Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus, isot kohteet, kerrostalot ja hallit => Aiheen aloitti: Olavii - 20.01.15 - klo:20:13
-
Moro
Lähdin tätä kautta kyseleen neuvoa ongelmatapaukseen.
Kyseessä on halli rakennus, jonka lämmitettävä pinta-ala on 527,1m2 ja tilavuus n 3000m3.
Viisi isoa nosto-ovea, suht paljon ikkuna pinta-alaa.
Seinät puurunko 200mm villa, yläpohja ekovilla 400mm, alapohja maanvarainen betonilaatta150mm, styrox vain 100mm.
Hallissa 2 iv konetta. Ilto 650/850 hoitaa isompaa osaa ja ilto 440 pienempää.
Kohde valmistui 2012. Uponorin lattialämmityksellä lämpiää koko tila. Tuolloin uponorin laskelman mukaan kok. lämmöntarve olisi 26,07kw. Eli lämmityksen hoitaa nyt pelkästään 1145-17 maalämpöpumppu jonka seurana 200m kaivo 2 putkisella keräimellä. Kaivo vettä täynnä.
Tuolla sisälämpö vastuksien kanssa saadaan pysyyn 12 asteessa. Kaivo on tosi kovilla, mikä on ihan selvä juttu.Tiedostettu raju alitehomitoitus!
Käyttövettä ei kytketty ollenkaan pumpulla tehtäväksi, eikä kytketä jatkossakaan. Käsienpesuun tarvittavan veden hoitaa 60l sähkö Jäspi.
Nyt olisi tarkotus tehdä lisäyksiä niin, että saataisiin täystehomitoitus. Laitan tänne lokia kunhan kerkiän.
Kysymyksiä:
Vaikuttaako kok. lämmöntarve 26,07kw oikealta?
DT lämmönkeruulla tosi suuri n.6 astetta. Johtuuko: lattialämmitys, tehokas pumppu kaivoon nähden? Rapaa ei pitäs olla sihdissä.
Ehdotuksia järjestelmän täydentämiseen?
Niben laitteissa pysytään, todettu toimiviksi.
Kiitos jo etukäteen asiantunteville foorumilaisille.
-
Poraa toinen samanmittainen kaivo, niin on aika lähellä tarvittavaa osatehoiseksi mitoitetulle 17 kW pumpulle. Onko sulla olemassa kirjallista tarjousta siitä, että 17 kW pumppu on ihan parasta 200 m kaivolla, kun tuohan kävisi osatehomitoitukseen n. 8 kW koneelle? Tuo kaivo saattaa olla jo niin jäässä, että putket on ruttaantunu ja siitä syystä tuo Dt on suuri. Koska kiertopumppuhan siellä on tietysti täysillä pyörimässä. Kaikkein järkevintä olisi porata 2 kaivoa samalla mitalla lisää ja laittaa 24 kW 1345 pumppu sinne. Tää on kyllä ihan sellainen "tein näin ja säästin" parhautta koko homma.
-
Tuo toinen kaivohan on tietysti se yksi mahdollisuus, mutta todella pieni tontti asettaa omat haasteensa tähän. Vielä ei olla kysytty kunnan mielipidettä. Ei ole kirjallista tarjousta mitoituksesta, tässähän on kyseessä semmoinen mitotus ettei sitä kannata lähtee täällä ruotimaan. Ensiöpumppu on täysillä joo ja pumpussa on uusin ohjelmistopäivitys.
Tänään kävin kattoon ja ihme kyllä kaivon yläpäässä oli vain ohkanen jääkerros.
Keruun lämpötiloja seurasin käynnillä:
5min käyny tulo 1,5 meno-4,5
10min 1,1 -4,8
20min -0,5 -5,9
30min -1 -6,4
40min -1,5 -7
Lopussa 48 min -1,9 -7,2
Pakko-ohjaus LK pumpulle käynnin jälkeen 100% teholla 20min, tulo 0,9 meno 0,9
Asteminuutit tällä hetkellä
Käynn. kompr -180
Käynnistysero lisälämpö 200
Pumppu on käynyt siis n. 3vuotta 4kk
Käynnistysten lukumäärä 10560kpl
kokonaiskäyttöaika 5937h
Vastuksen aikakerroin 3212,5x6=19 275kwh. Tuon verran on vastusta käytetty.
