Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönjako => Aiheen aloitti: alspe - 05.05.15 - klo:11:54
-
Onko rintamiestalollisilla tai muilla joilla kellaritilaa patterilämmityksellä, säädöt lämpöpumpussa millä tavalla sitten kun lämmityskausi loppuu? Onko tarvetta saada lämpöä maanalaisiin tiloihin? Voisi kuvitella, että ainakin kesän kosteilmmilla keleillä voisi olla hyvä tuodä lämpöäkin kellariin, mutta toisaalta kuivaimella sitä ilmaa on parempi kuivata kuin vain lämittämällä.
Onko hullua pitää menoveden lämpötilaa läpi vuoden esim. 30C, mutta laittaa termarit kiinni pattereista muualla kuin kellarissa? Taitaa kosahtaa turhan paljon vuosihyötysuhteeseen? Kesällähän muuten lämmitys saa olla pois, muttta taas toisaalta pumput tekee vissiin fiksusti aina samalla käynnistyksellä lämmitystä ja käyttövettä?
-
Meillä 1970 -luvun rinnetalossa alakerran pattereissa menee kesällä 20 asteinen vesi, tuo on määritelty veden minimilämpötilaksi Geopro pumpulle (tai oikeastaan patteriverkon varaajalle). On ollut aika hyvä ratkaisu käytännössä. Ylemmissä kerroksissa kiertää myös tuo sama vesi, sillä on jäähdyttävä vaikutus ;D kun ilman lämpötila tahtoo nousta 25:een. Mielestäni veden kierrättäminen siis tasaa sopivasti talon lämpötiloja.
Kuivain olisi silti varmaan tarpeen alakerrassa joskus pitkän sadekelin jälkeen mutta ei ole tullut sellaista hankittua. Pyykki kuivataan kesällä ulkona, sisällä ei kuivu. Vintissä oleva ilmalämpöpumppu kuivattaa varsinaisia asuinkerroksia kesällä riittävästi . (Mutta ILP:iä käytetään säästeliäästi)
Meillä ei vaimo suostunut siihen että maalämpöpumppua olisi käytetty jäähdytykseen asuinkerroksissa koska ne konvektorit on niin "kamalan rumia" :o
Näillä mennään
-
Ongelmaksi saattaa tulla pätkäkäynti.
Suosittelisin ilmankuivanta jossa on hygroskooppi eli käynnistyy automaattisesti ilmankosteuden noustua jotain tiettyä korkeammaksi jos nimenomaan on kyse siitä että ilma pysyy riittävän kuivana. Troteckilta on löytynyt ainakin joskus kuivaimia varsin huokeaan hintaan. https://www.trotec24.com/fi-fi/
Tuosta kuivamestahan vapautuu samalla myös hiukan lämpöä...
-
Meillä 1970 -luvun rinnetalossa alakerran pattereissa menee kesällä 20 asteinen vesi, tuo on määritelty veden minimilämpötilaksi Geopro pumpulle (tai oikeastaan patteriverkon varaajalle). On ollut aika hyvä ratkaisu käytännössä. Ylemmissä kerroksissa kiertää myös tuo sama vesi, sillä on jäähdyttävä vaikutus ;D kun ilman lämpötila tahtoo nousta 25:een. Mielestäni veden kierrättäminen siis tasaa sopivasti talon lämpötiloja.
Kuivain olisi silti varmaan tarpeen alakerrassa joskus pitkän sadekelin jälkeen mutta ei ole tullut sellaista hankittua. Pyykki kuivataan kesällä ulkona, sisällä ei kuivu. Vintissä oleva ilmalämpöpumppu kuivattaa varsinaisia asuinkerroksia kesällä riittävästi . (Mutta ILP:iä käytetään säästeliäästi)
Meillä ei vaimo suostunut siihen että maalämpöpumppua olisi käytetty jäähdytykseen asuinkerroksissa koska ne konvektorit on niin "kamalan rumia" :o
Näillä mennään
Samaa mietin, että kesällä saanee hiukan ilmaisjäähdytystä ja lämmöntasausta kun kierrättää vettä ympäri taloa :) saa nähdä mikä on vaikutus kun lämpötilaero veden ja ilman välillä on korkeintaan asteita.
-
Ongelmaksi saattaa tulla pätkäkäynti.
Suosittelisin ilmankuivanta jossa on hygroskooppi eli käynnistyy automaattisesti ilmankosteuden noustua jotain tiettyä korkeammaksi jos nimenomaan on kyse siitä että ilma pysyy riittävän kuivana. Troteckilta on löytynyt ainakin joskus kuivaimia varsin huokeaan hintaan. https://www.trotec24.com/fi-fi/
Tuosta kuivamestahan vapautuu samalla myös hiukan lämpöä...
Pätkäkäynti siksi, että pumppu lataa puskurin nopeasti koska kuormaa ei käytännössä juuri ole?
Ilmankuivain meillä tosiaan on jo, mutta ainakaan vielä sille ei ole mitään tarvetta kun kellarissa on tosi kuivaa niinkuin talven jälkeen kuuluukin. Lähinnä ajattelin, että lämmin olisi kiva kun pesutilat on kellarissa. En ole talossa vielä kesää asunut, saa nähdä onko kellariin kolea mennä pesulle kun sieltä laitetaan kaikki vesikiertolämmitys pois.
-
Pätkäkäynti siksi, että pumppu lataa puskurin nopeasti koska kuormaa ei käytännössä juuri ole?
Ilmankuivain meillä tosiaan on jo, mutta ainakaan vielä sille ei ole mitään tarvetta kun kellarissa on tosi kuivaa niinkuin talven jälkeen kuuluukin. Lähinnä ajattelin, että lämmin olisi kiva kun pesutilat on kellarissa. En ole talossa vielä kesää asunut, saa nähdä onko kellariin kolea mennä pesulle kun sieltä laitetaan kaikki vesikiertolämmitys pois.
Juurikin näin... jos lämmönjaosta suljetaan suurinosa.
Allekirjoituksessasi ei lue puskurista mitään? Minkäkokoinen puskurivaraaja sinulla on? Miten se on kytketty, neliputkisena?
-
Juurikin näin... jos lämmönjaosta suljetaan suurinosa.
Allekirjoituksessasi ei lue puskurista mitään? Minkäkokoinen puskurivaraaja sinulla on? Miten se on kytketty, neliputkisena?
Ukv 200 ja neljällä putkella on (käsittääkseni) kytketty. En nyt juuri tiedä tarkasta kytkäristä. Lisäksi talossa on kohtuu järeitä putkia patterilinjoissa jotka lisäävät tilavuutta, mutta toisaalta suurin osa pattereista on 1-lehtisiä joko lamellilla tai ilman. Kellarissa yksi iso C22-patteri ja iso vanha iso valurautapatteri.
-
Noniin.. tuokin on jo oleellisesti parempi asia ja jotenkin järkevästi tuo voisi jo onnistuakin.
Täällä on laskuri viestin liitteenä millä voit kokeilla hiukan miten pumppu käyttäytyy tuon puskurin kanssa ja millaisia käyntiaikoja voisi olla luvassa..
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6139.msg75934#msg75934 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6139.msg75934#msg75934)
-
^ kiitos linkistä ja luen tuostakin infoa.
Muutamia sekalaisia kysymyksiä tässä, osa liittyen kesäajan/kevään lämmitykseen. Ulkoista menovesianturia urakoitsija ei asentanut, olisiko ehdottomasti syytä asentaa? Siis se joka määrittää puskurilta lähtevän menoveden? Patteriverkostossa on erillinen Wilon kiertovesipumppu ja lämpöpumpussa käsittääkseni latauspumppu.
Sisäanturia ei ole, mutta pattereissa on pääasiassa toimivat termostaatit. Sisäanturi olisi varmasti syytä asentaa, mutta en vielä ole päättänyt mihin kohtaan (1.kerroksessa sen laitan) ja mistävedän kellarista johdotuksen. Termostaatteja on tarkoitus käyttää keväällä ja syksyllä, talvella sitten hanikat kaakkoon tai termarit pois. Kesällä termarit kiinni mutta lisäksi varmaan kannattaa lämmityksen esto johonkin tiettyyn ulkolämpötilaan. Mitä te käytätte? (tai sitten se sisälämpötilaanturi…) Nuo molemmat toki tekee sen, että kellariin ei saa lämpöä kun tässä toukokuussa alkaa ulkolämmöt olla päälle 12C jolloin sisällä ei hirmuisen kylmä ainakaan ole.
