Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönjako => Aiheen aloitti: peippo - 09.11.15 - klo:12:45
-
Löytyisiko keneltäkään exceliä otsikon tarpeeseen? Laskukaavat kyllä löytyy netistä mutta niiden ymmärtäminen ja excel sheetin teko vaatisi paneutumista enkä viitsisi ryhtyä yrittämään kun se kuitenkin on jo moneen kertaan tehty.
Venttiilit voisi säädellä ihan kokeilemallakin varmaankin. Nyt on lämmöt ollut päällä viikon verran niin että kaikissa pattereissa säätöventtiilit täysin auki. Pattereita on 20 kpl joista 8:ssa on nyt termarit että voi säätää tiloja viileämmämmäksi. Muuten on lämmöt olleet toistaiseksi oikeen mukavat mutta kaksi patteria ei tunnu lämpenevän (yläkerran toinen putkihaara). Ja kunnon pakkasillahan sen vasta todella tuntee miten lämpö jakautuu.
-
Kauimmaiset kokonaan auki ja siitä konetta kohti aina joka patteri hiukan kiinnemmäksi? Tietysti kaikki mahdollisimman auki jotta kierto säilyisi korkeana ja lämmönluovutus olisi tehokasta mahdollistaen mahdollisimman matalan menoveden lämpötilan.....
Näin asiasta kirjoitti sam68.
Esisäätöön sellainen "pikaohje" on että lähimmät patterit n 1,5 kierrosta auki ja siitä puoli kierrosta per patteri lisätään kiertoa viimeisiin pattereihin asti. Tuota voi sitten hienosäätää puolen kierroksen muutoksilla. Makuuhuoneen viilentäminen onnistuu myös tätä säätöä kiristämällä eikä sitä tarvi tehdä välttämättä termarilla. Parempi olisi kiertoa kuristamalla ja samahan koskee tietysti myös lattialämmitystä.
Ja tässä vielä tälläinen...
(http://i.imgur.com/RXYNfv7.png)
Patteriverkoston säätäminen (http://vantalvi.fi/wp-content/uploads/2014/05/TA-K%C3%84SIKIRJA-Patteriverkoston-S%C3%A4%C3%A4t%C3%A4minen-2011.pdf)
-
Loistava opus tuo tuossa lopussa olevassa osoitteessa.
Meillä olisi säätö vaiheessa, linja,- ja patterien esisäädöt on aseteltu laskelman pohjalta.
Koska on ollut edellinen talvi noin "huono" , niin ei patterien säätöä päästy todentamaan ilman termostaatteja. Tänä talvena olisi taas ehkä mahdollisuus...?
-
Venttiilit voisi säädellä ihan kokeilemallakin varmaankin. Nyt on lämmöt ollut päällä viikon verran niin että kaikissa pattereissa säätöventtiilit täysin auki. Pattereita on 20 kpl joista 8:ssa on nyt termarit että voi säätää tiloja viileämmämmäksi.
Sinulla on nyt tuossa 20 muuttujan yhtälö joten onnea vaan niihin kokeiluihin :) . Yhden patterin säädön muuttaminen vaikuttaa kaikkiin muihinkin.
Tuossa aiemmin esitetty pikaohje on siitä huono, että se ei huomioi mitenkään pattereiden kokoeroja. Ymmärtää sen nyt että pieni vessan patteri ei tarvitse niin paljon virtausta kuin esim. olohuoneen isoimman ikkunan oleva patteri.
Muuten on lämmöt olleet toistaiseksi oikeen mukavat mutta kaksi patteria ei tunnu lämpenevän (yläkerran toinen putkihaara). Ja kunnon pakkasillahan sen vasta todella tuntee miten lämpö jakautuu.
Eli virtaus ei riitä niille kahdelle kylmälle patterille. Sinuna ottaisin kaikki termostaatit pois, laittaisin sisälämpötilan pyynniksi esim. 25 astetta (jotta kiertoveden lämpötila nousee kädellä todettavaksi), ja lähtisin pienentämään esisäätöjä kaikista muista pattereista. Kierron alkupäästä ja pienemmistä pattereista ensin ja eniten. Yhden säätökierroksen jälkeen ainakin parin tunnin tauko, ja sitten tilanteen tarkistus ja uusi säätö. Jos sinulla on invertteripumppu niin sehän saattaa muuttaa kiertovesipumpun kierroslukuakin? Jolloin säätö vielä vaikeampaa...
Pattereiden säätöä varten ei tarvitse odottaa pakkasia. Riittää, että pattereissa kulkee selvästi lämmin vesi. Tarkistat jokaisesta patterista, että yläosa on kunnolla lämmin ja alaosa myös. Tuo alaosan lämpö (ilman termareita siis!) on varmaan se tärkein tunnustelun kohta.