-
Tuo toinen kaivohan on tietysti se yksi mahdollisuus, mutta todella pieni tontti asettaa omat haasteensa tähän. Vielä ei olla kysytty kunnan mielipidettä. Ei ole kirjallista tarjousta mitoituksesta, tässähän on kyseessä semmoinen mitotus ettei sitä kannata lähtee täällä ruotimaan. Ensiöpumppu on täysillä joo ja pumpussa on uusin ohjelmistopäivitys.
Tänään kävin kattoon ja ihme kyllä kaivon yläpäässä oli vain ohkanen jääkerros.
Keruun lämpötiloja seurasin käynnillä:
5min käyny tulo 1,5 meno-4,5
10min 1,1 -4,8
20min -0,5 -5,9
30min -1 -6,4
40min -1,5 -7
Lopussa 48 min -1,9 -7,2
Pakko-ohjaus LK pumpulle käynnin jälkeen 100% teholla 20min, tulo 0,9 meno 0,9
Asteminuutit tällä hetkellä
Käynn. kompr -180
Käynnistysero lisälämpö 200
Pumppu on käynyt siis n. 3vuotta 4kk
Käynnistysten lukumäärä 10560kpl
kokonaiskäyttöaika 5937h
Vastuksen aikakerroin 3212,5x6=19 275kwh. Tuon verran on vastusta käytetty.
Yksi tekijä tuohon suureen dt:hen on se että nuo Niben liuospumput on niin säälittävän alimitoitettuja ettei tarpeeksi suurta virtausta saada aikaiseksi.
Eli pumppua järeämmäksi.
Toinen kikka olisi se että pumppaisi vettä kaivosta pois, jolloin pohjavesi liikkuessaan toisi lisäenergiaa.
-
Kyseessä on halli rakennus, jonka lämmitettävä pinta-ala on 527,1m2 ja tilavuus n 3000m3.
Viisi isoa nosto-ovea, suht paljon ikkuna pinta-alaa.
Seinät puurunko 200mm villa, yläpohja ekovilla 400mm, alapohja maanvarainen betonilaatta150mm, styrox vain 100mm.
Hallissa 2 iv konetta. Ilto 650/850 hoitaa isompaa osaa ja ilto 440 pienempää.
Kohde valmistui 2012. Uponorin lattialämmityksellä lämpiää koko tila. Tuolloin uponorin laskelman mukaan kok. lämmöntarve olisi 26,07kw. Eli lämmityksen hoitaa nyt pelkästään 1145-17 maalämpöpumppu jonka seurana 200m kaivo 2 putkisella keräimellä. Kaivo vettä täynnä.
Tuolla sisälämpö vastuksien kanssa saadaan pysyyn 12 asteessa. Kaivo on tosi kovilla, mikä on ihan selvä juttu.Tiedostettu raju alitehomitoitus!
Käyttövettä ei kytketty ollenkaan pumpulla tehtäväksi, eikä kytketä jatkossakaan. Käsienpesuun tarvittavan veden hoitaa 60l sähkö Jäspi.
Nyt olisi tarkotus tehdä lisäyksiä niin, että saataisiin täystehomitoitus. Laitan tänne lokia kunhan kerkiän.
Kysymyksiä:
Vaikuttaako kok. lämmöntarve 26,07kw oikealta?
Koetin tehdä laskelman.
NIBE F1145/17 lämpöpumpun teho riittää pitämään hallin sisälämpötilan noin +16C lämpötilassa noin -23C pakkasiin saakka, jos ilmanvaihtoa ei pidetä ihan täysillä.
Tarvitaan kuitenkin toinen 200 metrinen kaivo lisää.
26 kW lämmitysteho vaikuttaa oikealta.
26 kW teho pystyy pitämään hallissa noin +20 C lämpötiloissa, riippuen ilmanvaihdon tehosta.
Mutta silloin tarvitaan kaikkiaan kolme kaivoa.
Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava.