Asteminuuttisäädöllä voisi kai vaikuttaa siihen ettei tulisi pätkäkäyntiä pienellä kuormalla? Jämässä säätö on -1000 - -30 ja asetus oli -60. Kaveri laittoi sen nyt -100:seen. Voisi sitä kai kokeilla, että säätää asteminuutit minimiin, minimi menovesi joku +35C ja termarit vain kellarista auki. Tuskin korkeamman menoveden huono lämpökerroin isoa lovea COPiin tekee jos sitä tehdään vain pieneen osaan eli kellariin. Tosin voi olla, että koko lämmitystä ei tarvita, kokeillaan kun lämpimät kelit tulee kunnolla.
Käyttöveden lämmityksestä. Nyt asetus "normaali", yläosan lämpö on +54C ja alaosa noin +46C kun käyttöä ei ole. Onko muilla asetuksia esim. siten, että käyttöveden lämmityksen esto on päällä 23.00 - 06.00 tai asetus "säästöllä"? Harvoin meillä kukaan pesulla käy muutakuin 19.00-23.00 välillä, poikkeuksena viikonloput ja muut erityiset päivät. Normitilanteessa ainakin itse pärjäisin säästöasetuksellakin, mutta emäntä on sanonut että saa veden loppumaan suihkussa :D ei se siellä puolta tuntia kyllä ole, pitää varmaan laskea joskus varaaja tyhjäksi ja mittailla missä vaiheessa suihkuvesi alkaa kyykkäämään.
Ensimmäisenä 19 vrk sähköä on kulunut noin 300kWh joka tekee 15kWh/vrk. Lämpötilathan on heiluneet ulkona -2 ja +13 välillä. En tiedä on onko se paljon vai vähän, ei ainakaan huhtikuun alkuun nähden paljon jolloin kannoin kannulla ehkä 6-8 litraa öljyä vuorokaudessa pönttöön. :-*
-
Ulkoilman termostaattihan hoitaa menoveden lämmöt tarpeen mukaan. Sisäilma termostaatilla ei ole ainakaan meikäläiselle mitään käyttöä. Lämmitysalan pienentyessä tarvitaan varaaja, muuten pätkäkäynti hoitaa lämpöpumpun ennenaikaiseen lepoon. Yksi vaihtoehto kesän lattialämmitykselle voisi olla, että kytkee lämmityksen toimimaan kellosta 1 tunti/ vrk, jolloin siis lämpö pumpataan ja annetaan sitten jäähtyä. Tuota voisi joku vaikka kokeillakin. Lattian massastahan tuossa on kysymys ja laattojen hyvästä kiinnityksestä ja erityisesti hyvästä pohjatyöstä betonipinnalle. Taidankin itse laittaa ensi kesänä tuolleen. Eihän siinä tule kuin n. 60 ylimääräistä käynnistystä, kun laittaa tuolta Viessmanista program 2 ja vaikka lämmityspäälle klo 10.00-11.00. Heh, näinhän se taitaa toimiakin. Eipä vain tullut aikaisemmin mieleen ja meinasin jo sitä erillistä boileria laittaa. Siis niille tietysti, jotka pystyy erottamaan pesutilojen kierron erilleen. Jos olisi termarit jännitteettömänä kiinni, niin hhelpolla saisi. Täytyy järkeillä asiaa uudelleen ajan kanssa. Mulla kyllä tuo aurinko hoitaa homman varsin lahjakkaasti muutenkin.
-
Voisi sitä kai kokeilla, että säätää asteminuutit minimiin, minimi menovesi joku +35C ja termarit vain kellarista auki.
Ei mielestäni kannata yrittää ulkolämpötilaan perustuvalla asteminuuttisäädöllä lämmittää kellaria kesällä. Ei siellä kuitenkaan ulkolämpötilan tahtiin lämmitystarve vaihtele. Sopivalla kiertoveden min/maks-säädöllä saa todennäköisesti maan alla olevan kellarin pidettyä kohtuullisen vakiolämpöisenä Käynnistyksia ja käyntiaikaa 200L puskurilla tulee kesän aikana todennäköisesti niin vähän, että sillä ei ole merkitystä. Puskurin ansiosta voi käyttää termostaattejakin, jos ei min/maks säädöllä saa lämpöä pysymään riittävän tasaisena
-
Raksaajan ohjeella toimii. Tai sitten säätää vaan korjausta tai käyrää niin kuumalle että lämmittää kesälläkin. Vähän varmaan joutuu hakea säätöjä ja asteminuutit tarvittaessa isolle että käy kerralla riittävän kauan. Kesäkäytössä puskurinhan saa lämmittää tarvittavaa kuumemmaksi ja lämpö termostaateilla vaikka jos on liian kuuma. 200l puskuriinkin jo saa jonkun verran lämpöä jos säätää että lähtee lämmittämään kylmää pönttöä ja lämmöt sitten suht korkeaksi. Esim 20 -> 50C noin esimerkkinä vaan.
Täällä nyt sammutin lämmityksen ja käyttöveden lämmityksen maksimi arvoksi laitoin (A) eli ilmeisesti tuolla pumpulla lämmittää sitten niin kuumaksi kun saa. Ei tule sitten niin paljon käynnistyksiä kun käyttövesi pysyy kauemman aikaa kuumana.
Puskurivaraajassa on käyttöveden esilämmitys että ehkä koitan joskus säädellä asetukset niin että lämmittää myös puskurivaraajaa. Patterikierrolle on sulkuhana että sinne saa lämmitysveden katkaistua. Eli saa pelkälle lattialämmitykselle veden, täytyy joskus säädellä jos lattia alkaa tuntumaan kylmältä.
Sopiva asteminuuttiluku ja sopiva pyyntilämpötila niin lepoajat saa aika pitkäksi. Sen ulkoisen menovesianturin voi joutua laittamaan. Siitä pumppu tietää että minkä lämpöistä menee lämmityskiertoon. Ulkoisen menovesianturin kanssa saa pisimmät lepoajat pumpulle. Onnistuu ilman anturiakin mutta silloin asteminuutteja pitää isontaa.
Voihan sen käyttöveden ajastaa säästölle niille ajoille kun haluaa laittaa. Tuossa 1217 mallissa ei ajastuksia ole.
-
Okei, pitää tosiaan miettiä eri vaihtoehtoja lämmittämiseen. Voi olla, että kellarin lämmitys on turhaakin. Jos vaan laittaa kuivaimen hurisemaan ja lämmityksen eston päälle. Ehkä nyt kesän koittaessa voisi laittaa lämmityksen eston vaikka +3C tms. jotta välttyy kesäöiden turhalta lämmitykseltä.
Käyttöveden kanssa on vähän ongelmaa. Riittää kamalan vähän aikaa, ei mulla mutta vaimolla ja lapsella joka tykkäisi lutrata. Normaaliasetuksella näyttäisi olevan yläpään lämpötila 54C ja alaosassa joku 48C. Laskelmieni mukaan 38C suihkuvettä pitäisi riittää jopa yli 20min jos raakavesi 7C, mutta se on vain siten että kuumavesi pannusta olisi vakio 50C ja sitähän se ei ole koska kylmä vesi alkaa jäähdyttää varaajaa. Suihkuvirtaama 12l/min @ 38C tarkoittaa, että kuuman veden otto on noin 21kW eli 8kW pumppu ei mitenkään riitä pitämään vesitilaa lämpöisenä. Siksi on kai pakko nostaa käyttövesi luksustasolle? Millä yläpään lämpötilalla pumppu vielä tekee sen ilman suoraa sähköä? Nyt ymmärrän kyllä mikä etu olisi isosta puskurivaraajasta käyttöveden esilämmityskierukalla. :-[ Sekään ei tosin auttaisi kesällä hirmuisesti, paitsi voisi tuoda vähän jäähdytystä kämppään jos virtausta pitäisi päällä patteriverkossa. :)
-
Niin, jos ei satu olemaan aurinkokennoja. Varaajasta saa jo joskus sen 500 L 80 asteista vettä ja käyttövesivaraaja vain lämpenee lisää, kun laskee lämmintä vettä. Mulla on se käyttöveden turvashunttaus ihan aiheellinen kyllä. Eli hanoille ei saa yli 55 asteista, ettei tule palovammoja.
