Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: zeniitti - 09.01.15 - klo:10:42
-
Pitäisi mennä säätämään yhtä 60-luvun täystiiliomakotitaloa, jossa 8kw:n pumppu. Kahden kerroksen talossa on vanhat ikkunat (tosin uudelleen tiivistetty juuri) ja painovoimainen ilmanvaihto. Nyt ei kirveelläkään muista oliko siellä joku puskurivaraaja, todennäköisesti. Talossa kuitenkin patterilämmitys ja patterivesi kiertää myös pesuhuoneen lattiassa. Kovalla pakkasella lattia on aikas lämmin. Yläkerrasta löytyy uusi varaava takka ja kellarin/alakerran (on muutettu asuintiloiksi) takkahuoneessa on vanha avotakka. Sauna lämpiää puilla.
Ajattelin ottaa logia pumpun toiminnasta, kun perhe muuttaa taloon asumaan. Muutto tapahtuu tässä ihan tällä tai ens viikolla. Miten tämmöinen kohde säädetään? On vaan kokemuksta uusista taloista, joissa nykytekniikkaa ja vesi kiertää lattiassa. Ja ilmakin vaihtuu koneella.
-
Yksi ratkaisu on laittaa pesuhuoneiden lattiat paluupuolen termostaateilla.
-
Okei, pitää tutkia miten systeemi on rakennettu. Putkimiehen vikaa mussa ei ole, joten tarttee viisaammilta kysyä. Ehkä isompi juttu on nyt se, että pitäisi tsekata pumpun asetukset. Käyrät ja asteminuutit varmaankin ens alkuun. Lattialämmitystaloissa tällä alueella on riittänyt 3 käyrä, patteritaloon varmaankin sitten tarvitaan vähän isompi. Mitkähän asteminuutit olis hyvät?
-
Toinen vaihtoehto on ,että laittaa esben säätimen ja oman pumpun lattioille jolla tiputtaa tuota lämpöä alaspäin, mutta jos alue on pieni niin tuo paluuvirtaussäätö on ok,huonona puolena on ,että linjojen loppupää jää alkupäästä viileämmäksi.
-
Tuo paluu termostaatti on niin pieni investointina, että melkein ensin kokeilisin sen. Sekin on siis aika paljon riippuvainen syöttölämmön tasosta ja uskoisin sen toimivan vielä paremmin maalämmöllä, kuin öljylämmityksen aikaisella kovalla lämmöllä. Eli termostaattiohjattu linjasäätöhän Se on käytännössä. Mitä matalampi on siis tulo, niin sen enemmän sallitaan virtaamaa ja putken ulostuloa kohti lämpötila ero tuloon nähden pienenee. Eli tasoittuu tuo epätasaisuus.
-
Kävin kurkkimassa pumppua, 8kw sieltä löytyi, mutta olikin 1145. Lisäksi vielä erillinen niben puskurivaraaja, tais olla UKV 300.
Käyrä oli 9, korjaus 0
Miminimeno 40 astetta, tuntuu vähän kovalta
Asteminuutit -60
Lisäys -400
Softa oli display version 917 / date Jan 20 2010 (aika vanha).
Jätin tikun logittamaan, nyt on luvattukin vähän pakkasta. Pitää parin päivän päästä ajella statistiikka brunon exceliin ja ihmetellä sitten lisää. Alustavasti ei varmaankaan ole tarvetta mitään tekemään sen pesuhuoneen lattian lämmityksen kanssa. Ihmetellään lisää, kerätään kokemuksia nyt kun sinne päästiin muuttamaan.
-
Täällä -60 luvun 1 kerros puutalo alakerralla. Vanhat ikkunat. Suurin osa yläphjasta puhallusvilloitettu.
Käyrä 7, asteminuutit -60.
20,5 - 21C asuintiloissa.
Jos mitoitus on tehty asiallisesti, niin Niben suositusarvot on hyvä lähtökohta säädölle.
Bruno taulukon kanssa hiukan "vehtaamalla" menee hienosäätö.
