Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => STIEBEL ELTRON => Aiheen aloitti: stiebel käyttäjä - 11.10.15 - klo:17:59
-
viime yönä tein käyntiaika mittauksia,pakkasta -4c.
käynnistys 1: klo 1,12-> käyntiaika 18:37.
käynnistys 2: klo 2:19-> käyntiaika 18:37.
käynnistys 3: klo 3:25-> käyntiaika 19:37.
käynnistys 4: klo 4:33-> käyntiaika 16:12.
käynnistys 5: klo 5:31-> käyntiaika 16:13.
mitäs nämä näyttää,onko pätkäkäyntiä tai muuta ihmeellistä.
kiitos etukäteen vastauksista.
-
Ei tuo huolestuttavaa pätkäkäyntiä ole, mutta hieman lyhyehkö käyntijakso ja suhteellisen usein, varsinkin kun sinulla on 200 litran puskurivaraaja.
Millainen lämmönjakojärjestelmä sinulla on talossa? Erityisesti betonilaatassa olevalle lattialämmitykselle tuo olisi aika lyhyt käyntijakso.
Osaatko kertoa tai piirtää kuvan, miten puskurivaraaja on kytketty sinulla (mistä putket tulevat ja mihin menevät)?
-
Ei tuo huolestuttavaa pätkäkäyntiä ole, mutta hieman lyhyehkö käyntijakso ja suhteellisen usein, varsinkin kun sinulla on 200 litran puskurivaraaja.
Millainen lämmönjakojärjestelmä sinulla on talossa? Erityisesti betonilaatassa olevalle lattialämmitykselle tuo olisi aika lyhyt käyntijakso.
Osaatko kertoa tai piirtää kuvan, miten puskurivaraaja on kytketty sinulla (mistä putket tulevat ja mihin menevät)?
en osaa piirtää.
talo on 70 luvun 1 kerroksinenasuin neliöt 140,alkuperäiset patterit semmoset isot lituskat ollut puulämmitys.
pesuhuoneen lattia lämpenee pattereiden kanssa samaan aikaan.
kiertovesipumppu on wilo yoros para rs25/6-rka m.
asetus tällä hetkellä asteikolla 1-6 (2)
yritän tässä talvi optimointia...
meno/paluu lämpö erotus koneen käydessä noin 4c
-
alkuperäiset patterit semmoset isot lituskat ollut puulämmitys.
meno/paluu lämpö erotus koneen käydessä noin 4c
Onko pattereista termostaatit poistettu tai täysillä? Voinee myös huutaa radiaattoreiden päivitystä uudempiin.
-
Onko pattereista termostaatit poistettu tai täysillä? Voinee myös huutaa radiaattoreiden päivitystä uudempiin.
osa pois ...loput täysillä kaikki patterit lämpiää, talossa tasainen lämpö.
-
Meneekö puskurivaraajaan 4 putkea? Olikos stiebelissä parametria millä pystyi säätämään kuinka paljon puskurivaraajaa lämmitetään?
Ulkoisen pumpun nopeuden nosto saattaa vaikuttaa niin että patterit lämpiävät tasaisemmin ja näin ollen niiden lämmitysteho nousee käyntijakson aikana -> käyntijakso pitenee. Kokeilemalla selviää.
Tuo 4 astetta tulee koneen sisäisen pumpun nopeuden perusteella. Tuo on varsin pieni ja saattaisi olla että varaaja pysyisi paremmin kerrostuneena jos tuo sisäinen pumppu olisi hiukan pienemmällä....
-
Onkos Stiebelissä käynnistymisen ohjaus asteminuuteilla vai miten? Meidän pumppu näytti käyvän viime yönä tuollaisia 45-50 minuutin vetoja kun käynnistysraja on -120 asteminuutissa. Kohtuu viileää kun on ollut etenkin öisin niin viikon käyntiaika välillä 2.10. - 9.10. oli 69 tuntia eli n. 41 % viikon tunneista. Käyttöveden osuus tuosta oli 7 h.
-
Meneekö puskurivaraajaan 4 putkea? Olikos stiebelissä parametria millä pystyi säätämään kuinka paljon puskurivaraajaa lämmitetään?
Ulkoisen pumpun nopeuden nosto saattaa vaikuttaa niin että patterit lämpiävät tasaisemmin ja näin ollen niiden lämmitysteho nousee käyntijakson aikana -> käyntijakso pitenee. Kokeilemalla selviää.
Tuo 4 astetta tulee koneen sisäisen pumpun nopeuden perusteella. Tuo on varsin pieni ja saattaisi olla että varaaja pysyisi paremmin kerrostuneena jos tuo sisäinen pumppu olisi hiukan pienemmällä....
menee 4 putkea...tiputin pikkusen patteriston kiertoa toiveena isompi meno/paluu lämpö ero.
-
Onkos Stiebelissä käynnistymisen ohjaus asteminuuteilla vai miten? Meidän pumppu näytti käyvän viime yönä tuollaisia 45-50 minuutin vetoja kun käynnistysraja on -120 asteminuutissa. Kohtuu viileää kun on ollut etenkin öisin niin viikon käyntiaika välillä 2.10. - 9.10. oli 69 tuntia eli n. 41 % viikon tunneista. Käyttöveden osuus tuosta oli 7 h.
enpäs ole muuten varma...mutta pakkotauko on 20 min.
uskoisin että lämpötilan mukaan käynnistyy ::)
4,10-11,10 patteriston lämmitykseen menny 42 tuntia.
-
Onkos Stiebelissä käynnistymisen ohjaus asteminuuteilla vai miten?
Stiebelin käynnistyminen on lämmityspiirin paluuveden lämpötilan mukaan hystereesivälillä, joka riippuu muista asetuksista.
Kun käytössä on puskurivaraaja, niin voi olla ulkoinen paluuveden lämpötila-anturi ja kysymys siitä, mihin putkeen se on kiinnitetty.
Jos käytössä on huonetermostaatti, se tuo sitten oman lisänsä tuohon. Silloin pelkästään paluuveden lämpötila ei vaikuta, vaan sitä arvoa "korjataan" tietyllä huonevaikutuksella.
-
Stiebelin käynnistyminen on lämmityspiirin paluuveden lämpötilan mukaan hystereesivälillä, joka riippuu muista asetuksista.
Kun käytössä on puskurivaraaja, niin voi olla ulkoinen paluuveden lämpötila-anturi ja kysymys siitä, mihin putkeen se on kiinnitetty.
Jos käytössä on huonetermostaatti, se tuo sitten oman lisänsä tuohon. Silloin pelkästään paluuveden lämpötila ei vaikuta, vaan sitä arvoa "korjataan" tietyllä huonevaikutuksella.
ei ole sisätila anturia...eikä se patteriston kiertovesi pumppu kai vaikuta millään tavalla erotus lämpöön.
pitää varmaan touhuta sillä hysterialla...tietäs vaan mistä pääsee muokkaamaan ja kuinka paljon.
-
Laita "säädin dyn" arvoon 30
Pikakäyttöohje sivuilla www.stiebel-eltron.fi
-
Laita "säädin dyn" arvoon 30
meikkä koittaa ;)
-
meikkä koittaa ;)
se on arvossa 10 tällä hetkellä.
mitäs se muuten tekee...(rautalangasta)
-
Pidentää käyntijaksoja.
-
Pidentää käyntijaksoja.
Engelska manuaalissa tuo on käsitelty näin: https://www.stiebel-eltron.de/content/dam/ste/de/en/products/downloads/renewables/heat_pumps/Bedienungs-_u._Installationsanleitungen__WPC_04-13__cool___DM0000031126-fts.pdf (https://www.stiebel-eltron.de/content/dam/ste/de/en/products/downloads/renewables/heat_pumps/Bedienungs-_u._Installationsanleitungen__WPC_04-13__cool___DM0000031126-fts.pdf)
CNTRL DYNAMIC
Setting range 0 to 30
The selected control dynamic is a measure of the switching interval
between the compressor and the electric emergency/booster
heater. Normally, the preselected dynamic must be sufficiently fast
and without oscillation. Heating systems that respond quickly require
a lower value, whilst very slow responding systems require
a higher value to be set.
Mitähän tuo tarkalleen ottaen tarkoittaa? Tarkoitetaanko tuolla että nopeasti reagoivilla järjestelmillä arvo pitää olla pienempi jotta tasainen huonelämpötila säilyy ja hitaasti reagoivilla järjestelmillä lämpötila voi heilua enemmän ilman että huonelämpötila pääsee muuttumaan?
-
pistin dynin 20..ja nauhotuksen päälle...kännykällä ääniaktivointi on näppärä.
katotaan mitä tekee.
-
pistin dynin 20..ja nauhotuksen päälle...kännykällä ääniaktivointi on näppärä.
katotaan mitä tekee.
Laita vaan suoraan 30.
-
Nuo käyntiajat näyttää ihan samoilta kuin omalla kohdalla, kun lämmitetään pelkkää yläkertaa.
Oon viritellyt sisälämpötila-anturin käyttöön ja kun alakerta lämpiää tarpeeksi, sieltä lakkaa kierto kokonaan.
Jos alakertakin lämpeää, niin käyntiajat pitenevät.
Minulla on 400 l puskuri, joka myös neliputkikytkennällä.
Jotenkin tuntuu, etten ymmärrä tuon neliputkisen puskurin logiikkaa...
Mielestäni en saa varastoitua siihen tarpeeksi lämpöä ja että jotain pitäisi vielä säätää.
Oon ymmärtänyt, että pitäisi pyrkiä saamaan puskurin lataukseen n. seitsemän asteen ero menon ja paluun välillä.
Olen sitten säätänyt latauspumpun siten, että se latautuu 22 l/min (tehoasetus 50 %), kun manuaalissakin sanotaan, että nimellistilavuusvirta on 1,26 kuutiota tunnissa, eli n. 21 l/min. Kun latauspumpun teho on 50 %, niin meno-paluun ero on 6-6,5 astetta.
Tällöin mielestäni puskuri lämpenee ja kerrostuu paremmin. Jos puskee täydellä teholla puskuriin vettä, niin homma ei pelitä.
Säädä tosiaan se Saadin dyn -asetus asentoon 30, sillä pitenee käyntijaksot.
Ja WPC7-mallissa näyttäis olevan nimellisvirtaus 0,92 m^3/h = 15,34 l/min. Koita saada kyseinen tilavuusvirta puskurin lataukseen, eli säädä pumpun tehoja pienemmälle.
Näitä itse kokeilisin.
-
Täällä saattaa käyntiaika olla jotain 45-50 minuuttia. Ohjeita onkin jo hyvin tullut. Tuo säädin dyn 30. Latauspumppua voisi laittaa vähän pienemmälle, täällä taitaa olla jotain 6-7 astetta. Ja pattereiden kiertovesipumpun laittaisin niin isolle kun ei vielä patterit suhise liikaa. Täällä ainakin patterit lämpeää huomattavasti paremmin kun pumppu on isolla. Mutta täällä on vain yksi kiertovesipumppu, niin ei ole aivan samaten kytketty.
-
Täällä saattaa käyntiaika olla jotain 45-50 minuuttia. Ohjeita onkin jo hyvin tullut. Tuo säädin dyn 30. Latauspumppua voisi laittaa vähän pienemmälle, täällä taitaa olla jotain 6-7 astetta. Ja pattereiden kiertovesipumpun laittaisin niin isolle kun ei vielä patterit suhise liikaa. Täällä ainakin patterit lämpeää huomattavasti paremmin kun pumppu on isolla. Mutta täällä on vain yksi kiertovesipumppu, niin ei ole aivan samaten kytketty.
kyllä ohjeista 10+ :)
kunhan kyselijä uskaltaa toimia...tiputin lämmitys piiripumpun 80% ja seuraavan kerran kun lämmittää tiloja niin käyn kyttäämässä m/p lämpöjä.
-
Älä säädä kiertovesipumppuja. Anna ne olla täysillä jos ääni ei haittaa.
Katso pikaohjeet miten säätö tehdään. Tuolla pdf.
http://www.energiapakkaus.fi/l%C3%A4mp%C3%B6pumput/maal%C3%A4mp%C3%B6pumput/maal%C3%A4mp%C3%B6pumppu-stiebel-eltron-wpc-04-13-wpc-04-13-cool.html#sisalto (http://www.energiapakkaus.fi/l%C3%A4mp%C3%B6pumput/maal%C3%A4mp%C3%B6pumput/maal%C3%A4mp%C3%B6pumppu-stiebel-eltron-wpc-04-13-wpc-04-13-cool.html#sisalto)
-
Itse en osaa vieläkään perustella itselleni, miksi Nibessä minun kannattaa laittaa liuospumppu ja lämmönjakopumppu täysille?
Löytyykö joltain dataa jossa näkyisi 100% vs. auto-asetuksen erot?
Liuospumppua ajoin kesällä täysiä, ottotehon kasvu ainakin näkyi tietenkin selvästi, muuta mitattavaa ei ollutkaan.
Miten lämmönjakopumpun 100% etu näkyy?
Saisiko rautalankaa :) ilman muuta pumput tulisi laitettua 100% ja jättäisi ne siihen kesät-talvet jos perustelut ovat hyvät.
-
En ota kantaa liuos- tai ulkoisiin kiertovesipumppuihin, mutta kyllä sitä puskuria lataisin pienemmällä nopeudella.
Näin se latautuu paremmin. Ainakin minulla.
Oliko sinulla shuntattu se lämmityspiiri vai suora piiri?
Jos on suora, niin tällöin ei pääse erikseen säätämään puskurin lämpöä.
Jos taan on shuntattu, niin silloinhan voit lämmittää puskurin vähän lämpimämmäksi kuin lämmityspiirin tarve on ja näin ollen saat pidemmät käynti- ja taukoajat.
-
Itse en osaa vieläkään perustella itselleni, miksi Nibessä minun kannattaa laittaa liuospumppu ja lämmönjakopumppu täysille?
Löytyykö joltain dataa jossa näkyisi 100% vs. auto-asetuksen erot?