Koska pattereita on sinullakin monta niin säätöön voi mennä aikaa, ja talossa voi olla tuskallisen lämmin mutta parempaa tapaa en minä ainakaan tiedä. (Itse tasapainotin syyskuussa alakertamme putkiremontin jälkeen. Ja edelleen, kun kuljen tiettyjen pattereiden ohi, kosketan meno- ja paluuputkea kädellä jolloin tiedän lämpötilat tarpeeksi tarkkaan.)
Sitten kun tulee kunnon pakkaset niin jokin huone saattaa olla muita kylmempi esim. eristysvirheiden tms. takia. Silloin voit sitten avata sen huoneen patterin esisäätöä puolipykälää isommalle.
Loistava opus tuo tuossa lopussa olevassa osoitteessa.
Samaa mieltä!
-
Sain lämpimiksi ne viimeisetkin kaksi patteria, siellä oli ilmaa vaikka olin kyllä pariin otteeseen jo systeemin ilmannut. Laitoin kiertopumpun täysille joksikin aikaa niin kuplat lähti liikkeelle. Ilmausta varmaan uudessa systeemissä joutuu jokusen kerran tekemään ennenkuin on kaikki kaasut poistuneet..
Säätelen sitten venttiilejä mutu-menetelmällä jos on pakkasilla tarvetta. Nyt nollakeleillä kaikki paikat lämpiää sopivasti.
-
Säätelen sitten venttiilejä mutu-menetelmällä jos on pakkasilla tarvetta.
Aluksi kaikki patterit täysille, jotta saadaan pumppu toimimaan parhaalla mahdollisella hyötysuhteella.
Lämpötilaa säädellään sopivaksi pumpun säätökäyrän avulla.
Sitten vähän kuristamaan kiertoa siellä, missä on liian lämmintä.
Kaikki muut patterit täysin auki.
-
Mulla on tällaisia venttiileitä suurin osa.
http://pcmpictures.danfoss.com/product/14851.jpg
Säädetäänkö tuota vetämällä kaulus ulos ja kiertämällä käsin? Pientä mutteria ei löysätä vai kyllä löysätään?
Heti en hoksannut mikä 1-7 asennon osoitin?
Ilmeisesti linjan säätö lähimmästä kauimmaiseen on turha JOS patterit eivät ole tasan oikean kokoiset huoneeseen?
-
Mulla on tällaisia venttiileitä suurin osa.
http://pcmpictures.danfoss.com/product/14851.jpg
Säädetäänkö tuota vetämällä kaulus ulos ja kiertämällä käsin? Pientä mutteria ei löysätä vai kyllä löysätään?
Heti en hoksannut mikä 1-7 asennon osoitin?
Ilmeisesti linjan säätö lähimmästä kauimmaiseen on turha JOS patterit eivät ole tasan oikean kokoiset huoneeseen?
Täällä on parissa patterissa saman näköinen osa. Kaulusta vaan vedetään ja pyöritetään haluttu lukema. Mitään muuta ei kuulu tehdä.
En kyllä itsekään tiedä sitten miten se kuuluu säätää. Taisin pyöritellä ja kun 7 oli ylöspäin niin patteri taisi olla silloin kuumimmalla. En muista oliko mitään lovea "kohdistimena".
Siinä patterin alaputkessa voi olla toinenkin säätö, mutta se on varmaankin säädetty sitten jo täysille.
edit:
Termostaattianturista löytyi myös kuvaa. Näyttää olevan eri max säätöalueita, 21, 23, 26C.
http://lampo.danfoss.com/PCMPDF/VD53F620_keym.pdf
-
Mulla oli tarkemmin ottaen suoria venttiileitä joissa nähtävästi on vaakaosan yläreunassa merkintä. Ilmeisesti juuri niin, että kun 7 on ylöspäin niin kierto on kovimmillaan. Kaveri sanoi, että jos vääntää "yli" niin se säätö vaan palautuu pienimpään, kierroksen säätöalue.
(http://media.netrauta.fi/media/catalog/product/cache/1/image/9df78eab33525d08d6e5fb8d27136e95/o/n/onnaaj074_1.jpg)
EDIT: Ohje: http://lampo.danfoss.com/PCMPDF/VD53G720_keymark.pdf
7:n jälkeen on N jossa esisäätö on täysin auki.
Mielenkiintoista olisi nyt tietää ja päättää, että lähdenkö rukkailemaan koko talon venttiileitä jos esisäädöt ei ole täysin auki mutta talossa tasainen lämpötila?? :( Ja varsinkin kellarissa on muutamia vanhoja Oraksen venttiileitä jotka tietysti säätyy eri tavalla. Patterit ovat kyllä kaikkialla aika lailla tasalämpöisiä läpeensä.
Ehkä säädään vain asuinkerroksessa jos tuntuu viileäämmältä kuin muualla..