Isoissa kohteissa kannattaa aina palkata paikallinen alan ammattilainen hoitamaan suunnittelun.
-
Täällä on käytössä pakkasella asteminuutit -5, mutta en tiedä onko siitä mitään hyötyä tuossa hallissa. Onko sähkövastukset 6kW vai 9kW käytössä?
Lämmönkeruun dt johtuu kai tuosta hallin alhaisesta lämpötilasta. Isommalla liuospumpulla varmaankin saisi tehoa vähän lisää, mutta ei ole kaivossa varaa.
-
Hallissa 2 iv konetta. Ilto 650/850 hoitaa isompaa osaa ja ilto 440 pienempää.
Olettehan tarkistaneet ettei Iltojen kesäajan ohituspellit ole auki?
Nehän ohittaa LTO kennon eikä poistoilmasta silloin oteta lämpöä talteen
https://www.netrauta.fi/attachments/esitteita/ilto/ilto_650_850_esite.pdf
https://www.netrauta.fi/attachments/ohjeita/ilto/esite_440.pdf
-
Iso kiitos Tomppelille laskelmasta. Asia selkee eli mieluiten toinen yli 200m kaivo kaveriks niin varmasti riittäisi tuohon 16 asteen sisälämpöön.
Nyt täytyy viä pohtia että riittääkö 16 vai pitäiskö tähdätä tuohon 20 asteen sisälämpöön (lähinnä tulevaisuutta ajatellen).
Olisko tuohon orjaksi joku 8kw kone ja 2x200 kaivot lisäks?
Mites ilmavesilämpöpumppu pelkästään olemassa olevan järjestelmän rinnalle?(offtopic joo ::))
Tuo toinen kaivohan on tietysti se yksi mahdollisuus, mutta todella pieni tontti asettaa omat haasteensa tähän. Vielä ei olla kysytty kunnan mielipidettä. Ei ole kirjallista tarjousta mitoituksesta, tässähän on kyseessä semmoinen mitotus ettei sitä kannata lähtee täällä ruotimaan. Ensiöpumppu on täysillä joo ja pumpussa on uusin ohjelmistopäivitys.
Tänään kävin kattoon ja ihme kyllä kaivon yläpäässä oli vain ohkanen jääkerros.
Keruun lämpötiloja seurasin käynnillä:
5min käyny tulo 1,5 meno-4,5
10min 1,1 -4,8
20min -0,5 -5,9
30min -1 -6,4
40min -1,5 -7
Lopussa 48 min -1,9 -7,2
Pakko-ohjaus LK pumpulle käynnin jälkeen 100% teholla 20min, tulo 0,9 meno 0,9
Asteminuutit tällä hetkellä
Käynn. kompr -180
Käynnistysero lisälämpö 200
Pumppu on käynyt siis n. 3vuotta 4kk
Käynnistysten lukumäärä 10560kpl
kokonaiskäyttöaika 5937h
Vastuksen aikakerroin 3212,5x6=19 275kwh. Tuon verran on vastusta käytetty.
Yksi tekijä tuohon suureen dt:hen on se että nuo Niben liuospumput on niin säälittävän alimitoitettuja ettei tarpeeksi suurta virtausta saada aikaiseksi.
Eli pumppua järeämmäksi.
Toinen kikka olisi se että pumppaisi vettä kaivosta pois, jolloin pohjavesi liikkuessaan toisi lisäenergiaa.
Mietin vaan, että kun tuo kone repii tuolta kaivosta hirveen määrän tehoo tehdessään n.20 asteista vettä niin sen takia dt olisi noin suuri? Tuohan on lenkkinä n.408m koneelle asti eli ei vielä mikään pitkä.
Tuota veden ylös nostamistakin mietitty on. Täytyy varmaan kokeilla kun tuota veden tuottoohan on.
-
Hallissa 2 iv konetta. Ilto 650/850 hoitaa isompaa osaa ja ilto 440 pienempää.
Olettehan tarkistaneet ettei Iltojen kesäajan ohituspellit ole auki?