Liuospumppua ajoin kesällä täysiä, ottotehon kasvu ainakin näkyi tietenkin selvästi, muuta mitattavaa ei ollutkaan.
Miten lämmönjakopumpun 100% etu näkyy?
Saisiko rautalankaa :) ilman muuta pumput tulisi laitettua 100% ja jättäisi ne siihen kesät-talvet jos perustelut ovat hyvät.
Kannattaa käyttää juuri niitä auto asetuksia. Täällä kun on vanhempi nibe malli niin siinä ei automaattia ole. Pumpuille on vaan kolme nopeutta. Liuospumppu on muutenkin vähän alitehoinen niin se saa olla täysillä. Kiertovesipumppu voisi olla 2 tai 3 nopeudella. Voi olla että 3 nopeus on vähän liian nopea, jos kaikki patterit on päällä tai termostaatit auki, niin lämpötilaero maalämpöpumpulla taisi olla 6 asteen lähettyvillä. 7 astetta olisi ilmeisesti nibellä parempi.
Stiebelissäkin sitä puskuria voisi ladata vaikka 7 asteen lämpötilaerolla, niin puskurin vesi ehkä pääsisi kerrostumaan paremmin. En tiedä missä se paluun lämpötila-anturi on. Onko paluu putkessa vai puskurin alaosassa vai onko koneen sisäinen anturi?
-
Itse en osaa vieläkään perustella itselleni, miksi Nibessä minun kannattaa laittaa liuospumppu ja lämmönjakopumppu täysille?
Löytyykö joltain dataa jossa näkyisi 100% vs. auto-asetuksen erot?
Liuospumppua ajoin kesällä täysiä, ottotehon kasvu ainakin näkyi tietenkin selvästi, muuta mitattavaa ei ollutkaan.
Miten lämmönjakopumpun 100% etu näkyy?
Saisiko rautalankaa :) ilman muuta pumput tulisi laitettua 100% ja jättäisi ne siihen kesät-talvet jos perustelut ovat hyvät.
En tunne nibeä yhtään ja siksi sillä lienee oma osiokin.
Kannattaisi varmaan kysyä nibe asioista nibe osiosta?
-
Kannattaa käyttää juuri niitä auto asetuksia. Täällä kun on vanhempi nibe malli niin siinä ei automaattia ole. Pumpuille on vaan kolme nopeutta. Liuospumppu on muutenkin vähän alitehoinen niin se saa olla täysillä. Kiertovesipumppu voisi olla 2 tai 3 nopeudella. Voi olla että 3 nopeus on vähän liian nopea, jos kaikki patterit on päällä tai termostaatit auki, niin lämpötilaero maalämpöpumpulla taisi olla 6 asteen lähettyvillä. 7 astetta olisi ilmeisesti nibellä parempi.
Stiebelissäkin sitä puskuria voisi ladata vaikka 7 asteen lämpötilaerolla, niin puskurin vesi ehkä pääsisi kerrostumaan paremmin. En tiedä missä se paluun lämpötila-anturi on. Onko paluu putkessa vai puskurin alaosassa vai onko koneen sisäinen anturi?
Muistaakseni "Oil to Soil"? nimimerkki kokeili eri variaatioita anturin sijoituspaikaksi ja totesi, että ei mikään paljoa muutu. Ohjekirjan mukainen paikka lienee paras.
-
Muistaakseni "Oil to Soil"? nimimerkki kokeili eri variaatioita anturin sijoituspaikaksi ja totesi, että ei mikään paljoa muutu. Ohjekirjan mukainen paikka lienee paras.
Jes, näin kävi. Kyllä taitaa se puskurin alaosa olla paras paikka.
-
En tunne nibeä yhtään ja siksi sillä lienee oma osiokin.
Kannattaisi varmaan kysyä nibe asioista nibe osiosta?
Maalämpöpumpun merkistä riippumatta jotkut tuota vaan saarnaa, että pumput täysille kierroksille ja COP on ääretön. Jotain argumenttia vaan ajattelin kysyä, kun tässä aihetta sivuttiin.
-
Joskus mittailin lauhdutinvirtauksen vaikutusta antotehoon ja tuollaiselta näyttää
Ekowell lauhdutinvirtaus 1-3nop (http://aijaa.com/DM7OOy)
-
Joskus mittailin lauhdutinvirtauksen vaikutusta antotehoon ja tuollaiselta näyttää
Ekowell lauhdutinvirtaus 1-3nop (http://aijaa.com/DM7OOy)
Eli siis tuossa tapauksessa edullisin vaihtoehto on siinä puolivälissä?
Ei täysillä eikä ihan liruttamallakaan ajella tankkia täyteen.
-
Eli siis tuossa tapauksessa edullisin vaihtoehto on siinä puolivälissä?
Ei täysillä eikä ihan liruttamallakaan ajella tankkia täyteen.
Mitä nopeampi virtaus sitä enemmän energiaa siirtyy.
COP paras kun eniten nopeutta.
-
Mitä nopeampi virtaus sitä enemmän energiaa siirtyy.
COP paras kun eniten nopeutta.
No niin, katsoin hiukan väärin desimaalin jälkeisiä numeroita.
Pitänee hankkia lasit!
Ihmettelinkin, että miten se voi noin olla...
-
Mitä nopeampi virtaus sitä enemmän energiaa siirtyy.
COP paras kun eniten nopeutta.
Just noin,meillä ladataan lämpöpumpulla 1250l:n varaajaa ja siitä lämmönjako shuntin avulla patteriverkostoon jolle on oma kiertopumppu niin virtauskohina ei kuulu pattereista.
Lauhduttimen kiertopumpun suurimmalla nopeudella varaajaan saa ladattua suuremman lämpötehon kuin hitaammilla nopeuksilla koska käyntijakson alussa varaajan vesi sekoittuu nopeasti ja käyntijakson lopussa varaaja on ylhäältä alas suht samanlämpöinen.
Jos käytettävissä on pienempi varaaja niin nämä teoriat ja asetukset ei ehkä sellaisenaan sovellu niihin kun tarttee koettaa saada kohtuullisen pitkät käynti- ja taukojaksot kompressorille.
Silloin saattaa olla järkevämpää kokeilemalla hakea sopiva virtaus lauhduttimella pätkäkäynnin tms välttämiseksi vaikka vähäisellä COP arvon alenemisen kustannuksella kun kompressorin todennäköinen kestoikä pitenee. ;)
-
Matiaksella on talossaan melko iso varaaja.
Varsinkin patterilämmitteisessä talossa iso varaaja on tarpeellinen.
Vaihtoventtiilikone ilman kiertoveden varaajaa on huono ratkaisu patterilämmitteiseen taloon.
Mitä isompi varaaja (kohtuulliseen rajaan saakka) sitä paremmin toimii lämmitys.
Pattereille menee tasalämpöisempää kiertovettä ja pumpun käynti / lepojaksot pitevät.
-
200 tai jopa 400 litrainen puskuri riittää normaali taloon.
"Säädin dyn" isolle, niin jaksot pitenevät.
-
tossa seurannu niin näyttäis että päivällä +5 +10 käyntijaksot pysyis lähes samassa, nukkuu noin 10-20 min enemmän.
-
tossa seurannu niin näyttäis että päivällä +5 +10 käyntijaksot pysyis lähes samassa, nukkuu noin 10-20 min enemmän.
Hyvä! Edellinen mittaus oli -4C lämpötilassa.
-
laitoin tilavuus virran 50% ---> 19...l/min
ulkolämpö on 1,5c, klo 7,00
näytöllä lämpötila ero 3,9c noin minuutti käynnin jälkeen.
laitan sen dynamiikan 30 ja mittaan muutaman tunnin ajan käyntejä.
-
Se vaatii muutaman minuutin ennen kuin tasoittaa tuo meno-paluun ero oikeaan uomaansa.
Ja senkin jälkeen voi vaihdella muutamalla desimaalilla käynnin aikana.
Paljonko oli puskurin syötön tehot ennen muutosta?
Oliko 100 %?
-
juu 100% oli.
nyt on myös dyn:25 ---> käynti 26 min
ulkolämpö 0,6c
-
terve,tuossa mittailin keruupuolen lämpöeroja,
noin 2-2.5c meno/paluu putkista mitattu...kone käynyt noin 20 min.
hyvä vai huono?
-
Ihan ok. voisi olla vähän isompikin. Ei käytännön merkitystä.
-
10c pakkasta säädin dyn 25.
Käyntiä 30 min
Lepoa 30 min
Yksi levyiset patterit.
-
Laita "säädin dyn" tappiin eli lukemaan 30.
-
Täällä oli aamulla -8,4 astetta pakkasta ja tein havainnon, että pumppu huilasi 36 min.
Säädin dyn on asennossa 30.
Olisin katsonut siihen perään kauanko tekee lämmitystä, mutta tulikin käyttöveden lämmitys sotkemaan kuvioita... :)
Kyllä se varmaan vähintään tunnin olisi jauhanut.
Eli vaikka meillä on täällä puolet isompi puskuri, niin ei tuo kovin pitkään jaksa huilia.
Puskuria latailen 6 asteen erolla menon ja paluun välillä ja näin ollen saan vähän järkevämpiä käyntijaksoja verrattuna siihen, että pumppu olisi täysillä ja sotkisi puskurin kerrostumat.
-
Kaikkihan riippuu paljonko taloa haluaa energiaa. Paljonko kunkin koon puskurivaraajaan on ladattu energia, josta se puretaan, niin nopeasti kuin talo imee.
Se paljonko pyyntiä voi ylittää ja sitä kautta pidentää vaikuttaa "säädin dyn" arvo, mutta silläkin on tietysti maksiminsa.
-
Hei arvoisat forumilaiset!
Uusi Stiebel -käyttäjä ilmoittautuu mukaan ja kiitän heti alkuun mielenkiintoisista viesteistänne. Olen seurannut niitä jonkin aikaa ja niistä on ollut iso apu suunnittelussa. Nyt kone ollut käytössä vajaan kuukauden ja lämmintä on riittänyt! Ei siis moitteen sijaa, mutta nyt kiinnostaa se, toimiiko koneet kuten pitää ja onko säädöissä fiksattavaa. Lämpö on pysynyt mukavasti talossa 22 - 22,5 asteessa, vaikka ulkolämpötila on muuttunut +10 asteesta nykyiseen -15 asteeseen ja seilannut siinä välillä. Termostaatit on pattereissa auki ja talon alkuperäiset patterit tuntuvat lämpiävän tasaisesti.
Olen seurannut käynnistyksiä ja käyntijakson pituuksia. Viime päivinä on menty niin, että viimeisten 90 tunnin aikana kompressori on käynnistynyt 95 kertaa ja käynyt yhteensä 57 tuntia (eli 1,05 krt/h ja käynyt 63 % ajasta). Pumppu kävi kerralla noin 50 minuuttia ja piti sitten 20 minuutin tauon, joka taitaa olla pakollinen. Aiemmin lämpimillä keleillä pumppu käynnistyi ensin useammin ja kävi vajaat 40 % ajasta. Sittemmin olen säätänyt teidän neuvojenne mukaan Säädin Dynin maksimiin eli 30 :en ja sillä oli mielestäni vaikutusta jonkin verran.
Eilisen aikana (otin lukemat klo 23.50) kone oli tuottanut lämpöä 140 kWh ja kuluttanut siihen tehoa 43,6 kWh oman laskurinsa mukaan. Tästä laskin copiksi 3,19. Mitään erillisiä mittareita minulla ei ole, joten sikäli olen riippuvainen laitteen antamista tiedoista.
Mitä mieltä te kokeneemmat olette noista tiedoista, vaikuttaako toimivan ok? Ja mitä asioita kannattaisi ottaa ylös ja seurata, jotta näkee että kaikki sujuu mahdollisimman hyvin ja tarvittaessa osaa muuttaa jotain? Hieman harmittaa, ettei tässä ole tallennusmahdollisuutta, joten täytyy tehdä kirjauksia manuaalisesti :(
Suuret kiitokset kokemuksistanne ja vastauksistanne jo etukäteen!
Stiebel Eltron WPC10 + 400 -litrainen puskurivaraaja, 2 x 400 m keruupiiri pellossa, 125 -neliöinen täystiilitalo vuodelta 1965, jossa 1- ja 2 -levyisiä pattereita, paljon ikkunapinta-alaa ja alkuperäinen eristys.
-
taitaa olla pakkasilla dyn max 25 meidän tötterössä...
30dyn seilaa sisälämpö ja ja tuntuu cop huonotuvan
hakemista mullakin vielä on
tosiaan eilen tein timelapsen niin dyn 20 antoi -11c pakkasella
käyntiä 25 min
lepoa 25min
hop :-*
-
On näissä taloissa sitten jotain eroa, siis siinä miten näitä voi säätää. Samalla pakkasella tosiaan täällä menee nyt 50 min käyntiä ja 20 min lepoa, dyn 30. Mielestäni se sisälämmön vaihtelu on ollut asteen kymmenyksiä ja voi vaikuttaa sekin onko oltu kotona vai ei.
Kauanko sinulla Stiebel käyttäjä on ollut kone käytössä ja millainen kaivo tai keruupiiri sinulla on? Ja mistä päin Suomea suunnilleen olet?
-
On näissä taloissa sitten jotain eroa, siis siinä miten näitä voi säätää. Samalla pakkasella tosiaan täällä menee nyt 50 min käyntiä ja 20 min lepoa, dyn 30. Mielestäni se sisälämmön vaihtelu on ollut asteen kymmenyksiä ja voi vaikuttaa sekin onko oltu kotona vai ei.
Kauanko sinulla Stiebel käyttäjä on ollut kone käytössä ja millainen kaivo tai keruupiiri sinulla on? Ja mistä päin Suomea suunnilleen olet?
kesäkuusta 2015,160m, tku.
