Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: VSi 14 - 17.05.15 - klo:21:28
-
Hei!
;) Meille tulossa 280m2:een ja 700m3:een taloon VSi 14 MLP. Kannattaako kyseinen vehje hankkia vai pitäisikö vaihtaa johonkin muuhun merkkiin.
Kaipailen käyttökokemuksia kommentteja VSi mallien omistajilta. Miten ovat toimineet jne. Onko tarvitttu huoltokutsuja ja jos on, niin miten huoltomiehet ovat saaneet laitteet toimimaan.
VSi 14 ; ???
-
Kannattaa huomioida että vsi mallien varaaja on lämmitysvesivaraaja, josta lämmin käyttövesi otetaan kierukalla. Eli jos teillä on suurempi vedenkulutus kuten esim. kaksi suihkua, niin lämpimän veden riittävyyden kanssa tulee luultavasti ongelmia. Toki 14kW teho lataa aika nopeasti tuon 260L varaajan. Mikäli tilaa on käytettävissä, niin harkitsisin mielummin pumppua isommalla varaajalla.
Sukulaisilleni asennettiin pari vuotta sitten Vs10 vanhaan patterilämmitystaloon, siellä kone on toiminut moitteettomasti. Lämpöässän huollosta on omakohtaisia kokemuksia, ja ainakin meillä se on toiminut hyvin takuuajan jälkeenkin.
-
Meillä 150m2 tuvas VSi 10.0. Kahestaan asutaan, mutta saunoes ollu kymmentäki ihmistä vettä lotraamas. Hyvin on piisannu integroitu 260 litranen varaaja, ei oo kuuma loppunu kesken. Muutenkaan en moiti laitosta, 9 kuukautta pelannu moitteetta.
-
Vsi14 mallin antoteho on 14,9 kW (0/35°C) ja varaajan koko on ainoastaan 260L. Käyttöveden riittävyyden takia lämmitysvaraaja on pidettävä kuumempana, mitä lattialämmitys vaatii. Koska varaaja on pieni, niin tauot lämmityskaudella jäävät helposti lyhyeksi. Vastaavasti lähes 15 kW lämmitysteho lataa varaajan nopeasti, eli myös käyntijakso on lyhyt.
Näillä perusteilla esim. Lämpöässän Vm olisi parempi vaihtoehto, koska varaaja tilavuutta on lähes kaksinkertainen määrä Vsi malliin nähden.
-
Mulla on sama kokemus tuosta omasta käyttövesivaraajasta. Eli tuollainen 390 L kierukalla lämmitettävä kuumavesivaraaja on ihan minimi laitos oman 17 kW pumpun kanssa ja puskurina tuo 500 L on myös sieltä alalaidasta. Tuo VM malli on jo oikea Lämpö-Ässä sitten.
-
Meillä on säädöt alavaraajassa 33-40c ja ylävaraajassa 45-50c, näillä riittää lämmin vesi.
Olen samaa mieltä, että varaaja saisi olla suurempi. Jos olisin tällä tietotaidolla laittamassa maalämpöä niin valitsisin eri tavalla. Ottaisin erikseen pumpun ja erikseen isomman varaajan.
Lyhyitä hetkiä tuo 10kw käy, 7-20min riippuen onko lämmityskausi vai ei johtuen pienestä varaajasta. Taukoajat ovat kuitenkin pysyneet järkevissä raameissa. Näin "kesä"aikaan käy pari kolme neljä kertaa vuorokaudessa ja "talvella" kun oli -20c taisi käydä parikytäkertaa vuorokaudessa.
VM malli on varmasti parempi, mutta en tiedä sen hintaluokkaa. Tälle koneelle hinnaksi jäi reipas 7500e. Ja siis edelleen olen kaikesta huolimatta tyytyväinen laitteeseen. On poka vähä helpompaa ku puulla lämmittäminen! Eikä näytä sähkölaskukaan kasvavan niin paljon kun epäilin. Niin ja se lämmin vesikin on riittänyt. Suunnitelmissa vielä laittaa joko pieni lämminvesivaraaja tai virtauslämmitin keittiön lähettyville (pannuhuoneesta on pitkähkö matka keittiöön eli kuumaa joutuu valuttamaan kauan, eikä se vesi mitään kuumaa ole kun kierukan kautta tulee tuolta max. 50c pöntöstä). Saisi heti kuumaa vettä ja se olisi oikeasti kuumaa.
