Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Saneeraus maalämmölle => Aiheen aloitti: japejun - 16.01.15 - klo:10:41
-
Morot kaikille! Olen uusi tällä saralla ja haluaisin mielipiteenne ja suosituksenne maalämpöön liittyvissä asioissa. Eli mulla tällä hetkellä pelletti lämmitys ja kulutus vuodessa 7tonnia pellettiä. Rakennus vuosi 2006. Talossa lattialämmitys ja 190m2 + talli 65m2 jossa oon pitäny n. +10. Pannuhuone sijaitsee tallissa josta 25m kanaali taloon. Meitä on iso sakki eli lämmintä vettäki menee.
Kysymys oiski et millainen kokonaisuus tuuhon kannattais tehä. Tarjousten perusteella laite toimittajat tarjoavat 10kw pumppua ja 200m kaivoa. Riittääkö nämä niin et sähköllä tarvis lämmittää mahdollisimman vähä?
Mikä ois hyvä pumppu tähän tarkoitukseen?
Kiitos vastauksista.
-
Eli mulla tällä hetkellä pelletti lämmitys ja kulutus vuodessa 7tonnia pellettiä. Rakennus vuosi 2006. Talossa lattialämmitys ja 190m2 + talli 65m2 jossa oon pitäny n. +10. Pannuhuone sijaitsee tallissa josta 25m kanaali taloon. Meitä on iso sakki eli lämmintä vettäki menee.
Kysymys oiski et millainen kokonaisuus tuuhon kannattais tehä. Tarjousten perusteella laite toimittajat tarjoavat 10kw pumppua ja 200m kaivoa. Riittääkö nämä niin et sähköllä tarvis lämmittää mahdollisimman vähä?
Koetin laskea tähän lämmitystarpeen.
Ilmoitat vuotuiseksi puupelletin kulutukseksi 7 tonnia.
Sillä perusteella laskien 10 kW -tehoinen pumppu riittää ja on sopiva koko.
Kun koetin laskea (190m2 ja sisälämpö +21C + 65 m2 ja sisälämpö +10C) lämpimän alan perusteella perusteella,
ei 10 kW ihan riittäisikään.
Laskin 1 -kerroksisena. Onko talo kuitenkin kahdessa kerroksessa?
Vai, onko pellettien kulutus peräisin viime vuodelta, jonka lämmitystarve oli noin 89% normivuodesta.
Jos kulutus onkin viime vuoden kulutus, nousee tarvittavan lämpöpumpun teho noin yhdellä kilowatilla tuosta laskelman lukemasta.
Liitin pellettikulutuksen perusteella tehdyn mitoituslaskelman omaan viestiisi.
Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava, ei takuumitoitus.!
-
Talo on 1 ja puoli kerroksinen. Yläkertahan lämpiää melekeen hukkalämmöllä. Alakerta 130m2 ja yläkerta 60m2. Yläpohjassa kauttaaltaan 60cm villaan. Toisekseen meillä saunotaan pihasaunas kesää talvea. Vain satunnaisia kertoja sisällä. Ja takka/leivin uunia tulee kans lämmitettyä.
Tokihan tuo pumppu kannattaa mitoittaa niin ettei jää alatehoiseksi missään tilanteessa. Eli sähköä menis mahdollisimman vähän. Viime vuonna kun oli lämmin talvi pellettiä meni 6t ja siks heitin tuuhon edelliseen arvioon 7t et vastais normi talven kulutusta.
Eli pitäiskö kuitenkin laittaa 12kw pumppu ja lämmityspuolelle vaikka 100l puskuri?
Ulkosaunassa lämpiää myös vesi jäi kertomatta. Pumpuksi suunnitellu viesmman 333g mallia.
-
Talo on 1 ja puoli kerroksinen. Yläkertahan lämpiää melekeen hukkalämmöllä. Alakerta 130m2 ja yläkerta 60m2. Yläpohjassa kauttaaltaan 60cm villaan. Toisekseen meillä saunotaan pihasaunas kesää talvea. Vain satunnaisia kertoja sisällä. Ja takka/leivin uunia tulee kans lämmitettyä.
Tokihan tuo pumppu kannattaa mitoittaa niin ettei jää alatehoiseksi missään tilanteessa. Eli sähköä menis mahdollisimman vähän. Viime vuonna kun oli lämmin talvi pellettiä meni 6t ja siks heitin tuuhon edelliseen arvioon 7t et vastais normi talven kulutusta.
Eli pitäiskö kuitenkin laittaa 12kw pumppu ja lämmityspuolelle vaikka 100l puskuri?
Ulkosaunassa lämpiää myös vesi jäi kertomatta. Pumpuksi suunnitellu viesmman 333g mallia.
Laskin muuttuneilla tiedoilla uudelleen. Vaihdoin tulosteen.
Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava; ei mikään takuumitoitus.
Alan ammattilaiselta saat takuumitoituksenkin!
-
Laita 500 L puskuri, jossa on käyttövesikierukka. 100 L on melkein kun heittäsi rahat ikkunasta ulos.
-
Hei kiitos hienosta laskelmasta! Mitä ootte mieltä kannattaako ylivieskan korkeudella pumppua mitoittaa -40 pakkasille? Äkkiä tuntuis et -30 ois riittävä. Meilläki kyl poltellaan leivinuunissa talvisin puuta enempi ja vähempi et jos ottais kuitenki sen 10kw laitteen ja kovilla pakkasilla työntäis halkoa pesään tai laskis tallin lämmön liki nollaan? Tallissa oma kierto pakkasnesteellä nii voip vaikka sammuttaa kesken talven jos ei oo käyttöä.
Tulee vaan hintaa jos joutuu tekeen 250-280metrisen kaivon. Tai kaks lyhempää.
Heittäkää ihmeessä ideoita kehiin! Ja mielipiteitä laitteista.
-
Tuosta laskelmasta haluan vielä sanoa,
että minulla ei ole ollut tarkkoja tietoja talosi rakenteesta käytettävissä,
vaan laskelma perustuu rakentamisen ajankohdan tyypillisiin lämpöeristämisen käytäntöihin.
Laskelma ei ole ollenkaan niin luotettava, kuin se olisi, jos joku paikallinen ammattilainen olisi sen tehnyt talon rakenteet selvitettyään!
...
Vielä lämpökaivoista.
Tässä kannattaisi harkita yhden syvän porakaivon tekemistä.
Siihen tarvitaan yrittäjä, joka pystyy poramaan noin 270 metrisen kaivon, johon mahtuu kolmiputkinen keräin.
Kysy myöskin pumpputoimittajalta,
jaksaako heidän laitteensa maakiertopumppu kierrättää maanesteen tarpeeksi tehokkaasti tuollaisessa syvässä porakaivossa, jossa on kolmiputkinen keräinputkisto.
Yksi syvä porakaivo on edullisempi hankinta, kuin kaksi matalampaa.
-
Pahus ku niitä myyjiä/ammattilaisia on joka lähtöön. Mukava ku sijoittaa 15-17tonnia projektiin ja saa huomata et eipä toimikkaan.
-
Viessmann 333 10,4 kW
"10 kW:n maalämpöpumpulle porataan lämpökaivoratkaisuissa yleensä n. 190 -200 metrin syvyinen lämpökaivo. Tällöin koko maalämpöprojektin kokonaiskustannus on n. 17 340 – 17 670€."
Tuo ei ota huomioon sitä että asutaanko Etelä-Suomessa vai Pohjois-Suomessa.
jm82 on varsin oikeassa.
Jos tämä kohde olisi Maarianhaminassa, tälle riittäisi 190 metrinen lämpökaivo.