-
Tuolta löytyi. Esisäätö 1-7. Täysin auki kohdassa N.
https://www.netrauta.fi/attachments/esitteita/danfoss/danfoss_rag.pdf
Joo oon itsekin sitä pyöritellyt monta kierrosta ympäri, että tuota on kyllä turvallinen käyttää.
RA-N venttiileissä on esisäätö.
Esisäätö tapahtuu nostamalla esisäätöpyörää
ja kääntämällä se halutun esisäätöarvon kohdalle.
Esisäätöarvot voidaan valita väliltä 1 - 7 puolen
numeron tarkkuudella.
Esisäätöarvolla N on venttiili täysin auki.
Asteikon ulkopuolisia arvoja ei saa käyttää
(viivoitettu alue).
Painehäviökäyrästöstä on venttiilin virtaama
paine-eron suhteessa eri esisäätöarvoilla.
Pitääkin laittaa tuo yksi patteri 7 asennosta N asentoon.
Tulikin ohjeet varalta pariin kertaan :)
-
Mielenkiintoista olisi nyt tietää ja päättää, että lähdenkö rukkailemaan koko talon venttiileitä jos esisäädöt ei ole täysin auki mutta talossa tasainen lämpötila?? :( Ja varsinkin kellarissa on muutamia vanhoja Oraksen venttiileitä jotka tietysti säätyy eri tavalla. Patterit ovat kyllä kaikkialla aika lailla tasalämpöisiä läpeensä.
Ehkä säädään vain asuinkerroksessa jos tuntuu viileäämmältä kuin muualla..
Ehkä esisäätöä suurentamalla voisi saada pattereihin vähän lisää tehoa? Voi sitä ainakin kokeilla. Jos on vaikutusta, niin voi riittää vähän viileämpi lämmitysvesi kovalla pakkaskelillä.
Täällä on vain kahdessa patterissa tuollainen uuden mallin säätö. Loput 10 patteria on ilman säätöä. Kaikissa pattereissa on kumminkin se ruuvimeisselillä pyöritettävä kuristin lattian rajassa, kun patteriputki menee lattian sisälle. Tai jos on sarjaan kytkettyjä pattereita, niin niissä on se sama säätö alaosassa myös.
Jos jossain tilassa on vähän kylmempää, niin esisäätöä voisi varmaan isontaa tai avata kokonaan. Laittaa vaikka ne alkuperäiset säädöt paperille ylös.
Tarvittaessa jossain voi käyttää myös termostaatteja, niitä on ainakin nopea säädellä jos tarvetta.
Täällä on myös 90W kiertovesipumppu täysillä että on "tehokas" kierto.
-
Löytyi se oikea logiikka viimein. Venttiilissä on pieni "stanssattu" ura joka on merkki ja se voi olla vaikka seinän puolella koska se ei ole venttiilin rungossa vaan siinä messinkiosassa. Korva kiinni patteriin ja kun suhina loppuu niin meni nollille, siitä vähän yli niin jo alkoi kohista. Hommassa on tosiaan sekin muuttuja, että kiertoa pitää olla pumpustakin. Mulla vaan tuppaa kohisemaan Wilon pumpun ykköselläkin (1-6) vähän. En tiedä onko kierto kova suurehkojen putkien takia. Olisi hyvä jos olisi pytyn jälkeinen menoanturi niin näkisi verkoston dT:n, no saahan sen asennettua jos en itse niin tulkoot urakoitsija laittamaan.
Pienellä kohinalla mennään kiertopumpun suhteen, sohvalle kuuluu pieni suhina mutta jääkaappikin kuuluu sen ylitse.
-
Pieni kohina kuuluu täällä olohuoneen pattereista. Mutta jos kaikki esisäädöt avaa aivan selälleen, niin ei kohisekkaan enää juuri ollenkaan. Tai jos laittaa termostaatin patteriin kiinni, niin silloin loppuu se pienikin kohina. Tuo niben 90W kiertovesipumppu ei kovin pienitehoinen ole. Täällä on siis yksi pumppu vain.
Paras kierto on varmaan noissa olohuoneen kaksilehtisissä pattereissa, koska muista pattereista ei oikein mitään kuulu.
Täällä on kolme eri lenkkiä. Rautaputket, 3 patteria jotka on sarjassa ja 5 neliön lattialämmitys. Vielä olisi kellarin lattialämmitys, mutta se on suluilla kiinni.
Kuuntelin vielä että olohuoneen vasen patteri vähän kohisee. Oikeassa patterissa ei ollutkaan venttiilirunkoa ollenkaan vaan hana.
