Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: Pena2015 - 12.10.15 - klo:18:36
-
Tehdäänpä nopea gallup: Kenellä Nibe F1255 invertteripumpun omistajista on tuon rinnalla lämmitysveden (patteri- tai lattialämmitysvesi) puskurivaraaja ja kuinka suuri ja onko kyseessä patteri- vai lattialämmityskohde.
Itse hankkimassa Nibe F1255 4-16kW pumppua lattialämmityskohteeseen ja vielä arvonnassa ottaako lattialämmitysveden puskurivaraaja vai ei.
-
Porataan ensi viikolla ja tilaus pumpusta menossa sisään tällä viikolla mutta kerronpa kuitenkin :-) Omakotitalo Vantaalla, 264 m2, kaivo 240 m, patterilämmitys. Pumpuksi tulee Nibe F1255 4-16 kW + 200 L puskurivaraaja.
-
Omakotitalo Tampereella, rakennettu 1997, 145m2/390m3 yhdessä tasossa. Nibe F1255 1.5-6kW ja Jäspi GTV Hybrid 500 varaaja, josta käyttöveden esilämitys molemmista kierukoista. Koko talossa lattialämmitys maanvaraisessa betonilaatassa.
-
Omakotitalo Tampereella, rakennettu 1997, 145m2/390m3 yhdessä tasossa. Nibe F1255 1.5-6kW ja Jäspi GTV Hybrid 500 varaaja, josta käyttöveden esilämitys molemmista kierukoista. Koko talossa lattialämmitys maanvaraisessa betonilaatassa.
WAU...tuosta olis mielenkiintoista kuulla käyttökokemuksia ja ajokäyriä 8)
Mitens käyttövesi riittää ;)?
Mitens kuumana käyttövesi menee Nibelle?
Mitens varaajalämmöt seilaa?
Mitens Nibe ajaa sen oman pöntön täyteen?
Kuinka kytketty?
Miten Nibe määritelty?
...
-
Mulla on 3 pollua, 2 arduinoa, rpi2 sekä n+1 1wire-anturia keräämässä tietoa koko ajan ja jaan mielelläni kokemuksia aiheesta,
mutta annan vielä järjestelmän toimittajalle mahdollisuuden viimeistellä/korjata käyttöveden shunttaukset jotta nähdään mikä
laitteiston todellinen suorituskyky on. Samoin aikaani on vienyt saneerauksessa vaihtunut jakotukki, jonka tasapainoitukset
ovat osoittautuneet mielenkiintoisiksi, eikä tilannetta auta vaihtunut iv-kone, jonka parantunut lämmöntalteenotto hieman
sekoittaa pakkaa. Ja itsehän olen talotekniikan suhteen täysin maallikko, joten opittavaa on tänä kesänä riittänyt.
Avannen oman aiheen tälle viritykselle, mutta tässä lyhyesti:
-käyttövesi riittää, kertaakaan ei ole loppunut (2 aikuista + 2 esiteiniä), käytössä säästö-asetus rajoilla 35-43 ja "Suuri teho"-valittuna,
jolloin pikkuinvertteri tekee käyttövettä 90Hz:llä. Oletuksena Nibessä on "suuri teho" pois päältä ja kompura käyttövettä tehdessä 57Hz:ssä,
mutta silloin tuli kv-jaksoista turhan pitkiä. KV-puolelta puuttuu energiamittari, joten en tiedä tarkkoja lämmitystehoja kv:n teossa.
-esilämmitetty vesi on ollut 20-35, riippuen asetuksista. Mulla on varaaja suluilla valittavissa 2- ja 3-putkisen kytkennän välillä
enkä vielä ole pystynyt todistamaan toista selkeästi paremmaksi. 2-putkisella lämpiää koko varaaja, mutta 3-putkisella
voi hullunkierron pumpun nopeudella sekä niben asetuksilla valita paljonko varaajaa lämmitetään ts. kuinka pitkiä
lepojaksoja haluaa, sekä leikkiä kerrostumilla.
Ja jotta tuo käyttöveden esilämmitys menisi vielä hankalammaksi, niin mulle selvisi vasta saneerauksen jälkeen että meille tulee
kunnalta ns. pintavedet eli tontille tulevan veden lämpö vaihtelee talven +1 ja kesän +18 välillä.
Mielenkiintoinen muuttuja on myös lämpökaivoni käyttäytyminen (190m, 15m suojaputkea/12m pehmeää, veden pinta alle metrin maasta):
Pidemmissä jatkuvissa vedoissa kaivolta tuleva viina laskee alle viiden, mutta jo tunnin levon jälkeen menee ensimmäinen uusi tunti kuudella asteella.
Paljon muuttujia ja melkein liikaa säädettävää, mutta verrattuna vanhaan yösähköllä lämmittämiseen, on hymy herkässä kun katselee
sähkönkulutuskäyriä.
-
Pelkällä pumpulla ite koitan ensin, varaaja olis kyllä vieressä jos alkaa siltä tuntuu. 350 neliöö, patterit, 2x190m kaivot.
-
Hiukan vanha aihe, muta jos joku tarvii teitoa, niin patterit hiukan napsuilee, kun ei ole mitään varaajia. Muuten toimii ihan ok. Lämmitys vedellä myös suurilämmönvaihtelu näyttäis aiheutavan painetta mitä paineventiili ruikkii päivittäin pihalle... mmm... Toimii ja vois toimia paremmin kun kytkisi varaajan.. Lämmin vesi kuitenki riittää vaikka sähkövastus pois.