äsken kävin kyttäämässä, lämpöa tälle päivälle 58,766kw
kulutus 14,850kw
klo 00:00-20:20
onkohan se cop 3,95
sisälämpöä oon pitäny 19c
mukavuuspyynti 23c+käyrä noin 05
-
Kiitos, mielenkiintoista! Kävin just katsomassa, eli klo 20.45. Meillä näin:
Lämpöä tälle päivälle 126,677 kWh
Kulutus 43,004 kWh
klo 00:00-20:45
cop tästä olisi ilmeisesti 2,95
sisälämpöä meillä 22,5-23 (eli vajaa 4 astetta enemmän kuin teillä)
mukavuuspyynti on 22 astetta ja käyrä 075 (nämä laitettiin jo asentajan kanssa enkä ole muuttanut sen jälkeen, koska on tosiaan pysynyt niin hyvin toivotussa se lämpö)
Nyt täällä on -15 astetta, päivällä oli yli -10 pakkasta kaiken aikaa ja yöllä myös.
Hitsin paljon enemmän energiaa meidän talo vie, vaikka tietysti lämpöäkin pidetään isommalla!
-
meillä esiasetus oli 20c+käyrä 0,7
tosiaan yksilevyisiä pattereita täällä
myyjä tosiaan sanoi että kun talvella saa säädot kohdalleen niin se on siinä...joten nyt kyn on pakkasta niin sävelletään ja kuvataan
mulla lokitus ohjelmaa ei ole niin hero4 kamera ulkoisella virtalähteellä hoitaa.
siitä sitten video niiin näkee miten kone käyttäytyy
kuva intervallia oon pitäny 10 sec.
-
meillä esiasetus oli 20c+käyrä 0,7
tosiaan yksilevyisiä pattereita täällä
myyjä tosiaan sanoi että kun talvella saa säädot kohdalleen niin se on siinä...joten nyt kyn on pakkasta niin sävelletään ja kuvataan
mulla lokitus ohjelmaa ei ole niin hero4 kamera ulkoisella virtalähteellä hoitaa.
siitä sitten video niiin näkee miten kone käyttäytyy
kuva intervallia oon pitäny 10 sec.
Ihan samat puheet meillä, kun pakkaset tulee niin sitten säätäisimme lähinnä käyrää joka laitettiin siihen 0,75 missä sitten ollutkin. Lämpötila siihen 22 asteeseen, jota oikeasti toivottiinkin ja hyvin on ollutkin sitä sitten.
Täällä osa pattereista 2- levyisiä ja osa 1-levyisiä, alkuperäiset vuodelta 1965 ja öljylämmitystä varten laitettu.
Kuvaatko sitä näyttöä, mikä on perusnäkymänä pumpussa? Ja miten sen muutoksia sitten tulkitset? Hyvään copiin olet päässyt! Meillä korkeampi sisälämpö varmaan vähän huonontaa. Ja onhan se energiankulutus täällä yli tuplaten, vaikka pienempi talo jos muistan oikein (tämä 125 neliötä). Vai osaatko sanoa mistä muusta johtuisi?
-
https://drive.google.com/file/d/0B3380XSPtFAnOFkzNkpaTjdaTUU/view?pref=2&pli=1
on näköjään +7c
-
Meillä korkeampi sisälämpö varmaan vähän huonontaa. Ja onhan se energiankulutus täällä yli tuplaten, vaikka pienempi talo jos muistan oikein (tämä 125 neliötä). Vai osaatko sanoa mistä muusta johtuisi?
[/quote]
ei kai se käytä vastuksia lämmityksessä?
onko sulla asetus -19c jolloin vastukset jeesaa.
-
Joo, on just niin että vasta -19 asteessa vastukset mukaan jos tarvitaan. Ei mielestäni ole niitä käyttänyt. Ehkä tämä talo vaan hassaa energiaa. Isot ikkunat ja alkuperäiset eristykset..
-
meillä ikkunat 5x 130x130cm ikkunat ja on vanhat vm70?
alkuperäiset eristeet puutönö.
ikkunat valskaa kyllä.
-
Millainen yläpohjaeristys talossasi on? Täällä on 2 x 70 mm villaa, eli alkuperäinen.
Tämä on tiilitalo väliseiniä myöden, mutta ikkunat varmaan falskaa myös vaikkei nyt mitään vetoa suoraan tunnukaan.
Eilen kun katsoin niitä lämmöntuottoja ja sähkönkulutusta klo 23.50 niin oli seuraavat:
139,178 kWh lämpöä ja siihen mennyt 43,624 kWh sähköä. COP 3,19.
-
villaa oli noin 30-40cm.
sen päälle pistettiin pari viikkoa sitten selluvillaa 30cm.
ihmettelen kyllä tuota kulutustasi mikä on koko talon sähkön kulutus?
miettii että vähempi neliöitä
olen itse aika untuvikko neuvomaan, mites nämä kokeneemmat jantterit on mieltä?
-
Okei, luulen että tämä selittää aika paljon! Varmasti kannattava juttu se lisääminen vaikka paremmalla tasolla oli jo ennenkin. Olemme suunnitelleet samaa, mutta se vaatii muutakin remonttia ennen kuin voi tehdä. Paljonko suunnilleen maksoi se lisääminen?
-
Jos ennestään on noin 100 m2 neliön yläpohja 140 mm villalla ja lisää siihen 30 - 40 cm villaa,
niin sillä säästää vuodessa noin 2500 kWh lämpöenergiaa.
Ja lisäksi lämmityslaitteen tehontarpeesta lähtee noin 0,7 ... 0,8 kW pois.
-
Okei, luulen että tämä selittää aika paljon! Varmasti kannattava juttu se lisääminen vaikka paremmalla tasolla oli jo ennenkin. Olemme suunnitelleet samaa, mutta se vaatii muutakin remonttia ennen kuin voi tehdä. Paljonko suunnilleen maksoi se lisääminen?
2700e.
oli käytännössä sama hyötysuhde ennen lisäystä mutta on torpassa tasaisempi lämpö.
mites jos tiputat käyrää 0,70 ja koitat miten vaikuttaa kulutukseen ja sisälämpöön...
saa sen aina takas.
-
Kiitos! Hyvä hanke varmasti. Ollaan tosiaan uusia asukkaita tässä talossa ja edelliset ei asuneet vuosiin (lämpö kyllä päällä, lähes asuinlämpötilassa), joten oli vähän haastetta järjestelmän mitoituksessa. Toki saatiin kulutustietoja heiltä, mutta aika paljon arviotietoa kuitenkin kun vuodetkin vaihtelee.
Katsoisitko Tomppeli koko ketjun kun ehdit, olisi hienoa kuulla mielipiteesi. Siellä pitäisi alkupuolella olla järjestelmän ja talon tiedotkin. Laittaisin ne mielelläni näkyviin kaikkiin viesteihin niin kuin monilla on, mutta en nyt keksi mistä sen tekisin.. Kirjoitin ne myös sinne ketjuun, missä on muidenkin "pohjatiedot".
-
Kiitos! Luulen nyt saaneeni sen allekirjoituksen kohdalleen. Se on tosiaan houkutteleva se yläpohjan lisäeristys, mutta edellyttää täällä kattomuodon muuttamista, jotta tilaa on tarpeeksi. Se varmaan tehdäänkin, mutta ei nyt tähän hätään vielä. Edulliselta kuulostaa kuitenkin. Tosin laskenko oikein, jos sillä saisi Tomppelin laskemat 2500 kWh pois lämpöenergiasta niin se tarkoittaisi cop 3:lla noin 800 kWh:n sähkönkulutuksesta pois. Eli 100 euron luokkaa per vuosi? Vai saisiko enemmän?
Mutta tässä vaiheessa olisin iloinen, jos kommentoisitteko käyntiaikoja ja käynnistyskertoja tuosta lämpöpumpusta. Se on jo hankittuna ja olisi mukava saada se toimimaan mahdollisimman hyvin. Koitetaan sitä stiebel käyttäjän ehdottamaa käyrän muutosta lähipäivinä, nyt yötä vasten ei tohdi :)
-
tiputa vaan käyrää pikkaasen ei se montaa astetta voi tiputtaa.
-
viim: 24h
ulkona-10
tuotto--> 71kw
kulutus--> 18kw
käyntiaika--> 12h
cop 3,94
pelkkä lämmitys!!!!
-
Kiitos!
Täällä näin:
ulkona -13.6
tuotto 145,545 kWh
kulutus 49,481 kWh
käyntiaika (harmi, en tiedä. En ole ottanut ylös tunteja 0:00 viimeksi..). Mielestäni on mennyt koko päivän sen 50 min käyntiä.. 20 min taukoa.. 50 min käyntiä..
Sisälämpötilaa nostaa nyt puusaunan lämmitys illan mittaan, joten sitä ei voi huomioida nyt. Hiukan vajaa 3 cop tästä nyt kuitenkin tuli.
-
Katsoisitko Tomppeli koko ketjun kun ehdit, olisi hienoa kuulla mielipiteesi. Siellä pitäisi alkupuolella olla järjestelmän ja talon tiedotkin. Laittaisin ne mielelläni näkyviin kaikkiin viesteihin niin kuin monilla on, mutta en nyt keksi mistä sen tekisin.. Kirjoitin ne myös sinne ketjuun, missä on muidenkin "pohjatiedot".
Koetin tehdä laskelman nykytilanteesta ja liitin siitä .PDF -tulosteen omaan viestiisi (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6439.0;attach=4380).
Jos olen käyttänyt laskelmassa virheellisiä lähtötietoja, kerro niistä ja korjaan ne.
Pelkän rakennuksen (ilman lämmintä käyttövettä) lämmitystarve olisi sen mukaan
nykytilassa 35 453 kWh ja kustannus noin 1 600 € /vuosi.
Jos yläpohjan lämpöeristystä parannetaan lisäämällä noin 40 cm puhallusvillaa,
pelkän rakennuksen lämmitystarve 31 909 kWh ja kustannus noin 1 386 € /vuosi.
Rahallinen säästö ei olisi kovin suuri.
Kuitenkin, jos kyseessä on tasakattoinen rakennus huopakatteella,
on siinä olemassa riski katon vuotamisesta ja katon korjaaminen on väistämättä edessä.
Voisitte koettaa teettää jollain suunnittelijalla suunnitelman ja laskelman harjakaton tekemisestä.
Silloin olisi myöskin varsin helppo toteuttaa koneellinen ilmanvaihto koko taloon.
Näin laskisi pelkän rakennuksen vuotuinen lämmitystarve noin 27.500 kilowattiin per vuosi.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Täällä kunnon lisäeristyksestä puhettä niin täytyy muistuttaa että ei sillä saa paikkoja pihaltaa "täyteen" vaan yläpohjaan pitää jäädä vielä tuuletusrako ilman kulkemista varten. Jos yläpohjassa ilma ei vaihdu on pian mökki homeessa varsinkin jos sisätiloista tapahtuu puutteellisen höyrynsulun takia vuotoa yläpohjaan. Jos sisätiloista lämpövuoto yläpohjaan pienenee niin tällöin "kuivaava" lämpökin vähenee ja tuuletuksen osuus korostuu entisestään...
Lisäksi jos ko rakennuksessa ei ole tuulenohjaimia niin tulee sellaiset mieluusti asentaa kattotuolien väliin yläpohjaan. Tuulenohjain nimensäveroisesti ohjaa tuullta rakennuksen harjan suuntaisilla sivuilla niin että tuuli ei puhalla tuota puhallusvillaa minne sattuu...
(http://www.taloon.com/kuvat/k/isover/tu_re_tuulenohjain.jpg)
-
Olin juuri tulossa kirjoittamaan, että lämpöhukka pitää vesikattoa kuivempana kuin sillä että kaiken lämmön sulkee taloon. Jos ei ole 100% varma höyrysuluista niin miettisin kaksi kertaa onko
tarvetta säästää satanen vuodessa?
-
Kiitos! Talo on pulpettikattoinen ja alareunalla on tosiaan vähän tilaa lisäeristeille. Siksi ajatuksena on, että muutettaisiin katon muotoa ja samalla sitten tulisi riittävästi tilaa villoille. Tuulenohjaimet kuten Fraatti sanoi, laitettaisiin sitten myös. Mutta kyseessä on tosiaan sitten isompi remontti eikä siksi ihan heti toteutettavissa, varsinkin kun on talvi ;) Peltikatto sinällään on ihan hyvässä kunnossa, joten perusteet olisi energiansäästölliset ja ulkonäölliset, jos ei suunnittelussa ihan metsään mennä.
Tomppelille kiitos laskelmasta! Tiedot ovat kohdallaan. Energiankulutusta siinä tuli talolle enemmän kuin mistä meillä on ollut tietoa. Meidän tiedot ei tosin ihan vastaa nykytilannetta, koska talo on ollut useamman vuoden tyhjillään (silti lämmöt ilmeisesti aika lähellä normaalia, ei mitään +10 asteen luokkaa). Niiltäkin vuosilta on kokonaiskulutus ollut 25 000 kWh:n luokkaa. Sitten 2000 -luvun alusta oli pari ison kulutuksen vuotta, jolloin kokonaiskulutus oli 34 000 ja 37 000 kWh sisältäen kaiken leipomisesta ja valoista lämmitykseen. Silloin vielä asui 2 ihmistä vakituisesti. Täällähän oli tosiaan vanha öljylämmitys muutettu käymään sähkövastuksilla.
Oli varmaan laskelman perusteella ihan hyvä, että otettiin 10 kW:n pumppu. Meille tarjottiin sekä 8 ja 10 kW:n laitteita ja kaivoja väliltä 150 - 225 metriä. Siksi päädyttiin maapiiriin, koska tuntui vähän epävarmalta se kaivon mitta. Maapiiriä oli tässä tapauksessa helppo laittaa reilummin, työläin kaivuosuus piti tehdä joka tapauksessa, oli metrejä kuinka paljon vaan. Moni myyjä piti talon kulutustietoja isoina kokoon nähden ja ehkä siksi piti riittävänä 8 kW:n laitetta.