Etelässä kallioperä on lämpöisempää ja siksi kaivosta saadaan enemmän lämpöenergiaa metriä kohden.
Kauppiaiden mitoituksissa on ihan ilmeisesti tiedon puutetta ja siksi tulee vääriä mitoituksia.
Toinen motiivi liian matalien lämpökaivojen tarjoamiseen on saada tarjouksen hintaa kilpailusyistä alas.
Tingitään energiakaivon mitoituksesta ja annetaan asiakkaan kärsiä vahinko, jos niin käy.
Kauppias ei ota vastuuta.
Jospa pyydät kauppiaalta takuun porakaivon mitoitukseen, että kaivosta tulevan maakiertonesteen lämpötila ei saa laskea alle -0,5C.
Ehtoon kuuluu vaikkapa, että kauppiaan on muussa tapauksessa korvattava syvemmän kaivon tekeminen.
Silloin saat varmasti syvemmän lämpökaivon.
-
Ja seurataan vaikka enemmän,kuin 1 vuosi. Mulla lähti heti vuodessa Se 2 astetta. Laitoin kyllä 30 m lisää siinä porausvaiheessa vielä yli sen kauppiaan laskuihin.
-
Eli 10kw pumppu ja 250m kaivo nii pelaa varmasti kö ? No mitäpä tuumaatte tarviiko mitään puskureita käyttöveelle tai lämmitykseen? Hyviä ideoita ja vikkejä täältä saa. Kiitos niistä!
-
Jos otat varaajan, niin se kannattaa ottaa sellaisena, jossa on käyttövedelle esilämmityskierukka, niin saat vähintään tuplattua sen käyttöveden määrän. Nuo 100 L varaajan rahat voit lähettää suoraan mulle. Riippuu tietysti kylmän veden tulolämmöstä. Mulla siis tulovesi lämpiää ensin varaajan esilämmityskierukassa 5c°:sta n.30c°:een, eli sen lämpö 6 kertaistuu lämmitysvaraajassa hyvällä COP:lla. Lopuksi se vielä 1,66 kertaistetaan lämminvesivaraajassa, eli 50c°:een. Varaaja maksaa reilusti yli tonnin, mutta on kyllä erinomainen vehje kuumalle vedelle, kun ei sitä maalämmöllä ole helposti koskaan liikaa. Varaajaa pidetään siis vain sen lattian vaatimalla tasolla ja jos haluaa kunnolla ottaa halvempaa lämmintä vettä niin laittaa sen esilämmityksen 2 kierukan kautta sieltä varaajasta. Varaajasta ei ole oikein mitään muuta haittaa, kuin hinta. Mulla on siellä varaajassa myös aurinkokierukka lisäksi, mutta epäilen, ettei niitä kannata alkaa enää erikseen ottamaan, kun mulla taas oli valmiina jo, niin antaa olla.
-
Ok. No entä sitte ite pumppu? Joka merkillä on halpa perus versio ja sit se kallein. Mikä näiden todellinen ero on? Vaikka esim kaikki on 10kw laitteita. Ulkonäöstä ja hifistely elektroniikasta ei kyllä vihtis maksaa. Pumppu tulee mullaki autotalliin pelletti pannun tilalle nii sama vaikka ei ois ulkokuoria ollenkaan koko vehkeessä. :)
-
Onko tosi et esim niben 12kw pumpussa on valmiiks liian pienet liuos pumput?
-
Onko tosi et esim niben 12kw pumpussa on valmiiks liian pienet liuos pumput?
Jos haluaa yhden 2-putkisen yli 200 metriä syvän kaivon, niin siihen tarkoitukseen kyllä.
Minkä kokoinen pihapiiri? Jos tilaa on reilusti, niin kannattaa laittaa vaakaputkisto...
-
On tämä tosi vaikea homma saaha mieluinen kokonaisuus. Kahta kaivoa en kyllä ala teettään. Yhellä pitää pärjätä. Onkohan sitteki viisaampi ottaa 10kw pumppu ja tehä kaivosta 240m syvä. Ja syytää halkoa pesään kovemmilla pakkasilla tai laskea tallin lämpö +5 asteeseen. Tai tai tai tehä lisää lämpöä sähköllä.
Onkohan tuossa niben 1226 12kw new mallissa scroll kompura?
-
Pistä siihen yhteen syvään kaivoon 4-putkinen keräin, niin homma on hanskassa.
-
Onkohan tuossa sitte se jäätymis riski? Ku eikö 4 putkikeräin ota energiaa tehokkaammin kaivosta?
-
Tomppelin laskelmassa on vain neljä henkeä käyttöveden kuluttajana. 4-putkinen / 3 putkinen keräin vaatii halkaisijaltaan 160mm reiän.
230-240m reiän porautat, se asteen lisäys/vähennys meno/paluun eroon tekee 0.03-0.05 yksikköä COP:iin laskua eli rahallisesti vuodessa : http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1478.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1478.0)
35000kWh lämmitys+käyttövesi se aste tekisi rahallisesti 8-14€ vuodessa. Mutta samalla syvempi kaivo lämmittää palaavan veden lämpimämmäksi koska liuos viipyy pidempään kaivossa.
Porarilta pyytäisin kyllä ensin referenssit siitä kuinka syvän reiän heidän kalustollaan saa tehtyä ::)
Onkohan tuossa sitte se jäätymis riski? Ku eikö 4 putkikeräin ota energiaa tehokkaammin kaivosta?
Talo ottaa minkä ottaa. Ero COP:ssa, eli siinä kuinka paljon lämpoöä tuotetaan kompuralla ja paljonko otetaan kaivosta, on niin pieni ettei se yksistään riitä kaivon jäädyttämiseen.
-
Tomppelin laskelmassa on vain neljä henkeä käyttöveden kuluttajana.
Olinhan ollut hoksaamaton.
Korjasin nyt henkilöluvun kuudeksi ja vaihdoin tulosteen.
Kiitos huomautuksesta!
-
4-putkinen / 3 putkinen keräin vaatii halkaisijaltaan 160mm reiän.
Teoriassa 40mm putkilla putkitettu 3-putkinen keräin vaatii 87mm kaivon ja 4-putkikeräin 97mm kaivon.
Käytännössä pitää kuitenkin olla vähintään 10 - 20 mm toleranssia suuntaansa.
ATS
-
Elikkä paketti ois seuraava; Nibe 1226 12kw pumppu + kaivo 240m ja normaali 2-putki keräin. Sitte haluaisin käyttövedelle 300l varaajan. Mitenhän tää varaaja homma menis? Kumpi parempi, kierukalla vai ilman?
-
Sori, tarkoitin et se varaaja tulis lämmitys puolelle ja käyttövesi menis eka sen varaajan kierukan kautta sinne pumpun pömpeliin jossa sen lämpötila nousis sinne 50-55 astetta. Onkohan tämmönen viritys järkevä?
-
On. Ja verrokkina mulla on tallin lämpö sama kun talon lämpökin, vaikka on erillinen rakennus. On Se vain hienoa lähteä puuhastelemaan Sillon kun mielii ja aina tarkenee. Mulla on tallissa n. 80 neliötä ja erillinen treenikämppä siellä perällä vielä musisointi laitteineen. Sulle olisi ihan hienot vehkeet laittaa n min. 12 kW pumppu ja siihen n. 500-1000 L varaaja, jossa on lämpimän veden esilämmityskierukka ja sitten erillinen 300-500 L käyttövesivaraaja. Tosin tuo Niben 1255 sisältää jo sellaisen n. 200 L varaajan käyttövedelle, mutta teholuokka hieman ylimitalla. Ei kannata fakkiutua mihinkään "halvinta, mitä löytyy" hommaan, jos meinaat tehdä ittellesi koko hommaa. Loppupeleissä voi Se kalliimpikin vaihtoehto tulla halvemmaksi, kuin Se " pikkuusta vaille ilmatteeksi". Yhtään "cyber tasoista" laitetta ei tullut ittellä kyllä vastaan tuossa tarjous kierroksella, mutta täysin karvalakki tason leukaremmin tasoisiakin on kyllä saatavilla. Tasojen ero saattaa pahimmillaan olla vain 4000 € ja pääsääntöisesti maalämpö maksaa AINA.
