Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Viessmann => Aiheen aloitti: maker3 - 31.03.15 - klo:15:40
-
Maalämpö ollut käytössä hieman vajaat 8kk ja olen ihmetellyt energiaseurannan kautta saatavia viikoittaisia lukemia, jotain on mielestäni pielessä.
Lämmitykseen on mennyt sähköä 43 kWh/vko ja maalämpö tuottanut 180 kWh/vko, COP 4,2. Käyttöveden lämmitykseen sähköä 60 kWh/vko ja maalämpö tuottanut 200 kWh/vko, COP 3,3. Eli, etenkin tuo käyttöveden tuottamiseen tarvittava energia on mielestäni älyttömän suuri? Käyttöveden käyttö ei mitenkään poikkeuksellisen suurta, kahden hengen talous, 300 litran varaaja ja normi kulutus. Patterilämmitystalosta ( rintamamiestalo ) on kysymys. Vaikuttaisi siltä, että käyttöveden energiankulutus on poikkeuksellisen suuri ja lämmitysenergiaan menee ehkä "liian vähän"? Lämmitysenergian tarpeeseen vaikuttaa tietenkin ulkolämpötila, mutta noin +/-0 ulkolämpötilassa se on ollut, sähköä 30kWh/vko ja maalämpöä 140 kWh/vko.
Onkohan nuo energiaseurannan antamat tiedot luotettavia, vai voiko jossain piirikortissa olla häikkää, että antaa "mitäsattuu" lukemia?
Käyttötunteja 1970h ja käynnistyskertoja 3380. Mitäs nämä kertoo?
Minkälaisia lukemia muilla? Paljonko tuo käyttöveden lämmittämiseen tarvittava energia yleensä on vuositasolla / henkilö? Entä, miten lämmitysenergian vuosilukemat patterilämmitystalossa?
-
Mulla oli aika sama määrä käynnistyksiä, mutta 1 vuodessa ja mulla on aika raakasti ylitehoinen pumppu. Voiskohan tuossa olla jotain säätämistä vielä.
-
Onkohan nuo energiaseurannan antamat tiedot luotettavia, vai voiko jossain piirikortissa olla häikkää, että antaa "mitäsattuu" lukemia?
Käyttötunteja 1970h ja käynnistyskertoja 3380. Mitäs nämä kertoo?
Minkälaisia lukemia muilla? Paljonko tuo käyttöveden lämmittämiseen tarvittava energia yleensä on vuositasolla / henkilö? Entä, miten lämmitysenergian vuosilukemat patterilämmitystalossa?
Ei nuo lukemat ainakaan normaaleilta vaikuta.
200 kWh/vko saadaan normaalista vesijohtovedestä 40C kylpyvettä n. 5700 l/vko = n. 800 l/vrk.
Minulla on 1970-luvun omakotitalo, pinta-ala 140 m2 ja kaksi henkilöä.
Tulistinpumppu toimii vähän erilailla kuin vaihtoventtiilikone, mutta ei sillä ole vaikutusta talokohtaiseen kulutukseen.
Näillä nollankeleillä taloa lämmitetään n. 500 kWh/vko = 70 kWh/vrk
Käyttövettä tehdään 30 kWh:lla/vko = 4,3 kWh/vrk
Lämpöpumpun ottoenergia n. 165 kWh/vko = 23 kWh/vrk (sisältää myös käyttöveden teon)
Lämpöpumpun ottama energia vuodessa on ollut keskimäärin 6000 kWh/v
ATS
-
Kerron tähän omat lukemat. 170m2+70m2 lämpiää ja 2hlo asustaa. Mlp edessä erillinen kWh mittari.
Otin viikot 10, 11, 12, 13 tarkasteluun.
lämmitys 128 kWh, lämmitystuotto 582 kWh, lämminvesi 18 kWh, lämminvesituotto 56 kWh
lämmitys 137 kWh, lämmitystuotto 547 kWh, lämminvesi 17 kWh, lämminvesituotto 52 kWh
lämmitys 127 kWh, lämmitystuotto 540 kWh, lämminvesi 17 kWh, lämminvesituotto 59 kWh
lämmitys 138 kWh, lämmitystuotto 590 kWh, lämminvesi 20 kWh, lämminvesituotto 61 kWh
Yhteensä:
lämmitys 530 kWh, lämmitystuotto 2259 kWh, lämminvesi 72 kWh, lämminvesituotto 228 kWh
Yhteensä sähkökulutus 602kWh/kk(28pv jakso), ~kuukauden kulutus erillisestä mittarista 641(30pv jakso) -> 641/30*28=598 kWh, Käyttövettä on käytetty tuona ajanjaksona 7,5 m3
Omassa tapauksessani tuon pumpun sisäinen mittari on pitänyt todella hyvin paikkansa kulutuksen osalta. Ainut että tämän vuoden alussa on joku viikko missä ei kulutuslukemia näy ollenkaan jos nyt aivan oikein katsoin tuolta.
Ja sitten itse ketjun aloittajalle. Onko kohteessa käyttöveden kiertoa? Olikos tuossa pumpussa ulkoinen vaihtoventtiili? Jos on niin oletko kokeillut että koneen valikoista katsomalla vilkkuu hanankuva kun kone tekee käyttövettä ja patterin kuva kun silloin kuin se tekee lämmitysvettä? Ajattelin vain varmistaa että kone tietää varmasti kumpaa se tekee. Sitten toinen asia on tarkistaa ettei vaihtoventtiili päästä vettä käyttövettä tehdessään lämmityspuolelle tai päin vastoin. Tämän voi tsekata tutkimalla kädellä vaihtoventtiililtä lähtevien putkien lämpötiloja.
-
Ei nuo lukemat ainakaan normaaleilta vaikuta.
200 kWh/vko saadaan normaalista vesijohtovedestä 40C kylpyvettä n. 5700 l/vko = n. 800 l/vrk.
Minulla on 1970-luvun omakotitalo, pinta-ala 140 m2 ja kaksi henkilöä.
Tulistinpumppu toimii vähän erilailla kuin vaihtoventtiilikone, mutta ei sillä ole vaikutusta talokohtaiseen kulutukseen.
Näillä nollankeleillä taloa lämmitetään n. 500 kWh/vko = 70 kWh/vrk
Käyttövettä tehdään 30 kWh:lla/vko = 4,3 kWh/vrk
Lämpöpumpun ottoenergia n. 165 kWh/vko = 23 kWh/vrk (sisältää myös käyttöveden teon)
Lämpöpumpun ottama energia vuodessa on ollut keskimäärin 6000 kWh/v
ATS
Jotenkin vaikuttaa siltä että minulla tuo käyttövesi ja lämmityspuoli sekoittuu jotenkin keskenään, käyttöveden lämmitykseen menee noin 4 kertaa liikaa energiaa!! Ilmeisesti kierrättää patteriverkostoon menevää vettä kv varaajan kautta?
Onko nuo sinun omastasi ilmoittamat arvot lämmitykselle todellakin / viikko? Tuo 500 kWh / vko tuntuu isolta, onko per kuukausi?