-
Autotallissani oli nyt joku 10-12c kun termarit välillä kiinni. Huomasin, että patteri lämpeni vaikka laitoin termostaatin kiinni. Voikoha se olla niin, että säätöalue ei pelaa niin viileälle? Oras termostar tai vähän sen näköinen, ehkä 15 vuotta vanha.
http://kotisivukone.fi/files/ep-yhtiot.kotisivukone.com/137.jpg
-
Autotallissani oli nyt joku 10-12c kun termarit välillä kiinni. Huomasin, että patteri lämpeni vaikka laitoin termostaatin kiinni. Voikoha se olla niin, että säätöalue ei pelaa niin viileälle? Oras termostar tai vähän sen näköinen, ehkä 15 vuotta vanha.
http://kotisivukone.fi/files/ep-yhtiot.kotisivukone.com/137.jpg
Voi siinä varmaan joku raja olla. Saatta olla joku minimi säätö että patteri ei pääse jäätymään. Itse en kyllä osaa sanoa. Ehkä riippuu termostaatista että mikä on minimi lämpö.
Tuossa näytti olevan säätöalue 5-23C.
http://lampo.danfoss.com/PCMPDF/VD53F620_keym.pdf
-
Voi siinä varmaan joku raja olla. Saatta olla joku minimi säätö että patteri ei pääse jäätymään. Itse en kyllä osaa sanoa. Ehkä riippuu termostaatista että mikä on minimi lämpö.
Tuossa näytti olevan säätöalue 5-23C.
http://lampo.danfoss.com/PCMPDF/VD53F620_keym.pdf
Muistelin, että joku T&A termostaatissa oli säätöalue +11C...+26C. Siitä ajattelin, että napsahtaakohan termari auki jos ja kun autotalli vetää nyt kylmäksi eikä vähintä falskaavan oven takia. :D ( Olisi tota oveakin pitänyt ymmärtää korjata aiemmin eikä nyt kun on -20C...)
Voiko vanha termostaatti olla muuten siten rikki, että se ei vaan sulkeudu ollenkaan? Ilmeisesti hyvinkin voi.
-
Voiko vanha termostaatti olla muuten siten rikki, että se ei vaan sulkeudu ollenkaan? Ilmeisesti hyvinkin voi.
Miksei voi, mutta useimmiten kai venttiilin kara jumittuu käytön puutteeseen... helpo testata.
-
Miksei voi, mutta useimmiten kai venttiilin kara jumittuu käytön puutteeseen... helpo testata.
Joo, testaan. Lähinnä ajattelin, että kara jumittaisi kiinniasentoon. Termostaattia kun vääntää (kiinni) niin sitä ajattelee, että kai tää nyt hitto kiinni menee. :D Mutta kun siellä on termoelementti eikä mekaaninen sulkija.
-
Millä tavalla tätä esisäätöarvo pitäis testata kun mulla tuntuu patteriteho piiputtavan alakerrassa? Esisäädöt on auki, termarit pois. Patterit ei ole minusta ainakaan läpeensä tasalämpöisiä mutta tuskin pitääkään kun nyt on lämmön luovutusta reilusti. Lämpökameraa? Pintamittaria? Kiertoa lisää? Esisäätö kiinni muualta? Auttaako esisäädön pienentäminen niissä huoneissa jossa on termarit nousevan lämmön takia?
-
Millä tavalla tätä esisäätöarvo pitäis testata kun mulla tuntuu patteriteho piiputtavan alakerrassa? Esisäädöt on auki, termarit pois. Patterit ei ole minusta ainakaan läpeensä tasalämpöisiä mutta tuskin pitääkään kun nyt on lämmön luovutusta reilusti. Lämpökameraa? Pintamittaria? Kiertoa lisää? Esisäätö kiinni muualta? Auttaako esisäädön pienentäminen niissä huoneissa jossa on termarit nousevan lämmön takia?
Liikaa lämpeävistä tiloista kiertoa pienemmälle esim esisäätöä ruuvaamalla. Sitten jos lämpö alkaa sielläkin laskemaan niin sitten vaaditaan lämmityskäyrästä kuumempaa vettä.
-
Millä tavalla tätä esisäätöarvo pitäis testata kun mulla tuntuu patteriteho piiputtavan alakerrassa? Esisäädöt on auki, termarit pois. Patterit ei ole minusta ainakaan läpeensä tasalämpöisiä mutta tuskin pitääkään kun nyt on lämmön luovutusta reilusti. Lämpökameraa? Pintamittaria? Kiertoa lisää? Esisäätö kiinni muualta? Auttaako esisäädön pienentäminen niissä huoneissa jossa on termarit nousevan lämmön takia?
-
Millä tavalla tätä esisäätöarvo pitäis testata kun mulla tuntuu patteriteho piiputtavan alakerrassa? Esisäädöt on auki, termarit pois. Patterit ei ole minusta ainakaan läpeensä tasalämpöisiä mutta tuskin pitääkään kun nyt on lämmön luovutusta reilusti. Lämpökameraa? Pintamittaria? Kiertoa lisää? Esisäätö kiinni muualta? Auttaako esisäädön pienentäminen niissä huoneissa jossa on termarit nousevan lämmön takia?