-
Kirjoitan nyt vielä kaivon syyvyydestä ja keruuputken virtauksesta/vastuksesta.
Aiemmin kommentoinut vaikkapa omaa laitosta kohdassa Jämä
Minulla siis kaksi kaivoa ja Jämä Star 1245 12 kW (sama kuin Nibe)
12 kW masiinan keruun nimellisvirtaus on 0,65 l/s max saatavalla painehäviöllä 69kPa ja sen minimivirtaus on 0,47 l/s ja pumppukäyrästä katsottuna max saatavalla painehäviöllä n. 86kPa
10 kW masiinan keruun nimellisvirtaus on 0,51 l/s max saatavalla painehäviöllä 85kPa ja sen minimivirtaus on 0,40 l/s ja pumppukäyrästä katsottuna max saatavalla painehäviöllä n. 92kPa
Keruuvastukset 250m kaivo +siirto maassa 10m, Cu koplaus-putki 35Cu jolla vastukset kykennässä noin 35% verrattuna 28 Cu-putkeen vastuksiin)
12kW nimellisvirt: 250m kaivoa + sirto maassa 10m + koplaus Cu mutkineen putkivarusteineen koneeseen > 2x 248m x 248,7 Pa/m + 2x10m x 248,7 Pa/m + n. 4,5 kPa = 123,4 kPa +5 kPa + 6 kPa= 134,4 kPa
12kW MINIMIvirt: 250m kaivoa + sirto maassa 10m + koplaus Cu mutkineen putkivarusteineen koneeseen > 2x 248m x 143,4 Pa/m + 2x10m x 143,4 Pa/m + n. 3 kPa = 71,1 kPa +2,9 kPa + 3,5 kPa= 77,5 kPa
Tässä yksinkertaistanut virtausvastukset Cu-koplauksessa niin että vastaa n 25m vastaavaan maaputkiosuuden painehäviöstä.
Kylmästi numeroiden valossa tässä esimerkissä 12 kW kone pystyisikin kiertämään n. minimivirtauksella (dT= 0,65/0,47x 3 =n. 4,1 astetta) kun keruupumppu on täysillä.
Samalla tämän esimerkin valossa laskematta näyttää että 10kW:n kone (edelleen Nibe) pystyisi melkein keruun nimellisvirtaukseen.
Itse en halunnut "riskeerata" 12 kW:n (Niben) kulkemaan täysillä ja vähän vajaana, vaan ajattelin että porataan nyt samalla kun porataan niin keruuvirtaus ei tule ongelmaksi.
Takuuta taulukkoarvoista ei anneta, vaikka ne nyt ajalla, etsinnällä ja laskemalla on tehty < siten etten itse parempaakaan löydä.
Koetin kerran aikaisemmin laittaa liitteeksi sen viimeisen "laajennetun" taulukon. Ei mahtunut, oliko 146kB ja saa olla 124kB. Edellinen taulukko mahtui ja se kohdassa "Lämmönkeruu/ Keruupiirin tasapainoituksesta/ Liite: keruupiirin vastustaulukko
Jos jollakin on eri/ tai yhteneväisiä havaintoja niin saa mielellään pulista.
KORJAUS EDELLISEEN.
Nibe 1226 12 kW New spekseissä lukee: Keruupumppu nimellis 0,64 l/s ja jolloin keruuputken max painehäviö 57 kPa.
ELI Nibe 1245 kW max painehäviö oli minulla 69 kPa.
Tämä 1226 12 kW ei näin olleen minun ymmäärtääkseni pysty kierrättämään keruuliuosta yhdessä 250M:n syvässä kaivossa oikein millään. Kuin 4-putkikeräimellä tai reilusti 2:lla kaivolla U-keräimellä.
(En saa yleistää- jokainen lämpöpumppumalli on omansa! Lämpöässän VM-mallista en nähnyt edes mainintaa keruun virtauksista tai painehäviöstä - salatiedettä?!)
-
Oman kokemuksen mukaan 2 kaivoa on aivan loistava ratkaisu. Keruun säädettävyys johtuen lenkkien varsin kohtuullisesta pituudesta on hieno asia. Ittellä on siis menossa optimointi, jolla päästään mahdollisimman hyvään lämmönluovutukseen kierron aikana, eikä niinkään mahdollisimman pieni Dt. Huomasin vain tuossa maksimi kierrolla, että pumput työnsi jo takaisin sellaista litkua, jossa oli kylmä jäänyt kaivoon luovuttamatta, eli taisi olla jo "hullukierron" puolella. Kaivot taitaa olla hieman yksilöllisiä tuon lämmönvaihdon suhteen ja on hienoa kun saa pelata noiden virtaamien kanssa, kun tupla kaivot antaa pelivaraa reilusti. Mulla ei ainakaan ollut tuo minkäänlainen haittatekijä laittaa 2 nuo 2 reikää.
-
japejun: huomasitko että jouduin korjaamaan edellisen tekstin
KORJAUS EDELLISEEN.
Nibe 1226 12 kW New spekseissä lukee: Keruupumppu nimellis 0,64 l/s ja jolloin keruuputken max painehäviö 57 kPa.
ELI Nibe 1245 kW max painehäviö oli minulla 69 kPa.
Tämä 1226 12 kW ei näin olleen minun ymmäärtääkseni pysty kierrättämään keruuliuosta yhdessä 250M:n syvässä kaivossa oikein millään. Kuin 4-putkikeräimellä tai reilusti 2:lla kaivolla U-keräimellä.
(En saa yleistää- jokainen lämpöpumppumalli on omansa!
Paitsi että kompressori samassa teholuokassa voi olla scroll ovat näköjään keruuliuoksen tuottokäyrät eri. (ja hinta)
-
Harmittavaa toki tuo, että nuo pumput alimitoitetaan valmistajan toimesta, mutta ei kai tuo nyt niin iso homma ole vaihtaa tehokkaampaan jos siltä tuntuu?
Väliraha jää varmasti alle 100€ jos alkuperäisen myy pois.
-
Harmittavaa toki tuo, että nuo pumput alimitoitetaan valmistajan toimesta, mutta ei kai tuo nyt niin iso homma ole vaihtaa tehokkaampaan jos siltä tuntuu?
Ei se ole liuospumpusta kiinni.
Numeroa tai kahta suurempi pumppu ei oleellisesti asiaa paranna.
Keräimestä se on kiinni. Keräimen virtausvastus tulee tavalla tai toisella saada pienemmäksi.
- 3-putkikeräin
- 4-putkikeräin
- Kaksi kaivoa 2-putkikeräimellä.
- 2-putkikeräin 50mm putkella
ATS
-
Harmittavaa toki tuo, että nuo pumput alimitoitetaan valmistajan toimesta, mutta ei kai tuo nyt niin iso homma ole vaihtaa tehokkaampaan jos siltä tuntuu?
Ei se ole liuospumpusta kiinni.
Numeroa tai kahta suurempi pumppu ei oleellisesti asiaa paranna.
Keräimestä se on kiinni. Keräimen virtausvastus tulee tavalla tai toisella saada pienemmäksi.
- 3-putkikeräin
- 4-putkikeräin
- Kaksi kaivoa 2-putkikeräimellä.