Pätkäkäynnin riski kai isommassa olisi se riski, joka 400 litran puskurin pitäisi poistaa. Nyt kun laitteen toimintaa olen seurannut, niin tajusin että niin paljon kuin pätkäkäynnistä puhutaan, niin mitä se loppujen lopuksi tarkoittaa? Kuinka pitkiä jaksoja koneen pitäisi käydä, jotta ei olisi pätkäkäyntiä ja mikä sitten olisi sitä? Miltä teistä nyt kuulostaa se, että kone käy 50 minuuttia ja lepää 20 minuuttia, kun pakkasta -14 astetta ja talossa lämmintä 22 astetta? Esimerkiksi viime vuorokautena lämpöä tuotettiin Stiebelin mukaan pyöristettynä 150 kWh ja sähkö meni siihen 50 kWh.
-
Tomppelille kiitos laskelmasta! Tiedot ovat kohdallaan. Energiankulutusta siinä tuli talolle enemmän kuin mistä meillä on ollut tietoa. Meidän tiedot ei tosin ihan vastaa nykytilannetta, koska talo on ollut useamman vuoden tyhjillään (silti lämmöt ilmeisesti aika lähellä normaalia, ei mitään +10 asteen luokkaa). Niiltäkin vuosilta on kokonaiskulutus ollut 25 000 kWh:n luokkaa. Sitten 2000 -luvun alusta oli pari ison kulutuksen vuotta, jolloin kokonaiskulutus oli 34 000 ja 37 000 kWh sisältäen kaiken leipomisesta ja valoista lämmitykseen. Silloin vielä asui 2 ihmistä vakituisesti. Täällähän oli tosiaan vanha öljylämmitys muutettu käymään sähkövastuksilla.
Minulla ei ole talon ulkoseinien tarkkoja rakennetietoja, joten laskelma voi virheellinen.
En tunne kohteen ulkovaipan lämpöeristeiden määrää ja laatua.
Joudun vain käyttämään ajankohdalle tyypillisiä rakennusteknisiä arvoja.
Todellinen lämmitystarve voi olla vähän pienempi, kuin laskelman antama.
-
Tässä on paljon epävarmuustekijöitä kaikille, ei mekään tiedetä esimerkiksi ulkoseinien eristyksen kuntoa. Voi ihan hyvin olla, että Tomppelin tekemä laskelma on täysin oikea. Eihän esimerkiksi välttämättä ollut silloin aiemmin näin korkeaa sisälämpötilaa kuin meillä nyt (22 astetta ja välillä vähän ylikin).
Nyt pakkasta on -8 ja katsoin just, että kompressori käy 30 minuuttia ja lepää 20 minuuttia. Sisällä 23,5 mikä on vähän reilusti. Eilisiltainen saunan lämmitys voi vähän vaikuttaa ja olisiko tämä lauhtuminen sitten toinen tekijä. Voisin kokeilla sitä stiebel käyttäjän ehdottamaa käyrän säätöä nyt, eli 0,75:stä 0,7:än ja katsoa mitä vaikuttaa!
-
Tässä on paljon epävarmuustekijöitä kaikille, ei mekään tiedetä esimerkiksi ulkoseinien eristyksen kuntoa. Voi ihan hyvin olla, että Tomppelin tekemä laskelma on täysin oikea. Eihän esimerkiksi välttämättä ollut silloin aiemmin näin korkeaa sisälämpötilaa kuin meillä nyt (22 astetta ja välillä vähän ylikin).
Nyt pakkasta on -8 ja katsoin just, että kompressori käy 30 minuuttia ja lepää 20 minuuttia. Sisällä 23,5 mikä on vähän reilusti. Eilisiltainen saunan lämmitys voi vähän vaikuttaa ja olisiko tämä lauhtuminen sitten toinen tekijä. Voisin kokeilla sitä stiebel käyttäjän ehdottamaa käyrän säätöä nyt, eli 0,75:stä 0,7:än ja katsoa mitä vaikuttaa!
Jos tuo käyntiaika ja taukoaika, samoin, kuin ulkolämpötilakin olivat jokseenkin tarkkoja, (Nyt pakkasta on -8 ja katsoin just, että kompressori käy 30 minuuttia ja lepää 20 minuuttia. )
on laskelma osunut aika hyvin kohdalleen.
-
Joo, kyllä ne tarkkoja on! Sanoisin että maksimissaan minuutin heitto ;)
Ja eilen oli pakkasta -15, sisällä se 22,3 ja käyntiaika 50 minuuttia ja lepo 20 min. Viittaako samaan kuin tämän päivän ajat eli ihan suoraan laskelmaasi?
-
Kiitos! Talo on pulpettikattoinen ja alareunalla on tosiaan vähän tilaa lisäeristeille. Siksi ajatuksena on, että muutettaisiin katon muotoa ja samalla sitten tulisi riittävästi tilaa villoille. Tuulenohjaimet kuten Fraatti sanoi, laitettaisiin sitten myös. Mutta kyseessä on tosiaan sitten isompi remontti eikä siksi ihan heti toteutettavissa, varsinkin kun on talvi ;) Peltikatto sinällään on ihan hyvässä kunnossa, joten perusteet olisi energiansäästölliset ja ulkonäölliset, jos ei suunnittelussa ihan metsään mennä.
Nykyäänhän pulpettikattoisia taloja tehdään ainakin tällä suunnalla päämärkänä ;)
Tässä omasta antenniperspektiivi...
(http://i.imgur.com/Z6FuiFt.jpg)
-
Joo, kyllä ne tarkkoja on! Sanoisin että maksimissaan minuutin heitto ;)
Ja eilen oli pakkasta -15, sisällä se 22,3 ja käyntiaika 50 minuuttia ja lepo 20 min. Viittaako samaan kuin tämän päivän ajat eli ihan suoraan laskelmaasi?
Tämä puolestaan kertoo, että kulutus olisi vähän pienempi, kuin laskelman antama.
Yhden käyntijakson mittaaminen ei anna ihan tarkkaa tietoa. Kulutuksen vaihtelua syntyy monista syistä.
Vähän pitemmän ajan keskiarvo antaa aika tarkan tuloksen.
-
Tämä puolestaan kertoo, että kulutus olisi vähän pienempi, kuin laskelman antama.
Yhden käyntijakson mittaaminen ei anna ihan tarkkaa tietoa. Kulutuksen vaihtelua syntyy monista syistä.
Vähän pitemmän ajan keskiarvo antaa aika tarkan tuloksen.
Kertoisiko tämä pidemmältä ajalta asiaa:
Saan Stiebelistä käyntiajan ja käynnistysten lukumäärän ja olen niitä ottanut ylös välillä. Niistä olen laskenut kauanko pumppu on käynyt ja montako kertaa käynnistynyt tietyllä aikavälillä. Tässä tulokset:
29.12. klo 21 - 2.1.2016 klo 15 (90 tuntia):
Pumppu on käynnistynyt 95 kertaa ja käynyt 57 tuntia. Se on siis käynnistynyt 1,05 krt/h ja käynyt 63 % ajasta.
Lämmöntuotto tällä välillä on 514 kWh ja siihen on mennyt 160 kWh (cop 3,21)
2.1. klo 14 - 3.1. klo 17.30 (27,5 h):
Pumppu on käynnistynyt 31 kertaa eli 1,13 krt/h ja käynyt 16 tuntia eli 58 % ajasta.
Lämmöntuotto tällä välillä 143 kWh ja siihen on mennyt 47 kWh (cop 3,04)
Tällä jaksolla pakkasta -10-15 astetta.
Mitä mieltä olette näistä luvuista? Ja onko ylipäätään loogista seurata tätä näin?
-
Kertoisiko tämä pidemmältä ajalta asiaa:
Saan Stiebelistä käyntiajan ja käynnistysten lukumäärän ja olen niitä ottanut ylös välillä. Niistä olen laskenut kauanko pumppu on käynyt ja montako kertaa käynnistynyt tietyllä aikavälillä. Tässä tulokset:
29.12. klo 21 - 2.1.2016 klo 15 (90 tuntia):
Pumppu on käynnistynyt 95 kertaa ja käynyt 57 tuntia. Se on siis käynnistynyt 1,05 krt/h ja käynyt 63 % ajasta.
Lämmöntuotto tällä välillä on 514 kWh ja siihen on mennyt 160 kWh (cop 3,21)
En löytänyt tälle jaksolle paikallista lämpötilaa. HEL -Vantaa löytyy, (http://finnish.wunderground.com/history/airport/EFHK/2015/12/29/WeeklyHistory.html?req_city=Vantaa&req_statename=Suomi&reqdb.zip=&reqdb.magic=&reqdb.wmo=) mutta se ei taida olla ihan sama, kuin Mäntsälän
2.1. klo 14 - 3.1. klo 17.30 (27,5 h):
Pumppu on käynnistynyt 31 kertaa eli 1,13 krt/h ja käynyt 16 tuntia eli 58 % ajasta.
Lämmöntuotto tällä välillä 143 kWh ja siihen on mennyt 47 kWh (cop 3,04)
Tällä jaksolla pakkasta -10-15 astetta.
Vuotuinen lämmitystarve menisi jonnekin luokkaan 33.000 kWh/a.
Katselin noita Vantaan lentoaseman säätilastoja ja siellä lämpötila ovat huomattavat vähemmän pakkasella, (http://finnish.wunderground.com/history/airport/EFHK/2016/1/1/WeeklyHistory.html?req_city=Vantaa&req_state=&req_statename=Suomi&reqdb.zip=&reqdb.magic=&reqdb.wmo=) kuin nuo kertomasi.
Pitäisi olla suunnilleen oikea keskilämpötila mittausjaksolta, jolloin tällä menetelmällä päästään aika hyvään tarkkuuteen.
-
Keskilämpötilaa en osaa sanoa, mutta tuossa jonkunlaisia lukemia noilta päiviltä.
Tämä paikka on jo sen verran sisämaassa, että Hki-Vantaan lämmöt on varmasti liikaa.
Toisella mittausjaksollani oli tosiaan -10 ja -15 välillä lukemat. Ekalle jaksolle oli myös vähän lämpimämpää. 29.12. oli pakkasta -12 astetta, 30.12. noin -3 astetta, 31.12. myös noin -3, 1.1. -7 astetta.
-
Pistin kameran lätkytteleen tuossa 21:30
Aamulla kun tuun kotia teen koosteen ja pistän käyntiajat ja tauot foorumille.
-
Hei Stiebel -käyttäjä,
Säädin käyrän kuuden maissa 0,75:stä 0,70:en kuten eilen suunniteltiin. Nyt tässä viiden tunnin aikana sisälämpö on noussut 23,2 asteesta 24,5:en.. Ulkolämpötila on pysynyt samassa eli -10 asteessa. On toki vasta muutama tunti mennyt, mutta yllättävä on muutos näin päin jos olen tämän ymmärtänyt oikein.. Tulee lämmin yö, jos lämmönnousu vielä jatkuu mutta testin takia pitää kestää :)
Odotan mielenkiinnolla videotasi!
-
Mistä Stiebelissä näkee käynnistysten määrän?
Onko joku uusi softa-versio?
-
Sen näkee kun menee Info - lämpöpumppu -käynnistykset (alimpana valikossa).
Siellä näkyy summana kaikki kompressorin käynnistykset eli jos haluaa tietää montako kertaa on käynnistynyt vaikka viimeisen 24 h aikana niin on pitänyt ottaa luku sen verran ennen ja sitten vähentää edellinen lukema. Näin olen siis itse asian käsittänyt. Laite on tullut nyt joulukuussa, joten senaikainen softakin sitten. Löydätkö sinä koneestasi?
-
Joo, ei löydy.
On n. 1,5 vanha pumppu.
Millähän nuo uusimmat softat aina saisi?
Ei varmaan millään ainakaan ilmaiseksi...
-
Sehän harmi ettei sulla ole sitä! En tiedä miten ne saisi, mutta olishan se hyvä jos laitetta vois jotenkin päivittää. Meillä on täsmälleen samanlaiset laitteet, mutta onko sinulla kaivo vai maapiiri lämmönlähteenä?
-
Kaivo löytyy täältä, n. 230 m syvyyttä.
Huvittaa, kun meilläkin on v. -65 talo, mutta 240 neliötä tilaa.
Sinulla näyttäisi olevan 125 neliötä ja meillä on kuitenkin saman tehoiset pumput!? :)
-
Kaivo löytyy täältä, n. 230 m syvyyttä.
Huvittaa, kun meilläkin on v. -65 talo, mutta 240 neliötä tilaa.
Sinulla näyttäisi olevan 125 neliötä ja meillä on kuitenkin saman tehoiset pumput!? :)
No sitä mekin tässä ihmeteltiin just! Missä päin talosi on? Osa tarjoajista oli sitä mieltä, että meille olis voinu laittaa myös sen 8 kW mallin (Stiebelistä ja muistakin merkeistä) mutta päädyttiin sitten tähän. Nyt olen nämä viikot tutustunut asiaan ja miettinyt että missä vaiheessa tiedän oliko oikea ratkaisu.. Ja miten tämä tulisi oikein säädetyksi. Siksi on ollut mielenkiintoista lukea teidän aiempiakin keskustelujanne!
Stiebel -käyttäjän kanssa havaittiin eilen, että hänellä meni noin puolet vähemmän energiaa vaikka talo on isompi. Selittäväksi tekijäksi löydettiin ainakin hänen talonsa yläpohjan lisäeristeet. Eli ei se mitoittaminen ihan yksinkertaista taida olla!
-
Se virrankulutus homma...ettei siinä koneessa ole bugia mikä näyttää kulutuksen pieleen mulla ainakin käyttövesi puolella näyttää aika rajuja verrattuna käynti tunteihin tarvii piirikortti päivityksen.
Olisi hyvä jos pystys vertaamaan koko talon sähkönkulutusta ja pumpun ilmoituksia.
Uusi painos sulla ilmeisesti.
