Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: alspe - 16.02.15 - klo:13:50
-
30 vuotta vanhan öljykatilan tilalle olisin laittamassa maalämpöä osittain säästääkseni tulevaisuuden kustannuksissa, osittain saadakseni varmuuden toiminnasta (öljykattila ilman vastusta) ja poistaakseni öljyn hajua kellarista (sisällä oleva muovisäiliö).
-50 rakennettu 8x9m 3-kerroksinen RMT. Neliöitä siis noin 200m2 ja tilavuutta ¨500m3. 2+2 henkilöä, puusauna, ei muita tulisijoja, ei ILP.iä. Pari sähköpatteria on ja LTO-koneen sähkövastus, sähkönkulutusta käyttösähköön en tiedä 3kk perusteella, mutta arvataan noin 8000kWh/v.
Patterilämmitys s.e. nollakelillä +32C menovesi, -25C kelillä noin +52C menovesi. Lattialämmitystä kellarikylppäriin tulossa joskus ja mutenkin pari vesipatteria on tarkoitus lisätä.
Lisäeristystä on ulkoseinissä ulkopuolella, IV on tulo/poisto-LTO-koneella. Öljyä kulunut Pirkanmaalla kuuleman mukaan 2500-3000l/v.
Pumpulle ehdotuksia kun haluaa huollon olevan toimiva ja laitteen laadun hyvä eli ei mikään peltipurkki epämääräisillä sisuksilla.
Pannuhuoneessani putkituksen alla on korkeutta vähän naftisti, ainakaan 205cm korkeat malli ei oikein mahdu, helpoiten saisi sopimaan jos käyttövesi olisi omassa yksikössään ja puskurisäiliö vielä kolmantena matalana moduulina (onko tällaisia?). 180cm korkea malli voisi mennä jotenkin, mutta silloin työn määrä lisääntyy ja vielä kun vanhat putket on osittain mallia järeät, menee suppaamiseen aika paljon putkiosia.
Itse kaavailin, että noin 8kW MLP ja yksi kaivo jonka saisi porata vaikka sen 190m ettei ainakaan heti ahdista.
-
30 vuotta vanhan öljykatilan tilalle olisin laittamassa maalämpöä osittain säästääkseni tulevaisuuden kustannuksissa, osittain saadakseni varmuuden toiminnasta (öljykattila ilman vastusta) ja poistaakseni öljyn hajua kellarista (sisällä oleva muovisäiliö).
-50 rakennettu 8x9m 3-kerroksinen RMT. Neliöitä siis noin 200m2 ja tilavuutta ¨500m3. 2+2 henkilöä, puusauna, ei muita tulisijoja, ei ILP.iä. Pari sähköpatteria on ja LTO-koneen sähkövastus, sähkönkulutusta käyttösähköön en tiedä 3kk perusteella, mutta arvataan noin 8000kWh/v.
Patterilämmitys s.e. nollakelillä +32C menovesi, -25C kelillä noin +52C menovesi. Lattialämmitystä kellarikylppäriin tulossa joskus ja mutenkin pari vesipatteria on tarkoitus lisätä.
Lisäeristystä on ulkoseinissä ulkopuolella, IV on tulo/poisto-LTO-koneella. Öljyä kulunut Pirkanmaalla kuuleman mukaan 2500-3000l/v.
Pumpulle ehdotuksia kun haluaa huollon olevan toimiva ja laitteen laadun hyvä eli ei mikään peltipurkki epämääräisillä sisuksilla.
Pannuhuoneessani putkituksen alla on korkeutta vähän naftisti, ainakaan 205cm korkeat malli ei oikein mahdu, helpoiten saisi sopimaan jos käyttövesi olisi omassa yksikössään ja puskurisäiliö vielä kolmantena matalana moduulina (onko tällaisia?). 180cm korkea malli voisi mennä jotenkin, mutta silloin työn määrä lisääntyy ja vielä kun vanhat putket on osittain mallia järeät, menee suppaamiseen aika paljon putkiosia.
Itse kaavailin, että noin 8kW MLP ja yksi kaivo jonka saisi porata vaikka sen 190m ettei ainakaan heti ahdista.
Koetin tehdä laskelman ja liitin sen omaan viestiisi.
Meni aika lähelle omia suunnitelmiasi.
Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava; ei takuumitoitus!
Paikallinen alan ammattisuunnittelija voi tarkastaa rakennuksen ja tehdä hyvän suunnittelun ja tarkat laskelmat.