- 2-putkikeräin 50mm putkella
ATS
Totta tietenkin. Turhaa alkaa pumppua suurentamaan määräänsä enempää, menee hyöty moninkertaisesti siihen.
-
Jos päättää pärjätä yhellä kaivolla niin sitä on kai turha porata syvemmälle ku 220m? Jos pumpuksi tulee nibe 1226 tai 1245 12kw. Vai onko sama ottaa 10kw ?
Ei tämä vielä niin selvää ookkaan. Reijän tekijä tulee kuitenki viikolla 10.
Kai tuosta 220m reijästä saa imastua saman energian kummalla pumpulla vaan? Jos ei paukut riitä kaivossa tai pumpussa voin pistää tallin sit kovimpien pakkasten ajaksi kylmäksi.
-
Se on ilman muuta jokasällin oikeus päättää mitä haluaa laittaa ja mistä alkaa tinkaamaan itteltä pois. On ihan eri asia varmaan monelle uusio remppaajalle maksaako koko remppa 18 000 €, vaiko 19 000 €. Mutta kannattaa miettiä kuitenkin tarkkaan, mitä ostaa, jos ollenkaan. Tuosta 2:sta kaivosta ei kyllä kannata muutoin surkutella, kuin jos sattuu olemaan useampi kymmenen metriä kallioon. Kaivon metreistä muutenkin tinkaisin ihan viimeiseksi koko urakassa. Kauppiaat saa tietysti ne metrit näyttämään hintalapussa suurelta, mutta ne loppupeleissä tulee kustantamaan luokkaa 500 € niillä lisämetreillä lompakossa. Iso kämppä ja autotalli vielä lisäimurina vetää kyllä 10 kW pumpullakin sellaisen 220 m kaivon ihan toimintarajaan, jos sitä lämpöä vain menee. Ultimate marketista saa pilkkahintaan maalämpöpumppuja, jos lähtee sellaiselle Sulo Vileenin linjalle.
-
Toki tekisin vaikka sen 250m kaivon mut jos siitä ei ole hyötyä (ei riitä virtaus) nii kannattaakose?
Jos tekee 250m kaivon ja laittaa 1245 12kw koneen nii oiskohan tässe se kompromissi? Tiputtaa tallin lämmöt nollaan pahimman pakkasten ajaksi jos ei tehot riitä koneessa/kaivossa.
-
Onko siis niin, ettei kahta kaivoa saa laitettua millään ilveellä? Jos poraat yhden kaivon, niin joudut laittamaan 4-putkisen keräimen sinne ja Se taitaa kustantaa saman, kuin laittaisi 2 kaivoa. Mulle oli laskettu 12,9 kW pumpulle juurikin 250m kaivo ja tämä kohde on hieman Espoosta etelään. Muutin sen kuitenkin tuohon 17 kW malliin ja porautin siinä poratessa sen 30m lisää kauppiaan laskelmaan. Parhaimmillaan olisi saanut sellaisella n. 20 500€:lla täydellisesti alimitoitetun 10 kW laitteiston lämmittämään n. 430 neliön yhteenlaskettuja tiloja ja voin helposti kuvitella, että mitä nyt päässä pyörisi. 24 500 €:lla tuli sellaiset vehkeet, että laajennusvaraa jää vielä ylikin ja olen aivan tajuttoman tyytyväinen siihen, että en laskenut niitä viimeisiä pennejä sen maalämpöpäätöksen jälkeen niin viimeisen päälle. Eikä vehkeet edes tullut ihan karvalakki tavaranakaan.
Tuota kahta kaivoa, kun vertaa yhden kaivon systeemiin niin ero toimivuudessa on melkoinen. Yhdessä kaivossa pyörisi 2 n.500 m lenkkiä rinnan, mutta 2:lla kaivolla tulee 2 n. 300 m lenkkiä rinnan ja sellaista jaksaa pyörittää kaikki markkinoilta löytyvät lämpöpumput helposti. Hintaero noille tulee oikeaa rahaa reilusti alle 1000 €. Pumppujen ero taisi mulla olla 12,9 ja 17kW välillä n. 600 €.
-
Katsoin Tomppelin laskelmia
-kWH-tarve/vuosi
-vastaavat MLP-tehot eri ulkolämpötiloissa -25, -30,-35
Tomppeli arvioi että yksi kaivo 276m AKTIIVISYVYYTTÄ riittää kun -35 ulkona MLP-teholla 10,6 kW
Aktiivisyvyyttä? Porakaivon pitää usein olla syvempi kuin AKTIIVISYVYYS. Sen arvio maalämpöporari/tai sinä sittenkun reikä on tehty.
EDULLISEMMASSA tapauksessa tarvitaan ehkä vain 5m lisää kaivonsyvyyteen.
Jos merkiksi nyt haluat Niben, niin 1245 12 kW antoteho B0/W35 (lattialämmitys) on 11,82 kW. Vastaavasti 1245 10kW antoteho B0/W35 on 9,95 kW.
Sinun haluamalla porausreiällä 250 m , saattaa antaa reiän aktiivisyvyydeksi 240m ja siihen tämä 10kW:n koneen tarvitsema keruusvirtaus riittänee.
A) Siis valitse osatehoinen 10kW kone joka pärjää ulkolämpötilaan -25. Ja lämmitä sähköllä loput.
B) Valitse täysitehoinen 12 kW kone joka pärjää ulkolämpötilaan -35 MUTTA MUTTA: joka ottaa liikaa energiaa 250m:n porareiästäsi jolloin se meneen liian kylmäksi. Eli ei hyvä.
Korjaa tilanne tekemällä 2 reikää (syvyys-esim. Tomppelin taulukossa) JOLLOIN 12kW koneen keruupiirin vastus (kun virtaus /piiri on vain puolet/kaivo) saadaan nimellisalueelle. Toimivaksi.
Voit itse valita A) tai B).
Lisäksi jäin miettimään, että sinulla aika pitkä putkikanaali taloon. Paitsi että lämmön siirtymäputkissa syntyy pieniä lämpöhäviöitä sinulla ilmeisesti pitää olla lämpimän käyttöveden kiertojohtoa, LVK, tallista taloon. LVK-kierto syö jatkuvasti energiaa jos halutaan pitää päällä, ja kuumavesi lämpimänä (legionella..). LVK-kiertopumppuun varmaan ajastin.
Että kyllä laittaisin ainakin 500L:n lämmityksen puskurivaraajan jossa ainakin 2 kierukkaa, alempi KV:n esilämmityksen käyttöön mutta käytettäisikö ylempi kierukka LVK-kpaluukierron esilämmitykseen? eikä KV:n "toiseen" esilämmitykseen. Tarkoittaa kyllä että pönttö pitäisi pitää aika kuumana ylhäällä. +52?
Puskurivaarajasta tietty oma shuntattu piiri lattialämmitykseen. Varaaja tietty maksaa, shunttaus ja putkitus maksaa.
(Kun poistat pellettikattilan tallista niin se ei enää lämmitä tallia. Maalämpöpalikat ei paljon lämmitä.)
Mieti nyt. Koneet voi uusia helpommin kun ne kuluvat loppuun. Porareikä on kait aika ikuinen.
Valitse nyt ensin vaihtoehdoista A) tai B). Ei niitä oikein voi "yhdistellä" omaksi mielekseen.
2.1.2015:
Lisäys-kommentti antotehoihin B0/W45
Niben 1245 12 kW antoteho B0/W45 on 10,86 kW. Vastaavasti 1245 10kW antoteho B0/W45 on 7,07 kW.