-
Olen asentanut muutamia vsi malleja 2-suihkun taloihin, kukaan ei ole kyllä perään soitellut.
Vähä ollaan pyritty katsomaan riittävän kokoinen mitoitus laitteelle et ehtii ladata paremmin.
Vm-sarjaakin on välillä mennyt 2-suihkun taloihin mutta asiakkaan pitää jo tietää tuote että ostaa sen.
Hintaeroa tulee ja sitten verrataan sitä perus vaihtovenakoneeseen niin...
Vaikka myyjä olenkin niin joutuu kyllä kehumaan näiden mallien kokonaisuutta ja ohjelmistoa.
-
Mitäs uudistuksia vsi mallissa on vs verrattuna? Kosketusnäyttö, onko muuta?
-
Olettaisin, että pumpun perusrakenne on sama vs ja vsi malleissa. Seuraavanlaiset muutokset ovat ainakin tulleet vsi malliin:
- Ohjausjärjestelmä Ouman on korvattu Ässäcontrollilla
- Kiertovesipumput vaihdettu enrgiatehokkaamiksi Alpha pumpuiksi
- Tulistimen "trim venttiili" on vaihdettu sähkökäyttöiseksi
Onko jollain tiedossa muita muutoksia näiden mallien välillä?
-
- Tulistimen "trim venttiili" on vaihdettu sähkökäyttöiseksi
onko lässä toteuttanut 'aktiivisen tulistuksen'?
-
Sähköisen venttiilin tärkein ominaisuus lienee venttiilin automaattinen huuhtelu määräajoin.
-
onko lässä toteuttanut 'aktiivisen tulistuksen'?
Ilmeisesti ei ole vielä tehnyt sitä, mutta taitaa enteillä sitä.
Oilonin Geoprolla saattaa vielä olla joku tuotesuoja päällä, joka estää aktiivitulistuksen käyttöön oton.
Onko jollain foorumilaisella parempaa tietoa tästä..?
-
-äänieristystä lisätty
-parempi pehmo
Näyttäs et vsi-mallit tulistaa paremmin myös ei lämmityskaudella.
-
Ilmeisesti ei ole vielä tehnyt sitä, mutta taitaa enteillä sitä.
Oilonin Geoprolla saattaa vielä olla joku tuotesuoja päällä, joka estää aktiivitulistuksen käyttöön oton.
Onko jollain foorumilaisella parempaa tietoa tästä..?
Mitä tarkoittaa "Aktiivinen tulistus"?
ATS
-
Mitä tarkoittaa "Aktiivinen tulistus"?
ATS
Oilon Geopro tarkoittaa tuolla nimityksellään (http://oilon.com/oilon-home/tuotteet/maalampopumput/oilon-sh-maalampopumppu/) sitä,
että tulistuslämmönvaihtimen läpi menevää kiertoveden virtausta säädellään ohjaustietokoneen ohjaamalla kolmitiesekoittajalla.
Tietokone (=ohjausprosessori) lukee lämpömittausanturinsa avulla tulistimelta tulevan veden lämpötilaa ja "termostoi" veden lämpötilan samaan tapaan,
kuin sinä itse teit sen mekaanisella termostaatilla omassa kokeilussasi, josta kerroit aikaisemmin.
(http://kuva.termiitti.com/image/19379.jpg)
SH -pumpun toiminnassa on on myöskin se hyvä oivallus, että säätö tehdään tuolla kolmitieventtiilillä,
jonka ansiosta liika ylävaraajan kuuma kietovesi pääsee valumaan alavaraajaan hyödyntämään talon lämmitystä.
Kuumaa vettä tulee liikaa ylävaraajaan varsinkin kovilla pakkasilla, jolloin talonkin lämmitys tarvitsee kuumempaa kiertovettä.
Oilonin SH tulistuspumppuun ei mielestäni pitäisi laittaa nelitieshunttia säätämään lämmitysverkon kiertoveden lämpötilaa.
Se saattaa tarpeettomasti alkaa ottamaan kiertovettä ylävaraajasta, josta seuraa ylävaraajan lämpötilan romahtaminen.
-
Oilonin SH tulistuspumppuun ei mielestäni pitäisi laittaa nelitieshunttia säätämään lämmitysverkon kiertoveden lämpötilaa.