Asumaan tulevien tottumukset vaikuttaa myös paljon.
-
Täällä 1900 alussa rakennettu hirsitalo, 2-kertaiset ikkunat, lämmintä tilaa noin 190m2 (ja kylmää n. 40m2)
Enimmäkseen 2-lehtisiä patterita. Lämmitysteho laskettu menovedelle +55/+45 (pakkasella).
MLP Jämä Star 12 kW (Nibe 1245) + puskuri 750L (Kaukora GTV). Jämän antoteho n. 10,6 kW menovedelle +50.
Lämpökäyrä MPL/ puskuri +8-1 ja puskurista lämpöverkostoon +7.
Latauspumppu MLP 40%, delta n. 7,5 ? Patteripumppu vakiopaineella otto n. 27W.
Asteminuutit -60 kun ulkona alle n. +4. Lämpimämmällä nosto n. -100:aan asti.
Ensimmäinen ehjä (arvokirjattu) vuosi 2014 startteja 2380 ja käyntitunteja 1750.
... ehkä märkätilan lattialämmityksen säätö ehtii laittaa kuntoon kun koneen ja patterien perusäätö saadaan ensin?
-
Nappasin login muutamalta päivältä talosta. Pitää huomenna analysoida sitä. Termostaatit oli kaikki täysin auki ja asukkaat olivat sitä mieltä, että liian kuuma. Nyt käyrä on 7 ja uus loggaus käynnissä. Odotellaan pari päivää. Niin ja päivitin samalla uusimman softan pumppuun.
Mikä muilla patteritalossa on ollut minimi meno lämmityksessä? Entäpä maksimi?
-
Mikä muilla patteritalossa on ollut minimi meno lämmityksessä? Entäpä maksimi?
Tällä pienin menolämpötila 15C (oletus) ja maximi 60C (oletus).
Käyrä säätää...
-
.... Maksimi paluu taitaa olla nyt 50 astetta kun se ei koskaan niin ylös nouse.
Täällä nousee paluu 57-58C, kun tehdään käyttövettä ja meno on 63+C
-
Nyt on logitettu ja käyrä muutettiin vielä 6:lle. Tässä muutaman viimepäivän tilastot.
(http://i.imgur.com/vWwTXN8.jpg)
Mitäpä mieltä?
-
Minusta tuo käy asiallisesti.
NYANSSEJA :
* Runsaahkosti käynnistyksiä, vaikka on 300l UKV.
* 25% huiliaikaa jäljellä koneen kapasiteetissa, onneksi on vastukset joilla avittaa kovilla pakkasilla.
-
Minusta tuo käy asiallisesti.
NYANSSEJA :
onneksi on vastukset joilla avittaa kovilla pakkasilla.
Mielestäni ei juuri missään tilanteessa kannata avittaa maalämpöpumppua sen omilla vastuksilla. Silloinhan lämmityspiirin lämpötila nousee ja COP romahtaa.
Antamalla tarvittava lisälämpö taloon erillisellä lämmönlähteellä tulisija, lämpöpuhallin tms. päästään selkeästi parempaan tulokseen. Silloin lämmityspiirin lämpötila pysyy alhaalla, laite antaa parhaan mahdollisen tehon ja tekee sen hyvällä COP-arvolla.
-
Minusta tuo käy asiallisesti.
NYANSSEJA :
onneksi on vastukset joilla avittaa kovilla pakkasilla.
Mielestäni ei juuri missään tilanteessa kannata avittaa maalämpöpumppua sen omilla vastuksilla. Silloinhan lämmityspiirin lämpötila nousee ja COP romahtaa.
Antamalla tarvittava lisälämpö taloon erillisellä lämmönlähteellä tulisija, lämpöpuhallin tms. päästään selkeästi parempaan tulokseen. Silloin lämmityspiirin lämpötila pysyy alhaalla, laite antaa parhaan mahdollisen tehon ja tekee sen hyvällä COP-arvolla.
