Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => STIEBEL ELTRON => Aiheen aloitti: Stiebelwpc10216m - 16.01.15 - klo:10:56
-
Minulla on tippunut lähteen lämpö -3:n pakkasten aikana. Pitäisikö tuosta olla huolissaan.
Miten liuospumppua voi pyörittää ilman että kone käy, näkisi todellisen lämmön tuolta kaivosta.
Vaakaputkitus on 7m ja jättivät sen aika pintaan (20cm perustuksen kohdalla), miten paljon tuosta on haittaa.
Itse kone on kellarissa joten olisi ollut varaa vetää putket alemmaksikin.
Talo on 160m2 rintamamiestalo+kokotalon kokoinen kellari jota ei lämmitetä. Kone wpc10 216m kaivo josta 26m maaosuutta.
-
Vaakaputkitus on 7m ja jättivät sen aika pintaan (20cm perustuksen kohdalla), miten paljon tuosta on haittaa.
Itse kone on kellarissa joten olisi ollut varaa vetää putket alemmaksikin.
Eikö tuo vaakaveto ole eristettyä putkea? Yleensä ainakin on. Tällöin merkitys lienee minimaalinen.
-
Miten liuospumppua voi pyörittää ilman että kone käy, näkisi todellisen lämmön tuolta kaivosta.
Omalla vastuulla ja tietäen, mitä olet tekemässä, voit toimia seuraavasti:
- ohjauspaneelista mennään "Käyttöönotto"-valikkoon
- se kysyy tunnusluvun, oletusarvoinen löytyy laitteen käyttöohjeesta eli 1000 (syötetään numero kerrallaan vasemmalta lähtien pyörittämällä rullaa ja hyväksymällä numero napilla)
- tästä valikosta mennään "Reletesti"-valikkoon
- siinä valikossa pitää nopeasti liikkua lämmönlähteen pumppuun (en nyt muista miksi sitä nimitetään, lämmön lähde pumppu tai liuospumppu)
HUOM!!!! Tässä valikossa aina se laite, minkä nimi näkyy näytössä, on sillä hetkellä kytketty päälle. Siitä pystyy kytkemään vastuksia ja kompressorinkin päälle, joten ei missään nimessä pidä jäädä niiden kohdalle. Valikko pitää kelata nopeasti halutun, tässä tapauksessa liuospumpun, kohdalle.
- kun poistuu tästä valikosta, joko kelaamalla "Takaisin"-valinnan kohdalle tai sulkemalla ohjauspaneelin kannen, ko. laite pysähtyy.
Jos ei ymmärrä täysin, mitä on tekemässä tuossa, niin suosittelen olemaan tekemättä. Se on joka tapauksessa omalla vastuulla. Tuolla pystyy aiheuttamaan mahdollisesti isoakin vahinkoa, jos ei tiedä, mitä tekee.
Tuota kautta pystyy pyörittämään liuospumppua haluamansa ajan. Tosin, ellei ole ulkoista loggausta tietokoneelle, niin yhtäaikaa ei pysty tarkistamaan lämpötilamittauksen arvoa. Saa siitä jotain tietoa niinkin, että ensin pyörittää pumppua parikymmentä minuuttia ja sitten menee nopeasti katsomaan lämpötilamittauksen arvon (vaikka liuospumppu pysähtyykin siinä).
-
Juurikin noin, mutta muistaakseni se "Reletesti" löytyy "Diagnoosi" -valikon puolelta...
Vai muistanko väärin?
Vai onko tässä nyt sitten kyse vanhemmasta mallista, jossa se löytyykin "Käyttöönoton" puolelta?
Mutta ei tuo nyt mielestäni paha luku ole tuo -3, sehän on takaisin kaivoon menevän nesteen lämpötila.
Veikkaan, että sieltä tulee pumpulle nolla-asteista litkua.
-
Minulla on tosiaan "vanhempi" malli. Tässä vanhemmassa sekä Reletesti että Diagnoosi ovat Käyttöönotto-valikon alla samalla tasolla.
-
Meillä WPC7 ja kovilla pakkasella menee -2,7 asteista takaisin kaivoon ja tuleva on +1 ja +2 välillä.
-
Meillä WPC7 ja kovilla pakkasella menee -2,7 asteista takaisin kaivoon ja tuleva on +1 ja +2 välillä.
Stiebel toimii minun nähdäkseni siten, että kun lämpöä tarvitaan enemmän (kova pakkanen tai lämmitetään myös käyttövettä) niin taajuusmuuttajaohjattu pumppu laittaa lisää rundeja kehiin ja litku kiertää nopeammin, muuten pumppu säästää sähköä pienemmillä kierroksilla (ja tuo lämpimämpää vettä kaivosta). Nopeammalla virtauksella litku ei ehdi lämmetä yhtä korkeaan lämpötilaan kiertäessään kaivon kautta ja tulee koneelle viileämpänä. Itse kaivon lämpötila ei ihan kovin nopeasti säätilan muutoksista voi heilahtaa.
Jos on lämpömittarit tulo & menoputkessa niin voitte todeta itse, lämpötilaero (dt) tulo ja menoliuoksen välillä pienenee kun kone toimii suuremmalla lämmitysteholla. Jos pumpun käyntinopeus ei muuttuisi niin dt kasvaisi, kun samasta tilavuusvirrasta imetään enemmän lämpöä.
Koneen lähde lämp näyttää minulla pari astetta kovempaa pakkasta kuin paluuputken kyljessä oleva mittari.
-
Minulla on tippunut lähteen lämpö -3:n pakkasten aikana. Pitäisikö tuosta olla huolissaan.
...
Vaakaputkitus on 7m ja jättivät sen aika pintaan (20cm perustuksen kohdalla), miten paljon tuosta on haittaa.
Itse kone on kellarissa joten olisi ollut varaa vetää putket alemmaksikin.
Talo on 160m2 rintamamiestalo+kokotalon kokoinen kellari jota ei lämmitetä. Kone wpc10 216m kaivo josta 26m maaosuutta.
Kun en tunne Stiebel´iä, niin pitää ottaa kantaa varovasti.
Jos tuo "lähteen lämpö" tarkoittaa maasta pumpulle tulevan maakiertonesteen lämpötilaa, niin onhan se aika matala.
Jos maasta tulevan nesteen lämpötila on -4C, ollaan jo aika lähellä kaivon jäätymisrajaa.