Se saattaa tarpeettomasti alkaa ottamaan kiertovettä ylävaraajasta, josta seuraa ylävaraajan lämpötilan romahtaminen.
Ei se mitään tommosta 'tarpeetonta' ylävaraajasta ottoa ja romautusta tee jos säädöt ja asiat toimii normaalisti niinkuin ne on ajateltu...
Ja sitä paitsi sehän on Oilonin ja sen 4-tien alkuperäinen tarkoituskin että ottaa jotain harvoja piikkin-apuja sieltä ylhäältä...
-
SH -pumpun toiminnassa on on myöskin se hyvä oivallus, että säätö tehdään tuolla kolmitieventtiilillä,
jonka ansiosta liika ylävaraajan kuuma kietovesi pääsee valumaan alavaraajaan hyödyntämään talon lämmitystä.
Kuumaa vettä tulee liikaa ylävaraajaan varsinkin kovilla pakkasilla, jolloin talonkin lämmitys tarvitsee kuumempaa kiertovettä.
Laittelin Ekowelliin samantapaisen toiminnon Esben termostaattiventtiilillä pari vuotta sitten.
Eli kun ylävaraajan veden lämpö ylittää +60C niin Esbe alkaa avautua ja ohjaa osan tulistinvaihtimen kierrosta alavaraajaan.
Koska meillä on erilliset varaajat niin väliputkeen sai helposti Pollucom energiamittarin ja sen mukaan ylimääräistä tulistuslämpöä on mennyt alavaraajaan 114kwh vuoden aikana (3/2014--->3/2015).
Eipä siinä ihmeitä säästöjä tullut mutta tulihan kokeiltua,ehkä Geoprossa on tehokkaampi tulistusvaihdin ::)
Vertailuksi koko vuoden kulutus/tuotto
-ottoteho 3483 kwh
-antoteho tulistinvaihdin 1407kwh(josta alavaraajaan 114kwh)
-antoteho lauhdutin 9993kwh
-
Laittelin Ekowelliin samantapaisen toiminnon Esben termostaattiventtiilillä pari vuotta sitten.
Eli kun ylävaraajan veden lämpö ylittää +60C niin Esbe alkaa avautua ja ohjaa osan tulistinvaihtimen kierrosta alavaraajaan.
Ekowell´illä on hyviä oivalluksia laitteissaan.
Sinun pumpussasi on se koaksiaalinen, termosifonisesti (thermosiphon = vapaakierto) (https://en.wikipedia.org/wiki/Thermosiphon) -toimiva tulistinkierto.
Ei tarvitse omaa kiertopumppua, säätyy siinäkin energiaa.
E-W on ilmeisen hyvä pumppu, mutta sen myyntiä kannattaisi tehostaa.
Ekowell on ilmeisesti jatkokehittänyt tätä edellisessä mallissa käytettyä kiertopumputonta lauhdutinlämmönsiirtoa.
Termosifoninen kiertosysteemi on hiukan herkkä häiriintymään.
Ekowell on ottanut käyttöön ilma / vesi -lämpöpumpuissa käytössä olleen lämmönvaihdinmenetelmän:
Ekowell -pumppujen norjalaisessa esitteessä (http://www.energi-spar.no/index.php/produkter?task=download&collection=product_docs_fx&xi=2&file=product_docs&id=31)
on sivulla 9 Ekowell pumppujen toimintakaavio,
josta näkyy, että Ekowell pumpuissa ei ole tavanomaisia levylämmönvaihtimia,
vaan lämmönvaihtimina toimivat kaksikerroksisen varaajatankin sisään upotetut kuparikierukat.
Tulistinkierukka on tavanomaisen tulistusvaraajan yläosassa ja lämmitysverkon kiertovettä lämmittää saman tankin alaosaan sijoitettu toinen kierukka.
Tällä järjestelyllä säästetään tulistuksen ja lauhdutuksen kiertopumput. Ei tarvita kumpaakaan.
Oilonin SH pumpuissa tarvitaan vain yksi, tulistukselle ja lauhdutukselle yhteinen kiertopumppu.
Muilla on yleensä molemmille omat kiertopumput.
Se, että ei ole ollenkaan näitä ns. latauspumppuja, vähentää sähkön kulutusta ja tekee pumpusta toimintavarmemman.
...
Ihan vain kaiken varalta lisään tähän vielä, että minulla ei ole mitään tekemistä Ekowell pumppujen tai heidän organisaationsa kanssa!