Maalämpöfoorumi

Lämpöpumput => Oilon Geopro => Aiheen aloitti: sailor - 06.08.10 - klo:10:54

Otsikko: GEOPRO MH JA GT tekniikka?
Kirjoitti: sailor - 06.08.10 - klo:10:54
Kovin on nirkoisesti tietoa MH ja GT malleista. Onko MH koristeltu GS? vai ???

Käyttöohjeista en onnistunut löytämään netistä, löytyykö linkkiä?

Jani
Otsikko: Re: GEOPRO MH JA GT tekniikka?
Kirjoitti: Matias - 06.08.10 - klo:11:11
http://netfi.oilon.com/cms400/oilonhome2010/products.aspx?id=2051
Otsikko: Re: GEOPRO MH JA GT tekniikka?
Kirjoitti: sailor - 06.08.10 - klo:13:00
Lainaus
http://netfi.oilon.com/cms400/oilonhome2010/products.aspx?id=2051


Tuo on luettu, mutta makkarapaketinkin kyljessä on enemmän tietoa  ;)

Eli löytyiskö tekniikasta tarkempaa faktaa?

Jani
Otsikko: Re: GEOPRO MH JA GT tekniikka?
Kirjoitti: rihveli - 06.08.10 - klo:18:19
Taitaa Geopro MH olla vaihtoventtiilipumppu:

http://www.sinidos.fi/joomla/attachments/090_MH%20FI%20Operation%20manual.pdf

Otsikko: Re: GEOPRO MH JA GT tekniikka?
Kirjoitti: is_mari - 04.09.10 - klo:10:48
Jokos jollekkin on selvinnyt mikä on  MH-pumpun alakierukassa veden virtaussuunta kun lämpöpumppu lataa lämpöä lämmitysverkkoon?
Virtaussuunta ilmeisesti riippuu pumppujen kapasiteettien suhteesta.

Jos kiertosuunta on ylöspäin säliön sivulla olevassa yhdysputkessa niinkuin olen kuullut mainitun, kylmempi paluuvesi jäähdyttää menovettä josta seuraa, että lauhduttimen jälkeinen lämpötila pitää olla korkeampi, periaatteessa ei huva? Merkitys riippuu ko.virtauksen suuruudesta.
Päinvastaisessa tapauksessa tämä kiertovesi, sen jälkeen kun on lämmittänyt säiliön alaosan, alkaa lämmittämään patterikierron paluuvettä, ei myöskään huva. Asiaan vaikuttaa säiliön alaosan ja lämmitysverkon vesitilavuuksien suhde?
Säätökikkailulla yhdessä kierroslukusäätöisen pumpun kanssa homma ehkä onnistuu mutta voi olla monimutkainen virittää ja riippuu talokohtaisista eroista?
Tai sitten kaaviosta puuttuu esim. solenoidiohjattu venttiili ko. linjasta?

Periaatteessa ko alakierukka lienee hyvä koska se
esilämmittää käyttövettä "alkupätkän" alempienergiatasoisella lämmöllä? Ja toimii tietysti kiertoveden energiavarastona, pidentää käyntijaksoja hiukan. Tosin hyötysuhdetta pienentää kaksi kertaa vaikuttava delta-t putken seinämän yli, esimmäisen kerran kun lämpöä ladataan säiliön alaosaan ja toisen kerran toisinpäin kun lämpöä siirretään säiliövedestä kiertoveteen. Käyttövedenvalmistuksen jälkeiseen naksumiseen se ei liene pelastus, päinvastoin, lämmitysverkon matalampi lämpötila käyttöveden valmistuksen jälkeen (johtuen em. 'esilämmityksestä') pahentanee asiaa.

Kaikenkaikkiaan uudessa designissa lienee 'potentiaalia' mutta puutteellisten tietojen takia on vielä epäilyksiä. Käyttäjä kokemukset tuovat varmasti lisävaloa mutta ottaa aikaa!

Tapauskohtaiset erot vaikuttavat tämän designin etuihin, esim. jos lämpimän käyttöveden käyttö vähäistä, em. esilämmityshyöty jää vähäiseksi (kuten myös Thermian G2'n tulistuslämmityksen)?

Mikähän lienee Oilonin tavoite tässä designissa, hyötyjä ei erityisesti korosteta:
-Onhan se erilainen!
- Ehkä lämpimän käyttöveden tuotto on suurempi kuin joissakin vaihtoventtiili tapauksissa.

Maalämpöihmisillä (joillakin) on jonkinlainen maksimaalisen hyötysuhteen tavoittelun päähänpinttymä, se suotakoon meille anteeksi.