Kylmä neste kertoo, että pumppu toimii, mutta maasta otetaan tehoa enemmän kuin sieltä olisi oikein saatavissa.
Kaivon kokonaissyvyys on ilmeisesti 216 metriä.
Onko kyseessä patterilämmitteinen talo? Luulisi niin, kun on rintamamiestalo.
Jos on patterilämmitteinen talo ja 10 kW -tehoinen pumppu, tarvittaisiin noin 230 metriä aktiivisyvyyttä kaivoon.
Aktiivisyvyys tarkoittaa sitä syvyyttä, jossa kaivossa on aina vettä.
Onko pitkästi maaporausta? Maaporausalueelta saadaan vain noin puolet siitä lämpötehosta, jota saadaan kalliosta.
Onko sinulla tiedossa, mikä on veden pinnan korkeus kaivossa?
Jos kaivosta tulee kovasti kylmää maakiertonestettä, on syynä kaivon riittämätön lämpökapasiteetti.
- Kaivo on liian matala, tai
- kaivossa on veden pinta liian syvällä, tai
- kaivoon on jouduttu tekemään kovasti pitkä maaporausta
- kallioperän kiviaines on kalkkikiveä, tai muuta huonosti lämpöä johtavaa kiviainesta.
Harmillisinta on, jos useampi, kuin yksi noista yllä mainituista tekijöistä on sattunut samalle kaivolle! Kaivo menee kylmäksi.
Kun kaivoa porataan ja osoittautuu, että kiviaines on huonolaatuista, tai maaporausta tulee pitkästi, on syytä porata suunniteltua syvemmälle. noin 15 - 20% lisää syvyyttä saattaa auttaa jo huomattavasti.
Kun ajattelette säästää kaivon mitoituksessa, muistakaa, että kaivosta saadaan ensimmäisinä vuosina enemmän lämpöä, kuin muutamia vuosia myöhemmin. Maaperä jäähtyy kaivon ympäristössä ja palautuu vasta vuosien kuluttua pumpun käytön lopetuksen jälkeen ennalleen.
Seuraa talvella, pitkän pakkasjakson aikana, nouseeko maakiertonesteen varaajassa nestepinta.
Jos kaivo menee jäähän, saattaa kaivossa oleva keräin putkitus mennä ruttuun. Vesitilavuus pienenee ja osa nesteestä valuu pumppuhuoneen lattialle.
Jos näin alkaa tapahtumaan, on syytä pysäyttää pumpun kompressori ja laittaa pariksi päiväksi vastuslämmitys käyttöön.
-
Tuo lähteen lämpötila on nimenomaan kaivolle palaavan nesteen lämpötila.
-
Lämpötila on kaivoon paluu!
Minulla nyt -2,5-2,7 riippuen kelistä ja ollut näin 5 vuotta, joten ei hätää.
Koneessa on vakiona säätöarvo muistaakseni " kaivo min" joku stiebelisti voi korjata jos muistin väärin... Se on tehdas asetuksena -9C ja sitä voi säätää. Jos kaivoon ( siis PALUU) on -9Cn niin kompura sammuu ja laite siirtyy sähkölle, mutta jättää kaivo liuoksen kiertovesipumpun päälle, kun kaivo lämpenee, niin kompura starttaa automaattisesti!
Aika hyvin ajateltu!
-
Minulla on tippunut lähteen lämpö -3:n pakkasten aikana.
Tuossa on kyllä maahantuojalla syytä korjata tuo harhaanjohtava käännös!
Mitähän lie ollut kääntäjällä mielessä, kun on tuollaisen käännöksen keksinyt!
Jos maahan menee -3C lämpöistä nestettä, on maasta tulevan nesteen lämpö ilmeisesti noin 0C, joka ei vielä ole hälyttävä, mutta ei hyväkään.
-
Tuossa on kyllä maahantuojalla syytä korjata tuo harhaanjohtava käännös!
Mitähän lie ollut kääntäjällä mielessä, kun on tuollaisen käännöksen keksinyt!
Se ei valitettavasti ole ainoastaan suomenkielisen käännöksen ongelma.
Se on ihan valmistajan alkuperäiskielessäkin esiintyvä epäloogisuus: englanniksi se on "actual source temperatur" ja saksaksi "Quellentemperatur".
Kai siinä jokin saksalainen logiikka on. Laitteessahan on ainoastaan tuon paluulämpötilan mittaus; siinä ei ole anturia keruupiiristä tulevan nesteen lämpötilalle. Tuota ainoaa keruupiirin lämpötilaa sitten nimitetään keruun ("lähteen") lämpötilaksi.
-
Juuri äsken pyöritin omaa myllyä (ja siis tarkemmin ottaen maapiirin pumppua) muutaman minuutin reletestin kautta.
Antoi lähteen lukemaksi +0,2 astetta. Tämä siis lämmitysjakson juuri päätyttyä.
Onko tuo nyt sitten oikea tapa mitata lähteen lämpö vai ei?
Ja onko nolla-asteinen tuleva vesi tosiaan huono arvo?
Täälläkin maahan palaa -2 - -2,6 asteinen liuos.
Mutta tämän säätöön liittyen kysymys.
Manuaalissa olevan käppyrän mukaan pitäisi menon ja paluun eron olla maksimissaan olla:
- 3,2 astetta, kun lämmitysvesi on 35 asteista
- 2,7 astetta, kun lämmitysvesi on 50 asteista
Ja nämä silloin, kun maasta tulevan litkun lämpö on nolla astetta.
Tarkoittaako tuo sitä, että jos kovilla pakkasilla pitää lämmitykseen tunkea 50 asteista vettä, niin delta saa olla maksimissaan tuon 2,7 astetta? Ilmeisesti tarkoittaa.
Vai kannattaisiko sitä säätää vaikka niin, että keväästä syksyyn olisi pumppu pienemmällä ja delta vähän isompi ja sitten talvella pumppu täysillä ja delta pienempi?
Onkohan edes vastaavaa hyötyä tällaisesta hienosäädöstä...
Paljon ihmisillä on ylipäätään tuo maapiirin delta?
Mikä olisi hyvä asetus?
Tulipas taas monta kysymystä... Sori! ;)
-
Jos tuo kertoo kaivon lämpötilasta, niin kyllähän siinä aika lähellä jäätymispistettä ollaan.
Maakierto pitäisi kuitenkin pyöriä vähän enemmän, kuin yhden kiertokerran verran.