Vaikka kohde nyt on "lattialämmitystalo", niin jos MLP sijaitsee eri paikassa ja lataa varaaja josta shunttaus lattialämmitykseen on kai realistisempaa käyttää näitä arvoja.
(Tehonanto B0/W50 on tietty vielä aavistuksen heikompi)
-
Ok. Saitte puhuttua ympäri. :) tehään kaks 140-150m reikää ja pannaan se 12kw mylly. Niin ei tarvi pähkäillä toimiiko vai ei. Kallio on onneksi alle 2m päässä. On tosi että pellettivehkeistä lähtee hukkulämpöä sen verran et talliinki laitan lämmöt päälle vasta yleensä marraskuussa. Samoin pannuhuoneessa on hyvä kuivatella kamppeita lämmityskaudella kun siellä on herkästi se 25-28 lämpöä ja lisäksi hyvä ilman vaihtuvuus.
Lkv on ajastimella niin et yö aikaan 23.00-06.30 kierto on pois päältä ja päiväs aikaan on päällä 15min ja 15min pois päältä syklillä. Pannuhuoneeseen kyllä joutuu laittaan jonku kenno/puhallin virityksen et saa vaatteita kuivatella sitten sillä. Siihenhän sais leitettua ajastimenki.
Vieläku selviis nuo puskurit/varaaja hommat et millanen ois hyvä. Mulle riittäis ominaisuuksien puolesta se perus nibe eli tuo 1226 new 12kw malli.
-
Pannuhuoneeseen kyllä joutuu laittaan jonku kenno/puhallin virityksen et saa vaatteita kuivatella sitten sillä. Siihenhän sais leitettua ajastimenki.
Meille laitettiin ihan vaan erillinen patteri pumpun kaveriksi ex-pannuhuoneeseen. Ja sille patterille oma sulkuventtiili.
-
Nyt jaksaa kahdella reiällä 1226 12 new :kin hyvin puskea.
Ja yhteinen keruuputki masiinaan sitten 35Cu.
Hyvin voisit laittaa muutama metri lisää reikiin (Tomppeli 2x156 aktiivi)
Patteri(-t) olisi kyllä yksinkertaisempi kuten "Seager" sanoi. (Ei liikkuvia ja halvempi. Onhan niissäkin käsin ruuvattava venttiiliosa).
Varaajasta /puskurista ei minulla lisättävää kuin mitä edellisessä viestissä sanoin.
Siihen löytyynee kannanottoja näiltä muilta pojilta. 8)
-
Niin no. Tämän suunnitelman järkevyyshän on vasta aluillaan. Tuon pumpun ja varaajanhan pitäisi olla talon seinien sisällä ja lämmitys vain viedään sinne talliin. Nythän tuo pumpun kylmäteho on ainoastaan laskettavissa talon varsinaiseen lämmitys kapasiteettiin ja kompuran käyttöteho jää aina vain tallin käyttöön. Siinäkin tapauksessa, että tallia ei lämmitetä ollenkaan ääri pakkasilla, niin taloon saadaan vain Se kylmäteho ja talliin jää laitteiston energia.
-
Niin no. Tämän suunnitelman järkevyyshän on vasta aluillaan. Tuon pumpun ja varaajanhan pitäisi olla talon seinien sisällä ja lämmitys vain viedään sinne talliin. Nythän tuo pumpun kylmäteho on ainoastaan laskettavissa talon varsinaiseen lämmitys kapasiteettiin ja kompuran käyttöteho jää aina vain tallin käyttöön. Siinäkin tapauksessa, että tallia ei lämmitetä ollenkaan ääri pakkasilla, niin taloon saadaan vain Se kylmäteho ja talliin jää laitteiston energia.
Kyllä tuo kompuran ottama teho siirtyy kylmäaineeseen ja näinollen pääasiallisesti päätyy lauhduttimen kautta lämmityskiertoon.
-
Taitaa se mennä niin, kun ei tuo nyt mahdottoman lämmin ole ulkokuoreltaan tuolla seisoessaan. Mitä nyt sitten lämmittää sitä aivan jäätävän kylmää höyrystintä ja putkia niin, ettei ne enää ota lisää lämpöä kuorien ulkopuolelta.
-
Harmittavaa toki tuo, että nuo pumput alimitoitetaan valmistajan toimesta, mutta ei kai tuo nyt niin iso homma ole vaihtaa tehokkaampaan jos siltä tuntuu?
Väliraha jää varmasti alle 100€ jos alkuperäisen myy pois.
Ei noita pumppuja kyllä oikeestaan alimitoiteta, vaan täällä pohjolan kallioalueella on näköjään sellainen kirjoittamaton sääntö, että pitää aina pyrkiä löytämään sille tulolle Se 1-2 astetta sitä himoittua "syvälämpöä" ja 2 kaivoa on luusereiden valinta. Euroopassa homma hoidetaan aina hyvin maltillisilla kaivon syvyyksillä ja herkästi työnnetään useampaa reikää, kun niillä on valmiiksi kallio jopa 10astetta lämpimämpää, kuin meikäläisillä. Oikein kun ajattelee, niin on aika järjetöntä alkaa tappelemaan ainakaan turbulenttia vastaan ja kokemuksen perusteella voin kyllä helposti suositella 2:ta kaivoa. Sen 0,1 COP uhallakin menetyksenä viivan alla.
-
Oohan se jännä homma ku oon noita tarjouksia pyytäny nii thermian edustajan mielestä riittää 10kw kone ja 230m kaivo. Niben edustaja laski et 2X130m kaivot ja 12kw kone. Molemmat mitoitettu -32 ulkolämmölle.
-
Oohan se jännä homma ku oon noita tarjouksia pyytäny...
Suomessa edelleenkin tehdään mitoituksia hatarin perustein ja erästä foorumilaista lainaten "hihavakiolla".
Nyt mitoitus on alan kauppiaiden vastuulla.!
Kunnilla on ollut energianeuvontaa, mutta toiminnan rahoitus taitaa olla epävarmaa.
Valtion osittain rahoittama koordinoitu kuluttajien energianeuvonta supistuu vuoden 2015 alussa. Energianeuvontaan osoitetut määrärahat pienenevät 75 prosenttia noin 250 000 euroon vuodessa, minkä vuoksi maakunnissa järjestettävää neuvontatoimintaa ei ensi vuonna kyetä rahoittamaan. (http://www.motiva.fi/toimialueet/kuluttajien_energianeuvonta/energianeuvonta_maakunnissa)
Ilmeisesti näidenkään neuvojien varsinaisena tehtävänä ei ole opastaa maalämpölaitosta hankkivaa omakotiasukasta.!
Tarvitaan joku neuvontaelin. Olisiko kuntien rakennusvalvonnasta saatavissa siihen apua.
Ainakin ARA energia-avustusten myöntämisen ehtona tulisi olla asiallinen suunnittelu ja
ennen kaikkea kunnollinen mitoituslaskelma, jonka tekee vastuullisesti alan ammattilainen.
-
Kyllä kai se vain järkevintä laskea lopulta homma ihan oman vastuun piikkiin. Sellaisen 2-4 kW tehohaitariin toimii varmaan kaikki vehkeet aivan mainiosti, jos ei lähde sellaiselle typeryyden tielle mitoitus hommissa. Mulla oli ainakin koko skaala tarjottuina Vesilmaa myöten. Parhaat laskijat sai 8 kW vehkeetkin näyttämään kelpuullisilta ääriosatehoilla. Tuohon tuli tosin jo yli 6000 € eroa nykyiseen pakettiin, mutta lähinnä naurattaa näin jälkeenpäin osa noista tarjous kokeiluista. Se on kyllä otettava ihan omalle vastuulle se valinta koko hommasta. Halvalla saat halvan maalämmityksenkin. Jos on valmis tinkaamaan käytettävyys laadusta, niin saa vieläkin halvemmalla. Itte en suostu kyllä maksamaan muusta kuin laadukkaasta tavarasta ja toimivista ratkaisuista.