-
Vielä aihetta sivuten, vaihdatin maalämpörempan yhteydessä kellarissa aulatilan vanhan pienen patterin noin 4-5 kertaa enemmän tehoa antavaan järeään Purmon C22:een jotta kylpytilojen aula lämpenee kunnolla. Jos lämpöpumppu jostain syystä alkaa talven kovimmilla keleillä piiputtamaan niin kellaritiloista tai muista vähemmän tärkeistä termostaattia kannattaa varmaan kuristaa kiinni jotta lämpöä riittää asuinkerroksee(ii)n?
C22 600x1600mm antaa 55C/45C vedellä 20C asteessa lähes 1,4kw :D eli se kaikki on tietysti pois muualta?? Suuri osuus kaikesta tehosta kyllä tollanen 1400W. Ja luullakseni kellaritilat imee lämmön mitä sinne antaa koska me purettiin kaikki sisäpuoliset eristykset ja viritykset pois homeasioiden takia (ennaltaehkäisy).
-
Vielä aihetta sivuten, vaihdatin maalämpörempan yhteydessä kellarissa aulatilan vanhan pienen patterin noin 4-5 kertaa enemmän tehoa antavaan järeään Purmon C22:een jotta kylpytilojen aula lämpenee kunnolla. Jos lämpöpumppu jostain syystä alkaa talven kovimmilla keleillä piiputtamaan niin kellaritiloista tai muista vähemmän tärkeistä termostaattia kannattaa varmaan kuristaa kiinni jotta lämpöä riittää asuinkerroksee(ii)n?
C22 600x1600mm antaa 55C/45C vedellä 20C asteessa lähes 1,4kw :D eli se kaikki on tietysti pois muualta?? Suuri osuus kaikesta tehosta kyllä tollanen 1400W. Ja luullakseni kellaritilat imee lämmön mitä sinne antaa koska me purettiin kaikki sisäpuoliset eristykset ja viritykset pois homeasioiden takia (ennaltaehkäisy).
Osaisko joku sanoa tähän jotain tai onko kokemusta jos jonnekin on isketty vähän turhan järeä patteri? Termostaatilla saa tietysti jarrutettua, mutta kun keskitalvella on korkein menovesi niin patterihan sitten luovuttaa paljon kun/jos termostaatti aukeaa. Tosiaan C22 600/1600 haukkasee reilun kilowatin kun menovesi on 50 asteen hujakoilla. Tämä on tietysti pois muualta, toisaalta isolla patterilla saa laskettua paluuveden lämpötilaa joka estää sähkövastuksen päälle menoa?
-
Meillä itsellä on luultavasti vastaava tilanne edessä ensi talvena. Putkiremontti alakerrassa juuri valmistunut ja uudet termarit paikoillaan. Jos (kun) pakkasia tulee yli -20 niin maalämpö alkaa loppumaan kesken (arvio).
Jos sinulla on kellarikerros eri piirissä kuin ylemmät, niin voit, jos sinulla on linjasäätöventtiili, kuristaa siitä koko alakertaa kuten haluat. Jos haluat kuristaa vain tuota ylitehokasta patteria, niin muutat sen esisäätöä pienemmäksi. Silloin termostaatti toimii edelleen, mutta patteriin ei pääse liikaa lämmitysvettä. Silloin patteri lämpiää vain yläosastaan, ja säästää lämpötehoa tärkeämpiin paikkoihin.
Liitteestä näet Danfoss termostaatin esisäätörenkaan.
-
Meillä itsellä on luultavasti vastaava tilanne edessä ensi talvena. Putkiremontti alakerrassa juuri valmistunut ja uudet termarit paikoillaan. Jos (kun) pakkasia tulee yli -20 niin maalämpö alkaa loppumaan kesken (arvio).
Jos sinulla on kellarikerros eri piirissä kuin ylemmät, niin voit, jos sinulla on linjasäätöventtiili, kuristaa siitä koko alakertaa kuten haluat. Jos haluat kuristaa vain tuota ylitehokasta patteria, niin muutat sen esisäätöä pienemmäksi. Silloin termostaatti toimii edelleen, mutta patteriin ei pääse liikaa lämmitysvettä. Silloin patteri lämpiää vain yläosastaan, ja säästää lämpötehoa tärkeämpiin paikkoihin.
Liitteestä näet Danfoss termostaatin esisäätörenkaan.
Ei ole kellari omassa piirissään sillä 3.krs talossa patteriputken menee kerroksista toiseen ylöspäin.
Juu, pitää katsoa nuo esiviritykset kun on keskitalvi.
-
Osaisko joku sanoa tähän jotain tai onko kokemusta jos jonnekin on isketty vähän turhan järeä patteri? Termostaatilla saa tietysti jarrutettua, mutta kun keskitalvella on korkein menovesi niin patterihan sitten luovuttaa paljon kun/jos termostaatti aukeaa. Tosiaan C22 600/1600 haukkasee reilun kilowatin kun menovesi on 50 asteen hujakoilla. Tämä on tietysti pois muualta, toisaalta isolla patterilla saa laskettua paluuveden lämpötilaa joka estää sähkövastuksen päälle menoa?
Vielä nostaisin tätä jos jollakin on kokomusta vastaavasti eli eristämätön betonikellari patterilämmityksellä. Millaisissa lämpötiloissa pysyy jos talo muuten on 20-21C ja kaikki kerrokset samaa sekaista piiriä? Miten kellarin lämpötila ja lämmönkulutus tulee menemään kun pakkanen kiristyy ja lämmitysvesi lämpenee? Kellarissahan vastainen ulkolämpötila on vakiompi maanalaisesta osasta sokkelia. Toisaalta eristämättömyys haukkasee lämpöä aina.
-
Meillä todennäköisesti samantyyppinen talo, eli kolme kerrosta ja patterilinjat menevät ristiin rastiin. Olen joulun pyhien aikana yrittänyt tasapainottaa patterien virtauksia juuri tuolla Danfossin esisäädöllä. Pesutilat sijaitsevat kellarikerroksessa ja siellä on kolme pientä yksilehtistä patteria ja olen yrittänyt saada sinne mahdollisimman paljon virtausta jotta lämpötila nousisi siellä ja toisaalta kuristanut kun joissain huoneissa lämpötila tahtoo nousta liikaa. Meillä kellarikerros jotenkin eristetty joten olosuhteet hieman erilaiset. Pesutiloissa käytössä ollut Trotecin ilmankuivain. Sillä saa hyvin nostettua lämpötilaa parikin astetta pienessä tilassa. Tosin haukkaa melkein 300W tehoa silloin. Ilman kuivainta lämpötila n 20 astetta kun muualla 22-23 astetta. Kellarikerroksessa olevassa varastossa n 17-18 astetta. Autotallissa jossa on yksi periaatteessa eristämätön seinä, lämpötila n 13-15.
Vielä tuohon kesäaikaiseen kellarin lämmityksen suosittelen Esim Trotecin ilmankuivainta.
-
^ meillä on Baukkarista hankittu 170 euron ilmankuivain, mutta kun se ei lähde päälle koska viileämmillä keleillä on niin kuivaa. Kellarissa on nyt ollut 25-40% ja 16-19 astetta, eli vähän on viileää pesutiloiksi mutta kuivaakin.
Pitäisi varmaan tutkiskella esisäätöasiaa koska kellari ei tunnu olevan tarpeeksi lämmin vaikka siellä on Purmon C22 600x1800 jonka pitäisi antaa "jo" 45C menovedellä lähes 900W. Kai sillä pitäisi alkaa lämmetä kellaritila, tai sitten lämpöhäviöt kuolettaa isommankin tehon. Lisäksi saunassa ja suihkussa on pienet 1-lehtiset lirvupatterit. Autotallissa pari pidempää 1-lehtistä patteria.
-
Kuinka montaa huonetta/ millaista pinta-alaa tuolla isolla patterilla on tarkoitus lämmittää?
-
Kuinka montaa huonetta/ millaista pinta-alaa tuolla isolla patterilla on tarkoitus lämmittää?
Patteri on kellarin aulatilassa, noin 15-20m2 ja sitten on suihku + sauna noin 15m2 joiden ovet on osin auki, mutta niissä pienet patterit.
Kovimmilla pakkasilla kun menovesi on 50-55C niin iso Purmo haukkasee yli kilowatin jos sitä ei rajoita mitenkään. Eli ilmeisesti sen esisäätöä on syytä rukata ja suurentaa siellä missä pahimmillaan tehot ei riitä? Nyt talo on tasaisesti lämmin.
-
Patteri on kellarin aulatilassa, noin 15-20m2 ja sitten on suihku + sauna noin 15m2 joiden ovet on osin auki, mutta niissä pienet patterit.