-
Kerron tähän omat lukemat. 170m2+70m2 lämpiää ja 2hlo asustaa. Mlp edessä erillinen kWh mittari.
Otin viikot 10, 11, 12, 13 tarkasteluun.
lämmitys 128 kWh, lämmitystuotto 582 kWh, lämminvesi 18 kWh, lämminvesituotto 56 kWh
lämmitys 137 kWh, lämmitystuotto 547 kWh, lämminvesi 17 kWh, lämminvesituotto 52 kWh
lämmitys 127 kWh, lämmitystuotto 540 kWh, lämminvesi 17 kWh, lämminvesituotto 59 kWh
lämmitys 138 kWh, lämmitystuotto 590 kWh, lämminvesi 20 kWh, lämminvesituotto 61 kWh
Yhteensä:
lämmitys 530 kWh, lämmitystuotto 2259 kWh, lämminvesi 72 kWh, lämminvesituotto 228 kWh
Yhteensä sähkökulutus 602kWh/kk(28pv jakso), ~kuukauden kulutus erillisestä mittarista 641(30pv jakso) -> 641/30*28=598 kWh, Käyttövettä on käytetty tuona ajanjaksona 7,5 m3
Omassa tapauksessani tuon pumpun sisäinen mittari on pitänyt todella hyvin paikkansa kulutuksen osalta. Ainut että tämän vuoden alussa on joku viikko missä ei kulutuslukemia näy ollenkaan jos nyt aivan oikein katsoin tuolta.
Ja sitten itse ketjun aloittajalle. Onko kohteessa käyttöveden kiertoa? Olikos tuossa pumpussa ulkoinen vaihtoventtiili? Jos on niin oletko kokeillut että koneen valikoista katsomalla vilkkuu hanankuva kun kone tekee käyttövettä ja patterin kuva kun silloin kuin se tekee lämmitysvettä? Ajattelin vain varmistaa että kone tietää varmasti kumpaa se tekee. Sitten toinen asia on tarkistaa ettei vaihtoventtiili päästä vettä käyttövettä tehdessään lämmityspuolelle tai päin vastoin. Tämän voi tsekata tutkimalla kädellä vaihtoventtiililtä lähtevien putkien lämpötiloja.
Sinulla nuo arvot on todellakin sitä mitä niiden pitäisikin olla ja COP:n on todella hyvä.
Mitä tarkoitat käyttöveden kierrolla? Ulkoista vaihtoventtiiliä ei pumpussa ole, ilmeisesti sisäinen tai sitten ei lainkaan, voiko olla niin? Joka tapauksessa tekee lämmintä vettä jompaan kumpaan piiriin aina erikseen, ei yhtä aikaa molempia. Joo, kyllä ne kuvakkeet vilkkuu silloin kun tekee jompaa kumpaa vettä. No putkien lämpötilat täytyy tarkistaa, en ole huomannut kokeilla. Onko noissa kompuralta lähtevissä putkissa jokin takaiskuventtiili, pitäisikö olla?
-
Minulla oli käyttövesipuolella Viessmannin oman takaisiniskun ja erillisen käyttövesivaraajan anturin kanssa ongelmia: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4904.msg65675#msg65675
Korjaantui kuin laitettiin käyttövesivaraajan paluuputkeen erillinen takaisinisku ja tuo anturi kiinnitettiin kunnolla.
Mitkä asetukset sinulla on tuon erillisen käyttövesivaraajan kanssa käytössä; tavoitelämpötila ja hystereesi?
-
Hieman kummaksuttaa nuo fraatin arvot verrattuina omiini. Tuossahan jonkin viikon lämmitys-cop on jo alle 4. Vai käyttääkö pumppu sinulla vastuksia? Oma 333g hukkaa viikkoja energiaseurannasta enemmän kuin sinne tallettaa, mutta viikko 10 oli tallella. 524 tuotto, 106 sähköä. Cop 4.9. Vai onko odotettavissa kaivon kylmenemisen laskevan coppia noinkin paljon?
Ja myös miksi ihmetyttää, minulla on -99 mallinen vähän pienempi talo ja talli Kangasalla, mutta vaippahäviöt pitäisi olla ihan eri luokkaa kuin fraatilla. Sisällä n. 21.5 lämmintä, tallissa 8-12.
-
Minulla oli käyttövesipuolella Viessmannin oman takaisiniskun ja erillisen käyttövesivaraajan anturin kanssa ongelmia: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4904.msg65675#msg65675
Korjaantui kuin laitettiin käyttövesivaraajan paluuputkeen erillinen takaisinisku ja tuo anturi kiinnitettiin kunnolla.
Mitkä asetukset sinulla on tuon erillisen käyttövesivaraajan kanssa käytössä; tavoitelämpötila ja hystereesi?
Saattaa olla tilanne minullakin se että tuo käyttövesipuolen takaisku vuotaa, ei noita korkeita käyttöveden kulutuslukemia muulla kait voi oikein selittää? Tavoitelämpötila kv varaajassa on +51 astetta ja hystereesi on 6 astetta. Lämpötila-anturi on varaajan yläosassa.
-
Jotenkin vaikuttaa siltä että minulla tuo käyttövesi ja lämmityspuoli sekoittuu jotenkin keskenään, käyttöveden lämmitykseen menee noin 4 kertaa liikaa energiaa!! Ilmeisesti kierrättää patteriverkostoon menevää vettä kv varaajan kautta?
Onko nuo sinun omastasi ilmoittamat arvot lämmitykselle todellakin / viikko? Tuo 500 kWh / vko tuntuu isolta, onko per kuukausi?
Kyllä nuo lukemat ovat oikein.
Talon lämmitykseen menee 500 kWh/vko = n. 70kWh/vrk
Lämpöpumppu ottaa kuitenkin ostoenergiaa vain 166 kWh/vko = n. 24 kWh/vrk.
Lukemathan ovat samaa suuruusluokkaa kuin "fraatilla" mutta otettava huomioon, että talo on 1970-luvulta ja lämpöpumppu vuodelta 2007.
ATS
-
Käyttötunteja 1970h ja käynnistyskertoja 3380. Mitäs nämä kertoo?
Minulla on samalla ajalla käyntitunteja 2002h, mikä tekee meille molemmille käyntiaikasuhteeksi 33%.
Ja "maker3":lle keskimääräiseksi käyntikerran pituudeksi 35 min.
Käyntiajassa ei ole vikaa.
ATS
-
Hieman kummaksuttaa nuo fraatin arvot verrattuina omiini. Tuossahan jonkin viikon lämmitys-cop on jo alle 4. Vai käyttääkö pumppu sinulla vastuksia? Oma 333g hukkaa viikkoja energiaseurannasta enemmän kuin sinne tallettaa, mutta viikko 10 oli tallella. 524 tuotto, 106 sähköä. Cop 4.9. Vai onko odotettavissa kaivon kylmenemisen laskevan coppia noinkin paljon?