-
Laitteiksi nyt valitsin nibe 1145 12kw, 200 puskuri ja 300l kaksoisvaippa varaaja. Lisäksi tulee 2kpl 140m kaivoja. Jospa homma näillä pelaa. Koko paketin hinta asennettuna 20 000€. Tuolla 20000€ tosin sais 11v pelletit että takaisin maksuaika ainaki sen 20vuotta. :)
Saahan tuosta sit töiden osalta kotitalous vähennyksiin osan. Et todellinen hinta jossain 15000€ kieppeillä.
-
Ei paha.
Toivon että laittaisit vielä 10m lisää kaivoihin. Et tule katumaan sitä.
Syy: Tomppelin laskelmaa 2x156m aktiivi ja oma kokemus 2x135m eteläsuomi)
-
Jo vain. Projektiin päivitystä. Eli kaivot porattiin ja aktiivisyvyyttä 2X140m. Kyllä vaan on kalliossa painetta ku 80m kohalla pärähti vesisuoneen ja reikä välittömästi vettä täyteen. Toisessa kaivossa suoni oli 107m kohalla ja seki tulvahti heti täyteeteen. Kallio aika pinnassa n.1.5m oli maata. Yhen 3m suojaputken laittovat molempiin reikiin. Nyt vaan ootellaan kevättä et pääsee kaivaan vaakaputkille ojat ja purkaan pannuhuoneesta pellettivehkeet ja siilon pois... jospa ees talvena sitte otetaan lämpö kalliosta :)
-
Pitää huvikseen kokeilla tässä joskus pumpulla( 50l/min) et pysyykö kaivon pinta samassa korkeudessa vaikka pumppaa pumpulla vettä pois.
-
Muista sanoa sitten niille kaivomiehille, että laittavat sen ylimääräisen reiän alapuolisen laipan niinpäin, että saat sinne helposti jälkikäteen laitettua pex putken pätkän. Tai jos kyseessä sattuu olemaan siis esim Rototecin käyttämä kumipaisunta painekansi, niin on aivan tajuttoman vaikea porata siitä alemmasta kannesta enää läpi, kun se taitaa olla haponkestävää ja cobolttiterätkin meinaa olla juustoa. Ja siinä kannessa on siinä alapuolessa valmiina reikäkin, kunhan vain pyytää laittamaan niin, että sille ylimääräiselle läpiviennillekin saa käyttöä.
-
Kiitti vinkistä!
-
Muista sanoa sitten niille kaivomiehille, että laittavat sen ylimääräisen reiän alapuolisen laipan niinpäin, että saat sinne helposti jälkikäteen laitettua pex putken pätkän. Tai jos kyseessä sattuu olemaan siis esim Rototecin käyttämä kumipaisunta painekansi, niin on aivan tajuttoman vaikea porata siitä alemmasta kannesta enää läpi, kun se taitaa olla haponkestävää ja cobolttiterätkin meinaa olla juustoa. Ja siinä kannessa on siinä alapuolessa valmiina reikäkin, kunhan vain pyytää laittamaan niin, että sille ylimääräiselle läpiviennillekin saa käyttöä.
Sinänsä jos olisin itse se henkilö joka noihin kaivoihin noita kansia asentaa niin laittaisin sen kannen aina niinpäin että siihen saa putken valmista läpivientikohtaa käyttämällä. Sinänsä aivan aivokääpiöiden touhua laittaa sen "väärinpäin" ja ajatella että eipähän se sanonut mitään että laita se näkyville. Näitäkin valitettavasti löytyy... Vaivaa kun tuo ei todellakaan vaadi asentajalta sen enempää.
-
Päivitystä; porausfirman heppu kivi pukkaan putket reikään. Tulis se kevät nyt äkkiä et pääsis jatkaan projektia. Mistä voi kysellä vuokralle pitkää timantti poraa n.70mm halkaisijalta olevaa et vois porata laittiasta viistosti reijän kohti anturaa? Jäis keruu putket piiloon...
-
Päivitystä; porausfirman heppu kivi pukkaan putket reikään. Tulis se kevät nyt äkkiä et pääsis jatkaan projektia. Mistä voi kysellä vuokralle pitkää timantti poraa n.70mm halkaisijalta olevaa et vois porata laittiasta viistosti reijän kohti anturaa? Jäis keruu putket piiloon...
Tälläkin (http://www.motonet.fi/fi/tuote/788204/Kivikuppitera-82mm-SDS) se onnistuu, kunhan jaksaa puurtaa...
-
Taitaa juurikin olla tuo muovitecin kansi nuissa kaivoissa. Voi olla et teen vaan kivijalkaan (harkko) reijät putkille. Tekee vaikka alumiinista siistin kotelon päälle. Pitäs olla aika julmettu pora ku oohan siellä anturassa rautaaki jonku verran...
-
Cramolla ois 800mm pitkä ja 80mm halkaisijaltaan oleva timantti putkipora jolla sais porattua sisältä viistosti lattian ja sokkelin läpi reijät keruuputkille. Koneen jalusta propataan lattiaan kiinni. Meleko riskin näköinen vehe oliki. Aattelin laittaa porattuun 80mm reikään 75mm viemäriputken suojaputkeksi ja helpottamaan vaakaputkien sisälle tuomista. Kysymys kuuluuki et mahtuuko se keruuputki eristeineen ja suojaputkineen tuosta 75 putkesta jonka sisähalkaisia on about 68mm?
-
Mulla on harkkoseinä ja porasin itte tasan 70 mm reiät, joihin tuo eristetty 40/70 menee tasan, eikä milliäkään jää yli. Eli tulee melkein heti epäluuloiseksi, että eristetty 40/70 ei enää mahdu 75 mm putkesta sisään. Taitaa kyllä nykyiset putket olla ohuemmalla seinämällä ja saattaa mennäkkin. Jos nyt poraisin, niin 80 mm reikään suoraan tuo eristetty putki ja saisi sitten hienosti se uretaanilla asemoitua.
-
Cramolla ois 800mm pitkä ja 80mm halkaisijaltaan oleva timantti putkipora jolla sais porattua sisältä viistosti lattian ja sokkelin läpi reijät keruuputkille. Koneen jalusta propataan lattiaan kiinni. Meleko riskin näköinen vehe oliki. Aattelin laittaa porattuun 80mm reikään 75mm viemäriputken suojaputkeksi ja helpottamaan vaakaputkien sisälle tuomista. Kysymys kuuluuki et mahtuuko se keruuputki eristeineen ja suojaputkineen tuosta 75 putkesta jonka sisähalkaisia on about 68mm?
Mulla on harkkoseinä ja porasin itte tasan 70 mm reiät, joihin tuo eristetty 40/70 menee tasan, eikä milliäkään jää yli. Eli tulee melkein heti epäluuloiseksi, että eristetty 40/70 ei enää mahdu 75 mm putkesta sisään. Taitaa kyllä nykyiset putket olla ohuemmalla seinämällä ja saattaa mennäkkin. Jos nyt poraisin, niin 80 mm reikään suoraan tuo eristetty putki ja saisi sitten hienosti se uretaanilla asemoitua.