Kovimmilla pakkasilla kun menovesi on 50-55C niin iso Purmo haukkasee yli kilowatin jos sitä ei rajoita mitenkään. Eli ilmeisesti sen esisäätöä on syytä rukata ja suurentaa siellä missä pahimmillaan tehot ei riitä? Nyt talo on tasaisesti lämmin.
Sullahan näyttäisi olevan sama tilanne kuin itse suunnittelin. Tarkoitus olisi kellaritilan aulaan lisätä isompi patteri koska nyt ei ole mitään aulassa! Tosin mun aulatila hieman pienempi, n 8m2. Siinä mielessä kiinnostaa miten saat patterin luovutuksen toimimaan.
-
Sullahan näyttäisi olevan sama tilanne kuin itse suunnittelin. Tarkoitus olisi kellaritilan aulaan lisätä isompi patteri koska nyt ei ole mitään aulassa! Tosin mun aulatila hieman pienempi, n 8m2. Siinä mielessä kiinnostaa miten saat patterin luovutuksen toimimaan.
Mulla idea oli, että saisin kellaritiloihin hyvän COPin patterilla joka lämmittää kesällä edes jotain kun menovesi on esim. 28C. En tosiaan huomannut, että talvea kohti se patteri alkaa hörppäsemään reilun osan pumpun lämmitystehosta koska betoni kellari haukkaa hyvin 55C vedestä lämpöä.
Missä vaiheessa kannattaa alkaa miettimään käyntiastetta ja tekemään sille jotain? Eikö se ole jo aika raakaa peliä jos pumppu käy vaikka 95% sitten kun on pari viikkoa -15-20?
-
Kai sillä pitäisi alkaa lämmetä kellaritila, tai sitten lämpöhäviöt kuolettaa isommankin tehon.
Kokeile paljonko saat tuonne tehoa "hukattua", laita testiksi vaikka pieni öljytäytteinen sähköpatteri tuonne ja katso kuinka lämpötila käyttäytyy. Hätätilassa autonsisätilan lämppäri ja kwh mittari.
Tuttava ihmetteli myös vastaavanlaisessa talossa kulutusta ja syyksi paljastui kanssa eristämätön alakerta. Sähkölämmittimillä hän totesi itse että tuo on "pohjaton kaivo". Myöhemmin hän sitten eristi nuo seinät sisäpuolelta.
-
Missä vaiheessa kannattaa alkaa miettimään käyntiastetta ja tekemään sille jotain? Eikö se ole jo aika raakaa peliä jos pumppu käy vaikka 95% sitten kun on pari viikkoa -15-20?
Eikait tuolla mitään väliä ole niinkauan kun mökissä piisaa lämmitä, käyttövesi piisaa ja kaivokaan ei jäädy ;)
Käyhän invertterikin kokoajan...
-
Kaiken maalaisjärjen mukaan kumminkin kellarin kulutus on enemmän tasainen kuin ulkolämpötilan mukaan haukkaava sillä lämpötilaero on tasaisempi? Vie energiaa, ei tehoa. Eli jos käyntiaikasuhteeni on noussut nyt paljon niin kulutus on noussut nimenomaan muualla kuin kellarissa.
Ja tosiaan, melko vähän sain leudon aikaan 8,5kk:ssa kulutettua vaikka kellariin meni pientä lämpöä lähes aina. Alle 300€ per 8,5kk oli "kesän kulutus".
-
Kaiken maalaisjärjen mukaan kumminkin kellarin kulutus on enemmän tasainen kuin ulkolämpötilan mukaan haukkaava sillä lämpötilaero on tasaisempi? Vie energiaa, ei tehoa. Eli jos käyntiaikasuhteeni on noussut nyt paljon niin kulutus on noussut nimenomaan muualla kuin kellarissa.
Ja tosiaan, melko vähän sain leudon aikaan 8,5kk:ssa kulutettua vaikka kellariin meni pientä lämpöä lähes aina. Alle 300€ per 8,5kk oli "kesän kulutus".
Jos osa sokkelista on kokonaan ilman eristeitä niin eikö silloin osa kylmästä eristämättömästä sokkelista ole suoraan yhteydessä ulkoilmaan?
Tälläinen on mukava ja halpa leikkikalu ja pelaa hienosti...
http://www.aliexpress.com/item/Non-contact-LCD-Laser-Gun-Infrared-ir-Digital-Electronic-Industrial-Thermometer-Temperature-Meter-Gauge-50-C/1672413909.html?ws_ab_test=searchweb201556_6,searchweb201644_4_79_78_77_82_80_62_81,searchweb201560_5
-
Mulla idea oli, että saisin kellaritiloihin hyvän COPin patterilla joka lämmittää kesällä edes jotain kun menovesi on esim. 28C. En tosiaan huomannut, että talvea kohti se patteri alkaa hörppäsemään reilun osan pumpun lämmitystehosta koska betoni kellari haukkaa hyvin 55C vedestä lämpöä.
Missä vaiheessa kannattaa alkaa miettimään käyntiastetta ja tekemään sille jotain? Eikö se ole jo aika raakaa peliä jos pumppu käy vaikka 95% sitten kun on pari viikkoa -15-20?
Voisihan pumppu käydä vaikka 100% ja sähkövastukset estettynä. Jos vain jotain ylimääräisiä tiloja karsimalla saisi tehon riittämään.
Kellaritilojen betoniin saa kyllä lämpöä "hukattua" lähes mielettömiä määriä. Toisaalta taas kellari ei voi määräänsä kylmemmäksi mennä koska maasta "tulee lämpöä".
Täällä kahden kellarihuoneen ulkoseinät on eristetty ilmeisesti rivinteerauksella, eli 20cm betoni, ilmaväli, tiili. Melko paksu ulkoseinä. Kolmas kellarin takkahuone oli tehty samoin, mutta ilmavälin tilalle oli laitettu styroks. Styroks vaan estää seinän hengittämisen, niin piti purkaa tuosta ulkoseinältä se eristys pois (muualla ei ollut). Täällä kellari on kahdelta sivulta kokonaan maan alla ja vain talon toisessa päässä, 3.2x10.5 metriä. Lattia on eristämätön ainakin takkahuoneessa ja pannuhuoneessa. Maalämpöpumppu on tuossa vanhassa takkahuoneessa.
-
Jos osa sokkelista on kokonaan ilman eristeitä niin eikö silloin osa kylmästä eristämättömästä sokkelista ole suoraan yhteydessä ulkoilmaan?
Tälläinen on mukava ja halpa leikkikalu ja pelaa hienosti...
http://www.aliexpress.com/item/Non-contact-LCD-Laser-Gun-Infrared-ir-Digital-Electronic-Industrial-Thermometer-Temperature-Meter-Gauge-50-C/1672413909.html?ws_ab_test=searchweb201556_6,searchweb201644_4_79_78_77_82_80_62_81,searchweb201560_5
Niinhän se on, mutta toisaalta 8x9m talon täyskellarin vaipasta vain ehkä 0,6m x 34m on sokkelia päin ulkoilmaa. 72m + 1,6m x 34m päin maata ja 72m päin asuinkerrosta. Hyvin vähän siis päin kylmää ilmaa.
Pitänyt kans ostaa pintalämpötilamittari!
-
^^ rivinteerausta meilläkin on suihkun ja saunan seinissä luultavasti koska ovat sisempänä kuin muu sokkeli.
Rivinteerausta en ole oikein koskaan tajunnut, varsinkaan nyt kun voi maalämmöllä lämmittää halvalla.
Jos tomppelin 2000kWh vuodessa kellariin on sinne päin niin saa mun puolesta mennä koska jos siitä säästäisi puolet eristyksellä niin se tekisi 20 vuodessa vain 20 000 kwh eli reilun pari tonnia. Ja vie huonepinta-alaa.
Itse lähden ennemmin kaivamaan maat pois ja eristämään alta kellaria.
-
Niinhän se on, mutta toisaalta 8x9m talon täyskellarin vaipasta vain ehkä 0,6m x 34m on sokkelia päin ulkoilmaa. 72m + 1,6m x 34m päin maata ja 72m päin asuinkerrosta. Hyvin vähän siis päin kylmää ilmaa.
Pitänyt kans ostaa pintalämpötilamittari!
Kuinka paksu tuo sokkeli on? 15cm ? Eihän tuo ole mikään mahdottumuus pyöritellä hiukan lämmönjohtavuus lukuja ja arvioida paljonko tuosta kaistaleesta karkaa harakoille.