Esim: mulla koko talo 38kw/24h pumpun osuus 14kw/24h olen nyt seurannut pelkkää lämmitystä koska käyttövesi laskuri ei näytä mielestäni oikein.
Jos vaikka koko talon kulutus on vuorokaudessa 60kw ja pumppu ilmoittaa 50 saattaap olla bugi.
-
tossa video---> https://drive.google.com/file/d/0B3380XSPtFAnR3Q3SEM5QWpwVDA/view?usp=sharing
on vähän huono laatu mutta kai siitä selvää saa.
pakkanen nousi -11 --> -15
käynnistys klo 00:09
sammui 00:39
käynti 30min
tauko 23min
käynnistys 1:02
sammui 1:32
käynti 30min
tauko 23min
käynnistys 1:55
sammui 2:28
käynti 33min
tauko 22min
käynnistys 2:50
sammui 3:22
käynti 32min
tauko 22
käynnistys 3:44 ---> muksut meni suihkuun joten se sitten kävi ja nauhoitus loppui.
-
Käyntiaikoja kun katselee niin kone käy jatkuvasti hetken ja sitten pysyy topissa noin pakollisen määrätyn ajan(n 20) min.
Katso viereisestä oiltosoilin ketjusta kirjoitus liittyen virtauksiin ja missä on myös kuva nuolien kera.
-
Käyntiaikoja kun katselee niin kone käy jatkuvasti hetken ja sitten pysyy topissa noin pakollisen määrätyn ajan(n 20) min.
Katso viereisestä oiltosoilin ketjusta kirjoitus liittyen virtauksiin ja missä on myös kuva nuolien kera.
on luvannut tänne hyviä pakkasia... pistän puskurin latauspumpun 70% ja kuvauksen päälle.
-
Täällä laite ilman puskuria ja lattia lämmitys
Pakkanen viime yöllä laski -16,2 parhaimmillaan .
Käyntijakso yöllä 4 h ja sammuksissa 25 min. Eli sähkö tarvitaan varmaankin -19-20 lämpötilassa. Aika nappi mielestäni jos -20 käy optimaalisesti eli kokoajan.
-
Täällä laite ilman puskuria ja lattia lämmitys
Pakkanen viime yöllä laski -16,2 parhaimmillaan .
Käyntijakso yöllä 4 h ja sammuksissa 25 min. Eli sähkö tarvitaan varmaankin -19-20 lämpötilassa. Aika nappi mielestäni jos -20 käy optimaalisesti eli kokoajan.
Lämpötilan lasku yhdistettynä varaavaan laattaan aiheuttaa usein menoveden lämpötilan nousun. Kun massaa on paljon sinne tarvitaan myös energiaa paljon. Tämä laatan lämpötilan nostamiseen kulunut jakso on usein ylläpitoa pidempi käyntijakso. Vaatii oikeastaan tasaista lämpötilaa jotta totuus tulee esille...
-
Mielenkiintoista! Minua vaivaa vielä se, että meillä ei näytä toistaiseksi tulevan noin pitkiä käyntijaksoja, vaan pisimmillään on menty niin, että käynti on 50 minuuttia ja tauko sen 20 minuuttia (kun maltoin käydä seuraamassa milloin käynnistyi ja sammui, se vaatii pannuhuoneessa käymistä 5 min välein lähellä oletettua sammumis-/käynnistymishetkenä). Viime yöltä ja aamupäivältä laskin pumpun olleen yli 70 % ajasta käynnissä ja käynnistyneen 1 krt/tunti.
Miksei se voisi käydä yhtä päätä pidemmän aikaa vaan stoppaa pitämään sitä 20 minuutin taukoa? Olen säätänyt säädin dyn 30:en eli maksimiin.
-
Lämpötilan lasku yhdistettynä varaavaan laattaan aiheuttaa usein menoveden lämpötilan nousun. Kun massaa on paljon sinne tarvitaan myös energiaa paljon. Tämä laatan lämpötilan nostamiseen kulunut jakso on usein ylläpitoa pidempi käyntijakso. Vaatii oikeastaan tasaista lämpötilaa jotta totuus tulee esille...
Totta siksi arvoinkin että -20 on se noin lämpötila jossa tarvitaan sähköä. Kun laatta lämpenee ja pakkanen tasoittaa massa vaikutus auttaa tilannetta.
Eka lauseesi ei oikein kyllä auennut. Mutta massavaikutus on ok.
-
Mielenkiintoista! Minua vaivaa vielä se, että meillä ei näytä toistaiseksi tulevan noin pitkiä käyntijaksoja, vaan pisimmillään on menty niin, että käynti on 50 minuuttia ja tauko sen 20 minuuttia (kun maltoin käydä seuraamassa milloin käynnistyi ja sammui, se vaatii pannuhuoneessa käymistä 5 min välein lähellä oletettua sammumis-/käynnistymishetkenä). Viime yöltä ja aamupäivältä laskin pumpun olleen yli 70 % ajasta käynnissä ja käynnistyneen 1 krt/tunti.
Miksei se voisi käydä yhtä päätä pidemmän aikaa vaan stoppaa pitämään sitä 20 minuutin taukoa? Olen säätänyt säädin dyn 30:en eli maksimiin.
Jos asut -26 c alueella on laitteesi liian iso.
-
Totta siksi arvoinkin että -20 on se noin lämpötila jossa tarvitaan sähköä. Kun laatta lämpenee ja pakkanen tasoittaa massa vaikutus auttaa tilannetta.
Eka lauseesi ei oikein kyllä auennut. Mutta massavaikutus on ok.
Mielenkiintoista! Minua vaivaa vielä se, että meillä ei näytä toistaiseksi tulevan noin pitkiä käyntijaksoja, vaan pisimmillään on menty niin, että käynti on 50 minuuttia ja tauko sen 20 minuuttia.
Laatan valuun meni 22,5m3 betonia, massaksi laatalle saadaan (2200kg/m3) 49 500kg. Betonin ominaislämpökapasiteetti on 0,75kJ/(K x kg). Tästä saadaan laattaan yhden asteen lämpötilamuutoksen vaatima energia 37125kJ. Vedellä tuo ominaislämpökapasiteetti on 4,182kJ/(K x kg) Josta saa että tuolla samalla energiamäärällä lämmitetään vettä 8,9m3 yhden asteen verran. Tuo sama energiamäärä (1 kWh = 3.6 MJ) kWh:ssa on 10,3kWh
Eli periaatteessa mulla on tuossa 8,9m3 vesivaraaja minkä lämmittäminen yhden asteen ottaa tehoa 10,3kWh.
Esimerkiksi itsellä pelkästään talossa (170m2] on lattialaatassa 22m3 betonia vastaa varaavuudeltaan noin 9m3 vesivaraajaa.
Lisäksi talli. Tämä on aivan eri asia kun muutama sata litraa vettä kiertämässä yhteensä pattereissa. Jos tuollaisen lattiavalun lämpöä nostetaan asteella tai parilla niin pumppu rykii tällöin pitkään yhtäjaksoisesti... Esim jos laskeva ulkolämpötila muuttaa veden pyyntilämpötilaa vaikka 27:stä 29:n asteeseen täytyy mun 10kW jauhaa 2h + päälle se mitä laatasta häviää lämpöä kokoajan vielä päälle....
Selvensikö?
-
Mielenkiintoista! Minua vaivaa vielä se, että meillä ei näytä toistaiseksi tulevan noin pitkiä käyntijaksoja, vaan pisimmillään on menty niin, että käynti on 50 minuuttia ja tauko sen 20 minuuttia (kun maltoin käydä seuraamassa milloin käynnistyi ja sammui, se vaatii pannuhuoneessa käymistä 5 min välein lähellä oletettua sammumis-/käynnistymishetkenä). Viime yöltä ja aamupäivältä laskin pumpun olleen yli 70 % ajasta käynnissä ja käynnistyneen 1 krt/tunti.
Miksei se voisi käydä yhtä päätä pidemmän aikaa vaan stoppaa pitämään sitä 20 minuutin taukoa? Olen säätänyt säädin dyn 30:en eli maksimiin.
Jos asut -26 c alueella on laitteesi liian iso.
Sekin on mahdollista ja silloin se vaihtoehdoista pienempi olisi ollut se oikeampi valinta. Mutta onko tuollainen ns. pätkäkäyntiä vai missä raja menee? Tulkitsin kuitenkin Tomppelin mitoituksen puoltavan tätä isompaa (hankinnan jälkeen vasta kirjauduin tänne ja se tehtiin). Sinänsähän se on samantekevää, nyt mennään näillä, mutta omassa asian ymmärtämisessä koen, että minulla on tässä vielä jonkinlainen "musta piste".
-
Sekin on mahdollista ja silloin se vaihtoehdoista pienempi olisi ollut se oikeampi valinta. Mutta onko tuollainen ns. pätkäkäyntiä vai missä raja menee? Tulkitsin kuitenkin Tomppelin mitoituksen puoltavan tätä isompaa (hankinnan jälkeen vasta kirjauduin tänne ja se tehtiin). Sinänsähän se on samantekevää, nyt mennään näillä, mutta omassa asian ymmärtämisessä koen, että minulla on tässä vielä jonkinlainen "musta piste".
Onko sinulla puskurin latauspumppu millä teholla?
Jos ja kun sinulla tehoja riittää, niin pudota sen nopeutta, jolloin menon ja paluun ero lauhduttimen yli kasvaa ja samalla pumppu käy pidempään ja huilaa pidempään.
Olettaen, että se on nyt täysillä.
Itse pidin latausta 50 % teholla ennen kuin nämä kunnon pakkaset alkoivat. Sitten oli pakko nostaa tehoa kun alkoi kone hyytymään.
Jos pidän latauspumppua täysillä, niin ainakin leudommilla keleillä aiheuttaa pätkäkäyntiä, koska vesi ikään kuin puskee puskurin läpi liian lujaa. Ei tapahdu kerrostumista ollenkaan.
Sitä en tässä ymmärrä, että miksi sitten kovemmilla pakkasilla en saa puskuria latautumaan esim. patteriverkon paluuvedellä, jos nostan ulkoisen pumpun kierroksia...?
Tai onko siinä ylipäänsä mitään järkeäkään.
Liian monta liikkuvaa osaa systeemissä! :)
-
Onko sinulla puskurin latauspumppu millä teholla?
Jos ja kun sinulla tehoja riittää, niin pudota sen nopeutta, jolloin menon ja paluun ero lauhduttimen yli kasvaa ja samalla pumppu käy pidempään ja huilaa pidempään.
Olettaen, että se on nyt täysillä.
Itse pidin latausta 50 % teholla ennen kuin nämä kunnon pakkaset alkoivat. Sitten oli pakko nostaa tehoa kun alkoi kone hyytymään.
Jos pidän latauspumppua täysillä, niin ainakin leudommilla keleillä aiheuttaa pätkäkäyntiä, koska vesi ikään kuin puskee puskurin läpi liian lujaa. Ei tapahdu kerrostumista ollenkaan.
Sitä en tässä ymmärrä, että miksi sitten kovemmilla pakkasilla en saa puskuria latautumaan esim. patteriverkon paluuvedellä, jos nostan ulkoisen pumpun kierroksia...?
Tai onko siinä ylipäänsä mitään järkeäkään.
Liian monta liikkuvaa osaa systeemissä! :)
Kiitos vinkistä, tätä voisi kokeilla sitten kun pakkaset hellittää. Nythän mulla on menossa kokeilu käyrän muutoksesta 0,75:stä 0,7:än :)
Mutta miten se tehdään se puskurin latauspumpun tehon muuttaminen tai ylipäätään katsominen millä teholla se on?
-
Kiitos vinkistä, tätä voisi kokeilla sitten kun pakkaset hellittää. Nythän mulla on menossa kokeilu käyrän muutoksesta 0,75:stä 0,7:än :)
Mutta miten se tehdään se puskurin latauspumpun tehon muuttaminen tai ylipäätään katsominen millä teholla se on?
Puskurin latauspumppu on koneen valikoissa sama asia kuin piirin 1 pumppu.
Siellä jossain käyttöönotto -valikon puolella on se asetus, lämmitys -> pumpun tehot.
Olihan sinullakin neliputkikytkennällä ja ulkoisella kiertovesipumpulla varustettu setuppi?
Ja lämmityspiiri on suora eikä shuntattu?
Sitten kun pudotat latauspumpun kierroksia ja jos perässä on suora piiri, niin saat pudottaa vieläkin lämmityskäyrää, koska kone tekee lämpimämpää vettä. Meno-paluun ero kasvaa, menolämpö nousee puskurin latauksessa.
-
Lisäksi talli. Tämä on aivan eri asia kun muutama sata litraa vettä kiertämässä yhteensä pattereissa. Jos tuollaisen lattiavalun lämpöä nostetaan asteella tai parilla niin pumppu rykii tällöin pitkään yhtäjaksoisesti... Esim jos laskeva ulkolämpötila muuttaa veden pyyntilämpötilaa vaikka 27:stä 29:n asteeseen täytyy mun 10kW jauhaa 2h + päälle se mitä laatasta häviää lämpöä kokoajan vielä päälle....
Selvensikö?
Jeep. Ymmärrän kyllä tekniikaa 100%.
Ulkolämpötila lämmityskäyrän funktion aiheuttaa menoveden nousun, ei ulkolämpötila ja varaava laatta.... Ajoimme luultavasti samaa asiaa ja puutuin vaan kirjoitus asuusi. Tämä padi on muuten aivan p...a näihin kirjoitteluihin ja kopiointeihin.
-
Puskurin latauspumppu on koneen valikoissa sama asia kuin piirin 1 pumppu.
Siellä jossain käyttöönotto -valikon puolella on se asetus, lämmitys -> pumpun tehot.
Olihan sinullakin neliputkikytkennällä ja ulkoisella kiertovesipumpulla varustettu setuppi?
Ja lämmityspiiri on suora eikä shuntattu?
Sitten kun pudotat latauspumpun kierroksia ja jos perässä on suora piiri, niin saat pudottaa vieläkin lämmityskäyrää, koska kone tekee lämpimämpää vettä. Meno-paluun ero kasvaa, menolämpö nousee puskurin latauksessa.