-
Kiitos laskelmista!
Ketjun toiseen aiheeseen, millaisia laitteita olette öljypannunne tilalle asentaneet jos putkitus kattilan päällä ei suoraan mahdollista täyskorkeita laitteita? Löytyykö edes paljon laitteita jotka olisi matalia moduuleita.
-
Nibe 1145 1500mm korkea
(http://www.taloon.com/kuvat/k/nibe/nibe_1145.jpg)
http://www.taloon.com/maalampopumppu-nibe-f1145-8-kw/LVI-5361529/dp?openGroup=267 (http://www.taloon.com/maalampopumppu-nibe-f1145-8-kw/LVI-5361529/dp?openGroup=267)
Viessmann 300g 1150mm korkea
(http://www.viessmann.fi/content/dam/internet-global/images/productbox/heat_pumps_2011/pan_vitocal_300-g.jpg)
http://www.viessmann.fi/fi/products/Waermepumpen/Vitocal_300-G.html (http://www.viessmann.fi/fi/products/Waermepumpen/Vitocal_300-G.html)
Integroidulla varaajalla olevat mallit ovat noin 180cm korkeita ja ainakin osa lähdöistä on usein pumpun päältä.
-
Taitaa kaikilta löytyä matalat. Itse haaveilin kanssa ensiksi Nibe F1245 saman korkuiseen kellariin, olisi ollut todella ahdas asentaa. Valkkasin sitten nuo kaksi laatikkoa. Veikkaisin että on parempi kahdella pöntöllä matalaan tilaan.
-
Taitaa kaikilta löytyä matalat. Itse haaveilin kanssa ensiksi Nibe F1245 saman korkuiseen kellariin, olisi ollut todella ahdas asentaa. Valkkasin sitten nuo kaksi laatikkoa. Veikkaisin että on parempi kahdella pöntöllä matalaan tilaan.
Näin varmasti onkin. Lisäksi tulee kolmas pönttö kun puskurikin on hyvä laittaa. Pitää vähän mittoa mikä on pannarin todellinen asennustila.
-
Oilonin MH on 1750mm korkea ja KV-säiliö on 220ltr.
Muutenkin etuna on, ettei tarvitse edes puskurivaraajaa.
-
Oilonin MH on 1750mm korkea ja KV-säiliö on 220ltr.
Muutenkin etuna on, ettei tarvitse edes puskurivaraajaa.
Miksi ei tarvitse?
-
Mitoitukseen vielä, että eikös tuollainen esim. Oilen MH 7 (7,4kW @ 0/35C) ole vähän nuhainen jos tarve on vaikka 8,5kW ja sydäntalvella halutaan paahtaa sitä 52C vettä? COP ainakin huononee, muta miten käytännön toimissa lämmöntuotto?
Jos puskurivaraaja on vaikka 200l niin onko haittaa jos ottaa pikkaisen reilun mallin teholtaan? Tosin 10+kW mallit ovat jo vähän pitkästi järeitä.
-
Mitoitukseen vielä, että eikös tuollainen esim. Oilen MH 7 (7,4kW @ 0/35C) ole vähän nuhainen jos tarve on vaikka 8,5kW ja sydäntalvella halutaan paahtaa sitä 52C vettä? COP ainakin huononee, muta miten käytännön toimissa lämmöntuotto?
Jos puskurivaraaja on vaikka 200l niin onko haittaa jos ottaa pikkaisen reilun mallin teholtaan? Tosin 10+kW mallit ovat jo vähän pitkästi järeitä.
300L kulutuksella tuo 10kW nimellistehoinen pumppu riittää n. -22 keliin eli mitoitus on ihan ok silloin. Kaivoksi jotain 180m.
Matalia kellari-yhdistelmiä on useallakin valmistajalla ja esim. Thermia/Danfoss on ~1700mm kasattuna oleva Duo+200L TWS varaaja. Tuokin kannattaa ottaa vaihtoehdoksi jos löydät hyvän toimittajan. 200L puskuri rinnalle olisi hyvä..
-
Moi. Mulle laitettiin Thermian G3 duo ja puskuri matalaan tilaan Pirkanmaalla. Ei mitään valittamista, 2 vuodessa pumppu kuluttanut sähköä alle 9000kwh.