Mulla ei oo omakohtaista kokemusta asiasta vaan ainostaa sana mitä työkaveri kertoi kulutuksista ennen eristyksiä. S3n verran vain mitä itse olen ylipäätään laskenut noita lämmönjohtavuuksia niin olen usein hämmästynyt tuloksista kuten esim 5cm uretaanilla eristetyn autotallin oven kohdalla... täytyy katsoa oliko jossain tallella vielä millaista lämmönhukkaa laskin sille joskus....
-
... olen usein hämmästynyt tuloksista kuten esim 5cm uretaanilla eristetyn autotallin oven kohdalla...
Keski-Suomessa 6 m2 kokoinen 5 cm uretaaniovi +12 C autotallissa aiheuttaa
- noin 310 kWh/a vuotuisen lämpöhukan ja
- nostaa mitoittavalla pakkasella noin 0,145 kW :lla lämmityslaitteen tehon tarvetta.
Tässä ei ole huomioitu uretaanilevyjen väliin jäävien rakojen vuotoenergiaa.
-
Betoni @15cm = 3,469 W/m2K
dT = 10 + 18 = 28 K
a=0,6*34 m2
28*20,4*3,469=1980 W
Jos ulkolämpötila on -10 ja sisälämpötila on 18 astetta puhaltaa tuosta sinun eristämättömästä sokkelin osasta 2kW teholla lämpöä harakoille. Mielestäni se on varsin paljon jos huomioi minkä tehoinen mlp sinulla on. ???
Jos tuohon läiskäistäisiin kylkeen 5cm uretaani niin u-arvo olisi 0,467W/m2K. Tällöin harakoille menisi 270W teho.
-
Keski-Suomessa 6 m2 kokoinen 5 cm uretaaniovi +12 C autotallissa aiheuttaa
- noin 310 kWh/a vuotuisen lämpöhukan ja
- nostaa mitoittavalla pakkasella noin 0,145 kW :lla lämmityslaitteen tehon tarvetta.
Tässä ei ole huomioitu uretaanilevyjen väliin jäävien rakojen vuotoenergiaa.
u-arvo tuolle omalle ovelleni 1,0 joka sisältää käsittääkseni nuo raot.
a=5,2*2,7=14,04m2
dT=10+20=30K
p=420W joka on mielestäni paljon yhdestä autotallin ovesta vaikka se iso onkin kun sisälämpötila on 20 ja ulkolämpötila -10
-
Betoni @15cm = 3,469W/m2K
dT = 10 + 18 = 28K
a=0,6*34
28*20,4*3,469=1980W
Jos ulkolämpötila on -10 ja sisälämpötila on 18 astetta puhaltaa tuosta sinun eristämättömästä sokkelin osasta 2kW teholla lämpöä harakoille. Mielestäni se on varsin paljon jos huomioi minkä tehoinen mlp sinulla on. ???
Jos tuohon läiskäistäisiin kylkeen 5cm uretaani niin u-arvo olisi 0,467W/m2K. Tällöin harakoille menisi 270W teho.
Niinhän se tekee, ja niin tekee kaiketi monissa tuhansissa vanhoissa taloissa joissa ei sisäpuolelta meinaa eristää. Sisäpuolinen eristys on riski jos ulkoa ei ole eristetty. Jos eristys ei ole täysin ilmatiivis niin sisäilman kosteus kellarissa kesällä kondensoituu kylmään sokkeliin. Talvellakin vaikka ilma on kuivaa niin mitenkäs käy jos sokkelin sisäpinta on ylänurkissa -15C eikä +15C?
Ehkä sun laskelma ei ole todellisuus sillä loput kellarini eristämättömistä betoniseinistä ja -lattiasta veisi 120 m2 x 10 K x 3,469W/m2K eli päälle kuuden kilowatin teholla jäähtyisi kellari.
Naapuri sanoi ettei ole juuri koskaan pitänyt lämpöjään kellarissa päällä ja on ympäri vuoden 13C. Siis vastaava -50 orggis rintamamiestalo.
Sokkeli varmaan 25Cm.
-
Niinhän se tekee, ja niin tekee kaiketi monissa tuhansissa vanhoissa taloissa joissa ei sisäpuolelta meinaa eristää. Sisäpuolinen eristys on riski jos ulkoa ei ole eristetty. Jos eristys ei ole täysin ilmatiivis niin sisäilman kosteus kellarissa kesällä kondensoituu sokkeliin. Talvellakin vaikka ilma on kuivaa niin mitenkäs käy jos sokkelin sisäpinta on ylänurkissa -15C eikä +15C?
Ehkä sun laskelma ei ole todellisuus sillä loput kellarini eristämättömistä betoniseinistä veisi 120 m2 x 10 K x 3,469W/m2K eli päälle kuuden kilowatin teholla jäähtyisi kellari.
Naapuri sanoi ettei ole juuri koskaan pitänyt lämpöjään kellarissa päällä ja on ympäri vuoden 13C. Siis vastaava -50 orggis rintamamiestalo.
Minä en rupea neuvoillani kenenkään taloa homehduttamaan mutta tuttavani eristi sisäpuolelta ja hänen isänsä on kunnan rakennusvalvonnassa töissä ja lisäksi tekee mm rakennesuunnitelmia. En tiedä tarkalleen millainen rakenne seinään tuli. Noissa rintsikoissa on omat ongelmansa juuri noiden eristämis kuvioiden takia ja enole itse niihin sen tarkemmin ikinä perehtynyt. Rintisikka foorumilla lienee paremmin tietoa(isodrän mainonnan lisäksi)?
-
u-arvo tuolle omalle ovelleni 1,0 joka sisältää käsittääkseni nuo raot.
a=5,2*2,7=14,04m2
dT=10+20=30K
p=420W joka on mielestäni paljon yhdestä autotallin ovesta vaikka se iso onkin kun sisälämpötila on 20 ja ulkolämpötila -10
Onhan nämä isoja lukuja. Minun kellariautotalliin vie vanha peltinen nosto-ovi jossa sisällä on nähtävästi 5-7cm villaa. Sanomattakin selvää ettei koko ovi ole edes tiivis ja vielä kun oven ulkopinta on kosketuksissa peltiseen sisäpintaan niin tietää, että kyllä tuommoinen hohkaa kylmää. Jospa siihen ruuvaisi 5cm sisäpuolelle uretaania lisää ja keväällä tarkistaisi oven suoruutta. :)
Maalämpö tosin on siitä hyvä että moni eristeremppa muodostuu turhaksi.
-
Minä en rupea neuvoillani kenenkään taloa homehduttamaan mutta tuttavani eristi sisäpuolelta ja hänen isänsä on kunnan rakennusvalvonnassa töissä ja lisäksi tekee mm rakennesuunnitelmia. En tiedä tarkalleen millainen rakenne seinään tuli. Noissa rintsikoissa on omat ongelmansa juuri noiden eristämis kuvioiden takia ja enole itse niihin sen tarkemmin ikinä perehtynyt. Rintisikka foorumilla lienee paremmin tietoa(isodrän mainonnan lisäksi)?
Ulkopuolelta noita suositellaan eristettävän ihan kuten muitakin taloja käsittääkseni, kylmältä puolelta jotta tärkeät rakenteet lämpnenevät eivätkä päinvastoin viilene. Eikä ulkopuolinen remppa edes ole niin kallis mitä luulisi, pahasti menee kyllä piha pilalle. Hyvä puoli olis se ettei eristyksen ulkonäöllä ole paljon väliä miltä näyttää ;)
-
Pahoittelut jos tämä menee liikaa eristämisen, lämpöhäviöiden tai muuten maalämmön ulkopuolelle, mutta keskustelua ja ideoita vaan kehiin.
Tässä on kellarikerrokseni pohjakuva. https://www.dropbox.com/s/1lh3vnp221j61ww/60B42182.jpg?dl=0
(https://www.dropbox.com/s/1lh3vnp221j61ww/60B42182.jpg)
Kellarissa siis OLI sisäpuolisia eristyksiä ja mm. laminaatit lattiassa, kaikki poistettu koska sulkivat kosteuden sisäänsä ja oli dunkkaisempaa hajua myös homekoiran mielestä. ;) Aika lievää kuitenkin, mutta faktisesti väärä tapa rakentaa. Vähintään laminaatti betonin päällä on täysin väärin.
Kuvan öljysäiliö on poistettu ja se on yhtä tilaa "alustaa" kanssa.
Autotallihan tuossa on suurehko, siellä kaksi patteria termareilla joten saan siellä pidettyä 13-16 astetta miten nyt tarvitsenkaan verstaassani.