Yksi kiertokerta on yleensä noin 12 ... 15 minuutin luokkaa.
Ensimmäisellä kiertokerralla on vielä liian suuresti lämpöpumpun jäähdyttävä vaikutus mukana.
Toisella kierroksella maasta tulevalla nesteellä on jo lähes kaivon lämpötila.
Sekin silti jonkinlaisena keskiarvona tai ehkä hiukan keskiarvon alapuolella, koska kaivon yläosassa on alin lämpötila.
Olisi varmasti hyvä, jos kaivoja ei mitoitettaisi kovin alakanttiin.
Jos tätä lukee joku, joka vasta suunnittelee maalämpöä, pyyntö sinulle, porauta mieluummin hiukan lisämetrejä!
Tinkiminen kaivon syvyydestä on huonoa säästämistä.!
-
Juuri äsken pyöritin omaa myllyä (ja siis tarkemmin ottaen maapiirin pumppua) muutaman minuutin reletestin kautta.
Antoi lähteen lukemaksi +0,2 astetta. Tämä siis lämmitysjakson juuri päätyttyä.
Onko tuo nyt sitten oikea tapa mitata lähteen lämpö vai ei?
Ja onko nolla-asteinen tuleva vesi tosiaan huono arvo?
Täälläkin maahan palaa -2 - -2,6 asteinen liuos.
Mutta tämän säätöön liittyen kysymys.
Manuaalissa olevan käppyrän mukaan pitäisi menon ja paluun eron olla maksimissaan olla:
- 3,2 astetta, kun lämmitysvesi on 35 asteista
- 2,7 astetta, kun lämmitysvesi on 50 asteista
Ja nämä silloin, kun maasta tulevan litkun lämpö on nolla astetta.
Tarkoittaako tuo sitä, että jos kovilla pakkasilla pitää lämmitykseen tunkea 50 asteista vettä, niin delta saa olla maksimissaan tuon 2,7 astetta? Ilmeisesti tarkoittaa.
Vai kannattaisiko sitä säätää vaikka niin, että keväästä syksyyn olisi pumppu pienemmällä ja delta vähän isompi ja sitten talvella pumppu täysillä ja delta pienempi?
Onkohan edes vastaavaa hyötyä tällaisesta hienosäädöstä...
Paljon ihmisillä on ylipäätään tuo maapiirin delta?
Mikä olisi hyvä asetus?
Tulipas taas monta kysymystä... Sori! ;)
Kaivon lämpö hieman yli 0 ja kaivoon -2,6. Kaikki ok!
Ei sitä tarvitse säätää yo. arvot on ihan hyvät.
Ja ei nuo kymmenykset vaikuta.
-
Jos tuo kertoo kaivon lämpötilasta, niin kyllähän siinä aika lähellä jäätymispistettä ollaan.
Maakierto pitäisi kuitenkin pyöriä vähän enemmän, kuin yhden kiertokerran verran.
Yksi kiertokerta on yleensä noin 12 ... 15 minuutin luokkaa.
Ensimmäisellä kiertokerralla on vielä liian suuresti lämpöpumpun jäähdyttävä vaikutus mukana.
Toisella kierroksella maasta tulevalla nesteellä on jo lähes kaivon lämpötila.
Sekin silti jonkinlaisena keskiarvona tai ehkä hiukan keskiarvon alapuolella, koska kaivon yläosassa on alin lämpötila.
Olisi varmasti hyvä, jos kaivoja ei mitoitettaisi kovin alakanttiin.
Jos tätä lukee joku, joka vasta suunnittelee maalämpöä, pyyntö sinulle, porausta mieluummin hiukan lisämetrejä!
Tinkiminen kaivon syvyydestä on huonoa säästämistä.!
Joo, varmaan pitäisi kierrättää pidempään, että saisi paremman tuloksen.
Voisi siis kuvitella, että kaivon lämpö on enemmänkin kuin +0,2.
Juuri äsken pyöritin omaa myllyä (ja siis tarkemmin ottaen maapiirin pumppua) muutaman minuutin reletestin kautta.
Antoi lähteen lukemaksi +0,2 astetta. Tämä siis lämmitysjakson juuri päätyttyä.
Onko tuo nyt sitten oikea tapa mitata lähteen lämpö vai ei?
Ja onko nolla-asteinen tuleva vesi tosiaan huono arvo?
Täälläkin maahan palaa -2 - -2,6 asteinen liuos.
Mutta tämän säätöön liittyen kysymys.
Manuaalissa olevan käppyrän mukaan pitäisi menon ja paluun eron olla maksimissaan olla:
- 3,2 astetta, kun lämmitysvesi on 35 asteista
- 2,7 astetta, kun lämmitysvesi on 50 asteista
Ja nämä silloin, kun maasta tulevan litkun lämpö on nolla astetta.
Tarkoittaako tuo sitä, että jos kovilla pakkasilla pitää lämmitykseen tunkea 50 asteista vettä, niin delta saa olla maksimissaan tuon 2,7 astetta? Ilmeisesti tarkoittaa.
Vai kannattaisiko sitä säätää vaikka niin, että keväästä syksyyn olisi pumppu pienemmällä ja delta vähän isompi ja sitten talvella pumppu täysillä ja delta pienempi?
Onkohan edes vastaavaa hyötyä tällaisesta hienosäädöstä...
Paljon ihmisillä on ylipäätään tuo maapiirin delta?
Mikä olisi hyvä asetus?
Tulipas taas monta kysymystä... Sori! ;)
Kaivon lämpö hieman yli 0 ja kaivoon -2,6. Kaikki ok!
Ei sitä tarvitse säätää yo. arvot on ihan hyvät.
Ja ei nuo kymmenykset vaikuta.
Ja hyvä kuulla, jos tuo on ok!
Voinemme siis vastata myös ketjun aloittajalle ja ensimmäisen kysymyksen tehneelle henkilölle, että kaikki ok?
-
Juurikin näin. Antaa pumpun säästää
-
Otin täälläkin ohjekirjan käteen että sai liuospumpun pyörimään hätäkäytöllä. Kompura oli ollut ehkä jotain 2 tuntia pois päältä. Kaivosta tuli +5 kaivoon +6. Eli tuo paluuanturi ei näyttänyt oikein. Otin anturin pois, uutta piitahnaa ja eristettä päälle niin hetken päästä näytti samaa 5 5.