Jos termostaatit on pois ja patterit ei ole tasalämpöisiä, niin se kertoo (varsinkin näillä pakkaskeleillä) että osittain lämpimässä patterissa ei kulje tarpeeksi vettä. Kyllä jokaisen ilman termostaattia olevan patterin pitää olla kokonaan kuuma nyt.
En ole muuten koskaan ymmärtänyt, miksi pattereiden tasapainoitus siis esisäädöt halutaan tehdä silloin kun on kovat pakkaset. Täytyy erottaa kaksi asiaa toisistaan, siis
a) patteriverkon tasapainoitus = lämpenevätkö kaikki patterit kunnolla
b) yksittäisten pattereiden mitoitus , onko tehty oikein jokaisessa huoneessa.
Ensimmäisen voi tehdä vaikka keskikesän helteillä, jälkimmäiseen tarvitaan joko kylmä ulkolämpötila, tai jokin suunnittelija joka osaa tuon asian laskennallisesti tarkistaa.
Pattereiden riittävän tarkkaan esisäätöön riittää kuuma kiertovesi ja oma käsi, jolla tunnustelee patterin pintaa useammasta kohdasta.
Joten, olen täysin eri mieltä seuraavasta:
Ilmeisesti linjan säätö lähimmästä kauimmaiseen on turha JOS patterit eivät ole tasan oikean kokoiset huoneeseen?
Alspelle, mikä lämmitystapa sinulla on yläkerrassa? Jos sielläkin on patterit niin ehkä siellä menee liikaa vettä läpi pattereista niin että kiertoa ei riitä alakertaan. Eli oliko sinulla mitään linjasäätöventtiilejä alakerran ja yläkerran putkilinjoissa?
-
Jos termostaatit on pois ja patterit ei ole tasalämpöisiä, niin se kertoo (varsinkin näillä pakkaskeleillä) että osittain lämpimässä patterissa ei kulje tarpeeksi vettä. Kyllä jokaisen ilman termostaattia olevan patterin pitää olla kokonaan kuuma nyt.
En ole muuten koskaan ymmärtänyt, miksi pattereiden tasapainoitus siis esisäädöt halutaan tehdä silloin kun on kovat pakkaset. Täytyy erottaa kaksi asiaa toisistaan, siis
a) patteriverkon tasapainoitus = lämpenevätkö kaikki patterit kunnolla
b) yksittäisten pattereiden mitoitus , onko tehty oikein jokaisessa huoneessa.
Ensimmäisen voi tehdä vaikka keskikesän helteillä, jälkimmäiseen tarvitaan joko kylmä ulkolämpötila, tai jokin suunnittelija joka osaa tuon asian laskennallisesti tarkistaa.
Pattereiden riittävän tarkkaan esisäätöön riittää kuuma kiertovesi ja oma käsi, jolla tunnustelee patterin pintaa useammasta kohdasta.
Joten, olen täysin eri mieltä seuraavasta:
Alspelle, mikä lämmitystapa sinulla on yläkerrassa? Jos sielläkin on patterit niin ehkä siellä menee liikaa vettä läpi pattereista niin että kiertoa ei riitä alakertaan. Eli oliko sinulla mitään linjasäätöventtiilejä alakerran ja yläkerran putkilinjoissa?
Patterit alakerrassa ovat kuumia yläreunastaan, mutta eivät polttavia alareunastaan eli parannettavaa on. Tosin vähän mutua se on kädellä sanoa mikä on "riittävän saman lämpöinen".
Linjasäätöjä ei taida olla missään, kolme verkoston pää haaraa menevät kerroksesta toiseen ylöspäin eli yläkerta ei ole omaa linjaansa. Yläkerrassa on kolme vesipatteria ja nurkissa pienet sähköpatterit jonne ei putkia vielä mene.
Pitää varmaan kuristaa ensimmäisenä esisäätöjä yläkerrasta kun siellä ei mitään ongelmaa ole lämmön suhteen. Muutenkin tämä alakerta ehkä falskaa enemmän koska siinä on kuisti ulko-ovineen antamassa kylmää. Ja välipohjan läpihän alakerran lämpö mielellään luirii yläkertaan? Esisäädöt yläkerrassa saa kaiketi vetää niin pienelle kuin kerros pysyy lämpöisenä ilman termareita tai termarit täysin auki?
-
Esisäädöt yläkerrassa saa kaiketi vetää niin pienelle kuin kerros pysyy lämpöisenä ilman termareita tai termarit täysin auki?
Kun teet säätöjä niin ota mieluummin kaikki termostaatit pois. Muuten termarien aukeaminen ja sulkeutuminen sekoittaa tilannetta ennestään.
Jos sinulla on ylhäällä nyt kaikki säädöt auki niin etene silti pienehköillä muutoksilla kerrallaan. Pientä patteria voit kuristaa enemmän kuin isompaa. Säätöjen jälkeen anna lämpötilojen tasaantua jotta vaikutus selviää.
