Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Yleistä => Aiheen aloitti: seppaant - 18.09.15 - klo:19:32
-
Täällä on keskusteltu paljonkin, pitääkö keruupiiri paineistaa vai riittääkö paineistamaton keruupiiri.
"Murre"
Ja ihmettelen kyllä tuota asennustapaa, jossa järjestelmä rakennetaan taso-astian varaan. Ellei taso-astia ole riittävän korkealla, niin kuin yleensä EI OLE, niin ei saada koskaan aikaiseksi pumpun imupuolelle riittävää ylipainetta pumpun tehdessä töitä. Näitä on vaihdettu nyt jo useita pois ja asennettu oikean kokoinen kalvopaisunta-astia tilalle.
Kysymys "Murrelle" ja muillekin:
Mikä on riittävä paine keruupumpun imupuolella?
Ja miksi?
ATS
-
Veikkaan että pumpun nostokorkeuden verran ja vähän päälle riittää.
-
Jotenkin jäi jossain vaiheessa sellainen käsitys, että Saksalaiset maalämpökoneet ei edes käy, ellei painetta ole yli 3 bar....?
Nibellä max. maapiirin paine, mitä saa olla, on 3 bar. kanssa. Samoin maapiirin varot on 3 bar.
Mitä siis tuo pumpun "nostokorkeus" käytännössä tarkoittaa paineena bar.?
-
Mitä siis tuo pumpun "nostokorkeus" käytännössä tarkoittaa paineena bar.?
Mun kiertovesipumpussa lukee 25-60 ja internet vastasi että tarkoittaa 60dm eli jos laitan pumppuni perään putken taivasta kohti, jaksaa pumppu nostaa vesipatsaan 6m korkeudelle. Tämä siis avoimella putkella jossa ilma painaa toisesta päästä. 25-numerosta ei hajua.
Ai niin, jos 1bar on n. 10m vesipatsasta niin arvioidaan mun pumpun vaatimaksi paineeksi 0,6bar + vähän päälle ~0,7bar. Siis pohdittu arvaus.
[edit] jos tällä olisi tykkää-nappula niin tykkäisin tuota seppaantin vastausta. Loistava.
-
Kysymys "Murrelle" ja muillekin:
Mikä on riittävä paine keruupumpun imupuolella?
Ja miksi?
Jos imuputken paine on korkeampi kuin ympäristön ilmanpaine niin vuototilanteessa neste tulee imuputkesta ulos.
Jos imuputken paine on alhaisempi kuin ympäristön ilmanpaine niin vuototilanteessa imeytyy ilmaa imuputkeen.
Suljetussa kierrossa ei nostokorkeudella pitäisi olla merkitystä koska "ylä- ja alamäkeä" on aina saman verran.
Kiertopumpun käydessä sen sisäinen imu ja painepuolen paine-ero määräytyy virtausvastuksen (ja kiertopumpun tehon) mukaan siten että painepuolella on samansuuruinen ylipaine kuin imupuolen alipaine
-
"Murre"
Ja ihmettelen kyllä tuota asennustapaa, jossa järjestelmä rakennetaan taso-astian varaan. Ellei taso-astia ole riittävän korkealla, niin kuin yleensä EI OLE, niin ei saada koskaan aikaiseksi pumpun imupuolelle riittävää ylipainetta pumpun tehdessä töitä. Näitä on vaihdettu nyt jo useita pois ja asennettu oikean kokoinen kalvopaisunta-astia tilalle.
Ei se pumppu tällaisessa suljetussa kiertopiirissä tiedä onko imupuolella yli- vai alipainetta.
Pumppua kiinnostaa vain se, että pumpattavan nesteen paine ei laske niin alas että neste höyrystyy pumpun imusolissa, kavitoi.
Maksimi lämpötila pintaputkistoissa lienee 15C paikkeilla ja kaivokeruupiireissä 8 C.
Esim 20C lämpötilassa on veden kylläisen höyryn paine 23 mbar abs ja etanolin 56 mbar abs.
ja 10C lämpötilassa on veden kylläisen höyryn paine 12 mbar abs ja etanolin 31 mbar abs
Keruunesteen alin sallittu paine 20 C keruunesteellä saa pumpun imusolissa olla 56 mbar abs = 0,94 bar alipainetta.
Ja 10C keruunesteellä saa pumpun imusolissa olla 31 mbar abs = 0,97 bar alipainetta eli ollaan 3 %:n päässä täydestä tyhjiöstä.
Käytännössä pumppausjärjestelmiä ei mitoiteta näin tarkalle vaan huomattavasti suurempi painevara kavitaation suhteen.
Vaikka otettaisiin kaksinkertainen paine teoreettiseen kavitaatiopaineeseen nähden saa maalämpöpumppujen keruupiireissä kiertopumpun imupuolella olla 0,9 bar alipaine.
Paisunta-astia määrittelee kiertopiirin painetason.
Pisteessä, missä paisunta-astia on liitetty putkistoon on paisunta-astian paine + astian korkeusaseman määrittämä hydrostaattinen paine.
Mentäessä paisunta-astian liitoskohdasta vitauksen suuntaan, laskee paine johtuen putkiston ja laitteiden virtausvastuksista.
Pumpun kohdalla paine nousee nostokorkeuden verran. Pumpulta eteenpäin mentäessä paine jälleen laskee putkiston ja laitteiden virtausvastuksen verran. Kunnes tullaan paisunta-astian kytkentäkohtaan missä paine on pudonnut paisunta-astian paineeseen.
Virtausteknisessä mielessä putkiston hydrostaattiset paineet voidaan unohtaa, koska ne kumoavat toisensa.
Yllä olevasta selviää, että pumpun imupaineen määräytymiselle on ratkaisevaa se että mihin kohtaa putkistoa paisunta-astia kytketään.
Mitä lähemmäksi pumpun imua paisunta-astia on kytketty sitä suurempi on pumpun imupuolen paine.
Normaalisti kytkentäkohta on (tai ainakin pitäisi olla) keruulta tulevassa linjassa. Tässä tapauksessa imupaine putoaa vain höyrystimen ja parin venttiilin virtausvastuksen verran.
Jos kytkentä on tehty keruulle menevään linjaa putoaa imupaine koko keruupiirin ja höyrystimen virtausvastuksen verran. Tämä on jo niin paljon, että saattaa johtaa pumpun kavitoimiseen.
ATS