Sitä tuossa kyllä itsekin mietin, että mihin tuota suojaputkea periaatteessa tarvitsee? Taitaa timanttipora tehdä aika sileää reunaa niin eiköhän tuosta aika hyvin saa eristeineen läpi työnnettyä. Ja uretaania molempiin päihin sitten. Yhtä helppo/vaikea tuo on suojaputken kanssakin tarvittaessa jatkossa vaihtaa, näkisin suojaputken harkkoseinässä tarpeelliseksi rakennusvaiheessa kun jätetään varauksia noille tuleville läpivienneille, tässä taitaa olla jo vähän myöhäistä.. :)
-
Joutuu kyllä välillä piikkaamaan keskustan reiästä rikki, mutta kyllä se helposti tulee kahtapuolen taloa. Ensin tehdään sisälle seinään kartta ja porataan pilottireiät, niin tulee sisälle reiät riviin. Kannatta kuitenkin ostaa hieman laadukkaampi segmentti terä, niin reiän seinät on kuin hiomakoneella tehtyjä. Nuo motonetin rosvohampaat on aika karkeita pelejä. Eli sellaiseen tavalliseen reikäsahaistukkaan saa sellaisen timanttiterän segmenteillä, enkä taaskaan tarkoita noita motonetin, tai King kongin äärimmäisen matalakuppisia vesitimantti teriä. Oisko RTV,tai joku rautakauppa, josta otin ja vähän kalliskin taisi olla. Useampi kymppi meni, mutta jälki on kyllä silmän kestävä.
-
Juu eipä se taida tarvita mitään suojaputkia erikseen...
-
Suojaputkilla yleisesti ehkäistään kosteusvaurioiden syntymistä. Suojaputken asennus on harvoin turhaa.
-
Näin on mut tuleehan tuohon kuitenki jo yks suojaputki eristeen päälle. Vaakaputki matsku on valmiiksi eristetty ja suojaputkitettua kieppi tavaraa...
Vaakaputken asentaja meinas et kummaltakin kaivolta tuo omat meno/paluut sisälle. Eli 4putkea yhteensä. Kannattaisko tai onko hyötyä/haittaa jos yhdistäis nuo putket ennen sisälle tuomista? Pääsis vähemmällä reijän porauksilla ainaki.
-
Mulla tulee kaikki sisälle ja pyysin niiltä virtausmittarit kaupan päälle vielä. Ottaisin ne ehdottomasti kaikki sislle, niin ei jää ulkopuolelle piiloon mitään ylimääräisiä liitoksia epäiltäväksi.
-
Oli kyl pätevä tuo cramolta vuokrattu putkipora. Onnistu reijän teko vinosti lattiasta kivijalan läpi ulos hienosti. Vaakaputket sais ny käydä laittaan. Täytyypä hätyytellä asentajaa maanantaina. Pumppu ym romppeet tulee viikolla 19.
-
Nyt ois vaakaputket kaivolta tekniseen tilaan laitettu. Kysymys virtaus säätimistä, tuleeko ne säätimet nyt joka putkeen? Ku mulla nyt tulee kummaltaki kaivolta omat meno/paluu putket sisälle. Asentaja ei kuulostanu innokkaalta niitä laittamaan. Kaivot on kuitenki 15-20m päässä toisistaan.
-
Kyllä mulla ne säätöventtiilit molemmissa lenkeissä. Virtausmittaritkin on molemmissa lenkeissä. Siinä ilmatessa esim huoltojen yhteydessä on melkein välttämätöntä, että saa toisen lenkin kiinni vuorotellen. Muutoin ei kyllä taida suosiolla ilmat tulla pois, kun kierto on varsin laiskaa tupla putkituksella. Säätämiseen niitä tuskin tarvitaan, mutta täyttöryhmän kautta ilmaus lenkki kerrallaan huoltoja ajatellen. Virtausmittarit, tai oikeammin virtausilmaisin on hieno vehje, kun hintaakin on parin kympin korvilla, niin en jättäisi pois. Enkä hyväksyisi myöskään säätöventtiilien pois jättämistä. Vähintään pallosulku molempiin kuitenkin, heti siihen sisään tuonnin ensimmäiseksi osaksi.
-
Ok. Kustannan ne mittarit sitte ite jos ei kuulu urakkaan. :) Eikö se virtaus keruuputkissa pitäs olla parempi nyt kun on kaks kaivoa verrattuna yhteen pitkään kaivoon? Vai oonko ymmärtäny väärin?
-
Virtausmäärä tulee olemaan yli minimivirtaaman oikein reilusti. Virtausnopeus/putki laskee aika paljon, joten tuo ilmaaminen vaikeutuu. Vaikka taitaa niillä silti olla aika reilutehoiset ilmauspumput. Mä olen laskenut tuota kierron vauhtia, niin saa hiukan lämpimämpää tulolitkua koneelle. Virtausmittarit auttaa aika paljon, jos säätelee. Eli 60L/min muutettu nyt 40L/min. Ei tuota oikein näppituntumalta pystyisi ainakaan meikäläinen säätämään.
-
Perjantaina aloittivat asentaan laitteita. Ens viikolla pitäs tulla lämpö kiinasta :)
-
Virtaussäätimet ja ilmaisimet siis tulee vain ulospäin meneviin putkiin. Eli ennen yhdistämistä, jolloin molemmat lenkit on hallinnassa erikseen. Mulla eivät esittäneet minkäänlaista nupinaa, vaan pitivät ittekkin hienona, että lenkit saa erikseen tukkoon ja nuo mittarit kertoo liuoksen virtausmäärän.
-
Paluu puolelle laittovat säätimet. Nuissa ei nähtävästi oo mittarit kokoajan paikallaan vaan jotkut pikaliitin systeemit. Ilmeisesti asenajalla on mittari minkä se tuikkaa säätämisen yhteydessä paikalleen ja laittaa virtaukset kohdilleen(toivottavasti). Harmi ku joudun lähteen työreissulle nii ei oo kukaan kahtomassa perään.
-
Ööö tuota.. Joskus on varmaan erilaisia asioita, joiden kohdalla voi olla, etteivät kaikki erinomaisetkaan hyödyt ole ulosmitattavissa ja siihen sitten on hyväkin vetää rajaa, eikä yritetä työntää enää eteenpäin. Jätän tämän nyt enemmiltä kommenteilta tähän.
-
Onkohan nuissa teknisen tilan kupariputkissa iso lämmönhukka? Mulle tulee varmaa n.25m kuparilla vedettyjä lämpimiä putkia tekniseen tilaan. Ainakaan tarjouksissa ei erikseen lukenu eristämisestä mitään. Vai kuuluuko se eristys automaattisesti asennukseen?
-
Niihin kylmiin keruuputkiin kuuluu laittaa eristeet. Taitaa olla niin että kuumiin putkiin harvemmin laitetaan eristeitä?
-
Urakkaan pitää kuulua kaikki kylmäputkien eristykset, jotka on osa tuota maalämpöpumppua. Niitä ei saa jättää ilman eristeitä missään olosuhteissa. Kondenssiveden aiheuttamat vahingot on myös vakuutuksen ulkopuolella, enkä ymmärrä miten asentaja pystyisi noissa välttämään sen eristämisen. Niiden kuuluu olla jo kaaviossa piirrettyinä eristettyinä. Muutkin kylmävesiputket on syytä eristää, jos kondenssiota esiintyy. Lämpöputkia sitten tarpeen mukaan. Ja pääsääntöisesti nekin on suurimmalta osin järkevää eristää. Mulla on 1/4 osa putkista eristämättä ja lämpöä on vieläkin liikaa. Eli muutama metri pitää vielä laittaa lisää.
-
Kyllä ne keruupiirin putket on eristetty. Täytyy ite sitte eristellä loput lämpimät putket. Saapa nähä saako huomennna asentaja homman valmiiksi ja koneen huriseen. Puuttuu vielä sähköt, liitos vanhaan järjestelmään, keruupiirin ilmaus ym mitä en tiiä.