Mutta, tuo Danfoss termostaatin "osoitin" kohta , jonka kohdalle siis haluttu esisäätöarvo kierretään...
Olen itse aiemmin kuvitellut, että se on sellainen epäselvä stanssattu jälki koneistetussa messinkipinnassa. Siinä merkissä jota tarkoitan voisi lukea esim. N8 . Minulla on nyt edessäni yksi käyttämätön termostaattirunko, ostettu yli 10 vuotta sitten pahanpäivän varalle. Puhalsin siitä läpi ja samalla pyöritin esisäätörengasta. Ilma lakkasi kulkemasta läpi silloin, kun kuviteltu säätöarvo 0 (tässä asteikossa on vain 1 - 7 ja N) eli siis hieman ennen 1:stä, oli tuossa kuvassa osoittamassani kohdassa . Siinä kohdassa on tosi ohut koneistettu viiva.
-
Mutta, tuo Danfoss termostaatin "osoitin" kohta , jonka kohdalle siis haluttu esisäätöarvo kierretään...
Olen itse aiemmin kuvitellut, että se on sellainen epäselvä stanssattu jälki koneistetussa messinkipinnassa. Siinä merkissä jota tarkoitan voisi lukea esim. N8 . Minulla on nyt edessäni yksi käyttämätön termostaattirunko, ostettu yli 10 vuotta sitten pahanpäivän varalle. Puhalsin siitä läpi ja samalla pyöritin esisäätörengasta. Ilma lakkasi kulkemasta läpi silloin, kun kuviteltu säätöarvo 0 (tässä asteikossa on vain 1 - 7 ja N) eli siis hieman ennen 1:stä, oli tuossa kuvassa osoittamassani kohdassa . Siinä kohdassa on tosi ohut koneistettu viiva.
Minusta noissa venttiileissa juuri se koneistettu pieni ura on merkki. Kun N:sta vääntää yli sen kohdalla niin kohina loppuu kokonaan. Silloin kaiketi menee kiinni?
-
Kun teet säätöjä niin ota mieluummin kaikki termostaatit pois. Muuten termarien aukeaminen ja sulkeutuminen sekoittaa tilannetta ennestään.
Jos sinulla on ylhäällä nyt kaikki säädöt auki niin etene silti pienehköillä muutoksilla kerrallaan. Pientä patteria voit kuristaa enemmän kuin isompaa. Säätöjen jälkeen anna lämpötilojen tasaantua jotta vaikutus selviää.
Toki ilman termareita, mutta nykyisellä menovedellä taitaa heittää kyseiset yläkerran huoneet helposti kuumaksi. Makuuhuoneita vielä ovat.
Täällähän on vähän väärin ehkä mitoitettu patterit, yläkerrassa kaksi kolmesta C11, alakerrassa kaikki H10-sarjaa.
-
Melkein jo hetken luulin löytäneeni "vian" miksi kompurani teho kyykkää kun kellarissa yhden linjan meno ja paluun ero kädellä koitettuna oli varmaan 20 astetta. Mutta se linja olikin sellainen jossa on vain saunan kiinni oleva patteri ja vintin C11 jossa termostaatti. Ilmeisesti patterilinjoja joissa on termari, ei oikein voi kädellä arvioida. Pienellä hörppäyksellä dT voi olla huikean suuri paikoin?
-
Minusta noissa venttiileissa juuri se koneistettu pieni ura on merkki. Kun N:sta vääntää yli sen kohdalla niin kohina loppuu kokonaan. Silloin kaiketi menee kiinni?
Kohinan loppuminen on hyvä merkki juu.
Melkein jo hetken luulin löytäneeni "vian" miksi kompurani teho kyykkää kun kellarissa yhden linjan meno ja paluun ero kädellä koitettuna oli varmaan 20 astetta. Mutta se linja olikin sellainen jossa on vain saunan kiinni oleva patteri ja vintin C11 jossa termostaatti. Ilmeisesti patterilinjoja joissa on termari, ei oikein voi kädellä arvioida. Pienellä hörppäyksellä dT voi olla huikean suuri paikoin?
Kyllä kädellä on hyvä tehdä arvioita silloin kun desimaaleilla ei ole väliä :) . Havainnoista vaan pitää tehdä oikeat johtopäätökset ja niin sinä olet juuri mielestäni tehnyt. Kyllähän se dT voi olla tuossa tilanteessa iso. Jos saunasi on alakerrassa (?) niin eikös sen patteri kannattaisi avata tukemaan alakerran lämmitystä?
-
Jos saunasi on alakerrassa (?) niin eikös sen patteri kannattaisi avata tukemaan alakerran lämmitystä?
Sauna on kellarissa. Siitä linja menee suoraan 2 kerrosta ylös yläkerrokseen. Kellarikerros on käytännössä eristämätön joten jos avaan sieltä kovasti pattereita niin tehot loppuu koneesta. Sauna on toissijainen huone koska se laitetaan puilla kuumaksi tarvittaessa. Kyllä periaatteessa lämmitys tukee toista huonetta, mutta viileäksi vedetyt huoneet säästää tehoa muualle.