Ja myös miksi ihmetyttää, minulla on -99 mallinen vähän pienempi talo ja talli Kangasalla, mutta vaippahäviöt pitäisi olla ihan eri luokkaa kuin fraatilla. Sisällä n. 21.5 lämmintä, tallissa 8-12.
Jees kävin naputtelemassa nuo kaikki lukamat tuolta viikosta 33 eteenpäin ylös. Ilmeisesti käynyt joku näppäilyhäiriö yhden lukeman kohdalla. :( Talossa lämpötila 22 astetta ja tallissa 18-20. Talossa lto ja tallissa puhaltimella tehostettu painovoimainen Ilmanvaihto.
Mutta tässä uudet; aluksi viikko; läm otto; läm tuotto; kv otto; kv tuotto; kaivosta otto; käyttövesi cop;lämmitys cop
33 16,2 74,7 12,3 39 85,2 3,17 4,61
34 33,2 151,2 12,1 37,7 143,6 3,12 4,55
35 44 197 15,9 50,1 187,2 3,15 4,48
36 35,2 157,9 15,3 47,2 154,6 3,08 4,49
37 35,7 166,9 16,5 50,5 165,2 3,06 4,68
38 50 221,8 13,4 41,5 199,9 3,10 4,44
39 79,7 354,1 14,9 45,5 305 3,05 4,44
40 70,9 311,7 18,3 57 279,5 3,11 4,40
41 78,2 345,2 13,3 40,8 294,5 3,07 4,41
42 115,6 501,2 16,2 49,3 418,7 3,04 4,34
43 129,2 556,1 19,1 57,1 464,9 2,99 4,30
44 98,5 428,2 16,3 50,3 363,7 3,09 4,35
45 127,8 549,7 22 67,2 467,1 3,05 4,30
46 123,4 530,6 17 52,1 442,3 3,06 4,30
47 153 650,9 16,9 50,4 531,4 2,98 4,25
48 131,5 561,1 14,7 47 461,9 3,20 4,27
49 144,8 618,8 14,9 45 504,1 3,02 4,27
50 134,6 576,4 15,8 48,9 474,9 3,09 4,28
51 138,4 590,9 23,1 70,5 499,9 3,05 4,27
52 203,6 840 17,2 51,4 670,6 2,99 4,13
1 151,5 632,9 17,5 54,7 518,6 3,13 4,18
2 190,1 785,5 16,9 51 629,5 3,02 4,13
3 147,4 618,3 18,6 56,5 508,8 3,04 4,19
4 151,3 782,5 14,7 53,3 669,8 3,63 5,17
5 152,3 645,5 16,6 51 527,6 3,07 4,24
6* 151,2 639,8 16,8 51,2 523 3,05 4,23
7 150 634 16,9 51,3 518,4 3,04 4,23
8 143,4 608,3 18 55,1 502 3,06 4,24
9 139,3 593,8 19,6 61,6 496,5 3,14 4,26
10 138,2 590,1 19,8 61,6 493,7 3,11 4,27
11 127,1 540,8 19,8 61,1 455 3,09 4,25
12 128,9 547,4 17,1 54,2 455,6 3,17 4,25
13 136,9 582,9 16,7 51,7 481 3,10 4,26
viikolta 6 puuttui arvot joten laitoin niihin vain edellisen ja seuraavan viikon keskiarvon.
viikolla 4 on todennäköisesti joko vika poimimassani numeroissa tai sitten pumppu ei ole ottanut kaikkea talteen. En ehdi nyt käydä tarkastamassa
Coppia laskee tässä tapauksessa ylipitkät lämmityksen käyntijaksot pumpun tehoon/kaivon mittaan nähden(lyhyt kaivo&tehokas pumppu) sekä lisääntynyt varattava massa pumpun asennuksen jäljiltä.
Myös kohti talvea laskeva kaivon lämpötila todennäköisesti vaikuttaa hiukan. Huvikseni kierrätin liusta kaivossa hetken ja sieltä näytti nousevan yli 4 asteista liuosta ettei se ainkaan jäässä vielä ole.. =)
Pumpun asennuksen jälkeen coppelo mittari näytti suurimmillaan muistaakseni jotain 4,9 lukemaa, tällähetkellä se näyttää 4,3; oleellisimmat muutokset ovat käyntijaksojen venyminen pidemmiksi sekä ylipäätään kulutuksen kasvaminen ja kaivonkuormituksen lisääntyminen. Voipi olla että käyrän tasoakin tarvi yksi aste jossain välissä nostaa.
-
Toistan fraatin kysymyksen. Onko sinulla maker3 käyttöveden kiertoa?
Toiseksi, oletko ajastanut käyttöveden lämmitystä?
-
Toistan fraatin kysymyksen. Onko sinulla maker3 käyttöveden kiertoa?
Toiseksi, oletko ajastanut käyttöveden lämmitystä?
No jos tuolla käyttöveden kierrolla tarkoitetaan että onko erillistä kiertovesipumppua käyttövedelle niin...ei ole. Eikä ole ajastettu käyttöveden lämmitystä.
Vielä fraatille, olen nyt hypistellyt noita kompurasta lähteviä putkia ja mielestäni kv varaajalle menevä putki on usein ( lähes aina ) hieman lämmin, joskus tuntuu jopa sellaiselta 50 asteiselta. Vaikuttaa vähän siltä, että vaikka lämmittää patteriverkoston vettä, niin päästää jotenkin läpi myös käyttövesipuolelle? Onko noissa Viessmannin pumpuissa jokin sellainen systeemi ( vaihtoventtiilitekniikka ) joka säätelee automaattisesti sitä kumpaan verkostoon lämmintä vettä pyydetään niin lämmittää juuri sitä? Onkohan se sisäinen vaihtoventtiili viallinen?? Tuossa 300-G:ssa on vielä jokin elektroninen paisuntaventtiili, mikähän sen virka on?
-
Kyllä nuo lukemat ovat oikein.
Talon lämmitykseen menee 500 kWh/vko = n. 70kWh/vrk
Lämpöpumppu ottaa kuitenkin ostoenergiaa vain 166 kWh/vko = n. 24 kWh/vrk.
Lukemathan ovat samaa suuruusluokkaa kuin "fraatilla" mutta otettava huomioon, että talo on 1970-luvulta ja lämpöpumppu vuodelta 2007.
ATS
Aivan oikein, on nuo sinun lukemat kaiketi oikealla tasolla. Vertasin niitä noihin omiini, mutta nehän eivät pidäkään paikkaansa kun tuo kv ja lämmitysvesi menee jotenkin sekaisin keskenään.
-
Eikö tuo maker3 tilanne näytä kuin pumppu laskisi kaiken kulutuksen/tuoton käyttöveden lämmitykseen? 43 kWh taloon, 17kWh käyttöveteen olisi ihan järkevät arvot. 43+17=60 mitä pumppu tarjoaa kv-luvuiksi. Voisiko vaihtoventtiilin jumiutuminen ilmetä näin?