Aloittajan kaivossa 26 metriä maaosuutta. Täällä maaosuutta oli 13 metriä ja teräsputkitusta tuli 21 metriä. Täällä alimmat lukemat kaivosta +2 paluu kaivoon -1. Eli varmaankin oikea paluu on ollut -2 astetta.
Oliko miten pitkä käyntijakso ja kuinka paljon oli pakkasta silloin kun kaivon paluulämpö oli -3 astetta?
Edit.
Laitoin maalämpöpumpun taas päälle pyörittämisen jälkeen. Noin minuutissa tuli lukemat kaivosta +5 kaivoon +1. Tekee 28-30 asteisesta paluuvedestä. Liuospumppu on isoimmalla teholla 245W. Justiin muuttuikin kaivosta +4 kaivoon 0.
35 min käynnissä muutui molemmat lukemat lähes samaan aikaan 3 -1. Eli anturit pitäisi näyttää nyt aika tarkasti. Paluuvesi 34 astetta. Liuokset delta 4C. Ulkolämpötila +2 astetta.
-
Kiitoksia kaikille vastauksistanne.
Tämä on patterilämmitystalo, patterit purmon c22 ja c33 reilusti ylimitoitettuna.
Tänään lähteen lämpö -2.6 pumppujakson lopussa, ulkoilma +2.
Lähteen lämpö -3 tuli viimeisimmän pakkasjakson aikana, ulkona oli -25.
Kone asennettu 1.4.14, käyttötunteja tullut 1900, Cop oli tänään 5, vaihdellut tuossa 3-5välillä. ???
-
Hyvin näyttää toimivan. Täällä on alkuperäiset patterit ja lisäksi 3 patteria laitettu 1982 ja -99 laajennus jossa jotain 4 neliötä lattialämpöä. Nuo purmot taitaa lisätä copia ja on kaivoakin aika paljon 216 metriä.
Jos lähteen lämpö -2.6 niin kaivosta saattaisi tulla arviolta +1.4 asteista. Kumminkin 216 metrin kaivo niin dt saattaisi olla vaikka 4 astetta.
Paljonkos näyttää lähteen lämpö kun kompura lähtee päälle ja odottelee vaikka 2-5 minuuttia? Kaivo saattaa olla vähän levännyt ja kaivosta tulisi alussa lämpimämpää liuosta. Lähteen lämpö + 4 astetta saattaisi olla tuleva liuos kun kompura lähtee hyrräämään. Lämpömittari näyttää aivan aluksi liian isoja lukemia kun liuos on lämmennyt huoneenlämmössä.
-
Juuri äsken pyöritin omaa myllyä (ja siis tarkemmin ottaen maapiirin pumppua) muutaman minuutin reletestin kautta.
Antoi lähteen lukemaksi +0,2 astetta. Tämä siis lämmitysjakson juuri päätyttyä.
Onko tuo nyt sitten oikea tapa mitata lähteen lämpö vai ei?
Ja onko nolla-asteinen tuleva vesi tosiaan huono arvo?
Täälläkin maahan palaa -2 - -2,6 asteinen liuos.
Mutta tämän säätöön liittyen kysymys.
Manuaalissa olevan käppyrän mukaan pitäisi menon ja paluun eron olla maksimissaan olla:
- 3,2 astetta, kun lämmitysvesi on 35 asteista
- 2,7 astetta, kun lämmitysvesi on 50 asteista
Ja nämä silloin, kun maasta tulevan litkun lämpö on nolla astetta.
Tarkoittaako tuo sitä, että jos kovilla pakkasilla pitää lämmitykseen tunkea 50 asteista vettä, niin delta saa olla maksimissaan tuon 2,7 astetta? Ilmeisesti tarkoittaa.
Vai kannattaisiko sitä säätää vaikka niin, että keväästä syksyyn olisi pumppu pienemmällä ja delta vähän isompi ja sitten talvella pumppu täysillä ja delta pienempi?
Onkohan edes vastaavaa hyötyä tällaisesta hienosäädöstä...
Paljon ihmisillä on ylipäätään tuo maapiirin delta?
Mikä olisi hyvä asetus?
Tulipas taas monta kysymystä... Sori! ;)
Optimaalinen delta noiden lukemien perusteella olisi 3.2 astetta ja lämmitysvesi olisi silloin sitä 35 asteista. Kun tehdään vaikka sitä 50 asteista lämmitysvettä niin se delta automaattisesti vähän pienenee, varmaankin siihen 2.7 asteeseen. Kaivosta kun ei saa otettua 50 asteisella vedellä niin paljon lämpöä.
Lukemathan on tarkasti oikein jos delta on 2.8 astetta ja kompura on juuri tehnyt 50 asteista vettä.
-
Juuri äsken pyöritin omaa myllyä (ja siis tarkemmin ottaen maapiirin pumppua) muutaman minuutin reletestin kautta.
Antoi lähteen lukemaksi +0,2 astetta. Tämä siis lämmitysjakson juuri päätyttyä.
Onko tuo nyt sitten oikea tapa mitata lähteen lämpö vai ei?
Ja onko nolla-asteinen tuleva vesi tosiaan huono arvo?
Täälläkin maahan palaa -2 - -2,6 asteinen liuos.
Mutta tämän säätöön liittyen kysymys.
Manuaalissa olevan käppyrän mukaan pitäisi menon ja paluun eron olla maksimissaan olla:
- 3,2 astetta, kun lämmitysvesi on 35 asteista
- 2,7 astetta, kun lämmitysvesi on 50 asteista
Ja nämä silloin, kun maasta tulevan litkun lämpö on nolla astetta.
Tarkoittaako tuo sitä, että jos kovilla pakkasilla pitää lämmitykseen tunkea 50 asteista vettä, niin delta saa olla maksimissaan tuon 2,7 astetta? Ilmeisesti tarkoittaa.
Vai kannattaisiko sitä säätää vaikka niin, että keväästä syksyyn olisi pumppu pienemmällä ja delta vähän isompi ja sitten talvella pumppu täysillä ja delta pienempi?
Onkohan edes vastaavaa hyötyä tällaisesta hienosäädöstä...
Paljon ihmisillä on ylipäätään tuo maapiirin delta?
Mikä olisi hyvä asetus?