-
Miten tällaisessa esisäädön pitäisi toimia? Lukituksen löysäämisen jälkeen tuo numeroitu osa pyörii vaikka sata kierrosta eikä mene kiinni. Patteri kuuma. Termarikin vanha osyterm eikä tunnu yhtäkkiä toimivan.
http://juhasuomela.com/temp/ventiili.jpg
-
Jatketaan offtopiccia, säädin patteria paluupuolen sulkuventtiilistä kiinni.
Alkoi pahis tiputtaa hiukan sieltä sulkuventtiilistä. Onko ainut syy ikääntyminen vai mitä tekisi?
Tuollainen hatun allaoleva.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=18712.0;attach=36075
Edit: ei mitään, se hattu ja tiiviste pitikin vaan vetää kohtuu tiukalle!
-
Noista Osytermeistä ei ole tietoa, vaikka muutama niitäkin löytyy itseltä. Hyvin toimii vieläkin, jos kukaan ei kolhi tuolilla :)
Jatketaan offtopiccia, säädin patteria paluupuolen sulkuventtiilistä kiinni.
Alkoi pahis tiputtaa hiukan sieltä sulkuventtiilistä. Onko ainut syy ikääntyminen vai mitä tekisi?
Tuollainen hatun allaoleva.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=18712.0;attach=36075
Edit: ei mitään, se hattu ja tiiviste pitikin vaan vetää kohtuu tiukalle!
Itse en uskaltaisi ryhtyä noita paluupuolen venttiilejä availemaan varsinkaan kovilla pakkasilla. Se hatun tiiviste voi olla vuosikymmenien jälkeen ihan entinen. Syksyllä kun putkiremonttimme alakerrassa oli valmistunut, avasin uteliaisuuttani noita hattuja käytöstä poistetuista venttiileistä, jokaisen tiiviste lähti pois ihan riekaleina. Kaipa sen tositilanteessa saisi jollain pitämään mutta en hevillä aio kokeilla ???
-
Noista Osytermeistä ei ole tietoa, vaikka muutama niitäkin löytyy itseltä. Hyvin toimii vieläkin, jos kukaan ei kolhi tuolilla :)
Itse en uskaltaisi ryhtyä noita paluupuolen venttiilejä availemaan varsinkaan kovilla pakkasilla. Se hatun tiiviste voi olla vuosikymmenien jälkeen ihan entinen. Syksyllä kun putkiremonttimme alakerrassa oli valmistunut, avasin uteliaisuuttani noita hattuja käytöstä poistetuista venttiileistä, jokaisen tiiviste lähti pois ihan riekaleina. Kaipa sen tositilanteessa saisi jollain pitämään mutta en hevillä aio kokeilla ???
Putkimiehen mukaan tuo alapään hatun alla on vain venttiili ON / OFF .
Sillä EI SAA säätää mitään, koska säätö on sen ylimmän venttiilin juuressa oleva asteilolla varustettu esisäätö rengas.
Tuo alimmainen on tarkoitettu vain käytettäväksi, kun esim. patteri irroitetaan kokonaan.
Sen kuuluu olla AINA täysin auki asennossa. Muussa asennossa ei mitkään lasketut esisäädöt pidä enää paikkaansa.
Joka patterille on ainakin meillä annettu se esisäätöarvo, ja se laitetaan termarin irroituksen jälkeen siitä renkaasta, joka on venttiilissä päälimmäisenä silloin näkyvissä.
-
Juu kyllä se tiiviste oli pahan näköinen, mutta vielä pitää kun vaan kiristi hatun tarpeeksi.
Selvä, ei säädellä alayhdistäjästä. Esisäädöllä ja termostaatilla vain.
Milloin alasulku on täysin auki? Montako kierrosta?
-
Putkimiehen mukaan tuo alapään hatun alla on vain venttiili ON / OFF .
Sillä EI SAA säätää mitään, koska säätö on sen ylimmän venttiilin juuressa oleva asteilolla varustettu esisäätö rengas.
Meillä oli ja on edelleenkin useita oheisen kuvan mukaisia vanhoja Danfossin termostaatin runkoja.
https://www.dropbox.com/s/y9k0d6qdvaormth/Vanha%20Danfoss%20runko.jpg?dl=0
Jos joku näkee säätörenkaan niin kertokaa minullekin.
Meidän pattereissa on oheisen linkin (http://www.mw-kauppa.fi/tuotteet.html?id=28/680) mukaiset sulut, joissa tekstin mukaan myös esisäätö . Jossain olen nähnyt myös virtauskäyriä mutta en nyt jaksa etsiä.