Coppia laskee tässä tapauksessa ylipitkät lämmityksen käyntijaksot pumpun tehoon/kaivon mittaan nähden(lyhyt kaivo&tehokas pumppu) sekä lisääntynyt varattava massa pumpun asennuksen jäljiltä.
Foorumilla on useasti väitetty, ettei suuritehoinen pumppu vie sähköä yhtään enempää kuin pienitehoisempi. Eikö tässä nyt ole tilanne joka todistelisi päinvastaista? Vai onko tässä kyse enemmänkin Viessmannin ominaisuudesta, laiskasta keruupumpusta, jolla keruuneste jäähtyy höyrystimessä liikaa? Eikä sitten ennätä kaivokierrolla lämmetä sitä 4 astetta jonka jäähtyi?
-
Eikö tuo maker3 tilanne näytä kuin pumppu laskisi kaiken kulutuksen/tuoton käyttöveden lämmitykseen? 43 kWh taloon, 17kWh käyttöveteen olisi ihan järkevät arvot. 43+17=60 mitä pumppu tarjoaa kv-luvuiksi. Voisiko vaihtoventtiilin jumiutuminen ilmetä näin?
Foorumilla on useasti väitetty, ettei suuritehoinen pumppu vie sähköä yhtään enempää kuin pienitehoisempi. Eikö tässä nyt ole tilanne joka todistelisi päinvastaista? Vai onko tässä kyse enemmänkin Viessmannin ominaisuudesta, laiskasta keruupumpusta, jolla keruuneste jäähtyy höyrystimessä liikaa? Eikä sitten ennätä kaivokierrolla lämmetä sitä 4 astetta jonka jäähtyi?
Tuo kaivokierron lämpötilaero on minulla ollut 2,5 - 3,1 asteen välillä ( keskimäärin 2,8 ). Onko se liian pieni? Kaivosta tuleva tällä hetkellä +0,2 astetta ja paluulämpötila -2,6 astetta.
-
Keruun lämpötilaero noin 3K on tavoite. Minulla ja jäsen fraatilla ero on luokkaa 4K, joka on hieman liikaa. Kommenttini kaivokierrosta liittyi fraatin cop-arvoihin, jotka vaikuttavat mielestäni yllättävän alhaisilta. Palaava keruuneste ilmeisesti alle 0C pitkiä aikoja lämmitysjakson aikana.
Maker3, takuusi on edelleen voimassa, oletko kysynyt toimittajalta mikä ongelma voisi olla kyseessä?
-
Joo, olen kysynyt ja huoltomies tulee ensi viikolla käymään. Arvelivat että kv:n takaiskuventtiili vuotaa, on kuulemma Viessmanneissa ollut vastaavia vikoja ( ominaisuus?) muillakin.
-
Foorumilla on useasti väitetty, ettei suuritehoinen pumppu vie sähköä yhtään enempää kuin pienitehoisempi. Eikö tässä nyt ole tilanne joka todistelisi päinvastaista?
Kyllä maker3 :lla taitaa olla vain pumpun toimintavirhetilanne.
-
maker3 ja fraatin LKV-lukemat eivät ole oikeastaan vertailukelpoisia, koska heillä on erilaiset järjestelmät ja erikokoiset varaajat. Se olisi oikeasti ihmeellistä jos puolet suuremmalla varaajalla päästäisiin samaan kulutukseen.
Lisäksi kahden hengen perhe ja kahden hengen perhe voi poiketa suurestikin toisistaan LKV:n käyttötottumuksien suhteen. Edellinen yhdessä varaajan parin asteen nosto tai lasku, sekä mittaavan anturan sijainti ja valittu lämmitystapa (ylhäällä, normaali vai LT2) voi vaikuttaa kymmeniä prosentteja kulutukseen.
Edelleen onko valittu käynnistysoptimointi? Onko valittu poiskytkentäoptimointi?
Epäedullisesti säädetyt asetukset voivat kaksinkertaistaa kulutuksen.
Onko toisella ajastettu LKV:n tuotto ja toisella ei.
Kaiken kaikkiaan kiinnostaa kyllä mitä ensi viikolla saapuva huoltomies tuumaa.
300 pumppu on vaihtoventtiilipumppu, jossa molemmille piireille omat kiertopumput, muistaakseni?
Jos kuitenkiin haluaa vertailla, mikä ei ole ollenkaan pahasta, niin seuraavassa yksi esimerkki.
- 300g 10 kW,lvv vitocell 390 litraa
- keskimäärin 50 kwh / vko, talvella enemmän kesällä vähemmän +- 5 kwh
- LKV:n kierto ajastettu yöllä pois päältä ja rytmitetty 5/10 min
- kierron pituus 50 metriä, 35 lattiassa ja 15 kanaalissa
- 5 henkinen perhe, veden kokonaiskulutus vuodessa +150 kuutiota, mihin ei sisälly vesipostivesi
- pyynti 53 astetta (tarkoittanee siis paluuveden lämpötilaa), ei optimointeja
-
Kyllä maker3 :lla taitaa olla vain pumpun toimintavirhetilanne.
Kommentti ei liittynyt maker3 tilanteeseen lainkaan. Kyse oli siis vartailemistani omista lämmitysluvuista fraatin lukuihin. Mulla yhteensä 215 neliötä lämmitettävää betonilaattaa. Kaivo 190m 8kW 333g. Sijaintina sama seutu suunnilleen. Suunnilleen sama tuotettu lämpömäärä vertailujaksolla. Mulla lämmitys-cop luokkaa 4.8 ja fraatilla 10kW koneella 4.4. Mullakin kone on käynyt lyhyimmillään noin 80 minuuttia, eli pitkään. Tästä päätellen tehokkaampi kone vie enemmän sähköä näissä olosuhteissa. Väärin päätelty?
-
Kommentti ei liittynyt maker3 tilanteeseen lainkaan. Kyse oli siis vartailemistani omista lämmitysluvuista fraatin lukuihin. Mulla yhteensä 215 neliötä lämmitettävää betonilaattaa. Kaivo 190m 8kW 333g. Sijaintina sama seutu suunnilleen. Suunnilleen sama tuotettu lämpömäärä vertailujaksolla. Mulla lämmitys-cop luokkaa 4.8 ja fraatilla 10kW koneella 4.4. Mullakin kone on käynyt lyhyimmillään noin 80 minuuttia, eli pitkään. Tästä päätellen tehokkaampi kone vie enemmän sähköä näissä olosuhteissa. Väärin päätelty?
Fraatin 10kW kone rasittaa kaivoa enemmän kun tehoeroa on 2kW. Niin voisiko siinä olla syy? Jos käyntiajat on suurin piirtein samat niin 10kW kompura rasittaa kaivoa kumminkin enemmän. Eli tuo isompi 10kW kone pitäisi saada käymään jollain konstilla lyhyempiä pätkiä.