Kiitos, tätähän pitää tosiaan kokeilla! Ja ensin katsoa mihin se on nyt säädetty. En ole käynyt tuolla valikossa ollenkaan vielä. Mielestäni kytkennät on kuten sanoit. Huonontaako se copia jos lataa puskuria kuumemmalla vedellä?
-
Kiitos, tätähän pitää tosiaan kokeilla! Ja ensin katsoa mihin se on nyt säädetty. En ole käynyt tuolla valikossa ollenkaan vielä. Mielestäni kytkennät on kuten sanoit. Huonontaako se copia jos lataa puskuria kuumemmalla vedellä?
Kyllä se periaatteessa huonontaa, mutta jos samalla voit tiputtaa käyrää alemmas, niin ei pitäisi näkyä missään.
-
Käyrää ei oikein voi pudottaa alemmaksi koska silloin talossa sisälämpö tippuu.
Mutta tietysti lämpökäyrää saa nyt hienosäädettyä kohdalleen ja näkee jos käyrässä on varaa tiputtaa alemmaksi.
Myös pattereiden kiertoa voi yrittää parantaa ja on mahdollista säätää myös sitä pattereiden kiertovesipumppua suuremmalle.
Samoin kun Lämpöä maasta, niin täälläkin on suht pienessä talossa 10kW pumppu. Ja nyt kun vähän pakkasta on niin epäilen että 8kW olisi ollut vähän liian pieni -29 pakkasille.
-
Kiitos! Itse asiassa huvittaa se, että jm:n talo kuvassa on hyvin paljon samaa tyyliä kuin meidän. Onko sekin Tiilikeskuksen tyyppitaloja?
Voinko mielestänne tehdä niin, että pudotan käyrää niin kauan kuin lämmöt riittää, vaikka 1-2 päivän välein? Ainakin nämä pakkaset tarjoaa hyvät testiolosuhteet! Ennuste sanoo että täällä voidaan mennä yli -25 asteenkin tällä viikolla.
-
on luvannut tänne hyviä pakkasia... pistän puskurin latauspumpun 70% ja kuvauksen päälle.
eipä tuolla mitään eroa lepo/käyntiaikoihin ollut.
-
on luvannut tänne hyviä pakkasia... pistän puskurin latauspumpun 70% ja kuvauksen päälle.
eipä tuolla mitään eroa lepo/käyntiaikoihin ollut.
Pakkanen ja laitteen mitoitus verrattuna talon tehontarpeeseen lisättynä puskurin koko vaikuttaa käyntiaikaan. Jos on iso kone ja talo vie vähän niin luonnollisesti kone käy vähän aikaa.
-
Kiitos! Itse asiassa huvittaa se, että jm:n talo kuvassa on hyvin paljon samaa tyyliä kuin meidän. Onko sekin Tiilikeskuksen tyyppitaloja?
Voinko mielestänne tehdä niin, että pudotan käyrää niin kauan kuin lämmöt riittää, vaikka 1-2 päivän välein? Ainakin nämä pakkaset tarjoaa hyvät testiolosuhteet! Ennuste sanoo että täällä voidaan mennä yli -25 asteenkin tällä viikolla.
Joo kunhan riittävän harvoin laskee käyrää, että lämpö ehtii vähän tasaantua. 1-2 päivän välein ehkä.
Piti vähän etsiä tiilikeskuksen tyyppitalosta jotain tietoa. Nyt kun sanoit niin eihän tätä taloa päältäpäin erota että onko talo puurungolla vai täystiilitalo. Ainoastaan kuisti on tehty upotuksella ja siinä on pätkä ulkovuorilaudotusta, että siitä erottaa että ei ole täystiilitalo.
Sivu 55. Tuolla näkyi timo-69 talon seinärakenne, täystiilitalo taitaa olla.
https://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjQ-8Sjz5DKAhVj83IKHXeSAJYQjRwIBQ&url=http%3A%2F%2Fdspace.cc.tut.fi%2Fdpub%2Fbitstream%2Fhandle%2F123456789%2F20533%2Fruotsalainen.pdf%3Fsequence%3D3&bvm=bv.110151844,d.bGQ&psig=AFQjCNEaRIjhu0RvCnEXnt9dJolA_V0tzg&ust=1452007389708368
"Timo-69, tiilikeskus Oy". Saattaa olla täällä joku tiilikeskuksen kopio. Rakenne näyttä suht samalta mutta 100mm puurunko, sama 125mm villa. Sisäpuolisen tiilen tilalla on höyrynsulkumuovi ja lastulevy.
Lattiassa on pientä eroa, täällä ei ole lattiassa villaa. Villan tilalla on hiekkaa ja 5cm styroks ja sen päällä toinen betoni (kaksoisbetonilaatta). Vanhimmat piirrustukset näyttää olevan 8.5.1971. Joku nuori aloitteleva rakenja tainnut tehdä.
-
Joo, tämä meidän on just noita taloja. Aikansa tyyliä edustavat meidän kummankin talot ja suunnitelijat varmasti ottaneet vaikutteita toisiltaan.
Nyt täällä pakkasta on jo -17 ja se uusi alempi käyrä kokeilussa. Lämpö on sisällä 22,2 mikä olis ihan hyvä. On 0,2-0,3 astetta vähemmän kuin edellisellä käyrällä. Jos tää muutaman päivän menee näin kun pakkanenkin kiristyy niin ainakin tämän verran voi pudottaa käyrää. Ja kun kerran säätämässä ollaan ja rajoja haetaan niin pitää tietysti koittaa lisääkin. Mitä pienempi luku (siis tää käyrä) sitä taloudellisempaa, niinkö se menee?
Seuraan just käyntijakson pituutta ja näyttää siltä, että päästään täyteen tuntiin. Maapiiristä tulee vielä plussan puolella olevaa liuosta, koska pumpun kertoma paluulämpötila on +0,2. Se on kaiketi hyvä asia. Lunta ei täälläkään ole paljon, ihan 2-3 senttiä varmaan.
-
Tehot maanantaille....
Tuotto 77.624kw
Kulutus21.508kw
Pakkasta 17
-
No niin, tiistai-torstai -välillä pumppu onkin päässyt tositoimiin! Käynyt 81 % ajasta, kerralla noin 1 tunti 20 minuuttia. Tauko on sen pakollisen 20 minuuttia.
Käyrän pudottaminen 0,75:stä 0,70 :en on tiputtanut sisälämpötilaa hiukan, 0,5-1 asteella. Kun pakkasta nyt on -25 niin sisälämpö on ollut 21,4 mikä on ihan ok.
Vastukset tuli ekan kerran peliin myös, kaikkiaan 8 tuntia viimeisten kolmen päivän aikana. Käsittääkseni vastuksia on 3 x 3 kW, mutta valikosta löydän NHZ1 ja NHZ2 sekä NHZ 1/2. Näistä siihen NHZ1:en oli tullut noi 8 tuntia. Miikähän se kolmas vastus on? NHZ 1/2 on ollut päällä laitteen asennuksen yhteydessä kun varsinainen maalämpö ei vielä ollut kytkettynä.
Mites teillä muilla on menny pakkasissa?
-
Huonosti on mennyt, olen shokissa.
Toissapäivän sähkönkulutus torpassa 124 kWh!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Ei pysty enempää analysoimaan, vastukset on laulanu tiuhaan.
Kerran aikoinaan kun öljylämmitysaikoina öljy loppui helmikuussa ja mentiin vastuksilla pari päivää, niin yhden päivän kulutukseksi tuli 127 kWh.
Aattelin, että ei tuohon päästä enää ikinä.
Mutta aika lähellehän tässä päästiin...
Ne NHZ:t, eli vastukset menee asteittain, eli 1 = 2,9 kW, 2 = 5,8 kW ja 1/2 = 8,8 kW.
Näihin tunnelmiin...
Taidanpa huomenna soitella myyjälle, että olikos tässä minkälainen meininki, kun piti olla täysteholaite ja nyt ei päästä -20 asteeseen ilman vastuksia...
Uutta kompuraa kehiin!
EDIT: tuo 124 kWh kulutus on koko talon sähköt, mutta onhan siitä varmaan 99,9999999 % lämmitystä.
-
No niin, tiistai-torstai -välillä pumppu onkin päässyt tositoimiin! Käynyt 81 % ajasta, kerralla noin 1 tunti 20 minuuttia. Tauko on sen pakollisen 20 minuuttia.
Käyrän pudottaminen 0,75:stä 0,70 :en on tiputtanut sisälämpötilaa hiukan, 0,5-1 asteella. Kun pakkasta nyt on -25 niin sisälämpö on ollut 21,4 mikä on ihan ok.
Vastukset tuli ekan kerran peliin myös, kaikkiaan 8 tuntia viimeisten kolmen päivän aikana. Käsittääkseni vastuksia on 3 x 3 kW, mutta valikosta löydän NHZ1 ja NHZ2 sekä NHZ 1/2. Näistä siihen NHZ1:en oli tullut noi 8 tuntia. Miikähän se kolmas vastus on? NHZ 1/2 on ollut päällä laitteen asennuksen yhteydessä kun varsinainen maalämpö ei vielä ollut kytkettynä.
Mites teillä muilla on menny pakkasissa?
Eli 3 kW vastus ollut päällä. Vielä varalla vielä 6 ja 9 tehot.
Minulla ollut n 10 h vastus 3kW apuna. Autotalliin jos viitsis laittaa suunnitellut eristeet, niin olis täystehoinen, mutta ei ole tullut laitettua.
-
Otan osaa suruun! Toisaalta, just tuli sääennuste, jonka mukaan sää lauhtuu. Ja käsittääkseni monen mielestä toi sun mitoitus on just oikea koska eihän tällaisia yli -20 pakkasia niin usein ole. Mikä näistä lopulta on fiksumpi niin en tiedä tällä kokemuksella!
Kiitos kun opastit ne vastusmerkinnät! Aika oudot kyllä, olisihan se tietysti pitänyt ymmärtää, että 1/2 tarkoittaa että nyt käytössä on kaikki 3 vastusta... Hohhoijaa!
Näethän sä siitä pumpusta paljonko se on vieny sähköä, eikö vaan? Vai etkö luota sen mittaukseen? Tai onko eroa eri vuosimalleilla.
WPF olikin kirjoittanut tässä välissä, meinasin jo lähettää tämän. Selitäpäs se, että miksi pumppu ei käy pidempään (kävi sen tunti 20 min ja sitten 20 min tauko) vaan ottaa sen vastuksen mukaan ehkä käyntijakson lopussa noin vartiksi? Voi olla nolo kysymys, mutta tällaista tää on, välillä tuntuu että on ymmärtävinään tätä ja sitten taas miettii, että mites tää nyt näin tekee..
Näissä tunnelmissa jatketaan!
-
Toissapäivän sähkönkulutus torpassa 124 kWh!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Meillä oli vaan 107 kWh :P
No, eilen meni 112 kWh eli tuplasti sen mitä esim. viime lauantaina. Ja tänään menee taatusti vielä enemmän. Nytkin on ulkona -27 C. Viimeiset 3 vrk pumppu on käynyt tauotta ja 3 kW vastus on avittanut 20h mutta antaa käydä vaan. Koneet tykkää kun niitä käytetään.
-
Muutama tunti sähköä apuna ei todellakaan ole iso päänsärky. Vastukset on tehty käytettäväksi tälläisilla poikkeus pakkasilla.
"Lämpöä maasta"
Se miksi kone ei käy pitempää johtunee siitä että paluuvesi nousee korkealle tuossa ajassa ja kone sammuttaa eli lämpöä ei siirry pattereista tarpeeksi. Toisaalta kone starttaa uudestaan lepoajan jälkeen kun paluuvesi kuitenkin jäähtyy nopeasti, kun talo syö energiaa.
Minä ottaisin patteriventtilit irti ainakin osasta tiloista ja laittaisin patterien kierron kovalle. Pattereissa voisi olla enemmän siirtopinta-alaakin ehkä. Kokeile automatiikasta estää vastuksen päälle meno vaikka -26c saakka... Tarvitseeko taloa edes sähkövastus apua vielä?
Yllä oleva omaa arvuuttelua.
-
Kiitos WPF! Noin se varmaan on. Sitä vastuksen päälle menoa voisin ensiksi säätää. Nyt en ole kotona, mutta hyvin se voisi olla vaikka se -26.
Laitetaanko patterien kierto kovalle siitä erillisestä kiertovesipumpusta? Se on varmaan jo aika kovalle, kuuluu suhinaakin muttei häiritsevästi ja sinänsä patterit on tasaisesti lämpimiä.
-
WPF osasikin löytää tuohon ratkaisun.
Eli vastukset menee nyt päälle vähän liian aikaisin. Kun vastukset menee päälle, niin lämpö nousee taas liikaa ja kompressori sammuu.
-
Jep vastus pois päältä vaikka -28 ja kiertoa lisää. (Siitä ulkoisesta pumpusta).
-
Kiitos jälleen! Teen sen muutoksen kun taas olen pelipaikalla. Tosin sitten pakkanen jo toivottavasti lauhtuukin mutta talvea on epäilemättä jäljellä. Minulla on mielikuva, että se kiertovesipumppu olisi aika kovalla, mutta täytyy katsoa jos vielä voi säätää.
-
Muutama tunti sähköä apuna ei todellakaan ole iso päänsärky. Vastukset on tehty käytettäväksi tälläisilla poikkeus pakkasilla.
"Lämpöä maasta"
Se miksi kone ei käy pitempää johtunee siitä että paluuvesi nousee korkealle tuossa ajassa ja kone sammuttaa eli lämpöä ei siirry pattereista tarpeeksi. Toisaalta kone starttaa uudestaan lepoajan jälkeen kun paluuvesi kuitenkin jäähtyy nopeasti, kun talo syö energiaa.