Tuon sulun sisällä olevaa ruuvia kun lähtee kiertämään auki niin jossain kohtaa pääsee tutustumaan ns. kuumaan lähteeseen. (kun patteriverkosta tulee barin paineella yli 50 asteista vettä käsille ja silmille ja parketille ...)
-
Joo nuo alasäädöt on tuon kuuman lähteen takia tosi pahoja :) Kierre loppuu ja vedet tulee pihalle.
Säätö saattaa olla täysin auki kun korkki vielä mahtuu täysin normaalisti paikoilleen. En itsekään alkaisi ruuvaamaan noita kiinni, korkeintaan auki että vesi kiertää. Täällä pariin patteriin oli vaihdettu tuo uusi esisäätörengas, mutta muissa pattereissa ei sitten olekaan mitään säätöä.
Tuosta alaruuvista se virtaus on varmaankin ennen säädetty. Ennen tuota esisäätörenkaan keksimistä.
Jos patterin haluaa ihan kokonaan kylmäksi, niin jonkunlainen puristin termostaattirungon piikkiin että saa painettua piikin pohjaan.
-
Meillä oli ja on edelleenkin useita oheisen kuvan mukaisia vanhoja Danfossin termostaatin runkoja.
https://www.dropbox.com/s/y9k0d6qdvaormth/Vanha%20Danfoss%20runko.jpg?dl=0
Jos joku näkee säätörenkaan niin kertokaa minullekin.
Tapahtuisiko esisäätö jompaakumpaa kierrettä kiertämällä?
(https://www.technowinkel.nl/user_images/products_139/Binnenwerk-radiatorafsluiter-Danfoss-RAV-L-013U0252-1.gif)
Kiinnostaa itseäkin kun tuossa ilmalämmitysketjussa yritän varmistua että patterin venttiili on täysin auki.
-
Tapahtuisiko esisäätö jompaakumpaa kierrettä kiertämällä?
Vanha Danfoss avattuna :
(http://s13.postimg.org/v4b7suqtj/Vanha_Danfoss_termari_runko_avattuna.jpg)
Eli ei tuota keskiosaa voi säätää, siellä on patterivesi, tummista pinnoista päätellen. Alkanee heti vuotamaan jos keskiosaa kiertää auki. Ja ulomman osan kiertäminen vaatisi keskiosan poistamista (=vesivuoto), ei se voi olla säätö.
-
Vanha Danfoss avattuna :
(http://s13.postimg.org/v4b7suqtj/Vanha_Danfoss_termari_runko_avattuna.jpg)
Eli ei tuota keskiosaa voi säätää, siellä on patterivesi, tummista pinnoista päätellen. Alkanee heti vuotamaan jos keskiosaa kiertää auki. Ja ulomman osan kiertäminen vaatisi keskiosan poistamista (=vesivuoto), ei se voi olla säätö.
Eli kunhan neula vaan on ylhäällä niin kierto on maksimi?
-
Eli kunhan neula vaan on ylhäällä niin kierto on maksimi?
Joo, noissa ei ole tosiaan minkäänlaista säätöä. Säätö on ilmeisesti tehty sieltä lattian rajasta löytyvästä palikasta, se varmaan on kaikissa pattereissa. Eli välttämättä kierto ei ole maksimi.
Tai jos patterissa on jotain roskaa tukkeena, niin se voisi myös hidastaa sitä kiertoa. Muut patterit kiinni ja täysi kierto yhden patterin läpi, niin tukos voi aueta.
-
Neuvokaas miten tuollainen Oraksen patteritermostaatti irroitetaan? :-[
Patteritermostaatti (http://aijaa.com/AJ0Ivf)
-
Öh tuota.. lähtiskö vähän isommalla jakoavaimella.
-
Tarkoitus olisi irroittaa vain termostaatin säätöosa.
Avataanko siis tuon 3/8" T-haaran mutteri?
Sitä mietin itsekin mutta arveluttaa jos sylkäisee vedet siitä lattialle ???
Jostain on sellainen muistikuva että säätönupin saisi jotenkin nykäisemällä pois ja olen sitä yritellytkin mutta ei tunnu irtoavan
-
Öh tuota.. lähtiskö vähän isommalla jakoavaimella.
No niinpä lähtikin,kiitoksia ;)
Patteritermostaatti (http://aijaa.com/EBmVtx)
-
Tarkoitus olisi irroittaa vain termostaatin säätöosa.
Täällä (Viesti #6) on yksi neuvo: http://murobbs.muropaketti.com/threads/vesikiertoisen-patterin-termostaatin-laempoetila-alueen-lukituksen-poisto.716502/
Termostaatti käännetään tiettyyn kohtaan (yleensä merkitty siihen termostaatin nuppiin) ja vetäistään kovasti, jolloin termostaatin muovikuori irtoaa ja näin niitä lukitustappeja pääsee liikuttamaan haluaamaansa kohtaan.
Tutkin itsekin aihetta joskus aikoinaan kun muutin omakotitaloon.