Kellarin patterit ovat saunassa (1-lehtinen ~600x600), pukuhuoneessa (1-lehtinen ~600x800) (joka on nyt suihku) ja suihkun vieressä "katt.h" edessä aulassa. Aulassa on se mörkö C22 600x1600. Huoneeseen "alustaa" on aulasta enemmän vähemmän epätiivis ovi jonka mahdollisesti poistan.
Eräs "ongelma on se, että pattereita ei ole "varasto" ja "alustaa" tiloissa. Niihin oli tarkoitus lisätä patterit sen takia, että sokkelikin lämpenee tasaisemmin koko kellarissa eikä olisi viileitä kohtia. Pattereiden lisääminen aiheuttaa varmasti entistä suurempaa lämmön menemistä kellariin vaikka itse rakennuksen lämmön tarve ei sinänsä kasva. Fiksua lisätä patterit noihin uupuviin kohtiin vai ei? Matatampi menovesi toki riittää mitä enemmän luovutuspinta-alaa on, mutta menoveden lämpötila määräytyy asuinkerroksen mukaan.
Lähinnä kiinnostaisi onko muilla millaisia vanhoja kokonaan tai osin eristämättömiä kellareita? Miten lämmön jako, termostaatit vai ei?
Osaako tomppeli heittää arviota mitä vaikuttaa jos kellarin lattiat vuoraa räsymatoilla? :) Mikä vaikutus lämpöhäviöön?
Ja tosiaan, kuten yläkuvasta näkyy, niin sokkeloista on aika paha eristää sisäpuolelta vaikka toimiva konsti löytyisi. Nykyisellään seinät on antiikkilaastilla joka on meillä ihan fine. Jos pintoja jotenkin levyttää niin ongelmaksi tulee pintojen erilaisuus.
Tässä kuva seinistä vaiheessa.
https://www.dropbox.com/s/7cwk1wajd9pdd6m/File%2012.11.2015%2011.33.31.jpeg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/pw4uogifguls72m/Photo%207.7.2015%2018.56.15.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/pvt8o7452dtq2tg/Photo%207.7.2015%2018.55.50.jpg?dl=0
-
Kuvat eivät taida toimia...
Jos ei miuten onnistu nii tuossa joku ohje http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6570.0
-
Kuvat eivät taida toimia...
Jos ei miuten onnistu nii tuossa joku ohje http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6570.0
Korjasin linkeiksi dropboxiini. Vi**u palaa hermot aina näiden kanssa kun välillä ei vaan meinaa saada irti sitä kuvatiedoston osoitetta, ei sitten milään. (jotta voisi käyttää img-toimintoa.
-
Nyt kuvat toimivat.
Voisin koettaa laskea, antaisitko
- kellarin sisämitat (pituus, leveys ja korkeus)
- Ulkoseinien rakenne (onko pelkkä betoni, kuinka paksu, kuinka suuri osuus on maan alla)
- Kellarin haluttu sisälämpötila.
Lattian aiheuttama lämpöhukka on on osuudeltaan pienempi, kuin seinien; lattian alla maaperä on lämpöisempää, kuin ulkosienien takana. Siksi matoilla ei saa mainittavaa parannusta lämpötalouteen.
Matto, joka on hyvin lämpöä eristävää materiaalia ja on paksu, auttaa jonkin verran.
-
Nyt kuvat toimivat.
Voisin koettaa laskea, antaisitko
- kellarin sisämitat (pituus, leveys ja korkeus)
- Ulkoseinien rakenne (onko pelkkä betoni, kuinka paksu, kuinka suuri osuus on maan alla)
- Kellarin haluttu sisälämpötila.
Lattian aiheuttama lämpöhukka on on osuudeltaan pienempi, kuin seinien; lattian alla maaperä on lämpöisempää, kuin ulkosienien takana. Siksi matoilla ei saa mainittavaa parannusta lämpötalouteen.
Matto, joka on hyvin lämpöä eristävää materiaalia ja on paksu, auttaa jonkin verran.
Mitat on 8x9m, korkeus noin 2,15m. Sokkelia maan alla vaihtelevasti ehkä 1,6m.
Betonisokkeli antiikkillaasti sisäpinnassaan arviolta 25cm ja sen ulkopuolella on patolevy ilmaineen jos sellaista enää on.
Luultavasti noin 20% sokkelista on rivinteerattu, ohut villa + tiilimuuraus sisäpuolella.
Lämpötila vaikka +18C.
-
Hiukan kinkkisesti tuo ph tuolla kaukana portaista katsottuna.
Voihan pattereita lisätä tuonne mutta se tarkoitaa vain kulutuksen kasvua. Jos alkuperäinen mitoitus on tehty vaikka 2750l öljyn kulutuksen mukaan ja jo öljyaikaan olisit lisännyt tuonne lisää pattereita niin myös öljynkultus olisi saattanut kasvaa vaikka 3250l. Tämä tietysti vaikuttaisi mahdollisesti myös koneen tehoon ja kaivon syvyyteen.
Maalämmön kanssa ehkä mieluummin suosisin toimenpiteitä joilla energiakulutusta saa laskettua ainakin näin mitoituksen näkökulmasta jollei laitteisiin ole laskekettu "ekstraa".
Jossain aiemissa viestissä sam68 näytti olleen heittämyt hihavakion että tuollaisella öljynkulutuksella koneessa piisaa puhti -22 saakka. Tosin sitä en nyt muista oliko kyseessä 10 vai 8kw kone.
Nyt taitaa olla ollut melko vakaata keliä vrk pari. Jos sullon joku logi missä ulkolämpötila ja rakenteet olisivat jo kerenneet tasautumaam eikä säätöihin ole tehty muutuksia niin tuosta voisi arvioida missä lämpötilassa mylly alkaa käymään yhtäjaksoisesti...
-
Lattian aiheuttama lämpöhukka on on osuudeltaan pienempi, kuin seinien; lattian alla maaperä on lämpöisempää, kuin ulkosienien takana. Siksi matoilla ei saa mainittavaa parannusta lämpötalouteen.
Matto, joka on hyvin lämpöä eristävää materiaalia ja on paksu, auttaa jonkin verran.
Näin uskon itsekin, toisaalta matot parantaisi mukavuutta ehkä "aistittua" lämpötilaa kun alla ei ole niin kylmä betoni joka paikassa.
-
Hiukan kinkkisesti tuo ph tuolla kaukana portaista katsottuna.
Voihan pattereita lisätä tuonne mutta se tarkoitaa vain kulutuksen kasvua. Jos alkuperäinen mitoitus on tehty vaikka 2750l öljyn kulutuksen mukaan ja jo öljyaikaan olisit lisännyt tuonne lisää pattereita niin myös öljynkultus olisi saattanut kasvaa vaikka 3250l. Tämä tietysti vaikuttaisi mahdollisesti myös koneen tehoon ja kaivon syvyyteen.
Maalämmön kanssa ehkä mieluummin suosisin toimenpiteitä joilla energiakulutusta saa laskettua ainakin näin mitoituksen näkökulmasta jollei laitteisiin ole laskekettu "ekstraa".
Jossain aiemissa viestissä sam68 näytti olleen heittämyt hihavakion että tuollaisella öljynkulutuksella koneessa piisaa puhti -22 saakka. Tosin sitä en nyt muista oliko kyseessä 10 vai 8kw kone.
Nyt taitaa olla ollut melko vakaata keliä vrk pari. Jos sullon joku logi missä ulkolämpötila ja rakenteet olisivat jo kerenneet tasautumaam eikä säätöihin ole tehty muutuksia niin tuosta voisi arvioida missä lämpötilassa mylly alkaa käymään yhtäjaksoisesti...
pesuhuone on juuri hyvässä paikassa kun miettii, että kellari tulisi olemaan myös paikka jossa voi tehdä jotain, pelata flipperiä tai vaikka hakata pelikonsolia tykin kautta :)
Tarkoitit ehkä, että se on nurkkakulmassa? Juu, parempi olisi jossain keskellä niin tila pysyisi paremmin lämpöisenä. Saunallahan ei väliä ole vaikka kylmäksi meneekin koska siellä harvemmin oleillaan ilman lämmitystä.
Tomppeli (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6071.msg76119#msg76119) teki minullekin laskelman keväällä. Tässä itseasiassa on mukana kellarikerroskin, joskin liian hyvällä U-arvolla, toisaalta ilmanvaihdolla (0,5kW) varustettuna jota siellä ei ole ollenkaan. Painovoimaista vaihtoa tapahtuu, mutta aion pakkasten ajaksi tukki lautasventtiilit lähes kiinni.