Nehän ohittaa LTO kennon eikä poistoilmasta silloin oteta lämpöä talteen
https://www.netrauta.fi/attachments/esitteita/ilto/ilto_650_850_esite.pdf
https://www.netrauta.fi/attachments/ohjeita/ilto/esite_440.pdf
Molemmissahan on termostaattiohjatut moottoripellit, mutta hyvä pointti täytyy tarkastaa tilanne.
-
Tuommoisen hallin lämpökuvaisin ihan ekana.
Jos IV-koneet ja MLP ovat lähellä toisiaan, niin noilla kaivon lämmöillä jäteilmasta saisi yli 10000kWh vuodessa ilmaista lämpöä kaivoon. Samalla kyllä laittaisin lattiaviilennyksenkin mikäli halli on yhtään kuuma kesällä. Toisen kaivon porauksen yhteydessähän se olisi helppo toteuttaa.
Olenko ainoa, jonka mielestä mitoitus huomioiden käyttötunnit ovat kohteessa aika pienet, ja käynnistyksiä aika paljon? Minkälaisella käyrällä hallia lämmitetään? Taitaa COP ja teho olla jotain ihan muuta kuin (0/35) ilmoitetut?
-
Tuo toinen kaivohan on tietysti se yksi mahdollisuus, mutta todella pieni tontti asettaa omat haasteensa tähän. Vielä ei olla kysytty kunnan mielipidettä. Ei ole kirjallista tarjousta mitoituksesta, tässähän on kyseessä semmoinen mitotus ettei sitä kannata lähtee täällä ruotimaan. Ensiöpumppu on täysillä joo ja pumpussa on uusin ohjelmistopäivitys.
Tänään kävin kattoon ja ihme kyllä kaivon yläpäässä oli vain ohkanen jääkerros.
Keruun lämpötiloja seurasin käynnillä:
5min käyny tulo 1,5 meno-4,5
10min 1,1 -4,8
20min -0,5 -5,9
30min -1 -6,4
40min -1,5 -7
Lopussa 48 min -1,9 -7,2
Pakko-ohjaus LK pumpulle käynnin jälkeen 100% teholla 20min, tulo 0,9 meno 0,9
Asteminuutit tällä hetkellä
Käynn. kompr -180
Käynnistysero lisälämpö 200
Ihan ensimmäisenä kannattaa säätää tuota "Käynn,kompr" arvo niin ettei mene tuo keruuliuos noin kylmäksi. Ylläolevan tiedon perusteella tähtäisin 40 minuutin käyntijakson pituuteen (Käynn. kompr -80..-120?). Todennäköisesti kompura sammuu nyt keruupiirin "pakkasrajaan" ja sen takia pumppu saattaa käyttää sähkövastusta kohtuullisen pienilläkin pakkasilla. (Omassa Nibessäni "pakkasraja" on tehtaan jäljiltä -7c).
Jos ja kun kaivo rajoittaa pumpun "maksimi" käyntiajaksi 40-50 minuuttia ja Niben asetukset pakolliseksi lepoajaksi 20 minuuttia, niin MLP:n "tehoista" on käytössä 70-75%. Jos vielä otetaan huomioon kylmän lioksen aiheuttama "COP-menetys", niin pudotaan jonnekin 55-60%:n tasolle. ::)
-----
Kyllä tuohon kannattaisi laittaa toinen kaivo, vaikka sitten vinoporauksena samasta huoltokaivosta, jos mihinkään muualle saa laitettua. Kaivosta saatava energiamäärä kasvaa sekä putkiston virtausvastus pienenee (dT pienenee).
Mikäli iso IVK on kuutiokone, niin sen jäteilmasta olisi järkevää ottaa lämpöä keruupiiriin.
Tai vaihtoehtoisesti LTO-kennon sulautusrajan voisi tarkistaa ja hienosäätää mahdollisimman lähelle nollaa.
-
Mites ilmavesilämpöpumppu pelkästään olemassa olevan järjestelmän rinnalle?
Ilmalämpöpumppu on sikäli huono ratkaisuna, että sen tuotto ja COP -hupenevat juuri silloin, kun tarvitaan eniten lämpöä, eli pakkasilla.