-
Ei päättely ole koskaan väärin, se on vaan enemmän tai vähemmän oikein. Koska jokainen talo/rakennus on yksilö, vertailu on juuri päättelyä eli arvailua ja sillä vakavuudella siihen voi kukin suhtautua. Muuttujia on kymmeniä ja niiden kaikkien vaikutusta, erikseen mittaatta ja tutkimatta, on mahdotonta määrittää. Kuitenkin vertailukeskustelu on aina hyvästä, koska se kannustaa ja opastaa pumpun omistajia oman värkkinsä optimointiin.
-
Foorumilla on useasti väitetty, ettei suuritehoinen pumppu vie sähköä yhtään enempää kuin pienitehoisempi. Eikö tässä nyt ole tilanne joka todistelisi päinvastaista? Vai onko tässä kyse enemmänkin Viessmannin ominaisuudesta, laiskasta keruupumpusta, jolla keruuneste jäähtyy höyrystimessä liikaa? Eikä sitten ennätä kaivokierrolla lämmetä sitä 4 astetta jonka jäähtyi?
Fraatin 10kW kone rasittaa kaivoa enemmän kun tehoeroa on 2kW. Niin voisiko siinä olla syy? Jos käyntiajat on suurin piirtein samat niin 10kW kompura rasittaa kaivoa kumminkin enemmän. Eli tuo isompi 10kW kone pitäisi saada käymään jollain konstilla lyhyempiä pätkiä.
Kommentti ei liittynyt maker3 tilanteeseen lainkaan. Kyse oli siis vartailemistani omista lämmitysluvuista fraatin lukuihin. Mulla yhteensä 215 neliötä lämmitettävää betonilaattaa. Kaivo 190m 8kW 333g. Sijaintina sama seutu suunnilleen. Suunnilleen sama tuotettu lämpömäärä vertailujaksolla. Mulla lämmitys-cop luokkaa 4.8 ja fraatilla 10kW koneella 4.4. Mullakin kone on käynyt lyhyimmillään noin 80 minuuttia, eli pitkään. Tästä päätellen tehokkaampi kone vie enemmän sähköä näissä olosuhteissa. Väärin päätelty?
Aloitin tuonne toisaalle oman keskustelun pumpun hyötysuhteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä että ovat joskus muulloinkin löydettävissä
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6167.msg76656#msg76656
-
Omat kokemuksemme Viessmanneista ja maalämmöstä ylipäätään alkavat tammikuulta 2015, pumppuna uudemman mallin 333g 10,4kW, reikää kalliossa 210m ja pumpun vieressä 100 litran puskurivaraaja. Talo on 1890 rakennettu hirsitalo, yläkerta rakennettu 1940-50-lukujen taitteessa, pinta-alaa 170m2 lämmintä ja neljässä sivuvintissä 30m2 kylmää. Patteriverkosto rakennettu samoin 50-luvun ekoina vuosina eli ovat todella iäkkäät. Yksittäisiä pattereita on satunnaisesti uusittu, viimeisin vissiin 70- tai 80-luvulla. Asukkaina kaksi aikuista.
Aiempi öljylämmitys tarjoili pattereille niin kuumaa vettä ettei Viessmann ole sellaisesta kuullutkaan, maalämmöltä olen pyytänyt kuuminta mahdollista vettä talven pakkasille, tästä huolimatta alakerrassa -15 pakkasilla lämpötila pääsi pahimmillaan 17 astetta plussalle, yläkerrassa tarkeni sentään 21 asteessa. Syylliseksi epäilen pariin kertaan ylimaalattuja ikivanhoja pattereita, uusien vaihto auttaisi varmasti jonkin verran.
Energianseurantaa olen tarkkaillut kotona ollessa ahkerasti ja mielenkiinnolla, ilkeästi vain pumppu on ottanut talteen ainoastaan neljän viikon tiedot, loput ovat kadonneet bittiavaruuteen (?). Huoltomiehen mukaan kyseessä lienee "mystinen maavika". En ole kovin tyytyväinen vastaukseensa.
Mutta niitä tietoja:
Ensimmäiset talteen ottamani lukemat ovat 27.1.2015 kun pumppu oli ollut käytössä kaksi viikkoa.
Lämmön otto 661,7 lämmön tuotto 1753,1 käyttöveden otto 20,9 käyttöveden tuotto 63,1, kompressorin käyntitunnit 206h, käynnistyskerrat 564. Lisävastus ollut käytössä 1-teholla 11 tuntia ja 2-teholla 2 tuntia. Ulkolämpötila seilannut välillä -5 - 0 astetta, parina päivänä -15 astetta.
vko 8: Lämmön otto 265,8 lämmön tuotto 718,5 käyttöveden otto 9,5 käyttöveden tuotto 25,8 käyntitunnit 537h, käynnistyskerrat 1560krt, vastuksen 1-teho 22h, 2-teho 4h, ulkolämpötila -2 - +2, parina vuorokautena -10
vko 9: Lämmön otto 211,5 lämmön tuotto 626,2 käyttöveden otto 6,1 käyttöveden tuotto 16,4
vko 12: Lämmön otto 168,1 lämmön tuotto 559,7 käyttöveden otto 10 käyttöveden tuotto 33,1 käyntitunnit 822h, käynnistyskerrat 2490krt, vastuksen 1-teho 26h, 2-teho 8h, ulkolämpötila -8 - +10
vko 14: Lämmön otto 187,8 lämmön tuotto 626,8 käyttöveden otto 12 käyttöveden tuotto 36,5 käyntitunnit 947h, käynnistyskerrat 2961krt, vastuksen 1-teho 29h, 2-teho 10h, ulkolämpötila 0 - +5
Muita lukemia en ole saanut toistaiseksi talteen.
-
Onko termostaatit poistettu pattereista ja onko karat varmistettu, että toimivat? Tämä ihan ensin, että laitetaan virtaama maksimiin ja tosiaan nuo karat juuttuvat helposti juurikin sinne kiinni asentoon öljyaikaan, kun lämpöä helposti liikaakin. Pieni napautus vasaralla pitäisi pullauttaa karan akselin normaali asentoon.
-
No nyt annetaan pumpulle koko rahan edestä kyytiä :)
Tuossa uudemmassa mallissa suurin mahdollinen kiertoveden lämpötila on 5 astetta kuumempi kuin vanhemmassa. Mihin lämpötilaan pumppu kyykkää pelkällä kompressorilla? Entä vastuksilla? Vastuksia tuossa taitaa olla myös 3x3kW. Mitähän teho1 ja teho 2 tarkoittavat käytännössä?
Onko tietoa paljonko osatehoiseksi kone on mitoitettu? Millainen kulutus kiinteistössä on aikaisemmin ollut?
-
Kovin pieni varaaja patteriverkolle, äkkilaskien käyntijaksot jotain 15-20min luokkaa?
-
Kovin pieni varaaja patteriverkolle, äkkilaskien käyntijaksot jotain 15-20min luokkaa?