Projektia tilattaessa tapahtui kyllä unohdus tämän kellarin purkuremontin suhteen. Tai oikeastaan ajattelin maan olevan melko lämmin talon ympärillä, unohdin sokkelin yläosan tässä kuviossa. Ja ajattelin myös, että ei merkitse mitään jos pari kuukautta menee vähän enemmän kun se on kokonaisuudessa vähän ja COPilla sekin. Unohdin ajatella tehomitoitusta tarkemmin. Kaivon otin kyllä onneksi turvallisesti omasta valinnasta. Urakoitsijat ehdottivat 160-170m kaivoja, taisi yksi ehdottaa vielä reilusti pienempää. 8kW pumppua tarjosi kaikki.
Yhtäjaksokäymisen arviontiin vaikuttaa niin pahissti se onko mun mörkö C22 kellarissa päällä vai ei, se kun imaisee lämpöä 16 asteessa aika mukavasti. Vaikkaisin, että käyntisuhteeni 70% (@ -9,5C) kun kaikki kellarin patterit oli päällä, laskee 50-55% tasolle jos otan autotallin patterit kiinni ja kuristan vähän mörkö C22:n tehoja.
Sinänsä ei minua haittaa energiakulutus nyt 2-3kk aikana vaan se, että laitteen teho riittäisi järkevästi ja laite kestäisi täyskäyntiä. Kai siinä kaivokin alkaa viiletä jos kone viikon putkeen?
Ehkä annan koneen mennä täyskäynnille ajamalla tehoja reilusti kellariin, sitten kun 100% lähestyy niin voi kellarista vähän kuristaa. 48kWh/vrk on maksimi mitä se voi sähkö kuluttaa kompuralla 100% käynnillä, 2 kuukaudessa 2880kWh.
Kun joutuu sähkövastukselle niin laitteen huipputeho nousee 7kW --> 9kW eli ei ainakaan huonommaksi mene siinä mielessä.
210m ja 10kW olisi ollut poikaa kyllä, mutta se olisi tuonut vajaan tonnin lisää...
-
Yhtäjaksokäymisen arviontiin vaikuttaa niin pahissti se onko mun mörkö C22 kellarissa päällä vai ei, se kun imaisee lämpöä 16 asteessa aika mukavasti. Vaikkaisin, että käyntisuhteeni 70% (@ -9,5C) kun kaikki kellarin patterit oli päällä, laskee 50-55% tasolle jos otan autotallin patterit kiinni ja kuristan vähän mörkö C22:n tehoja.
Sinänsä ei minua haittaa energiakulutus nyt 2-3kk aikana vaan se, että laitteen teho riittäisi järkevästi ja laite kestäisi täyskäyntiä. Kai siinä kaivokin alkaa viiletä jos kone viikon putkeen?
Kun joutuu sähkövastukselle niin laitteen huipputeho nousee 7kW --> 9kW eli ei ainakaan huonommaksi mene siinä mielessä.
Paljonko tuohon 70% kuuluu käyttövettä %:na?
Ei oikein mitoitettu kaivo liikaa jäähdy liikaa vaikka kone käy tauotta.
Eikö vastukset tule vielä kompressorin lisäksi. Jos kompura on 7kW ja vastukset 9kW niin yhteensä reserviä on 18kW? ;)
-
Paljonko tuohon 70% kuuluu käyttövettä %:na?
Ei oikein mitoitettu kaivo liikaa jäähdy liikaa vaikka kone käy tauotta.
Eikö vastukset tule vielä kompressorin lisäksi. Jos kompura on 7kW ja vastukset 9kW niin yhteensä reserviä on 18kW? ;)
Siihen ei kuulunut käyttövettä kuin joitakin prosentteja, mutta voi olla, että mulla oli silloin kaikki suntit auki kellarin pattereista ja lisäksi olisinko just tiukentanut lämpökäyrää ja sitä myöden tullut kova tarve. en muista, yhteen loggaukseen kun voi liittyä monta muutosta tässä kokonaisuutta räplätessä.
Suoraan sanottuna, en ole ottanut selvää enkä tiedä miten vastukset toimii käytännössä. Kuvittelin alkuun, että kompura menee tauolla kokonaan kun lämpökäyrä vaatii niin korkeaa lämpötilaa, että kompura menee korkeapaineesta poikki. Ilmeisesti valikossa on vastuksen mukaantulo lämpötila (estolla kokonaan vielä) ja se sitten vaan nostaa veden lämmön haluttun lämpötilaan käyrän mukaan? Paitsi jos käyrä vaatii liian korkeaa, niin paluuvesikin on liian lämpöistä kompuralle --> korkeapaineesta poikki??
-
Siihen ei kuulunut käyttövettä kuin joitakin prosentteja, mutta voi olla, että mulla oli silloin kaikki suntit auki kellarin pattereista ja lisäksi olisinko just tiukentanut lämpökäyrää ja sitä myöden tullut kova tarve. en muista, yhteen loggaukseen kun voi liittyä monta muutosta tässä kokonaisuutta räplätessä.
Suoraan sanottuna, en ole ottanut selvää enkä tiedä miten vastukset toimii käytännössä. Kuvittelin alkuun, että kompura menee tauolla kokonaan kun lämpökäyrä vaatii niin korkeaa lämpötilaa, että kompura menee korkeapaineesta poikki. Ilmeisesti valikossa on vastuksen mukaantulo lämpötila (estolla kokonaan vielä) ja se sitten vaan nostaa veden lämmön haluttun lämpötilaan käyrän mukaan? Paitsi jos käyrä vaatii liian korkeaa, niin paluuvesikin on liian lämpöistä kompuralle --> korkeapaineesta poikki??
Taitaisi vaatia muutaman päivän rauhallisen tilanteen logiin jotta tuota voisi arvioida ;)
Voihan sillä ajatuksella silti leikkiä. Ajatellaan että ilmaislämmöt kattavat 4 asetetta. Sisälämpötila 22. Käyntiaikasuhde lämmitykseen 65%. 5% käyttöveteen. Ulkolämpötila -9C
(22-4+9)/65*95-(22-4)=21 astetta pakkasta
Tottakai vastuksien kanssa pelatessa kompressorin kanssa pelaa samat säännöt että veden lämpö ei saa nousta tiettyä korkeammaksi kompressorikäyttöä ajatellen. Tällöin saattaa olla että kone osaa rajoittaa vastuksien tehoa sopivasti jotta rajat ei ylity. En tiedä tarkalleen kuinka vastuksien ohjaus on nibessä toteuttu ja mahdollisuuksia on monia. Teoriassa sielä kuitenkin on saatavissa tehoa reilustikin.
-
Tottakai vastuksien kanssa pelatessa kompressorin kanssa pelaa samat säännöt että veden lämpö ei saa nousta tiettyä korkeammaksi kompressorikäyttöä ajatellen. Tällöin saattaa olla että kone osaa rajoittaa vastuksien tehoa sopivasti jotta rajat ei ylity. En tiedä tarkalleen kuinka vastuksien ohjaus on nibessä toteuttu ja mahdollisuuksia on monia. Teoriassa sielä kuitenkin on saatavissa tehoa reilustikin.
Sopassa on vielä sekin mutta, että mulla on ulkoinen kiertovesipumppu, osalla on vain lämpöpumpun sisäinen pumppu. Pattereista saa maksimitehon kun virtaus on suuri, mutta pienellä virtauksella paluu olisi viileämpää.. ;)
Nibessä taisi olla tehoportaat vastuksessa 1kW välein. Pitää vähän fundeeraata, että pitääkö kovimmilla keleillä miettiä ulkoisen pumpun kierroksia vai ei. Vai pitääkö miettiä, että jos talossa on joku huone turhan lämmin niin termostaattia paikalleen siihen huoneeseen jotta saadaan tehoa enemmän muualle.
-
Taitaisi vaatia muutaman päivän rauhallisen tilanteen logiin jotta tuota voisi arvioida ;)
Juu, laitan huomisesta alkaen keltsun isoon patteriin termostaatin arviolta sopivalle jottei se haukkaa kaikkea, autotallista ihan vähän termaria auki ja sitten ajellaan 2-3 vrk loggaus päällä. Käyräksi laitan sen millä nyt on pysynyt noin 20-21C asuintiloissa.