Tulipas taas monta kysymystä... Sori! ;)
Optimaalinen delta noiden lukemien perusteella olisi 3.2 astetta ja lämmitysvesi olisi silloin sitä 35 asteista. Kun tehdään vaikka sitä 50 asteista lämmitysvettä niin se delta automaattisesti vähän pienenee, varmaankin siihen 2.7 asteeseen. Kaivosta kun ei saa otettua 50 asteisella vedellä niin paljon lämpöä.
Lukemathan on tarkasti oikein jos delta on 2.8 astetta ja kompura on juuri tehnyt 50 asteista vettä.
Miettikää ennenkuin räpläätte liikaa niitä Stiebeleitänne = if it ain't broken don't try to fix it. Kunhan katsotte talon lämmityspyynnön ja käyrät kohdalleen + talon tyyppi oikein niin se on aikas siinä. Jos talossa on kaksi lämmityspiiriä esim. patteri & lattialämmitys niin sitten voi olla toinen juttu.
Stiebelissä on fiksu taajuusmuuttaja ohjattu (itsesäätyvä) A-energialuokan liuospumppu. Minulla kone tehtaalta delta-p-vakio asetettu. Käytännössä: kun lämpöä tarvii vähän - esim. näillä keleillä lattiaan menee +23C niin pumppu pyörii hitaammin ja delta-T on luokkaa 5C & minulla kaivosta tuleva +3C (varmaan käyrästön mukaan näin tarkoituskin jos +30C oli 3.2). Jos lämmitetään vettä niin pumppu hyrrää kovempaa ja kaivosta tuleva kiertää sen verran haipakkaa ettei vesi lämpiä kaivokierroksella täysin ja vesi tulee n. 0 asteisena koneelle - delta silloin n. 2.7C. Lähde lämpö näyttää minulla pari astetta kylmempää järjestäen kuin paluuputkessa oleva mittari, joten laittakaa ne mittarit putkeen suoraan niin saatte todellista tietoa. Tästä sitä lisää: http://www.wilointec.com/cps/rde/xbcr/intec-en/Stratos_PARA_for_geothermal_energy_system.pdf
Itsellä COP:t 4,8 lämmitys ja 2,6 käyttövesi & yhteensä 4,30 niin eihän tätä saa kuin sotkettua räpeltämällä. Toisaalta mopon virityksessäkin oli ohje se, että jos meteli kaksinkertaistuu ja tehoista lähtee vain 25% niin viritys on onnistunut.
-
"vesi tulee n. 0 asteisena koneelle - delta silloin n. 2.7C. Lähde lämpö näyttää minulla pari astetta kylmempää järjestäen kuin paluuputkessa oleva mittari, joten laittakaa ne mittarit putkeen suoraan niin saatte todellista tietoa."
Ei aivan ymmärtänyt? Lukemilla nyt ei ole juuri merkitystä mutta silti.
Lähde lämpö eli pumpulta kaivolle palaava liuos. Tuo paluuputkessa oleva mittari on siis samassa putkessa kiinni. Nuo kaksi lämpömittaria tulee näyttää samaa lukemaa. Jos heittoa on 2 astetta niin lämpöisempää näyttävä näyttää 2 astetta väärin.
Täällä olen saanut näyttämään oikeita lukemia piitahnan ja kunnollisen eristyksen kanssa.
Tuossa nibessä on hajonnut molemmat kylmissä putkissa olevat lämpömittarit (kai tyyppivika tuossa vanhassa 1217 mallissa). Putkiasentaja on anturit vaihtanut uusiin mutta tuo paluuanturi näytti 1 asteen isompaa lukemaa kun menoanturi kun kierrätti liuospumpulla kompura sammuksissa. Tulo näytti 5 paluu 6. Ei ollut kauhean helppo saada tuota paluuanturia näyttämään riittävän pientä lukemaa. Käsistäkin siirtyi eristeisiin lämpöä tuossa huollon aikana.
-
Miettikää ennenkuin räpläätte liikaa niitä Stiebeleitänne = if it ain't broken don't try to fix it. Kunhan katsotte talon lämmityspyynnön ja käyrät kohdalleen + talon tyyppi oikein niin se on aikas siinä. Jos talossa on kaksi lämmityspiiriä esim. patteri & lattialämmitys niin sitten voi olla toinen juttu.
Stiebelissä on fiksu taajuusmuuttaja ohjattu (itsesäätyvä) A-energialuokan liuospumppu. Minulla kone tehtaalta delta-p-vakio asetettu. Käytännössä: kun lämpöä tarvii vähän - esim. näillä keleillä lattiaan menee +23C niin pumppu pyörii hitaammin ja delta-T on luokkaa 5C & minulla kaivosta tuleva +3C (varmaan käyrästön mukaan näin tarkoituskin jos +30C oli 3.2). Jos lämmitetään vettä niin pumppu hyrrää kovempaa ja kaivosta tuleva kiertää sen verran haipakkaa ettei vesi lämpiä kaivokierroksella täysin ja vesi tulee n. 0 asteisena koneelle - delta silloin n. 2.7C. Lähde lämpö näyttää minulla pari astetta kylmempää järjestäen kuin paluuputkessa oleva mittari, joten laittakaa ne mittarit putkeen suoraan niin saatte todellista tietoa. Tästä sitä lisää: http://www.wilointec.com/cps/rde/xbcr/intec-en/Stratos_PARA_for_geothermal_energy_system.pdf
Itsellä COP:t 4,8 lämmitys ja 2,6 käyttövesi & yhteensä 4,30 niin eihän tätä saa kuin sotkettua räpeltämällä. Toisaalta mopon virityksessäkin oli ohje se, että jos meteli kaksinkertaistuu ja tehoista lähtee vain 25% niin viritys on onnistunut.
Tiedän että suomessa on varmasti satoja maalämpökohteita joiden säädöt on päin p..tä kun omistaja ei tajua laitteesta yhtään mitään. mm Kone käy pätkäkäyntiä itsensä ennenaikaisesti hautaan. Maalämmön ollessa kyseessä myös lämmityskäyrän oikea taso on varsin oleellista kuten myöskin se että lämmöjakoverkossa virtaus on riittävä. (ei termostaatteja kuristamassa) tai mikäli ne on niin on laitettu vasta sitten kuin muuten lämmitys toimii optimaalisesti oikealle käyrällä ja termostaatit ovat pääsääntöisesti auki.