Tämä totta. Mikä on puskurivaraajan hystereesi? Kannattaisi ehkä kasvattaa sitä. Ja ulkoinen kiertovesipumppu pitää niin nopealla kuin mahdollista jotta mahdollisimman paljon lämpöä siirtyisi pois puskurista käyntijakson aikana. Tällöin myös lämmönsiirto asuntoon tehostuu jolla saavutetaan mahdollisimman alhainen kiertoveden lämpötila.
-
Eiköhän tuollainen 100 L puskurivaraaja ole kytketty ihan vain sarjaan tuonne lämmitykseen. Ei taida olla mitään hystereesejä säädettäväksi. Itte en ainakaan tuollaiselta odottaisi muuta, kuin patterien napsumisen poiston. Mitään varsinaista varauskykyä ei tuolla ole, vaan lähinnä muoto seikkana mukana. Tiedä vaikkei patterit napsuisi ilmankaan. Paras olisi kun saisi vain kunnon kierron ensin aikaan poistamalla kaikki termarit ja avaamalla ne venttiilien karat varmasti auki. Muutoin talo pysyy lämpimänä vain kuumalla kiertovedellä ja muutamalla patterilla. Ainakin hurjat käynnistysmäärät voisi viitata siihen, että vesi kiertää kuumana, mutta patterit ei luovuta yhtään lämpöä.
Laitetaan heti edittiä.
Tuollahan olikin "ikivanahat" patterit. Ne pitäisii saada ruuvattua täysin auki nyt ensin ja olen melko varma, että niissä saattaa olla sen verta töhnää, että vesi ehkä kierrä enää ollenkaan, vaan juurikin useampi tila saattaa lämmetä pelkällä kiertovesi putkistolla. Eli taitaa joutua ottamaan jokaisen patterin irti ja huoltamaan erikseen.
-
Ainakin hurjat käynnistysmäärät voisi viitata siihen, että vesi kiertää kuumana, mutta patterit ei luovuta yhtään lämpöä.
Pieni käynnistyshystereesi johtaa aivan samaan asiaan. Oli se sitten puskurivaraajan hystereesi tai paluulämmöstä "toision hystereesi". Kumpaa tahansa suurentamalla - riippuen kokoonpanosta päästään pidempiin käyntiaikoihin.
-
Pikaisena kommenttina tähän väliin, että öljyn vuosikulutus on ollut meillä luokkaa 3500 litraa per vuosi. Ja joulukuussa kun öljysäiliö tyhjeni ja kannoimme vaimon kanssa kanistereilla öljyä, kun ei haluttu enää säiliötä täyttää ennen maalämpöasennuksia, tuli seurattua kulutusta hieman tarkemminkin. Joulukuun lämpötilat olivat jatkuvasti muutaman asteen pakkasella ja öljynkulutus oli aika tarkkaan 15 litraa per vuorokausi, kymmenkunta kun iski pakkasta päästiin lähemmäs 20 litraa vuorokaudessa.
Ja ainakin yhdestä patterista tiedän, että siellä on kara jumissa, mutta koska kyseessä on vierashuone eikä suurta lämmitystarvetta ole, sen avaaminen on vain jäänyt... jeps, täytyypä kaivella nuo kaikki auki vaikka tässä viikolla.
-
Onko fraatti muutenkin pitkistä käyntiajoista huolimatta koittanut suurentaa kytkentäerotusta?
Oma järjestelmä on rakennettu näköjään todella isolla putkella, 32mm runkolinja ja laatassa tuo 20mm
lyhkäsillä piireillä, eli suuren virtauksen hyödyt muuttuvat jossain kohtaa pätkäkäynniksi :)
Hyvän COPelon saa aikaseksi vain laatan varaavuutta hyödyntäen.
On ainvan sama jos sinne ajaa 36 tai 38 asteista vettä, ottotehot ei näillä markinaaleilla nouse mihinkään.
Oleellista lienee myös tuo lämmityspiireissä olevan veden määrä.
20mm putkella se on lähes puolet suurempi kuin 16mm vaikka ne olsivatkin tiheämmässä.
Voisin melkein väittää että 12kw pumppu olisi sopivampi kuin 8kw. ;)
-
Onko teidän mielestä tuossa putkistokaaviossa ( maalämpöpumppu + puskurivaraaja + käyttövesivaraaja ) mitään kummalista, vai onko se kaikkien oppien mukaan niin kuin pitääkin?
Itseäni edelleen askarruttaa korkeat energian kulutuslukemat ja etenkin käyttöveden lämmittäminen. Tuota lähinnä ihmettelen, että miksi paluuputket kompressorille on yhdistetty noin. Olen huomannut että kun kompressori lämmittää käyttövettä ( 300G:ssa on käsittääkseni kaksi pumppua, kummallekin oma kv ja lämmitys ja vain toinen käytössä aina kerrallaan ) niin puskurivaraajan lämpötila nousee lähes samaa tahtia ollen pari/kolme astetta alhaisempi kuin kv varaajassa ). Lämpötila-anturit niin kv varaajassa kuin puskurivaraajassakin on laitteiden yläosassa. Saattaa olla että puskurivaraaja työntää lämmintä vettä ( lämpöisempää kuin pyydetään ) myös patteriverkostoon saakka?
Vesilaskuja tutkailin myös ja ei meillä koko vuoden veden kulutus ole kuin noin 82 m3 vuodessa ( 2 henkilöä ). Sehän tekee vain 225 litraa / päivä, eli on alle keskimääräisen käytön. Lämpimän käyttöveden osuus tuosta lienee noin 100 litran paikkeilla / päivä. Paljonkohan tuon litramäärän lämmittämiseen kuuluisi mennä energiaa?
-
Epäilen että jollain lailla väärin olisi tehty nuo kytkennät.
Täällä sattumalta joskus testailin tuota lämmitysveden lisäyksen takaiskuventtiiliä. Vanha takaiskuventtiili niin se ei toimi.
Testi onnistui sillä konstilla että talon kylmän veden sulkuhana pitää olla kiinni. Lämmitysjärjestelmän veden täyttöhana on tietysti normaalisti kiinni. Tämä hana auki. Koska takaisku ei toimi niin kellarin vesihanasta tuli lämmityspiirin paineen takia lämmityspiirin vettä. En muistanut asiaa että vedet oli poikki niin vesi oli hyvin pahan makuista :) Tietysti myös ihmettelin että mistä se vesi oikein tulee.
Ilmeisesti makerilla ei ole hyötyä testata tuolla samalla konstilla koska käyttövesi ei kumminkaan pääse sekoittumaan tuon lämmitysveden kanssa. Mutta jotain siinä asennuksessa taitaa olla väärin. Ainakin putkia menee niin paljon joka suuntaan.
-
Mr Maker3, kävikö se huoltomies ja jos kävi, niin mitäs se sano?
-
Moi,
Tässä dataa rv. 1950 ritamamiestalosta. Ks kuva.
Lämmitykäyrä 0,8 offset -3, talvella kiertovesipumppu about täysillä...
- Tapsa
-
Mr Maker3, kävikö se huoltomies ja jos kävi, niin mitäs se sano?