-
Suoraan sanottuna, en ole ottanut selvää enkä tiedä miten vastukset toimii käytännössä. Kuvittelin alkuun, että kompura menee tauolla kokonaan kun lämpökäyrä vaatii niin korkeaa lämpötilaa, että kompura menee korkeapaineesta poikki. Ilmeisesti valikossa on vastuksen mukaantulo lämpötila (estolla kokonaan vielä) ja se sitten vaan nostaa veden lämmön haluttun lämpötilaan käyrän mukaan? Paitsi jos käyrä vaatii liian korkeaa, niin paluuvesikin on liian lämpöistä kompuralle --> korkeapaineesta poikki??
Kompura kyllä saa suht kuumaa tehtyä. Ehkä meno 65 ja paluu 58. Jotain sinne päin. Mutta 8kW ei välttämättä kaikkeen riitä. Nyt kun sähkövastus on estetty menee asteminuutit äärettömästi miinukselle ja alkaa tupa jäähtymään kun ei teho riitä. Sähkövastuksille saa määrättyä jonkun asteminuuttilukeman ja sitä mukaan alkaa lisätä vastustehoa 1kW kerrallaan. Suurimmillaan siis koko kompressoriteho ja esim 7kW vai miten ne portaat mahtoi olla. Lämmitysveden kiertonopeus saisi olla riittävän iso että meno tai paluu ei mene rajoista yli.
1217 ohjeesta vilkaistuna.
Lisälämmön ensimmäinen tehoporras kytkeytyy vasta kun asetettujen lp min ja sv min summa on saavutettu. Muut mahdolliset portaat kytkeytyvät 360-560 asteminuutin välein tasaisin välein.
lp min perusasetus 60 (tämä taitaa olla ne perus asteminuutit) asetusalue 5-250
sv min perusasetus 300. Tämän asetusalue 50-2500
Eli -360 asteminuuteissa voisi vaikka kytkeytyä 1kW sähkövastus päälle. Seuraava 2kW sähkövastus voisi kytkeytyä -720 asteminuutissa. Jotenkin noin se saattaisi mennä. Kompressori on tietysti jatkuvasti päällä.
-
Kompura kyllä saa suht kuumaa tehtyä. Ehkä meno 65 ja paluu 58. Jotain sinne päin. Mutta 8kW ei välttämättä kaikkeen riitä. Nyt kun sähkövastus on estetty menee asteminuutit äärettömästi miinukselle ja alkaa tupa jäähtymään kun ei teho riitä. Sähkövastuksille saa määrättyä jonkun asteminuuttilukeman ja sitä mukaan alkaa lisätä vastustehoa 1kW kerrallaan. Suurimmillaan siis koko kompressoriteho ja esim 7kW vai miten ne portaat mahtoi olla. Lämmitysveden kiertonopeus saisi olla riittävän iso että meno tai paluu ei mene rajoista yli.
1217 ohjeesta vilkaistuna.
Lisälämmön ensimmäinen tehoporras kytkeytyy vasta kun asetettujen lp min ja sv min summa on saavutettu. Muut mahdolliset portaat kytkeytyvät 360-560 asteminuutin välein tasaisin välein.
lp min perusasetus 60 (tämä taitaa olla ne perus asteminuutit) asetusalue 5-250
sv min perusasetus 300. Tämän asetusalue 50-2500
Eli -360 asteminuuteissa voisi vaikka kytkeytyä 1kW sähkövastus päälle. Seuraava 2kW sähkövastus voisi kytkeytyä -720 asteminuutissa. Jotenkin noin se saattaisi mennä. Kompressori on tietysti jatkuvasti päällä.
Okei ja kiitos selvennyksestä. En tiennyt tätä asiaa vaan luulin, että pahimilla keleillä mennää 100% sähköllä :D
Homma toimii siis niin, että jos keli jumahtaa vaikka -24C:een ja kompuran teho ei riitä niin asteminuutit valuu -360 Cmin, menee 1kW tehoa lisää kompuran päälle. Sitten kun keli vaan kylmenee niin menee lisää vastusta päälle. 1kW lisäys vastaa ulkolämpötilan laskua jotain 4-5 astetta? Jos laskee karkeasti, että kompuran antama 7kW teho riitti +12C --> -22C eli 4,8 astetta pakkasen lisäystä /kW (oletus lineaarinen tehon tarpeen kasvu).
Sitten kun keli leudontuu niin sähkövastus putoaa pois kun Cmin on esim. -120 joka mulla nyt.
Joku tommoinen logiikka?
-
Jotenkin noin se varmaan menee. Tässä 1217 pumpussa vaan taitaa olla isommat välit, ei taida olla 1kW portaat, eli asteminuuttiportaatkin voi olla vähän eri lailla.
Jos menee -360 tai alle niin olisi 1kW sähkövastus päällä. Jos lämpö rupeaa sillä riittämään ja menee esim -350 niin sähkövastus kytkeytyy pois päältä. Jos alkaa taas jäähtymään, niin sähkövastus kytkeytyy taas päälle.
Saattaa olla että saisi rajoitettua esim 1kW sähkövastustehon. Eli 2kW tai isommat ei kytkeytyisi ollenkaan päälle. Tai jos rajoittaa 2kW sähkövastuksen, niin silloin pumpun yhteisteho vastaisi 10kW maalämpöpumppua.
-
Jos karkeasti laskee vaikka siten, että -30C kelillä vaaditaan 3kW vastuksia + kompuran tekevä 7kW lämmitystä niin siltikin lämmityksen COP on ~3+2kW/10kW eli kakkonen. Eipä tuo tee vuotuiselle COPille juuri mitään vaikka olisi viikko kaksi -30C kun pääsääntöisesti Pirkanmaalla on AINA yli -15C lämpötila.
Nyt selvisi se, että teho riittää kumminkin vaikka kellari energiaa syökin. Vinttikerrokseni huutaa myös kahta pientä patteria lisää korvaavaat pienet sähköpatterit joten uskallan toteuttaa senkin projektin.
-
En enää muista mihin ketjuihin olen omia juttuja kirjoittanut, laitanpa tähän.
Vuoden kulutus tuli täyteen, 6040kWh alla olevassa talossa. Vuosi taisi olla aika helppo lämmityksen kannalta vaikka tammikuu rokotti aikalailla kun suoraa sähkö meni useita kilowatteja pitkiä aikoja. Eikä silloinkaan meinannut oikein lämpö riittää koska eristämättömät putket hukkasi lämpöä kellariin joka sinänsä ihan OK asia. Ei oikein kiinnosta enää edes miettiä remppoja kun kulutus on niin naurettavan pieni. :)
Oliko muilla viime talvi kaikkein vähäkulutuksisin?
Taas tapetille tulee miten paljon ajaisin lämpöä kesällä kellariin jotta sen saisi lämpöisemmäksi vai onko turhaa hommaa kun sokkeli on edelleenkin eristämätön? Asteminuutin toki täysille koska lämpötila saa heitellä miten sattuu. Minimilämpötila menoveteen vaan pitäisi olla edes jonkinlainen jotta lämmittää, käytännössä varmaan 35C minimissään, silloinkaan edes isoin Purmon mörköpatteri ei anna kuin max 500W :/
-
u-arvo tuolle omalle ovelleni 1,0 joka sisältää käsittääkseni nuo raot.
En menisi vannomaan. Siksi karmeita lukemia antaa IP-lämpömittari niistä väleistä. Asia korostuu jos tilasta on joku ilmaputki tai ilmavuoto yläkertaan (savupiippuefekti).
*ituttaa vieläkin kuin pientä oravaa etten ottanut kippiovea 12 vuotta sitten.
-
En menisi vannomaan. Siksi karmeita lukemia antaa IP-lämpömittari niistä väleistä. Asia korostuu jos tilasta on joku ilmaputki tai ilmavuoto yläkertaan (savupiippuefekti).
*ituttaa vieläkin kuin pientä oravaa etten ottanut kippiovea 12 vuotta sitten.
"Asennetun oven lämpöarvo (U-arvo) on 1,0. "
Tosiaan ovia on eri mallisarjoja. Mulla on tuota 800-sarjaa joka on valmistettu Saksassa Nofofermin tehtaalla. En tiedä onko huonommissa/halvemmissa ovissa saumat huonompia muttei nuo nyt mitkään tavattoman huonot tuossa ole. Ilmeisesti kiinalaisiakin ovia myydään ja nuo taitavat olla sitä luokkaa että valo paistaa saumoista läpi..
Ilmavuodot ovat sitten oma lukunsa näiden ovien kanssa...
mm. täällä on niistä höpinää...
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=23510.msg302699#msg302699
(http://i.imgur.com/36vuXJU.png)