Kyllä kaikki muut ratkaisut ovat vain laastarointia, mikäli hallissa tarvitaan normaalia huonelämpötilaa.
Ainoa kunnollinen ratkaisu on vaihtaa pumppu isompitehoiseen ja hankkia lisää porakaivoja.
Silloin hallissa olisi aina normaali huonelämpötila, noin +20 ... 21 C.
Laskin toisen vaihtoehdon, jossa on 26 kW -tehoinen lämpöpumppu ja kaksi kaivovaihtoehtoa:
- Ensimmäinen kaivo -vaihtoehto, olisi porata kaksi 215 metrin aktiivisyvyistä kaivoa lisää.
- Toinen mahdollisuus olisi koettaa saada nykyisestä kaivosta jo mahdollisesti jäätymisen takia vaurioitunut keräin ylös ja
syventää se kaivo 300 metriseksi sekä porata toinen samanlainen lisää, jolloin riittäisi 2 x 300 metrin kaivot.
Laskelma on liitteenä aikaisemmassa viestissäsi nimellä "Bergheat47_Olavii_B" (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5991.msg73780#msg73780).
Taasen korostan sitä alan ammattilaisen ottamista mukaan hankkeeseen.
-
Kyseessä on halli rakennus, jonka lämmitettävä pinta-ala on 527,1m2 ja tilavuus n 3000m3.
Paljonko mahtaa olla lämmittettävissä tiloissa sisäkorkeus?
-
Tuntuis yksinkertaisimmalta vaihtoehdolta säilyttää vanha MLP 17 kW ja
-yrittää saada vanhan 200 kaivon keräin pois ja uusia (mikäli vahingoittunut!) ja porata
-toinen kaivo lisää, ehkä noin 220m samalla, ja viedä sen keräinputki sisään asti.
Keräinten yhdistys sisällä vähän isommalla putkella koneeseen asti.
Muuten Tomppeli: Millä järjestelmällä tai pumppumallilla saadaan riittävät virtaukset liikkumaan noissa 230-300m:n energiakaivoissa??
-
Muuten Tomppeli: Millä järjestelmällä tai pumppumallilla saadaan riittävät virtaukset liikkumaan noissa 230-300m:n energiakaivoissa??
Eikö se silloin liiku tarpeeksi jos kaivoja kairataan useampia rinnakkain?
Esim tässä 300m kaivoja
http://www.sulpu.fi/documents/184029/1300198/13.%20Iso%20maal%C3%A4mp%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4,%20Mika%20Manner.pdf (http://www.sulpu.fi/documents/184029/1300198/13.%20Iso%20maal%C3%A4mp%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4,%20Mika%20Manner.pdf)
-
Muuten Tomppeli: Millä järjestelmällä tai pumppumallilla saadaan riittävät virtaukset liikkumaan noissa 230-300m:n energiakaivoissa??
Ainoa käyttökelpoinen keino on taitaa olla kolmi- tai neliputkiset keräimet.
Nyt, jos tässä olisi kaksi syvää kaivoa ja ne rinnan kytketään vasta koneen lähellä, saadaan periaatteessa neliputkinen keräin.
Yhteenkytkentäkaivo voi olla ulkonakin, kuten isoissa järjestelmissä on. Silloin kaivolle menevien putkien tulee olla isompi läpimittaisia.
Jos olisi kyseessä
- 26 kW -tehoinen pumppu ja se toimisi 5,0 COP -arvolla ja ∆t = 3,5 K, tarvittaisiin maanesteen kiertonopeudeksi 1,462 l/s tai noin 5260 litraa/h.
- 17 kW -tehoinen vastaavasti 5,0 COP -arvolla ja ∆t = 3,5 K, tarvitsee 0,956 l/s tai noin 3441 litraa/h.
1,462 l/s on paljon ja vaatii pumpputehoa, mutta jos on kaksi 300 metrin kaivoa rinnakkain, se saattaisi olla mahdollista.
En tunne kiertopumppumarkkinoita, enkä rohkene ottaa asiaan sen paremmin kantaa.
Ratkaisuna syvien kaivojen kanssa on useampi kaivo rinnakkain, tai moniputkiset keräimet kaivoon.