Stibeleissä on käytetty samoja liuospumppuja kuin Viessmanneissa ja tällöin esim 10kW ja 200m kaivo yhdistelmä on sellainen että dT 3K on mahdottomuus. Oleko varma että pumppu säätää tuota pumppua itse? Kun sanoit että lattiaan menee 23 asteinen vesi niin onko tämä lämpötila silloin kun pumppu ei käy? Tämä lämpötila vain kuulostaa omaan korvaan niin matalalle lähtevän veden lämpötilana.
-
Olen myös sitä mieltä, ettei näissä mitään itsesäätyviä pumppuja ole.
Ainakaan omassa WPC 10 -laitteessa.
Valikostahan pitää itse määrittää tehot liuospumpulle ja lämmityspiirin pumpulle...
-
Olen myös sitä mieltä, ettei näissä mitään itsesäätyviä pumppuja ole.
Ainakaan omassa WPC 10 -laitteessa.
Valikostahan pitää itse määrittää tehot liuospumpulle ja lämmityspiirin pumpulle...
Eli "säätäminen" on oikeasti sitä kun ensimmäisen vartin tulee lämpöisempää liuosta kaivosta ja koneen teho on suurempi niin silloin lämpötilaero on suurempi. Käyntijakson kestäessä menoveden lämpötila nousee jatkuvasti ja kaivosta tulevan laskee jolloin liuoksen lämpötilaerokin alkaa laskemaan koska kaivosta otetaan yksinkertaisesti vähemmän tehoa.
;)
-
Olen myös sitä mieltä, ettei näissä mitään itsesäätyviä pumppuja ole.
Ainakaan omassa WPC 10 -laitteessa.
Valikostahan pitää itse määrittää tehot liuospumpulle ja lämmityspiirin pumpulle...
Eli "säätäminen" on oikeasti sitä kun ensimmäisen vartin tulee lämpöisempää liuosta kaivosta ja koneen teho on suurempi niin silloin lämpötilaero on suurempi. Käyntijakson kestäessä menoveden lämpötila nousee jatkuvasti ja kaivosta tulevan laskee jolloin liuoksen lämpötilaerokin alkaa laskemaan koska kaivosta otetaan yksinkertaisesti vähemmän tehoa.
;)
Taitaa olla juuri noin!
-
Eikös näissä Wiloissa ole se suoraan ylöspäin asento, eli keskiasento sitä pulssiohjausta varten? Fraatti varmaan jo kohta kokeilee, että alkaako Viessmann ohjata liuoskiertoa, kun laitetaan keskiasentoon se säätöpylpyrä. Jotenkin tuntuisi ettei edes Stiebel pysty ohjaamaan tuota Wiloa missään vakiopaine asetuksessa oikein muuten. Vai olenko käsittänyt väärin tuon Wilon säätöasetukset? Ja mihin muuhun sitä pulssiasentoa käytetään. Mitäs teidän kaikkien muiden virtausmittarit muuten näyttää tällaisessa itsesäätyvässä tilanteessa?
-
Muistelisin omalta kohdaltani, ettei siinä maapiirin Wilossa edes ollut mitään näkyvää säätönappia.
Tosin pumppuun vaihdettiin tehokkaampi maapiirin pumppu jo asennusvaiheessa ja voi olla, että tuli eri sarjaa muutenkin kuin tehoiltaan...
-
Eikös näissä Wiloissa ole se suoraan ylöspäin asento, eli keskiasento sitä pulssiohjausta varten? Fraatti varmaan jo kohta kokeilee, että alkaako Viessmann ohjata liuoskiertoa, kun laitetaan keskiasentoon se säätöpylpyrä.
Ei kannata kokeilla. Tuossa nupissa on se asento kyllä mutta pumppu on kuitenkin mallia missä ei ole mahdollisuutta ulkoiselle ohjaukselle. Vasta tuossa uudistetussa mallisarjassa pumppussa on oikeasti pwm ohjaus.
Kokeilin joskus niin koko pumppu pysähtyy.
-
Miettikää ennenkuin räpläätte liikaa niitä Stiebeleitänne = if it ain't broken don't try to fix it. Kunhan katsotte talon lämmityspyynnön ja käyrät kohdalleen + talon tyyppi oikein niin se on aikas siinä. Jos talossa on kaksi lämmityspiiriä esim. patteri & lattialämmitys niin sitten voi olla toinen juttu.
Stiebelissä on fiksu taajuusmuuttaja ohjattu (itsesäätyvä) A-energialuokan liuospumppu. Minulla kone tehtaalta delta-p-vakio asetettu. Käytännössä: kun lämpöä tarvii vähän - esim. näillä keleillä lattiaan menee +23C niin pumppu pyörii hitaammin ja delta-T on luokkaa 5C & minulla kaivosta tuleva +3C (varmaan käyrästön mukaan näin tarkoituskin jos +30C oli 3.2). Jos lämmitetään vettä niin pumppu hyrrää kovempaa ja kaivosta tuleva kiertää sen verran haipakkaa ettei vesi lämpiä kaivokierroksella täysin ja vesi tulee n. 0 asteisena koneelle - delta silloin n. 2.7C. Lähde lämpö näyttää minulla pari astetta kylmempää järjestäen kuin paluuputkessa oleva mittari, joten laittakaa ne mittarit putkeen suoraan niin saatte todellista tietoa. Tästä sitä lisää: http://www.wilointec.com/cps/rde/xbcr/intec-en/Stratos_PARA_for_geothermal_energy_system.pdf
Itsellä COP:t 4,8 lämmitys ja 2,6 käyttövesi & yhteensä 4,30 niin eihän tätä saa kuin sotkettua räpeltämällä. Toisaalta mopon virityksessäkin oli ohje se, että jos meteli kaksinkertaistuu ja tehoista lähtee vain 25% niin viritys on onnistunut.
Tiedän että suomessa on varmasti satoja maalämpökohteita joiden säädöt on päin p..tä kun omistaja ei tajua laitteesta yhtään mitään. mm Kone käy pätkäkäyntiä itsensä ennenaikaisesti hautaan. Maalämmön ollessa kyseessä myös lämmityskäyrän oikea taso on varsin oleellista kuten myöskin se että lämmöjakoverkossa virtaus on riittävä. (ei termostaatteja kuristamassa) tai mikäli ne on niin on laitettu vasta sitten kuin muuten lämmitys toimii optimaalisesti oikealle käyrällä ja termostaatit ovat pääsääntöisesti auki.