J
-
Moi. Mulle laitettiin Thermian G3 duo ja puskuri matalaan tilaan Pirkanmaalla. Ei mitään valittamista, 2 vuodessa pumppu kuluttanut sähköä alle 9000kwh.
J
Miten järkyttävän pienellä voi mennä? Poltatko monta kymmentä mottia puita, kuluuko käyttövettä ollenkaan tai onko talo tosi pieni ja metrin lisäeristetty? :D
-
Pannuhuoneen asennustilan koko on noin 150x150cm L-kirjaimen muodossa. Toki pannari on suurempi, mutta hormin rassausluukun puoleista seinämää ei kai kannata tukkia. Eli vieriviereen menesi 3 x d=50cm lieriötä tai 50cm x 50cm pönttöä, teoriassa. Näyttäisi siltä, että kolmea matalaa lootaa ei tule mahtumaan.
Asennuskorkeus vanhojen järeiden putkitusten alta on alimmillaan noin 172cm eli melko lailla saa taiteilla, että saisi käyttövesivaraajallisen lämpöpumpun mahtumaan ilman isompia töitä. Mutta pakko kai se on turata noiden alkuperäisten DN70 tms. putkien kanssa jotta sellainen sopii koska muuten ei fiksusti mahdu kunnon puskuripönttö. Pannuhuoneen korkeus on n. 213cm ja käyttövesilinjojahan on helppo muokata pois tieltä. Alunperin ajattelin, että jos hommasta selviäsi vain menon ja paluun sulut kiinni vetämällä, mutta ei taida millään selvitä.
(https://lh3.googleusercontent.com/--Mll6i_gKiU/VOO2697OwaI/AAAAAAAAFeo/Zvhiu6WCusU/w393-h594-no/PIC_7171.jpg)
-
Minkälaiseen lämpötilaan pannuhuone rintamamiesteloissa asettuu kun öljytoho vaihdetaan maalämpöön puskurivaraajan kera? Vaatiiko lämmitys patterin jos ympärillä on suht lämpimiä (osin siis lämmitettyjä huoneita)? Tietysti on niiden lämmityksestä tulee juuri pannuhuoneesta joka on kellarin keskellä.
-
Minkälaiseen lämpötilaan pannuhuone rintamamiesteloissa asettuu kun öljytoho vaihdetaan maalämpöön puskurivaraajan kera? Vaatiiko lämmitys patterin jos ympärillä on suht lämpimiä (osin siis lämmitettyjä huoneita)? Tietysti on niiden lämmityksestä tulee juuri pannuhuoneesta joka on kellarin keskellä.
Ei kai tuohon ihan täsmällistä vastausta voi antaa kun kohteet ovat kuitenkin erilaisia kooltaan, eristykseltään jne. Meillä suunnilleen samankokoinen ja muotoinen ex-pannuhuone jossa osa lämpöputkista eristämättä. Siellä on sellainen 26-astetta normaalisti. Varmuuden vuoksi tuli pumpun asennuksen yhteydessä laitatettua omalla sulkuventtiilillä varustettu 450x600 mm Purmon C22-patteri tilaan. Sillekin on välillä talvisaikaan käyttöä jos esim. kenkiä tai paksuja talvitakkeja tms. haluaa nopeasti kuivaksi.
-
Miten järkyttävän pienellä voi mennä? Poltatko monta kymmentä mottia puita, kuluuko käyttövettä ollenkaan tai onko talo tosi pieni ja metrin lisäeristetty? :D
Moikka. Puita poltettu pääsääntöisesti vaan saunan pesässä. Uudet ikkunat, patterit ja pieni lisäeristys seinissä ulkopuolella. Talossa asuu 5 henkeä, joista 2 harrastaa jalkapalloa ja suihkua käytetään. Talo on normi rintsikka Pirkanmaalla. Muutos aikaisempaan on todella huomattava. Pumpun kulutukselle oma mittari, joten vastannee todellisuutta... ;)
J
-
mahtuuko tuo:
http://www.daikin.fi/mdm/pdf/EGSQH10S18A9W_dim_3D081375A_EN.pdf
-
Ei kai tuohon ihan täsmällistä vastausta voi antaa kun kohteet ovat kuitenkin erilaisia kooltaan, eristykseltään jne. Meillä suunnilleen samankokoinen ja muotoinen ex-pannuhuone jossa osa lämpöputkista eristämättä. Siellä on sellainen 26-astetta normaalisti. Varmuuden vuoksi tuli pumpun asennuksen yhteydessä laitatettua omalla sulkuventtiilillä varustettu 450x600 mm Purmon C22-patteri tilaan. Sillekin on välillä talvisaikaan käyttöä jos esim. kenkiä tai paksuja talvitakkeja tms. haluaa nopeasti kuivaksi.