-
17kW pumpulle riittää kyllä n. 3600 L/h virtaus riippumatta COP arvosta. Itse olen tuota pienentänyt huomattavasti ja homma pelaa hyvin kaivon tulo nousi vähintään 1asteella ja meno laski saman verran.
-
17kW pumpulle riittää kyllä n. 3600 L/h virtaus riippumatta COP arvosta. Itse olen tuota pienentänyt huomattavasti ja homma pelaa hyvin kaivon tulo nousi vähintään 1asteella ja meno laski saman verran.
Sorry, my mistake! :'(
Korjasin sen.
Tein rivin kopioimalla ja huolimattomasti jäi arvot vaihtamatta.
Kiitos €-shopperi, kun huomautit!
-
fraatti:
"Eikö se silloin liiku tarpeeksi jos kaivoja kairataan useampia rinnakkain?
Esim tässä 300m kaivoja .." ja esimerkki.
Hieno esimerkki. Kerrostaloista. 21 reikää a'300m ja säästöä.
Nuo kiinteistöjen MLP-pumput 30...50...70kW, niin niiden varustukseen kuuluu keruupumppuja joissa on isompi nostokorkeus.
Pientalokohteiden MLP-pumpujen nostokorkeus ei usein riitä syvempään kaivoon, sanotaan nyt vaikka 1 kpl ja alle 220m syvä- ja U-putkena 40.
Ei ainakaan mun Jämä (1245) 12kW, nimellisvirtaukseen 0,65 l/s-max dP ulkoinen 69kPa. Minimivirtaus 0,47 l/s. Voisi riittää jos menään pikkasen ALLE minivirtauksen.
(Sen sijaan Nibe (1245) 10 kW, nimellisvirtaus 0,51 l/s-max dp ulkoinen 85kPa. Minimivirtaus 0,40 l/s. Sillä päästäisi jo minimi- ja nimellisvirtauksen väliin. Koska sama keruupumppu 10kW ja 12kW.)
Y.o litania perustuu vain minun havantoihin ja laskelmiin. :-\
12 kW:selle pumpulle tarvittaisi vähän syvempi reikä kuin 220m, jos haluaa sen täsitehoisena.
Tämä on syy, miksi panostin 2:teen reikään, 2x 135(125)m ja nyt pyörii iloisesti pumpun asetuksella 90% ja dT n.3.
En karsastaisi kaivoja rinnakkain, maksaa enemmän tekohetkellä mutta voi välttyä ongelmista. Tehokkaampi keruupumppukin vien sähköä.
Ymmärrän että 2 reikää ja 2 kollektoria maksaa enemmän ja tarvittava reikien yhteispituus kasvaa (kun kaivon ylin osuus menee hukkaan).
Kaivon syvyyttä on varmaan edelleen riippuvainen tehontarpeesta/vuosi ja sijainnista kartalla.
Jos tulevaisuudessa haetaan yhä tehokkaampia MLP-pumppuja, tarkaittaa se oikeastaan vain sitä, että lämmönlähteen pituutta pitää kasvattaa..että pysytään yli jäätymisrajan.
Minusta olisi edelleen tarvetta 50:stä kollektoriputkeen. ::)
-
En tiedä mitä tuossa nyt tarkoitettiin, mutta fraattihan sanoi, että jos on esim ihan lussu pumppu, joka ei jaksa kunnolla pyörittää yhtä 200 m reikää, niin todennäköisesti riittää vallan mainiosti pyörittämään 2:ta 200 m reikää. Eli tuon 17 kW vehkeen pumppu selviää puolet helpommalla kahdesta reiästä, kuin yhdestä samanmittaisina. Eli pumpun teho ei tarvi olla kummonenkaan, jos tuohon toisen reiän poraa. Tuohon vain pitäisi porata 2 reikää lisää ja laittaa 24 kW kone. 17 kW kone tarvisi yhdellä reiällä vähintään 300 m tuohon kohteeseen ja 4- putki keräimen 40 mm putkella.
-
Tuommoisen hallin lämpökuvaisin ihan ekana.