Stibeleissä on käytetty samoja liuospumppuja kuin Viessmanneissa ja tällöin esim 10kW ja 200m kaivo yhdistelmä on sellainen että dT 3K on mahdottomuus. Oleko varma että pumppu säätää tuota pumppua itse? Kun sanoit että lattiaan menee 23 asteinen vesi niin onko tämä lämpötila silloin kun pumppu ei käy? Tämä lämpötila vain kuulostaa omaan korvaan niin matalalle lähtevän veden lämpötilana.
Aivan varmasti on miten sattuu säädettyjä koneita joukossa. Tällaisten vehkeiden kanssa on tärkeää itse ymmärtää oman koneen nyanssit & mitä tekee niin pääsee yleisohjeista vielä askelta pitemmälle (&välttää tekemästä suoranaista vahinkoa). Oma osaamiseni on vajavaista & neuvot mitä itse olen täältä saanut ovat olleet yhdisteltyinä todella hyviä.
23C oli lämpötila myös, kun pumppu käy - huonepyynti 19C. Tämä on 2010 normien "mökki", 300mm villaa seinissä ja 500mm katossa - täysi noppatalo muodoltaan, takkaa toki polteltu.
Tässä tietoa kun pumpun ohjaus on vakiopainerolla:
https://books.google.fi/books?id=4fOA-wNpLsMC&pg=SA5-PA23&lpg=SA5-PA23&dq=pressure+differential+constant&source=bl&ots=lCEy13dgWN&sig=AUmeDasEeJTnNI2f0prkxH2iHPE&hl=fi&sa=X&ei=q5m8VMuoBcbVygOj9IHQDA&ved=0CFcQ6AEwCDgK#v=onepage&q=pressure%20differential%20constant&f=false
&
http://cbs.grundfos.com/au-nz/lexica/SG_Constant_differential_pressure.html
Virtauksen paine-ero pidetään Stiebelissä vakiona tehdassäädöillä. Lämmityspuolella paine-eroon vaikuttaa putkiston virtausvastus elikä mm. halkaisija & pituus. Mm. jos lattiatermareita on kiinni tai auki niin vaikuttaa olennaisesti putkiston pituuteen & pumppu jarruttaa & kiihdyttää. Mitä Wilon manuskoista ymmärsin näistä Strator Para tai Yanos Para-pumpuista niin pumppu hoitaa ohjauspuolen itse eli Stiebeliltä ei tulisi (ei tarvita) inputtia tähän.
Keräinpuolella vakiopaine-erosäädön toimintamekanismi on itseltä vielä sisäistämättä, eli mistä tuo ohjauksen käyttämä paine-ero syntyy pumpun yli. Pumppuni ei 99% varmuudella pörrää vakionopeudella vaan pyörii kovemmin silloin kun tarve on suurempi. Dt on suunnilleen sama käyntijakson alkuvaiheessa jo arvojen vakiinnuttua kuin ihan lopussakin (jopa noin 5C), sen sijaan jos myöskin vedenlämmitys menee päälle niin dt puolittuu (about 2.5C).
-
Näyttäisi siis olevan hieman liian pieni tehoinen pumppu sulla, mutta tuo 5 astetta voi olla ihan kohdallaan, jos on kaivo tarpeeksi tehokas ja saa siten hieman korkeampaa lämpöä samalla koneelle. Käyttövettä lämmittäessä tuo Dt puolittuu suurinpiirtein aina, joten vääriä päätelmiä on toistaiseksi siis nuo esittämäsi. Mulla on virtausmittarit ja niistä saa hieman paremmin kuvaa Dt vaihteluista esim kiertoa säätämällä. Olen 101%:n varma, että esittämäsi perusteella liuospumppu ei säädy erikseen millään tavalla, vaan pyörii samalla, hieman liian hitaalla , kierrolla jatkuvasti.
-
Näyttäisi siis olevan hieman liian pieni tehoinen pumppu sulla, mutta tuo 5 astetta voi olla ihan kohdallaan, jos on kaivo tarpeeksi tehokas ja saa siten hieman korkeampaa lämpöä samalla koneelle. Käyttövettä lämmittäessä tuo Dt puolittuu suurinpiirtein aina, joten vääriä päätelmiä on toistaiseksi siis nuo esittämäsi. Mulla on virtausmittarit ja niistä saa hieman paremmin kuvaa Dt vaihteluista esim kiertoa säätämällä. Olen 101%:n varma, että esittämäsi perusteella liuospumppu ei säädy erikseen millään tavalla, vaan pyörii samalla, hieman liian hitaalla , kierrolla jatkuvasti.
Viittaat virhepäätelmillä keruuliuoksen virtausnopeuden säätöön? 101% varmuus on enemmän kuin 99% ja virtausmittarien kanssa en vänkää - olet hyvin mahdollisesti oikeassa. Säätyäkseen tällainen pumppu tarvitsee jonkin triggerin paineen muutoksesta & se ei voi olla kuin tuo virtausvastus pumpun näillä ohjausasetuksilla & kytkennöillä. Kuten sanoin, niin en ole keksinyt mikä muuttaisi virtausvastusta keruupuolella & voi olla ettei sellaista ole = kierrosnopeus ei muutu. Virtamittarilla pumpulta tuo selviäisi varmuudella tai jos löytäisi ohjausjännitekarvan niin jännitteen voisi korreloida kierrosnopeuteen taulukosta :)
Joku ihan basic kaava laminaariselle virtaukselle on, sqrt(delta P)=Q/R --> R:n kasvaessa virtauksen on kasvettava myös, että paine-ero säilyy & näin pumppu hoituisi paineanturin ohjaamana. Lattiakierrossa tuo Wilon pumppu toimii kuten kirjoitin kun piirejä avataan & suljetaan termarilla.
Joillakin kuuluu olevan Wilon namiskat eri puolella (viiva 45 astetta koilliseen = variable pressure differential), itsellä on se viiva vaaka-asennossa (=constant pressure differential). Jälkimmäisessä pumpun säätö viittaa jollakin skaalalla haluttuun paine-eroon jota pumppu ylläpitää vakiona. Säätötavassa näiden kahden välillä on käytännön eroa pienillä virtauksilla (ref. Wilon kuvat)
Jos pumppua haluaisi säätää manuaalilla, niin nupit ylöspäin Wilossa & 10V virtalähteellä ja potikalla se onnistuu sen ohjausliitännän kautta. 0V sammuttaa pumpun, kuten joku oli jossakin todennutkin & 3-10V ohjaa pumppua portaattomasti. Pumpun käynnistämisessä sen sijaan olisi oma riesansa erikseen, kun se pitää tehdä 0-2V.