-
Kannattaiskohan tuota lkv kiertoa viritellä jotenki? Pelletin kans se oli kellolla ajastettu 15min päällä ja 15 pois ja yö ajat kokonaan kierto pois. Ainakin vois kuristaa paluu puolta ja sama ajastus saa varmaan olla vieläki käytössä?
-
Kannattaa pitää/laittaa ajastimen taakse. Usein maalämpöpumpussa on valikot joissa ajastuksen saa tehtyä kuten haluaa kunhan tuo kiertoveden pumppu on kytketty maalämpöpumpun perään.
kts. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1729.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1729.0)
Käyttövesikulutus voi olla 10000 kwh jos pumppu autotallissa, kanaali ja hullunkierto. Kokemusta on.
LKV:n kierron rytmityksen vaihdoin 2vko sitten 5/10min --> 5/25min ja viikkokulutus putosi LKV:n osalta 20%! Ei vaikutusta käyttömukavuuteen.
-
Tuo kannattavuus riippuu myös aika paljon kanaalin lämmöneristys kyvyistä. Jos on korkeat lämmöt putkissa, niin hukkalämpö alkaa tuntumaan vähän koko systeemissä ja joissain tapauksissa voisi olla järkevää kokeilla matalampaa siirtolämpmä ja laittaa esim 50-100 L erillinen boileri kanaalin toiseen päähän. Ei kannata ainakaan maata ruveta lämmittämään käyttöveden avulla, vaikka siitä osa päätyykin lämmityputkille hyötynä. Eli noinkin pitkällä kanaalilla tulee ainakin suuret lämpötilaerot ja eristämiskyvyt kyllä esiin. Taitaisi olla jollakin jo laittaa kokemukseen perustuenkin vinkkiä tänne toimivuudesta ja boilerin mitoituksesta. Japejunilla on hieno hetki käsillä, kun MLP ottaa tehtäänsä vastaan ja saa vain huilaten seurata toimintaa.
-
Pumppu saatiin tänään hörskyttään. Nythän sitä vasta pannuhuoneessa saakin istua ku opettelee pyöritteleen nuit asetuksia mieleisekseen. :)
-
70vrk pumppu ny ollu käytössä ja sähköä menny 10.5kwh/vrk ja käynistyksiä 5.8kertaa/vrk. Varmaan ihan ok lukemia? Pesuhuone ja saunan piirit vaan auki muut kiinni ja 28 asteisena menee lämmitys vesi lattiaan. Käyntiaikaa tuo nibe ei näytä vaan pelkästään kokonais käyntiajan.
-
Joku tässä ny heittää ku mulla menny 18.5-20.7 välisenä aikana 735kwh sähköä pumppuun. Tomppelin taulukon mukaan ois pitäny mennä paljon vähempi. ?? Oispa hauska tietää mihin se sähköä syö. Vaikuttaako tuo pesuhuoneen lämmitys sitte tähän näin paljon vai oonkohan laskenu ite jotaki pieleen...
-
Luultavasti asiaan on pari syytä.
Tämä kesä on ollut normaalia kylmempi, joka nostaa rakennuksen lämmitystarvetta.
Laskelmahan on tehty ns. normivuoden olosuhteille.
Ja toinen selittävä tekijä saattaa olla tuo mainitsemasi lattialämmitys.
-
Saatko selville sen pumpun kokonais käyntiajan? Entäs veden kulutuksen? Jos siitä saisi pääteltyä paljonko käyttövettä on mennyt. Kanaali on varmaankin ihan hyvin eristetty?
Itse en noista kulutuslukemista osaa sanoa. Täällä ei ole käyttövesikiertoa minkäänlaista. Eikä ole myöskään kesäajan lämmitystä. Käyttöveden lämpökin on mahdollisimman pieni. Joku 31->54 (57)C lämmitys mutta käyttövesivaraajakin on jotain vanhaa mallia että ei voi lukuja verrata. Varmaan kerran päivässä lämmittää yhden kerran jos veden käyttöä ei ole paljon. "Esilämmitys" noin 18C.
Jollain taitaa mennä kesäisin vain 25C vesi lattiaan. Ehkä ihan pieni merkitys 28C tai 25C.
Tosiaan on ollut kylmää. Ei olisi ollut jäähdytykselle tänä kesänä mitään käyttöä etelä-pohjanmaalla.
-
Kyllä kokonais käyntiaika näkyy mut oon kotona vasta ees viikolla. Tässä työn ohella pähkäilen. Vesimittarin lukemaa en ole ottanu ylös. Kanaalina uponor quattro ja päälle pistin asennus vaiheessa 100mm routa eristettä. Joo tämä suomen kesä on varmasti osasyy. :)
Mulla käyttövesi ollu 38°-48° ja hyvin on piisannu.
-
Tuolla 2 sivulla olikin niistä käyttövesikierron asetuksista jotain. Ymmärsin että ehkä voisi laittaa 5min/25min. Tai jos ei ole sopiva niin edes 5min/15min.
-
............ Käyntiaikaa tuo nibe ei näytä vaan pelkästään kokonais käyntiajan....
Silloin tällöin on hyvä ottaa käyntilukemat "ylös", jotta näkee miten kone on milloinkin toiminut.
Muuten mahdollinen muutos on lähes MUTUa.
Itse otan noin kuukausittain koneen arvot ja sähkömittarin lukeman.
-
Lämpimän kiertovesipumppu on ny ollu ajastettuna 15min päällä, 15min pois ja yö ajat kokonaan pois. Kellossa 15min asteikko. En siis ohjaa nibellä tuota. Voiskohan tuota paluupuolen sulkua kääntä lähes kiinni? Kuristais sillä tuota kiertoa pienemmälle. Vai kärsiikö pumppu siitä? Pumppu on muistaakseni wilo ja teho 25w. Omasta mielestä tuossa menis pienempiki pumppu. Pesuhuonetta en vihti kylmäksi päästää.
-
Tässä ois 77vrk arvoja. Sähkönkulutus 808kwh. Käynnistysten määrä 437. Kokonaiskäyttöaika 203h josta käyttövesi 133h.
Eli käyttövettä 133h ja lämmitystä 70h.
-
Voiskohan tuota paluupuolen sulkua kääntä lähes kiinni? Kuristais sillä tuota kiertoa pienemmälle. Vai kärsiikö pumppu siitä? Pumppu on muistaakseni wilo ja teho 25w. Omasta mielestä tuossa menis pienempiki pumppu. Pesuhuonetta en vihti kylmäksi päästää.
Keskipakoispumppu sietää hyvin virtauksen kuristamista.
Keskipakoispumpun ottoteho laskee tilavuusvirtauksen laskiessa.
Virtauksen kuristaminen vähentää sähkön kulutusta.
Ihan pieni virtaama on joillakin pumpuilla syytä jättää pumpun oman jäähdytyksen takia.
En usko, että 25 W -tehoinen ylilämpenee, vaikka virtaus olisi kokonaan suljettu.
-
Täytyypä ruuvata paluu puolen sulkua sitte pienemmälle. Kierrossa ei tarvi häävi virtaama olla et pysyy putket kuumana. Pitää alkaa hakeen sopiva säätö :)
-
Tervehdys pitkästä aikaa. Hyvin on maalämpö toiminut. Erittäin tyytyväinen olen ollut. Onhan se huoleton verraten pellettiin.
Eka vuoden kulutus oli 6480kwh. Tuon lukeman jälkeen en monesti oo pumpun toimintaa seurannut.
Joulu-tammikuun kovilla yli -30 pakkasilla paluu kaivoon oli jopa -4 mut äkkiä se siitä lämpesi kelien lauhtuessa.
Omasta mielestä hyvä hankinta.