Minä ottaisin patteriventtilit irti ainakin osasta tiloista ja laittaisin patterien kierron kovalle. Pattereissa voisi olla enemmän siirtopinta-alaakin ehkä. Kokeile automatiikasta estää vastuksen päälle meno vaikka -26c saakka... Tarvitseeko taloa edes sähkövastus apua vielä?
Yllä oleva omaa arvuuttelua.
Tai koneen sisäinen kierto on suurempi kuin ulkoinen. Tällöin kone lataa puskurin jatkuvasti täyteen ja pysäyttää sitten? Alempi tapaus.
(http://i.imgur.com/4nLAoBy.png)
-
Huonosti on mennyt, olen shokissa.
Toissapäivän sähkönkulutus torpassa 124 kWh!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Ei pysty enempää analysoimaan, vastukset on laulanu tiuhaan.
Kerran aikoinaan kun öljylämmitysaikoina öljy loppui helmikuussa ja mentiin vastuksilla pari päivää, niin yhden päivän kulutukseksi tuli 127 kWh.
Aattelin, että ei tuohon päästä enää ikinä.
Mutta aika lähellehän tässä päästiin...
On sitä energiaa aivan samalla tavalla kulunut myös öljylämmityksen aikana. Sen seuraaminen on vaan yleensä ollut haasteellisempaa ja sitä ammennetaan se mitä tarvii. Sitten kun pytty on tyhjä tehdään johtopäätös paljonko meni tietyllä ajanjäksolla. :D
Kovilla pakkasilla vaan meenee reilummin eikä sillä oikein mahda mitään. Meillä 6.1 meni 60kW (ka -21C) ja 31.12 30kW(ka. -1,2). Sen verran se ulkolämpötila vaikuttaa vaikka vastuksia ei oo käytetty sekuntiakaan.... ;)
-
mulla kone näytti ennen kahtatoista yöllä...
lämpömäärä 96,972 kw
tehonkulutus 34,568 kw
nhz 1 käyttänyt 6h
käyntiä oli 1h15 ja tauko 20 min
ulkona -25/-27
sitä saa mitä tilaa...toivoin että tulis kunnon pakkasetniin saa koneen asetuksille...hellurei.
:P
-
On sitä energiaa aivan samalla tavalla kulunut myös öljylämmityksen aikana. Sen seuraaminen on vaan yleensä ollut haasteellisempaa ja sitä ammennetaan se mitä tarvii. Sitten kun pytty on tyhjä tehdään johtopäätös paljonko meni tietyllä ajanjäksolla. :D
Kovilla pakkasilla vaan meenee reilummin eikä sillä oikein mahda mitään. Meillä 6.1 meni 60kW (ka -21C) ja 31.12 30kW(ka. -1,2). Sen verran se ulkolämpötila vaikuttaa vaikka vastuksia ei oo käytetty sekuntiakaan.... ;)
Näin on. 124 kWh/d sähköä tarkoittaa n. 14 € sähkölaskua kyseisten päivien osalta. Ja niitä päiviä ei ole vuodessa montaa. Sen sijaan öljylämmityksen aikana keskimääräinen lämmityslasku meidän huushollissa oli n. 8 € laskettuna vuoden JOKAIKISELLE päivälle. Ja käyttösähköt siihen päälle.
-
Tai koneen sisäinen kierto on suurempi kuin ulkoinen. Tällöin kone lataa puskurin jatkuvasti täyteen ja pysäyttää sitten? Alempi tapaus.
(http://i.imgur.com/4nLAoBy.png)
Jep. Tuota minäkin ajoin takaa. Tuohon kun lisää ylitehokkaan koneen ja vastusta sekaan, niin homma ei vaan toimi.
Uudessa mallissa muuten taitaa sisäisen pumpun nopeuden säätään suoraan automatiikasta.
Kannattaa lisäksi tarkistaa, että paluu max on 55C.
-
No niin, palataanpas taas järkytyksen jälkeen foorumille! :)
Liitteenä viimeisten päivien kulutuksia koko talon osalta.
Tuli pohjat, 6.1. = 142 kWh.
Se tossa on heittää, että esim. 5.1. katsoin aamulla kuuden jälkeen koneen ilmoittaman ulkolämpötilan, joka oli -21,0.
Energialaitoksen mukaan samalla kellonlyömällä on ollutkin vain -17,5 astetta.
Eli ilmeisesti saa lisätä noihin kaikkiin laitoksen lukemiin 3,5 astetta.
Eilisaamuun mennessä kone oli käyttänyt vastuksia seuraavasti tällä pakkasjaksolla:
- Lisälämm. 1 (2,9 kW) = 14 h = 40,6 kWh
- Lisälämm. 2 (5,8 kW) = 9 h = 52,2 kWh
- Lisälämm. 1 ja 2 (8,8 kWh) = 3 h = 26,4 kWh
Yhteensä = 119,2 kWh * 11,4 snt/kWh = 13,6 €.
Mutta joo... Pitää tutkia tossa viikonloppuna, mitä kone itse ilmoittaa kulutukseksi ja tuotoksi.
Sen olen havainnut, että mielestäni koneen ilmoittama tehonkulutus ei pidä sisällään sähkövastusten ottamaa energiamäärää.
Se taas pitää onkia tuotetun energian valikon puolelta, jossa näkyy lisälämmityksen kilowatit.
Kun joku aamu ihmettelin, että miksi tehonkulutus on yöllä ollut niin vähäistä, niin tajusin, että vastusten watithan siitä puuttuu.
Ja näyttää muillakin Stiebelin omistajilla kone huilaavan sen 20 min ainoastaan.
Toki näillä pakkasilla se on ihan ymmärrettävää, mutta miten on lauhemilla keleillä muilla?
Kun itse olen aina tuskaillut sen kanssa, että kone ei huilaa mielestäni tarpeeksi kauan, vaikka mitä tekisi ja vaikka puskuriakin on 400 l.
Jos vielä lyö termarit kiinni pattereihin, niin tauot jää tosi lyhyiksi.
Kai se sitten on vain niin, että talo kuluttaa sen verran, ettei se tauko voi pitempi ollakaan.
Mutta kun melkein ainoa säätö tätä varten on se säädin dyn asetus, niin ei se paljon anna pelivaraa.
Lauhemmilla keleillä pystyn pitämään puskurin latauspumppua pienemmällä, jolloin puskuri latautuu paremmin.
Mutta nyt pakkasilla ei voi, koska tehot loppuu kesken.
-
Kai se sitten on vain niin, että talo kuluttaa sen verran, ettei se tauko voi pitempi ollakaan.
Nimenomaan, jos paluuvesi jäähtyy tarpeeksi on energia luovutettu ja kone lähtee käyntiin.
Minulla huomaa hyvin kun laittaa takan päälle ja olohuone sekä keittiötilat (n70m2) lämpeää pumppu reagoi välittömästi ja lepoaika pitenee.
Lämpötilat joita Fortum "Valpas" ilmoittaa minulla, versus omat mittarit, niin erot ovat joskus jopa 5 astetta.
-
saahan sen pakkohuilin vaikka tuntiin mutta sitten taitaa talo olla jo liian kylmä...tulee kunnon lämpösoutu :D
-
Jep. Tuota minäkin ajoin takaa. Tuohon kun lisää ylitehokkaan koneen ja vastusta sekaan, niin homma ei vaan toimi.
Uudessa mallissa muuten taitaa sisäisen pumpun nopeuden säätään suoraan automatiikasta.
Kannattaa lisäksi tarkistaa, että paluu max on 55C.
Tuosta max paluu -arvosta: Mitä se oikeasti tekee? Minulla se oli asetettu 50 asteeseen.
Manuaalissahan lukee, että kun tuo arvo saavutetaan, niin lämpöpumppu lopettaa lämmityksen.
Mutta äsken minulla tohotti kone parasta aikaa ja lauhduttimen paluu oli 50,4 ja kone kävi edelleen...
Vai koskeeko tuo sitten lämmityspiirin paluuta tuo rajoitus?
Sen kuitenkin uskaltanee nostaa 55 asteeseen, eikä tarttee pelätä, että mikään ylikiehuntasuoja tms. laukeaa liian korkeista lämmöistä?
-
Tuosta max paluu -arvosta: Mitä se oikeasti tekee? Minulla se oli asetettu 50 asteeseen.
Manuaalissahan lukee, että kun tuo arvo saavutetaan, niin lämpöpumppu lopettaa lämmityksen.
Mutta äsken minulla tohotti kone parasta aikaa ja lauhduttimen paluu oli 50,4 ja kone kävi edelleen...
Vai koskeeko tuo sitten lämmityspiirin paluuta tuo rajoitus?
Sen kuitenkin uskaltanee nostaa 55 asteeseen, eikä tarttee pelätä, että mikään ylikiehuntasuoja tms. laukeaa liian korkeista lämmöistä?
EDIT: Kävin testaamassa. Taitaa olla lämmityspiirin paluusta kyse, ei lauhduttinen lämmöistä.
-
Eli nyt näyttää että sain asetukset kohdalleen sisälämpö+ käyrä.
Mutta mistä tietää mihin saakka koneen mitoitus riittää?
Testattu: -20 c kone käy 1h30min lepoa 20 ei ota vastuksia mukaan ne on pistetty - 24c lämpötilalle...
Jos vastukset pistää -19 silloin vani käväisevät päällä jos sitäkään.
-
No niin, nyt on viikon lämmöntuotot ja kulutukset mitattuna. Viime sunnuntaista siis tähän sunnuntaihin alkuiltaan, ja pakkastahan on ollut varsin iso osa viikosta -25 asteen luokkaa. Olen siis laskenut nämä pumpun omien ilmoitusten pohjalta.
Lämpöä on tuotettu 162,6 kWh/vrk ja siihen on käytetty 58,7 kWh/vrk sähköä. (Käyttövettä ei ole huomioitu)
Ensimmäinen vastus on ollut päällä 19 tuntia näiden 166,5 tunnin aikana, muut vastukset ei. Talo siis näyttää nielevän aika paljon energiaa edelleen jos vertaan teidän muiden lukemiin, vai miten on?
Pumppu on käynnistynyt 0,67 krt/tunti ja käynyt 77 % ajasta.
Käynnistyskertaa kohti se on käynyt 1 tunti ja 9 minuuttia. Havaitsemani tauot ovat olleet aina sen minimin eli 20 minuuttia.
Säädin Dyn 30, käyrä 0,7 ja mukavuuslämpötila 22 astetta. Sisälämpö laski hieman tässä välissä, 21,2 asteeseen aiemmasta 22,5 :stä. Olisiko siis niin, että pitäisi olla isompi käyrä jotta pysyisi paremmin. Muutokset ovat niin minimaallisia ettei niitä ilman noin tarkkaa lämpömittaria edes huomaisi, mutta seurannalle tää on tietysti mielenkiintoista. En ole vielä tehnyt mitään muutoksia kiertovesipumpun nopeuteen tai muuta mistä meillä oli puhetta.
Mainitsit Stiebel käyttäjä, että olet päässyt nyt mielestäsi hyviin säätöihin talossasi. Teitkö paljon muutoksia ja mihin tuloksiin pääsit? Entäs muut, vieläkö OilToSoilia ahdistaa sähkönmeno?
-
Nostitko vastuksen päällemenorajan -28C, entä kiertovesipumppujen säädöt?
-
En vielä tehnyt niitä, koska olen ollut poissa. Vastus ei ole mennyt enää päälle kun on lämpimämpää (-20 astetta ja laskee koko ajan, ensi viikolla pitäisi olla -15 luokkaa).
Nyt muutin kiertovesipumppua, laitan kuvat tähän säädöistä. Mitä mieltä olette, onko hyvä ja saadaanko tällä vaikutuksia aikaiseksi?
-
Ilmeisesti lähtötilannekuva ei päässyt mukaan, mutta tässä se! Näin siis ollut asentajien jäljiltä tähän iltaan asti.
Se piti vielä mainita, että viime viikon pakkasjakson myötä maapiiriin palaava lämpö on pudonnut -0,3 asteeseen. Maasta tulevaahan minä en pääsekään näkemään. Tätä ennen se oli +0,2 astetta.
-
Entäs muut, vieläkö OilToSoilia ahdistaa sähkönmeno?
Nooh, ainahan se ahdistaa! ;)
Eikä kun taisin saada lisää tehoja pumppuun.
Tein kaikkien maalämpötaiteensääntöjen vastaisesti ja löin alakerran pattereihin termarit kiinni.
Samalla laskin puskurin latauspumpun nopeuden takaisin 50 %.
Aamulla kun heräsin oli ulkona -21 astetta pakkasta eikä kone ollut käyttänyt vastuksia lainkaan tai sitten kerran avittamassa. Ja se jopa piti huilia kun menin katsomaan!
Eli kun en saa käyrällä rajattua alakerran lämpöjä, niin löin termarit kiinni, vaikka deltat kasvaa ja copit huononee, jne. jne. :D
Nyt pitää vain katsoa, että meneekö muutama huone liian viileäksi ja ottaa vähän takaisin päin.
-
Mullakin toi wilo kolmosella
Juu sisälämpö tosiaan laski kovimmilla pakkasilla piti käyrä pistää 080 ja mukavuus 21 pattereiden tehot kun sais kuntoon niin voi käyrää tiputtaa,
dyn on 15 muuten tuntuu että liikaa seilaa.
Koneen ilmoittama kulutus 20 asteen pakkasella 31kw/24 h lämmitys ei vastuksia.
-
Eli kun en saa käyrällä rajattua alakerran lämpöjä, niin löin termarit kiinni, vaikka deltat kasvaa ja copit huononee, jne. jne. :D
Nyt pitää vain katsoa, että meneekö muutama huone liian viileäksi ja ottaa vähän takaisin päin.
Nyt copit paranee koska ei tarvinnut käyttää sähkövastusta :)
Termarit on hyvät että saa huonelämpöä tarvittaessa laskettua. Matalampi huonelämpö vaikuttaa suoraan lämmönkulutukseen.