Kävihän se ja totesi että putkiston kytkennöissä on virhe, samaa aloin arvella kyllä jo itsekin. Se, että käyttöveden lämmityksen paluu oli yhdistetty patteriverkoston paluuseen ennen puskurivaraajaa aiheutti sen että puskurivaraaja latautui käyttövettä lämmittäessä turhan lämpimällä vedellä ja työnsi sitä myös patteriverkostoon saakka vaikka patteriverkoston pyynti olisikin ollut pienempi. Toisaalta käyttöveden lämmittämiseen meni turhan kauan aikaa ja energiaa kun se samalla kaappasi mukaansa patteriverkoston paluuvettä, näin ymmärsin. Eli, siitä syystähän nuo käyttöveden energiankulutusarvot ovat olleetkin ihan mielettömiä.
En tällaista kyllä talvella vielä osannut arvata kun ei ollut oikein tapaa edes seurata asiaa. Nyt keväällä (maaliskuussa) vasta lisättiin tuohon puskurivaraajaan se anturikin.
Talven lämmityskäyräkin pitää varmaan hakea taas uudelleen, sillä tuskin noihin edellisiin on paljon luottamista kun patteriverkoston lämpökin on ollut riippuvainen käyttöveden lämmityksestä? Samoin joutuu seuraamaan, miten tuo pumpun käynnistystiheys muuttuu, eli joutuuko esim. hystereesejä jotenkin rassaamaan.
No, nyt on kytkennät muutettu ja homma alkaa ikään kuin alusta!! Johan tässä kerittiinkin 8kk lämmittää osin harakoille?? Mielenkiinnolla jään odottelemaan minkälaisia arvoja alkaa energiaseurantaan muodostua, mutta jo nyt on havaittavissa selkeä pudotus. Harmi, että talvikausi alkaa olemaan jo ohi ja lämmitykseen menevän energian osuus alkaa olemaan jo muutenkin aika pieni.
-
Kyllähän nuo energiankulutuslukemat muuttuivat aika oleellisesti tuon putkistomuutoksen jälkeen. Parin viikon seurannan perusteella lämmityksen lukemat suunnilleen samat kuin aiemminkin, mutta käyttöveden noin neljä kertaa pienemmät kuin sitä ennen!! Käyttöveden otto noin 15kWh / vko ja tuotto 50 kWh / vko.
Lämmitystarve toki nyt on jo pienempi kuin talvikautena, joten osa "käyttöveden hukkalämmöstä" meni lämmitykseen. Eli ei tuo kokonaan ( nelinkertaisesti ) hukkaan mennyt tuo käyttöveden lämmitys, vaikka kytkennät väärin olivatkin.
-
Tutkin hiukan kuinka tuo koneen energianseuranta pelaa.
Löysin dokumentin missä asiaa käsitellään yleisellä tasolla. Tästä sitten keksin kuinka tuo energianlaskenta toimii.
Eli kone ottaa jatkuvasti talteen käydessään lauhtumis- ja höyrystymislämpötiloja. Jokaiselle lauhtumis- ja höyrystymislämpötilalla on olemassa koodauspistokkeessa olemassa taulukko mihin on laitettu ylös mikä on otto-/antotehojen suhde. Puuttuvat välit sitten interpoloidaan tuohon taulukkoon.
Tässä viivana näkyy missä tilassa kone on käyntijakson aikana toiminut. Viiva alkaa suuntaamaan vasemmalle eli höyrystymislämpötila laskee koska kaivosta tulee viielämpää liuosta. Jos viiva menee yli noista laatikon rajoista, tällöin kone ajaa yli toimintapisteistään ja pysähtyy johonkin ilmoitukseen. Näin voi esim käydä mikäli yritetään tehdä kompressorilla liian kuumaa vettä käyttövesivaraajaan.
(http://i4.aijaa.com/b/00902/13832634.jpg)
Tässä näkyy että kone on toiminut 5048min niin että höyrytymislämpötila on -2 ja lauhtumislämpötila 30 astetta.
(http://i9.aijaa.com/b/00569/13832645.jpg)
Tässä näkyy että kone on toiminut 22255min niin että höyrytymislämpötila on -6 ja lauhtumislämpötila 30 astetta.
(http://i5.aijaa.com/b/00492/13832647.jpg)
Yksinkertaistettu esimerkki. Kone käy niin että höyrystymislämpötila on -5 ja lauhtumislämpötila 30 15min ajan. Tähän on copiksi ilmoitettu 4,5.
Sitten sitten kone käy 20min ajan niin että höyrystymislämpötila on -4 ja lauhtumislämpötila 28 20min ajan. Tähän on copiksi ilmoitettu 5.
Tällöin kokonais cop lasketaan niin että 20/(15+20)*5 + 15/(15+20)*4,5=(0,5714*5)+(0,4286*4,5)=4,79
Sitten koneessa on parametri 5030 Lämpöpumpun teho jos ohjekirja kertoo näin:
"teho kompressoriteho 5030"
Lämpöpumpun tyyppikohtainen lämpöteho. Tätä arvoa tarvitaan energiaseurannan ja vuositason tehokertoimen laskemiseen
toimitustila: lämpöpumpun nimellisteho koodauspistokkeesta (esim tyypille 108 8kW, nimellisteho ks. tyyppikilpi)
Säätöalue: 1-255kW
Tämä parametrin mukaan sitten lasketaan anto ja ottoteho. Parametrin voi säätää 1kW tarkkuudella.
Lisäksi parametreista löytyy vielä lisäksi erillinen kerroin jolla tulosta pystytään säätämään. Tämä kerroin on vakiona 1.0.
Täytyisikin katsoa mihin kohtaan tuota taulukkoa on kertynyt kaikista eniten minuutteja. Se mihin niitä on kertynyt eniten kertoo kuitenkin eniten siitä kuinka kone on käynyt ja millaisella hyötysuhteella. Koska kyseessä on lauhtumis- ja höyrystimislämpötilat niin tällöin laskenta tavallaan ottaa huomioon myös liuos- ja lämmönjaon puolella tapahtuvat muutokset esim virtauksissa. Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka esim papilla nuo pisteet sijaitsevat tuossa taulukossa. Epäilen että höyrystymislämpötila on korkeampia jos vaikka katsotaan sitä pistetta mihin minuutteja on kertynyt eniten.
-
Minullehan kävi tuossa keväällä myös niin että huoltomies oli jostain syystä mennyt muuttamaan juuri tuon koodi 5030:n niin että siinä oli käynnin jälkeen luku 15. Kuitenkin minulla on vain 6 kWh:n kompura, joten sehän antoi energiaseurantaan silloin 2,5 kertaa ylisuuria lukemia. No nyt se on korjattu 6:si. Pitää näköjään jokaisen huoltokäynnin jälkeen varmuuden vuoksi käydä kaikki koodit läpi ;).