Jos IV-koneet ja MLP ovat lähellä toisiaan, niin noilla kaivon lämmöillä jäteilmasta saisi yli 10000kWh vuodessa ilmaista lämpöä kaivoon. Samalla kyllä laittaisin lattiaviilennyksenkin mikäli halli on yhtään kuuma kesällä. Toisen kaivon porauksen yhteydessähän se olisi helppo toteuttaa.
Olenko ainoa, jonka mielestä mitoitus huomioiden käyttötunnit ovat kohteessa aika pienet, ja käynnistyksiä aika paljon? Minkälaisella käyrällä hallia lämmitetään? Taitaa COP ja teho olla jotain ihan muuta kuin (0/35) ilmoitetut?
Isommalle iv koneelle on pumpulta matkaa semmonen 8 metriä. Onkos noita kanavapattereita pystyputkeen asennettavia?
Tuossahan on hälytysrajana lämmönkeruu paluu -8 astetta ja tuohon se on varmasti törmännyt monasti. Tuosta johtuen käyntitunnit on jääny vähiksi verrattuna käynnistyksiin.
Asteminuutit laitoin nyt takasin -120 siinä se on ollut alusta alkaen. Kokeilin suurempaa lukemaa kun kaivossa oli vielä lämpöö, mutta tuossa ei ollut tässä tapauksessa mitään järkee. Täytyy varmaan laskee vielä alemmas. Lämpökäyrää en tarkkaan muista, tais olla laskettu menolämpötila -10 ulkolämpötilassa joku 16 astetta.
-
Kyseessä on halli rakennus, jonka lämmitettävä pinta-ala on 527,1m2 ja tilavuus n 3000m3.
Paljonko mahtaa olla lämmittettävissä tiloissa sisäkorkeus?
Hallin sisäkorkeus on 5,64m.
Kiitokset kommenteista ja Tomppelille toisesta laskelmasta.
Asiaa pohditaan. Laitan tänne lokia loppuviikosta nyt kun on pakkasiakin niin nähdään kuinka pumppu käyttäytyy.
-
fraatti:
"Eikö se silloin liiku tarpeeksi jos kaivoja kairataan useampia rinnakkain?
Esim tässä 300m kaivoja .." ja esimerkki.
Hieno esimerkki. Kerrostaloista. 21 reikää a'300m ja säästöä.
..................
Kaivon syvyyttä on varmaan edelleen riippuvainen tehontarpeesta/vuosi ja sijainnista kartalla.
Jos tulevaisuudessa haetaan yhä tehokkaampia MLP-pumppuja, tarkaittaa se oikeastaan vain sitä, että lämmönlähteen pituutta pitää kasvattaa..että pysytään yli jäätymisrajan.
Minusta olisi edelleen tarvetta 50:stä kollektoriputkeen. ::)
Esitin sitä että jos halutaan käyttää kovin syviä kaivoja niitä pitää olla useampi rinnakkain jottai niistä selvitään järkevillä pumppauskustannuksilla ja höyrystimelle saadaan riittävä virtaus.
Ja noh.. todellisuudessa taitaa tuo dT:llä olla kokonaisuuteen nähden melkoisen pieni merkitys.
Viessmanilta dokkareista löytyi tälläinen toteamus:
The following rule of thumb applies:
* Flow temperature 1 K lower
COP 2.5 % higher
* Source temperature 1 K higher
COP 2.7 % higher
Eli nyrkkisäännöt.
*liuoksen ollessa 1 asteen lämpöisempää on Cop 2,7% parempi.
*lämmönjaon veden ollessa 1 asteen matalampi on Cop 2,5% parempi.
Olettamukset:
Simuloimalla lämpöpumppua Copelandin Select 7.10 softalla saan eräällä kompressorilla tälläiset tulokset.
liuos sisään 0; dT 5K; teho 9,94kW
liuos sisään 0; dT 4K; teho 10,25kW
liuos sisään 1; dT 5K; teho 10,25kW
Tästä johtopäätöksenä kun liuospuolet dT kasvaa yhden asteen se on sama asia kuin kaivosta tulevan nesteen lämpötila putoaa yhden asteen.
lämmönjako dT 7,4; lauhdutin ulos 35; teho 9,55kW
lämmönjako dT 6,4; lauhdutin ulos 35; teho 9,6kW
lämmönjako dT 7,4; lauhdutin ulos 34; teho 9,6kW
Tästä johtopäätöksen kun lämmönjaon dT kasvaa yhden asteen se on sama asia kuin menoveden lämpötila olisi asteen korkeampi.