Delta voi vähän kasvaa, mutta virtaushan tietysti pienenee koska termostaatit rajoittaa kiertoa. Eli patterit kylmentää vähemmän puskurivaraajaa.
Nyt varmaankin saisi virtausta suurennettua, jos yläkerran lattialämmityksen shuntti olisi jatkuvasti täysillä.
-
Ilmeisesti lähtötilannekuva ei päässyt mukaan, mutta tässä se! Näin siis ollut asentajien jäljiltä tähän iltaan asti.
Se piti vielä mainita, että viime viikon pakkasjakson myötä maapiiriin palaava lämpö on pudonnut -0,3 asteeseen. Maasta tulevaahan minä en pääsekään näkemään. Tätä ennen se oli +0,2 astetta.
Siis puskurin ja patteriverkoston välisen kiertovesipumpun nopeus isommalle kuin itse lämpöpumpun ja puskurin välinen (tämä säädetään automatiikasta).
Kuvasta oli katsovinani, että säädit puskurin jälkeistä pumppua pienemmälle?
-
Kävin eilen räpläämässä omaa konetta ja huomasin yhden kohdan.
Minulla "lämmitysraja", voi olla uudemmassa muullakin tekstillä.
Se pitää olla OFF asennossa, jos siinä on vaikka -20, niin kompura sammuu silloin ja kone jatkaa vain vastuksilla.
-
Isonsin kyllä sitä puskurin ja patteriverkoston välistä kiertovesipumppua. Kokemattomuuttani laitoin vaan kuvat väärin päin, ensin muutettu ja sitten lähtötilanne. Pienensin moneen kertaan kuvatiedostoa enkä saanut liitettyä kuin yhden kuvan kerrallaan (tiedostossa numero 5 tarkoittaa 5. pienennettyä ja tallennettua versiota, ei siis mitään pumpun säätöön liittyvää..).
Automatiikasta en ole säätänyt mitään, voin sen tehdä kun olen taas pelipaikalla. Sellaista tilannetta meillä ei ole vielä sattunut, että olisi pelkät vastukset päällä ja kompura sammutettu. Uskoisin siis, että "lämmitysraja" on joko off tai sitten joku toistaiseksi kokemattoman kova pakkaslukema.
-
mitäs luulette olevan vaikutus kun nostin pakollisen lepoajan 20--->30 min?
-
mitäs luulette olevan vaikutus kun nostin pakollisen lepoajan 20--->30 min?
Ei mitää hyötyä. Korkeintaan jos talossa on patterilämmitys saattaa sisälämpötila alkaa laskea.
-
mitäs luulette olevan vaikutus kun nostin pakollisen lepoajan 20--->30 min?
Lepoaika pitenee noin 10 minuuttia ja seuraava käyntiaika pitenee noin 10 minuuttia.
-
mullapa testi päällä päkkasta -20 selviää ennen kahtatoista...
mutta miten se mahtaa vaikuttaa kaivon lämpötilaan?
-
Meillä suunnilleen samankokoinen ja -ikäinen talo kuin nimimerkillä 'Lämpöä maasta'. Patterit alkuperäiset 1-levyiset. Seinissä villaa 100 mm ja yläpohjassa 150 mm. Ikkunat alkuperäiset. Nyt on lämpötila ulkona -26 ja sisällä noin 21. Wpc7 käy jatkuvasti. Sähkövastukset ei lämmitykselle käytössä. Olen havainnut hyväksi asettaa vastukset käyttövedelle jo -20 asteessa, jotta vesi saadaan nopeasti lämpimäksi ja pumppu saa keskittyä patteriveden tekoon.
EDIT, lisäystä: Nyt ulkona -26 ja veden pyynti 48. Pumppu jaksaa just tehdä noin 44 astetta, kun käy jatkuvasti. Käyrä 0,74. Kolmen vuoden ajalta lämmitykselle cop 3,6, kun otetaan huomioon satunnainen vastusten käyttö (yht. noin 800 kWh).
Mutta asiaan, johonkin kummaan 'Lämpöä maasta':n talo hukkaa energiaa, jos kerran Wpc10 alkaa olla tiukilla. Poistaako painovoimainen ilmanvaihto turhankin tehokkaasti ilmaa? Yhdistettynä rakenteen ilmavuotoihin tuo voisi selittää energiahukan.
-
Kiitos Sötkölle tilanteen arvioimisesta! Sinulla on mennyt hyvin wpc7-pumpun kanssa. Paljonko lämpöä se suunnilleen tuottaa taloosi nyt näillä pakkasilla?
Kyllä täällä sitä lämpöä tosiaan kuluu aika lailla, pumpun mukaan on menty siellä 150-160kWh:n paikkeilla harva se vrk. Mielestäni wpc10 ei silti ole ollut tiukoilla täällä, kovimmilla pakkasilla se on käynyt 1 tunti 20 minuuttia ja sitten pitänyt sen 20 min taukoa.
Viime viikolla, kun ke-pe pakkasta oli 10-20 astetta, se käynnistyi 0,71 kertaa/tunti ja kävi noin 75 % ajasta. Käynnistykertaa kohden se kävi tunnin ajan.
Minusta se voisi jatkaa käyntiä pidempään, jos tarvisi ja pitää pidemmän tauon. Eikö teistäkin? Maapiirihän tässä ei mene kylmäksi, koska paluu on nyt -0,8 astetta. Säädin vastuksien päällemenon vasta -28 asteessa, tähän astihan se oli sallittu jo -19 asteessa ja se otti niitä käyttöön silloin jossain -24 paikkeilla ainakin, 19 tuntia kaikkiaan 1-vastusta. Vai onko se vaan niin, että talo hukkaa pumpun hyvin tunnin aikana tekemät lämmöt eikä taukoa voi siksi pitää kuin sen 20 minuuttia?
-
Äh, ymmärsin varmaan ensilukemalla jotenkin väärin, kun jäi se mielikuva, ettei wpc10 meinaisi riittää. Sinulla potku riittää, minulla ei enää. Kuulostaa ihan järkevältä, kun sinulla tuon verran tehokkaampi pumppu. Meillä nollakelissä käyntisuhde suunnilleen 50/50.
Täällä on nyt pakkanen kiristynyt -29 ja huushollissa lämmöt painui alle 20. Vastukset edelleen pois käytöstä, mutta avuksi poltettiin pesällinen puuta. Katsoin pumpusta päiväkohtaiseksi lämmöntuotoksi 72 kWh. Tiedä sitten milloin laskuri on nollautunut.
-
Laskuri nollautuu aina puolen yön aikaan, joten siinähän oli lämmöntuotto siltä vuorokaudelta siihen kellonlyömään asti kun katsoit sen.
Ennen joulua kun oltiin nollan kahta puolta ulkona niin meillä kävi muistiinpanojeni mukaan 45-50 % ajasta.
Meillä tosiaan kovasti arvottiin, että otetaanko wpc7 vai wpc10, tai vastaavan tehoiset joltain toiselta merkiltä. Päädyttiin tähän ajatuksella, että varman päälle mentäisiin, mutta ei siitä varmaan vieläkään ihan varma voi olla kumpi olis ollu parempi. Nyt on kuitenkin kyseessä toivottavasti vaan muutamat pakkasviikot, jotka on viime vuosien valossa aika poikkeukselliset. Eli en nyt hätäilisi vaikka vastukset olis käytössä. Nostin itse rajaa, kun ajattelin että pumppu voisi käydä pidempäänkin yhtä hyvin. Ja nyt meillä on sisällä 22,7 ja ulkona -24,5 eli eipä haittaa vaikka vähän putoisikin tai heittelisi sisälämpö.
Nykymenollahan meillä tulee aika paljon käynnistyksiä, pyöristettynä ekan kuukauden aikana tullut 800. Eikö se ole aika paljon?
-
Laskuri nollautuu aina puolen yön aikaan, joten siinähän oli lämmöntuotto siltä vuorokaudelta siihen kellonlyömään asti kun katsoit sen.
Ennen joulua kun oltiin nollan kahta puolta ulkona niin meillä kävi muistiinpanojeni mukaan 45-50 % ajasta.
Meillä tosiaan kovasti arvottiin, että otetaanko wpc7 vai wpc10, tai vastaavan tehoiset joltain toiselta merkiltä. Päädyttiin tähän ajatuksella, että varman päälle mentäisiin, mutta ei siitä varmaan vieläkään ihan varma voi olla kumpi olis ollu parempi. Nyt on kuitenkin kyseessä toivottavasti vaan muutamat pakkasviikot, jotka on viime vuosien valossa aika poikkeukselliset. Eli en nyt hätäilisi vaikka vastukset olis käytössä. Nostin itse rajaa, kun ajattelin että pumppu voisi käydä pidempäänkin yhtä hyvin. Ja nyt meillä on sisällä 22,7 ja ulkona -24,5 eli eipä haittaa vaikka vähän putoisikin tai heittelisi sisälämpö.
Nykymenollahan meillä tulee aika paljon käynnistyksiä, pyöristettynä ekan kuukauden aikana tullut 800. Eikö se ole aika paljon?
Oliko se säädin dyn asetus jo asennossa 30?
Ja kokeile sitä puskurin syöttöpumpun tehojen pudottamista, jos sinulla kerran tehoja koneessa riittää.
Sillä ainakin itse sain taukoaikoja pidemmäksi, toki myös käyntiajat pitenevät siinä samalla.
Samalla nousee sitten verkkoon lähtevä lämpötila sen pari astetta ja voit tiputtaa käyrää tai huonelämpösetusta aavistuksen.
Toki voi olla järkevämpää näitä testailla vähän lauhemmalla kelillä, jos yhtään epäilyttää.
-
No niin, palataanpas taas järkytyksen jälkeen foorumille! :)
Liitteenä viimeisten päivien kulutuksia koko talon osalta.
Tuli pohjat, 6.1. = 142 kWh.
Se tossa on heittää, että esim. 5.1. katsoin aamulla kuuden jälkeen koneen ilmoittaman ulkolämpötilan, joka oli -21,0.
Energialaitoksen mukaan samalla kellonlyömällä on ollutkin vain -17,5 astetta.
Eli ilmeisesti saa lisätä noihin kaikkiin laitoksen lukemiin 3,5 astetta.
Eilisaamuun mennessä kone oli käyttänyt vastuksia seuraavasti tällä pakkasjaksolla:
- Lisälämm. 1 (2,9 kW) = 14 h = 40,6 kWh
- Lisälämm. 2 (5,8 kW) = 9 h = 52,2 kWh
- Lisälämm. 1 ja 2 (8,8 kWh) = 3 h = 26,4 kWh
Yhteensä = 119,2 kWh * 11,4 snt/kWh = 13,6 €.
Mutta joo... Pitää tutkia tossa viikonloppuna, mitä kone itse ilmoittaa kulutukseksi ja tuotoksi.
Sen olen havainnut, että mielestäni koneen ilmoittama tehonkulutus ei pidä sisällään sähkövastusten ottamaa energiamäärää.
Se taas pitää onkia tuotetun energian valikon puolelta, jossa näkyy lisälämmityksen kilowatit.
Kun joku aamu ihmettelin, että miksi tehonkulutus on yöllä ollut niin vähäistä, niin tajusin, että vastusten watithan siitä puuttuu.
Ja näyttää muillakin Stiebelin omistajilla kone huilaavan sen 20 min ainoastaan.
Toki näillä pakkasilla se on ihan ymmärrettävää, mutta miten on lauhemilla keleillä muilla?
Kun itse olen aina tuskaillut sen kanssa, että kone ei huilaa mielestäni tarpeeksi kauan, vaikka mitä tekisi ja vaikka puskuriakin on 400 l.
Jos vielä lyö termarit kiinni pattereihin, niin tauot jää tosi lyhyiksi.
Kai se sitten on vain niin, että talo kuluttaa sen verran, ettei se tauko voi pitempi ollakaan.
Mutta kun melkein ainoa säätö tätä varten on se säädin dyn asetus, niin ei se paljon anna pelivaraa.
Lauhemmilla keleillä pystyn pitämään puskurin latauspumppua pienemmällä, jolloin puskuri latautuu paremmin.
Mutta nyt pakkasilla ei voi, koska tehot loppuu kesken.
Loppuuko teho vai pattereiden lämmönluovutus. Jos menovesi on yli 45 asteista niin kannattaa parantaa sitä pattereiden lämmönluovutusta vaikka kotikonstein, kuten olen jo useassa viestissä tuonut ilmi. En nyt jaksanut selata kaikkia viestejäsi läpi, mutta alkupään viesteissä puhut yksilehtisistä pattereista.
-
Laskuri nollautuu aina puolen yön aikaan, joten siinähän oli lämmöntuotto siltä vuorokaudelta siihen kellonlyömään asti kun katsoit sen.
Illalla klo23 aikaan lukema oli tuo 72 kWh ja nyt 129 kWh, eli nollautuu tässä päivän mittaan - ei puolenyön aikaan.
-
Loppuuko teho vai pattereiden lämmönluovutus. Jos menovesi on yli 45 asteista niin kannattaa parantaa sitä pattereiden lämmönluovutusta vaikka kotikonstein, kuten olen jo useassa viestissä tuonut ilmi. En nyt jaksanut selata kaikkia viestejäsi läpi, mutta alkupään viesteissä puhut yksilehtisistä pattereista.
Taitaa olla kummastakin kyse.
Alakerta on siis yksilehtisillä pattereilla ja yläkerta on kokonaan lattialämmitystä, joka sekin huutaa yli nelikymppistä vettä näillä pakkasilla.
Alakerta oli viime talvena jopa liian lämmin ja nyt taas tuntuu, etten saa sinne tarpeeksi lämpöä.
Tosin, eipä viime talvena tällaista pakkasjaksoa ollutkaan. Ja kun alakerran betoniseinät kerran pääsevät kylmäksi, niin ei niitä hetkessä lämpöiseksi saakkaan.
Eli jos alakerrassa olisi tehokkaammat patterit, niin voisin termareilla saada sinne sopivan lämpötilan.