Aika lämpimänä se sitten pysyy. Eräs urakoitsija tarjosi laitettavaksi pannuhuonepatteria, mä olen ensin että tuskin tarvii kun on talon keskellä ja kellaritiloja pyritään pitämään +16-18C tasolla muutenkin. Vain alapohja hukkaa lämpöä + hormi. Ei se huonepatteri hirveitä maksaisi ja olisi keskeisellä paikalla taloa, mutta taitaisi tulla asennetuksi jäljelle jäävälle puhtaalle seinälle josta kulku hormin rassaukseen.
-
Kannattaa myös harkita lattian piikkausta siitä maalämpöpumpun alta. Ei ole iso juttu...meni kaverin kanssa 4h aikaa ja aika monta tölkkiä olutta. Kohde oli helppo kun lattiassa ei mennyt putkia. Varustuksena oli 230mm timanttilaikka, jolla vedettiin lattiaan rajat ja vuokraamon Hilti. Tehtiin semmoinen noin 150x150cm syvennys, joka syvennettiin sen verran että saatiin sinne routaeristeet pohjalle ja sivulle. Sitten verkko pohjalle ja valmisbetonista soikossa sekoittaen uusi pohja.
Tuommoisen tekemällä saat varaajallisen MLP:n ja puskuriksi kelpaa sitten mikä tahansa korkeudestaan sopiva pönttö.
-
Kannattaa myös harkita lattian piikkausta siitä maalämpöpumpun alta. Ei ole iso juttu...meni kaverin kanssa 4h aikaa ja aika monta tölkkiä olutta. Kohde oli helppo kun lattiassa ei mennyt putkia. Varustuksena oli 230mm timanttilaikka, jolla vedettiin lattiaan rajat ja vuokraamon Hilti. Tehtiin semmoinen noin 150x150cm syvennys, joka syvennettiin sen verran että saatiin sinne routaeristeet pohjalle ja sivulle. Sitten verkko pohjalle ja valmisbetonista soikossa sekoittaen uusi pohja.
Tuommoisen tekemällä saat varaajallisen MLP:n ja puskuriksi kelpaa sitten mikä tahansa korkeudestaan sopiva pönttö.
Pidetään mielessä. On mulla Motonetin 50 joulen piikkauskone jolla laatan saisi rikki ainakin timantin kanssa. Mutta ehkä mä teetän ennemmin putkitöiden kautta sitä tilaa koska muuten huonekorkeutta on reilu 210cm. Varsinkin kun projekti on tarkoitus toteuttaa jopa kuukauden sisään niin katkos lämmityksessä ei saisi olla kovin pitkä.
-
Onko Jämän RST 8 jotenkin erityisen huono kun ainakin merkin oma foorumialue tosi hiljainen? Vai onko se lähes sama kuin Niben vastaava, sellaista luin. Kaverin kautta saisin ainakin Jämää, sitä kautta projekti tietysti toteutuisi halvimmalla joskaan ei niin helpolla kuin isomman urakoitsijan avaimet käteen-paketilla.
-
On se lattia tosiaan kivempi pitää ehjänä jos mahdollista. Betonin pilkkominen onnistuisi rälläkällä ja timanttilaikalla, mutta ei kannata siihen ruveta.
Täällä kellarin korkeus 195 cm ja 180 cm korkean pumpun päälle jää vielä 16 cm tilaa putkille. Pumppua on vähän nostettu säätöjaloista ylemmäksi.
Ilmeisesti se jämä rst 8 olisi vastaava kun nibe 1245 8kW. Voi harkita myös 10kW mallia jos jonkinlaista puskuria löytyy.
Tuossa näkyy 195 cm korkean kellarin tila. Omat patenttikytkennät ja suurin osa pömpeleistä on toisessa huoneessa. Käyttövesiputket vielä puuttuu kuvista.
http://aijaa.com/eWM4TA
http://aijaa.com/qz9N0E
Tuosta alspen kuvasta tuli mieleen että saisiko noiden isojen putkien sisäpuolelle sujautettua korkeampaa maalämpöpumppua.