Jos nyt sitten oletetaan että liuospuolen dT 3K ja cop 4,5 saadaan dT 5K:lla cop 4,26.
Jos kiinteistön energian kulutus vuodessa on 25000kWh saadaan liuospuolen dT 3K:lla ostoenergian määräksi 5556kWh. Suuremmalla dT 5K lämpötilaerolla ostoenergianmääräksi saadaan 5869kWh. Erotus 313kWh -> ~39€/vuosi. Tuolla summalla ei loppujenlopuksi kovin suuria investointeja tee. Ja jos pumppaustehoa nostetaan myös se tulee nostamaan järjestelmän energiankulutusta ja näin ollen vaikuttamaan energiankulutukseen jolloin ero todellisuudessa ei ole edes tuota 2,7%. Esimerkiksi tätä ei ole ole tuossa laskemassa huomioitu. :-\
Sinänsä olen samaa mieltä että kaivojen kanssa kannattaisi pyrkiä siihen että virtausvastus pysyisi kohtuuden rajoissa.
Mutta jos tätä puhtaasti rahallisesti miettii niin aluksi kannattaa kiinnittää siihen huomiota että tarpeettoman kuumaa vettä ei tehdä ikinä ja lämmönjaosta on termostaatit levällään jotta lauhduttimelle saadaan riittävästi virtausta -> parempi cop. Myös liian pitkillä käyntijaksoilla coppeloa saa romutettua melko tehokkaasti....
-
Pumppu on käynyt siis n. 3 vuotta 4kk
Käynnistysten lukumäärä 10560kpl
kokonaiskäyttöaika 5937h
Vastuksen aikakerroin 3212,5x6=19 275kwh. Tuon verran on vastusta käytetty.
Pientä pähkäilyä yllä olevien numeroiden perusteella...
NYKYTILANNE
Kompuratunnit per vuosi noin 1800. Noin 20000 Kwh porakaivosta, MLP sähköverkosta 7000 kWh ja sähkövastus verkosta 5800 kWh.
Yhteensä sähköverkosta 12800 kWh
Kaikki lämpöenergia yhteensä 32800 kWh vuodessa, sähkövastuksen kanssa. (Aika vähän)
TOINEN KAIVO LISÄKSI
Käyntitunnit nousee todennäköisesti tasolle 3000 tuntia, joka lienee paljon normaalimpi arvo osatehoiselle pumpulle.
Kaivosta 3000 tunnissa otetaankin jo 33000 kWh, MLP sähköverkosta 12750 kWh ja sähkövastus verkosta 0 kWh.
Kaikki lämpöenergia yhteensä 42750 kWh vuodessa, ilman sähkövastusta
Eli pelkästään toinen kaivo lisäämällä saadaan halliin 20..25% lisää lämpöenergiaan, ilman vastusta ja sähkön kokonaiskulutus pysyy ennallaan.
-
Kiitos pojat vastauksista, että olette jaksaneet aivojumpata.
Vanhassa patteritalossa missä menoveden lämptila on pidettävä korkeammalla kuin lattialämmitystaloissa, niissä COP luokkaa 3. Ei se alhaisempi COP muuta fraatin laskelmaa sanottavasti.
Ihan hyviä huomioita joka tapauksessa ;)
Pelottaa aina vähän itse kun yrittää muotoilla sanottavansa, että voisi osittaa "pointsit" eikä johtais harhaan.
Itselle maalämmön mysteerioiden selvittämisessä tämä foorumi on ollut ANTOISA keskustelupaikka. :)
Ihan vahingossa jouduin Ruotsin vastaavalle? sivulle oliko "jordvärmeforum". Tuntui äkkiseltä että jutut siellä ovat pinnallisempia.