen soittaan paikalle et voi sillä hienolla digitaali mittarilla tsekata virtaukset.
No täytyy kesällä laittaa kaveriksi vielä yks 200m maalenkki jos alkaa näyttään sille et kaivoista loppuu puhti. Tai puottaa tallin lämpö +5 asteeseen...
-
Oletetaan että kaivosta otetaan 9 kW teho ja Dt on 2.0 - 2,5 C.
Näistä laskien on keruupiirin virtaus melko tarkalleen 1,0 l/s.
Tasapainottamatta kaivoja jakaantuu virtaus
- 330 m lenkki -> 0,48 l/s
- 290 m lenkki -> 0,52 l/s
Ero on kuitenkin niin pieni, että en uskoisi sillä olevan mitään oleellista vaikutusta.
ATS
-
-10 asteen pakkasella ajon loppuvaiheessa(n.50min) tulee koneelle 0.5 litku ja kaivolle palaava on -1.5-2.0 astetta pakkasen puolella. Kaivoilla on välimatkaa n.20m eli toinen lenkki on 40m pitempi. Vaakaputket on kyllä eristetyt ja putkien päälle laitoin vielä 50mm finnfoamin.
Vai onko nuo kaivot sitteki liian matalat? Vai kuinka kylmäksi tuon koneelle tulevan viinan tohtii päästää? Niben ohjelma laski kaivojen aktiivi syvyydeksi 2X130m ja ne on nyt 2X140m.
Sen verta typerät nuo linjansäätöventtiilit että joutuu putkimiehen soittaan paikalle et voi sillä hienolla digitaali mittarilla tsekata virtaukset.
No täytyy kesällä laittaa kaveriksi vielä yks 200m maalenkki jos alkaa näyttään sille et kaivoista loppuu puhti. Tai puottaa tallin lämpö +5 asteeseen...
Kannattaa ensin katsoa ainakin yksi talvi, ennen kuin tekee yhtään mitään.
Jos sitten myöhemmin näyttäisi siltä, että kaivot menevät liian kylmiksi, voi alkaa miettimään jotain lisäkeruuta.
Kaivoihin tuli hyvin vesi. Niissä saattaa olla läpivirtausta kalliossa ja kaivot voivat olla ihan hyvinkin riittäviä.
Teille, jotka olette suunnittelemassa maalämpöä.
Mitoittakaa lämmön keruupiiri riittävän isoksi.
Etelä-Suomessa riittää huomattavasti matalampi porakaivo, kuin pohjoisemmassa Suomessa.
Samaan lämmitystarpeeseen tarvitaan Lappiin jopa 2,5 kertaa enemmän kaivometrejä, kuin Suomen etelärannikolla.
Tämä suuri ero aiheutuu kallioperän suuresta lämpötilaerosta eteläisen ja pohjoisen Suomen välillä.
-
Onko kokemusta tuosta tasapainotuksesta et miten herkästi se viina virtaa siinä lyhemmässä lenkissä? Et onko tässä sitä vaihtoehtoa että käyttääki nyt enempi toista kaivoa. Ajon alussa tulee +3-4 asteinen viina koneelle ja siitä sitten hiipuu sinne liki nollaan.
Kannattaisko tuo viinapumppu laittaa manuaalisesti täysille vai antaako olla automaatilla? Ajon lopussa viinapumppu 85% teholla.
-
Onko kokemusta tuosta tasapainotuksesta et miten herkästi se viina virtaa siinä lyhemmässä lenkissä? Et onko tässä sitä vaihtoehtoa että käyttääki nyt enempi toista kaivoa. Ajon alussa tulee +3-4 asteinen viina koneelle ja siitä sitten hiipuu sinne liki nollaan.
Jos putkistossa ei ole mitään virtausta haittaavaa, niin nykyisellään kuormittuvat kaivot muutaman prosentin tarkkuudella tasan.
Voi tietenkin olla että toisen kaivon putkissa on ilmatulppa. Tällöin tässä kaivossa virtaa huomattavasti vähemmän keruunestettä.
Aja muutama käyntijakso toinen kaivo suljettuna vain yhden kaivon kautta.
Seuraa lämpötiloja, onko eroja kaivojen välillä.
Tässä kokeessa keruupumpun tulee olla käsiajolla vakioteholla.
ATS
-
Kiitos ammattilaisille vastauksista ja vinkeistä! Kokeilen tuota yhden kaivon taktiikkaa huomenna ja seurataan tämä talvi tilannetta. Hyvin tuo pelaa noinki kuhan ei tuosta enempää kaivon lämmöt laske.