-
Hiukan vanha aihe, muta jos joku tarvii teitoa, niin patterit hiukan napsuilee, kun ei ole mitään varaajia. Muuten toimii ihan ok. Lämmitys vedellä myös suurilämmönvaihtelu näyttäis aiheutavan painetta mitä paineventiili ruikkii päivittäin pihalle... mmm... Toimii ja vois toimia paremmin kun kytkisi varaajan.. Lämmin vesi kuitenki riittää vaikka sähkövastus pois.
Onko kalvopaisunta-astia riittävän iso ja kalvo ehjä? Ja paine oikea?
-
Oletko huomannut napsuuko patterit vain silloin, kun NIBE vaihtaa käyttövedestä lämmitykseen ?
Jos ne napsuu muulloinkin, niin se voi johtua lämmitysveden lämpötilan vaihtelusta on/off käynnin tilanteessa.
Tällä lämmitysveden lämpötila vaihtelee n. 10C ja se aiheuttaa putkistossa säännöllistä pientä napsuntaa.
Käyttöveden paineventtiilii ruikkii joka päivä, mutta lämmityksen ei pitäisi.
Tarkastatko kummasta putkesta vettä tulee.
Onko lämmityspuolelle tarvinnut listätä vettä ?
-
Noniin napsunta on vähentynyt, en osaa sano miksi.
Vettä edelleen ruikkii säännöllisesti. ventiili on kylmänveden puolella, eli siinä mistä tulee pumpulle sisään "uutta kylmää" käyttövettä kunnan verkosta ventiili taitaa olla mallia että vesi pääsee vain toiseen suuntaan. . En tiedä milloin ruikkii, mutta astia täyttyy n, 1l päivässä...
Paisunta löytyy patteriverkosta ja en osaa sanoa on riittävä, se on otettu kaukolämpöjärjestelmästä tähän uuteen järjestelmään... oisko noin 70-100l....
-
Vettä edelleen ruikkii säännöllisesti. ventiili on kylmänveden puolella, eli siinä mistä tulee pumpulle sisään "uutta kylmää" käyttövettä kunnan verkosta ventiili taitaa olla mallia että vesi pääsee vain toiseen suuntaan. . En tiedä milloin ruikkii, mutta astia täyttyy n, 1l päivässä...
Tuo johtuu veden lämpölaajenemisesta. Kun käyttövettä lämmitetään käyttövesivaraajassa niin vesi "turpoaa" lämmetessään. Tuo nostaa painetta varaajassa kunnes kunnes paine nouse niin korkeaksi että ylimääräinen vesi valuu ylipaineventtiilistä pois. Vesimittarin luona oleva takaiskuventtiili estää veden valumisen takaisin kunnan verkkoon.
Jotkus asentajat jättävät tuon ylipaineventtiilistä lähtevän putken keskelle lattiaa. Tuon mielestäni aivan käsittämätöntä kun tuolla tavalla lattia on jatkuvasti märkä. Sinänsä tuota vettä ei saisi ohjata suoraan viemäriinkään sen takia että jos tuo ylipaineventtiili alkaa vuotamaan niin se tulisi huomata. Uusissa taloissa asia kannattaa ottaa huomioon ja tuoda vaikka 32mm haara lattiakaivosta maalämpöpumpun vierelle lattian sisässä valmiiksi....
Vuotamisen pystyy myös estämään kalvopaisunta-astialla käyttövesi linjassa. Olen kirjoittanut siitä tänne johonkin foorumille ja jos asia kiinnostaa niin voin kaivella mistä tuo löytyy jos et itse löydä. Tuollainen kippojen tyhjääminen on aivan 60-luvun meininkiä ja sitä ei mielestäni pitäisi ollenkaan nykyiaikaisen järjestelmän kanssa esiintyä.
Tietääkön joku muuten että ruikkiiko tuo varo myös sähköboilerien kanssa vai onko asia hoidettu jollaintapaa kuntoon?
-
Asiaa ei voi hoitaa muutoin kuntoon, kuin paisunta-astian lisäämisellä. Sama juttu koskee tietysti myös boilereita. Läpivirtaa mallia sitten saisi olla. Eli 2:lla yhteellä, niin ei pääse vedet vahingossa seisomaan astiassa.
-
Noniin napsunta on vähentynyt, en osaa sano miksi. ...
Olisikohan Nibe siirtynyt ilmojen kylmettyä jatkuvaan käyntiin ?
-
Mulla on 1255 16 ja siinä 300l varaaja perässä. Lisäks on pattereissa, (1950 luvun 450 m2 siporex talo) 200 l pattereiden puskuria. Ei ne kovin montaa prosenttia lisännyt kokonaisbudjettia. Onpahan pelivaraa.
Ennen oli vain öljy ja kesällä 200l 6 kW varaaja. Sitäkään en kertaakaan saanut tyhjäksi, vaikka pari suihkua + käyttövettä meni 10 hengen porukalla saunoessa ja lapsilla hana päällä koko ajan.
-
Ennen oli vain öljy ja kesällä 200l 6 kW varaaja. Sitäkään en kertaakaan saanut tyhjäksi, vaikka pari suihkua + käyttövettä meni 10 hengen porukalla saunoessa ja lapsilla hana päällä koko ajan.
Siinä vanhassa sähkövaraajassa vaan oli todennäköisesti sellainen ero että varaajan sisältö oli esim. 90-asteista eikä n. 50-asteista kuten maalämpöpumpun varaajassa.
Lisäksi kesällä tuleva kylmävesi voi olla 15-20-asteista ja talvella esim. 3-5-asteista.
-
Jep! Saapuva vesi kyllä on kesälläkin kylmää.
-
Olisikohan Nibe siirtynyt ilmojen kylmettyä jatkuvaan käyntiin ?
Kyllä näin on tainut käydä.