Koneessani on Wilo Stratos Para 25/1-7. Sanokaapas viisaat kuinka paljon on merkitystä sillä onko keruuputkisto vaaka- vai pystyasennossa pumpun tehovaatimusten suhteen (lappo-efekti)?. Itsellä tulee 162m kaivolla sellainen 330 metrin rundi kierrettäväksi kaikkinensa. Jos sitä kiertoa oikeasti tarvitsisi vielä lisää niin otan toisenkin mutasihdin pois.
-
Noista kiertopumpuista: "vanhemmassa" WPC:ssä on Wilon taajuusmuuttajaohjatut pumput, joihin ei tule mitään ohjausta lämpöpumpun ohjauslogiikalta. Niissä on tehdasasetuksena punaisella nupilla valittu moodi, jossa pumppu yrittää pitää paine-eron vakiona, ja tämä on tehtaalla asetettu maksimiasentoon.
Sikäli kun ymmärrän, niin tuo maksimiasento käytännössä tarkoittaa suurinta tehoa koko ajan, eikä mitään varsinaista säätöä ole, kun ei ole säätövaraa. Säätövara tulisi vasta, jos säätö ei olisi maksimiasennossa.
Lämmönjakopuolellahan tuo säätö toimisi periaatteessa, jos on termostaatteja ja osa piireistä sulkeutuu välillä. Tosin silloinkin se ilmeisesti säätyy käytännössä ainoastaan, jos sitä ei ole asetettu täysille. (Eikä sitä varmaan pienentääkään kannata, kun virtaus täydelläkään teholla tuskin on liian iso - tietysti kohteesta riippuen.)
Keruupuoli maalämpöpumpussa kun on sama silmukka koko ajan, niin siinä ei taida painehäviössä isoja muutoksia tapahtua. Teoriassa nesteen tiheyden muutos lämpötilan vaihtuessa aiheuttaa pientä muutosta, mutta se ei taida olla kovin merkittävä kiertopumpun säätymisen kannalta.
Missään Stiebelin käyttöohjeissa ei muuten puhuta mitään noihin Wilon punaisiin säätönappeihin koskemisesta, joten niitä ei välttämättä ole tarkoitettu muutettavaksi.
Uudemmassa Stiebel WPC:ssä koneen ohjauslogiikka ilmeisesti ohjaa näiden kiertopumppujen säätöä. Onko se siinäkin kuitenkin vain kiinteä säätö, joka tehdään käyttöliittymästä?
Eli vaikka jäsen Juban kuvaus pumppujen teknisestä toiminnasta on oikea, olen jäsen euroshopperin kanssa samaa mieltä siitä, että käytännössä tuolla vakiopaine-ero ohjaustavalla ei mitään oleellista muuttuvaa säätöä käytännössä tapahdu keruupiirissä.
Osaako joku sanoa, kannattaako noihin kiertopumppujen säätöihin koskea? Keruupuolellahan ei ole kuin kaivolle paluun lämpötila-anturi, joten perusvarustuksella ei pysty dt:tä mittaamaan (ja onko sillä edes R410A-kylmäaineen kanssa niin paljon merkitystä).
-
On sillä jotain merkitystä. Mullahan pyörii litkut n. 3600 L/h täydellä vakiovirtaus asetuksella. Dt on silloin 3,1, tai sinne päin. Nyt alensin siis kiertoa hieman alle minimi virtaaman, eli 40:een L/min aikaisemmasta 60:stä L/min. Dt nousi yli 5 asteen, mutta samalla tulon lämpö nousi vähintään 1 asteella. Kaivot toipuu erinomaisen hyvin käyntien välilläkin ja tulo alkaa sellaisella n. +4asteella, joten pumppu pystyy taas tekemään yli 60 asteista vettä tarvittaessa, jota en kyllä tarvitse. Annan nyt kokeeksi tuon pyöriä tuossa muutaman kuukauden ja katsotaan sitten.
-
Keruupuolellahan ei ole kuin kaivolle paluun lämpötila-anturi, joten perusvarustuksella ei pysty dt:tä mittaamaan (ja onko sillä edes R410A-kylmäaineen kanssa niin paljon merkitystä).
Pystyy dt:n mittaamaan heti käyntijakson päätyttyä. Liuospumppu käsikäytöllä päälle niin näkee mitä sieltä kaivosta tulee. Liuos ei kerkeä aivan heti lämpeämään uudelleen. Näin pitäisi nähdä ainakin jollain tarkkuudella sen dt:n. Dt olisi silloin pienimmillään, kun taas käyntijakson alussa dt on suurimmillaan. Täällä on dt koko kayntijakson ajan jotain 4 astetta. Kovemmalla pakkasella varmaankin tippuu lopussa 3 asteeseen.
-
Voisko joku kertoa miksi nyt, kun ulkona on taas enemmän pakkasta, on maahan palaavan liuoksen lämpötila hieman suurempi kuin leudommilla keleillä?
Eli aiemmin oli n. -2,6 astetta ja nyt illalla näyttää pysyttelevän -2,0 asteen tienoilla...
Eikös tuon pitäisi mennä juuri toisinpäin?
-
Luulisi kanssa menevän toisin päin. Täällä tulee alimmillaan 2/-2 kun kompura on aika kauan päällä.
Ei taida olla mitään muuta selitystä kun että cop on huonompi ja kaivosta otetaan vähän vähemmän lämpöä. Tulolämpö olisi kumminkin suurin piirtein sama.
-
Kun toisiolle vaaditaan kuumempaa vettä, niin ensiön Dt laskee. Olet varmaan sen muutenkin huomannut, kun tehdään lämmintä vettä, niin Dt on ensiöllä pienimmillään.
-
Pitäisköhän sitä liuospumpun nopeutta sitten pienentää ja antaa dt:n kasvaa?
Saisko enemmän tehoja kaivosta vai kylmeneekö se sitten?
-
Nyt saa parhaan tehon kaivosta kun pumppu pyörii kovaa. Ei tiedä sitä tulevan liuoksen lämpötilaakaan. Luulisi että se delta olisi vieläkin jotain 3 astetta.