-
Onko Jämän RST 8 jotenkin erityisen huono kun ainakin merkin oma foorumialue tosi hiljainen? Vai onko se lähes sama kuin Niben vastaava, sellaista luin. Kaverin kautta saisin ainakin Jämää, sitä kautta projekti tietysti toteutuisi halvimmalla joskaan ei niin helpolla kuin isomman urakoitsijan avaimet käteen-paketilla.
Kyllä se mahtaa olla 100% sama laite kuin Nibe.
-
Ny on tilattuna Jämä RST 8kW, 200l bufferisäiliö ja 190m porareikää. Pumppu asennetaan kattilan tilalle eli urakoitsija saa muokata vanhoja putkia parhaaksi näkemänsä mukaan jotta mahtuu tuo korkea pönttö.
Suurin nykäys projektiin tuli kellarin purkuremontin takia jolloin öljyn haju alkoi lisääntyä. Olisko öljyn hajua tarttunut vuosikymmeninä betonisokkeliin vai onko sisäpuolisen säiliöhuoneen seinä vielä jostain sen verran vuotava, että hajua vaan tulee. Lisäksi syitä oli kattilan 30v ikä, ei lisänä mitään sähkövastuksia, käyttöveden riittämättömyys (kierukka kalkissa?) ja tietysti kohtuu nopea TM-aika talossa jossa kulutus on 2500, ehkä 2800l vuodessa vaikka pärjätään 52 asteen menovedellä -24C kelillä.
Kokoonpanoon tulee uusi paisuntasäiliö, kiertovesipumppu ja täyttöventtiilit. Kannattaako Oraksen syöttösekoitusventtiili (mulla lähes uusi tällainen) asentaa lämpöpumpun lisäksi? Kaveri sanoi, että asentavat sellaisen yleensä vaikka laitteessa itsessään on käyttöveden lämpötilan säätö.
Onko jotain ensikäden vinkkejä pumpun järkevään käyttöön muuta kuin, että termarit irti mahdollisuuksien mukaan ja menovesikäyrä mahdollisimman alas?
Kellariin ajattelin lisätä vähän patteripinta-alaa joka tiputtanee paluulämpötilaa hiukan mutta ei se kokonaistaloutta kai paranna kun yritän nostaa kellarin lämpötilaa vähän viihtyisämmäksi. Kellaristamme on nyt purettu pois sisäpuolisia erityksiä ja väliseiniä joten hieman kalseaa siellä on. Raitisilmakin tietty valuu lattioille jne. Enkä tiedä onko sokkelia eristetty ulkopuolelta kun salaojat on tehty 10v sitten, ehkä sokkelin sisäpinnan lämpötilaa mittaamalla voisi jotain päätellä?
No joka tapauksessa, maalämmön COPilla ei tarvitse niin säästellä, lisää lämpöä kellariin vaan :)
-
Lisäpostaus vielä, että kannattaako/voiko asennuttaa sähkömittauksen lisäksi jotain mittareita joista olisi hyötyä? Tietysti kiva olis kun netin kautta näkisi reaaliaikaista kulutusta vs. ulkolämpötila ja menovesi, mutta miten näihin pääsee käsiksi ja onko loppujen lopuksi alun innostuksen jälkeen yhtään hyödyllisiä?
-
Mitä yleensä hormille tehdään kun öljypoltin poistetaan? Jätänkö hormin osin auki ilmaa kierrättämään ja avaan ulkoa pannuhuoneeseen menevän korvausilman tulemaan kellariin? Kellari lisää ilmaa ja se poistuu vanhan kattilan hormista.
-
Meillä asentajat tuuppasivat hormin lähtöön uretaania painepurkista ja minä kävin itse tukkimassa hormin yläpään eli haponkestävän putken. Erillinen poistoilmaventtiili on kyllä (tuloilma vaan ovenraosta) mutta senkin olen säätänyt aika pienelle verrattuna öljyaikoihin.
-
Meillä asentajat tuuppasivat hormin lähtöön uretaania painepurkista ja minä kävin itse tukkimassa hormin yläpään eli haponkestävän putken. Erillinen poistoilmaventtiili on kyllä (tuloilma vaan ovenraosta) mutta senkin olen säätänyt aika pienelle verrattuna öljyaikoihin.
Kertoiko ne syytä miksi tukkivat sen? Yläpään voisi tietysti verkottaa jottei naakat pesi hormiin, mutta sitä vaan että miksi sitä hormia tukkisi kun se olisi osa ilmanvaihtoa.