-
Minullehan kävi tuossa keväällä myös niin että huoltomies oli jostain syystä mennyt muuttamaan juuri tuon koodi 5030:n niin että siinä oli käynnin jälkeen luku 15. Kuitenkin minulla on vain 6 kWh:n kompura, joten sehän antoi energiaseurantaan silloin 2,5 kertaa ylisuuria lukemia. No nyt se on korjattu 6:si. Pitää näköjään jokaisen huoltokäynnin jälkeen varmuuden vuoksi käydä kaikki koodit läpi ;).
Heh...mikähän lienee ollut tuossa syynä... olisiko sitten pitänyt muuttaa viereistä parametria 5016 joka on tulevan liuoksen minimilämpötila, mutta sormet on risteillyt jossain väärässä paikassa. Vakiona -3 astetta ja käyttöönotossa usein muutetaan -8 asteeseen. Saapahan sitten kaivon jäähän ilman virheilmoituksia ;D
Jokatapauksessa kuten itsekin huomasit tuossa parametrissä kerrotaan pumpun antoteho joka vaikuttaa kaikkiin lukemiin mitä pumppu laskee. Saman oli eräs sakemanni huomannut jota tuki myös hänen kirjaamansa tulokset. Jos antoteho poikkeaa tuosta arvosta reilusti esim optimaalisen järjestelmän takia todellinen antoteho on suurempi kuin mitä tuo parametri kertoo. Epäilen että tällöin myös tuotetun energian määrä saattaa jäädä alhaisemmaksi kuin mitä todellisuus on. Tai näin ainakin epäilen. Näissä Viessmanneissahan antoteho on usein korkeillakin menoveden lämpötiloilla usein lähelle nimellitehon määrän. Vastaavasti matalilla menovesien lämmöillä teho on taas parempi. Varsin lämmin kaivo saa antotehon nousemaan todella paljon. Esim +5 asteisella liemellä anteho lienee noin 12kW luokkaa.
Kuvaan nyt sattui vahingossa myös alpha innotekin pumppu muttei anna sen häiritä.
(http://i.imgur.com/TklTLT7.png)
Jokatapauksessa pidän tuota energianseurantaa vain viitteellisenä enkä absoluuttisena totuutena. Mahdolliset häiriöt siitä on kyllä helppo huomata ja myös verrata muutosten vaikutusta pumpun toimintaan. Jahka jaksaisi niin täytyisi katsella millainen korrelaatio energian seurannalla ja todellisella kulutuksella on.
-
Eikö tuossa ole nähtävissä että tuo kaikki tieto on hyödynnetty näkyvään muotoon kun tuo elektroninen paisuntavena käyttää näitä samoja
toimiakseen oikein?
Tuskin näin perusteellista seurantaa olisi jos pelkästään kuluttajaa ajatellaan?
Toisaalta parametrit ei kerro mitään siitä miten talo oikeasti lämpeää taloudellisimmin :-\
Fraatti tekee todella arvokasta työtä kun jaksaa paneutua oikeasti pumpun sielunelämään :)
-
Eikö tuossa ole nähtävissä että tuo kaikki tieto on hyödynnetty näkyvään muotoon kun tuo elektroninen paisuntavena käyttää näitä samoja
toimiakseen oikein?
Tuskin näin perusteellista seurantaa olisi jos pelkästään kuluttajaa ajatellaan?
Toisaalta parametrit ei kerro mitään siitä miten talo oikeasti lämpeää taloudellisimmin :-\
Fraatti tekee todella arvokasta työtä kun jaksaa paneutua oikeasti pumpun sielunelämään :)
Jotta tuota elektronista paisuntaventtiiliä voidaan ohjata, tarvitaan paljon tietoa kylmaainepiirin toiminnasta. Muutenkin tuossa koneessa "turvalaitteet"/pressostaatti on korvattu softaan ilmoitetuilla rajoilla joilla peli vihelletään poikki jos jotain meinaa mennä mönkään eikä laitteita hajoteta.
Myös tuolla elektronisella paisuntaventtiilillä voidaan pitää pienempää tulistusta joka parantaa hyötysuhdetta. Osui myös silmiin sellainen tutkimus missä hiukan erilaisella kompuralla ajettiin nollatulistuksella joka tuotti melkoista etua hyötysuhteeseen. Kait tuo on sitten tulevaisuutta...
Mitä enemmän näitä värkkejä tutkii sen monimutkaisemmiksi ne huomaa. ::)
-
Tuumailin hiukan lisää tämän energianseurannan toimintaa ja kävin vielä läpi Sakun kanssa käymämme sähköpostit... Silmiin osui sitten tämä jostain manuaalista ottamani lainaus:
"The following pressure and temperature values are captured via sensors in the refrigerant and processed:
& Suction gas pressure
& Hot gas pressure
& Suction gas temperature
& Hot gas temperature
& Refrigerant temperature downstream
of condenser
& Refrigerant temperature upstream
of evaporator
The heat pump control unit also uses these values to calculate the amount of heat transferred, necessary for the refrigerant circuit statement. The power consumption of the compressor which is also required for this is calculated by the control unit from the stored output curves. The selection within the control unit of the curve that matches the compressor is made via parameter "Output" (5030, 5130).
To assess the efficiency, the power consumption calculated for the compressor can be compared with the total heat pump consumption for the same period.*1The electricity meter on site provides the total power consumption. If there is a large difference between the two output values, this indicates that the heat pump is not optimally matched to the other electrical heat sources, e.g. instantaneous heating water heater. In this case, the runtimes and start criteria for these electrical consumers must first be checked. If the runtimes of electrical heat sources are too long in spite of optimum matching, the following must be checked more closely:
& Primary and secondary flow rates
& Refrigerant circuit function
& Heat exchanger
& Extended control parameters"
Tässä neuvotaan vertaaman lämpöpumpun todellista kulutusta ulkopuolisestamittarista tuohon lukemaan minkä pumppu kertoo. Jos se eroaa paljon käsketään sitten tutkimaan esim vastuksien päälläolot yms. Tästä saa sellaisen kuvan että esim vastuksien kuluttama energia ei sisälly tuohon lukemaan.
"Seasonal performance factor (SPF)
The control unit calculates the seasonal performance factor of the compressor, using the ratio of transferred heating energy to the electrical energy consumption for the last 12 months. The current month is not included in this statement. For the seasonal performance factor which is comparable to the design value according to VDI 4650, the power consumption of the secondary pumps and fan (type AW) must be calculated from the data of the type plate and hours run (see statistics), and added to the power consumption of the compressor."
Tämän tekstin jälkeen en olekaan enää niin varma että tuo energian seuranta ottaa huomioon toisiopumpun kulutuksen silloin kuin pumppu ei käy. Kuinka tuon muut tulkitsevat?
Huomasin tosin että energiaseurannan lukemat päivittyvät aina tasatunnein. Tämä helpottaa havainnoimaan että miten ja mitä pumppu milloinkin laskee. Jos joku jolla on ulkoinen mittari jaksaa/viitsii vilkaista millaisia lukemia molemmat kertovat niin voisi funtsia sitten lukemien yhteenpitävyyttä tms...