Näinkin, mutta asiallisesti osamitoitetulla systeemillä vastussähköä kuluu prosentteja kokonaiskulutuksesta, niin siinä ei paljon kannata puhaltimia viritellä tupaan.
Huomattu on, ettei kunnon "maalämpöfundamentalisti" vastusta käytä ;)
COP ei käsittäkseni mihinkään romahda, huononee kyllä.
-
Minusta tuo käy asiallisesti.
NYANSSEJA :
onneksi on vastukset joilla avittaa kovilla pakkasilla.
Mielestäni ei juuri missään tilanteessa kannata avittaa maalämpöpumppua sen omilla vastuksilla. Silloinhan lämmityspiirin lämpötila nousee ja COP romahtaa.
Antamalla tarvittava lisälämpö taloon erillisellä lämmönlähteellä tulisija, lämpöpuhallin tms. päästään selkeästi parempaan tulokseen. Silloin lämmityspiirin lämpötila pysyy alhaalla, laite antaa parhaan mahdollisen tehon ja tekee sen hyvällä COP-arvolla.
COP ei käsittäkseni mihinkään romahda, huononee kyllä.
Olet oikeassa sillä COP ei oikeasti romahda radikaalisti. Maalämpöpumpun antoteho kuitenkin pienenee ratkaisevasti, kun lämmityspiirin lämmöntarve nousee. Vrt valmistajien 35/45/55 ilmoittamat arvot.
-
Pitää tarkastaa sen ulkoanturin olemassa olo. Jotenkin oletin että sellainen löytyy. Miten se muuten tietää paljonko ulkona on pakkasta?
Tulisijoja löytyy kolme kappaletta, uusi varaava asuinkerroksessa, avotakka takkahuoneessa kellarissa ja saunassa puukiuas, niin ikään kellarissa.
Minustakin tuntuu aika kovalla käytöllä pumppu olleen vaikka vain -15 pakkasta. Pitää vielä varmistaa, että onko ollut liian kuuma sisällä? Nyt on pitänyt ainakin olla käyttämättä tulisijoja. Kiuasta on ehkä lämmitetty muutaman kerran.
Entisen asukkaan toimesta aikakerroin oli aika isoissa lukemissa. Ja olihan se käyräkin 9, kun nyt normaalimpi on 6. Se on varman, että pumppu oli säädetty väärin. Pelkkä ikkunoiden eristäminen ja ulko-ovien (3kpl) uusiminen ei varmaankaan noin paljoa vaikuta. Ei näillä nollakeleillä oikein pumppua saa säädettyä, vai saako?
-
Tuossa vissiin tarkoitettiin puskurin jälkeistä ulkoista menoanturia (BT25)?
Eikös tuo käyntiaikojen säätö periaatteessa mene niin, että keruusta ja asunnon lämmöistä riippuen nuo asteminuutit kannattaa hakea mahdollisimman alas, eli pitkälle käynnille (asunnon lämpö pysyy tasaisena ja keruu ei käyntijaksolla jäähdy liikaa). Tuo ulkoinen anturi ei liene välttämätön jos ei systeemissä ole vapaakiertoista puskuria ja ulkoista pumppua tämän jälkeen. Toki jos puskuri on 3- tai 4-putkikytkennällä, niin taitaa tuo sitten olla hyödyllinen tai jopa tarpeellinen.
Niben ohjeissa neuvotaan tuota käyrää hakemaan niin, että nollakelin seudussa säädettäisiin käyrän siirtymää ja sitten kovemmalla pakkasella itse käyrän jyrkkyyttä. Eli periaatteessa nollakelisäätö on yhtä olennainen kun kovallakin pakkasella. Ja ehkä asteminuutit kannattaa hakea viimeisen päälle kohdalleen vasta kun käyrä on löytynyt.
Minimimenon kuvittelisin olevan lähinnä lattialämmitystä varten, jos haluaa pitää tietyn "peruslämmön" lattiassa myös silloin, kun periaatteessa lämmitystarvetta ei olisi. Mikäli tällaiselle ei tarvetta, niin kannattaa varmaan laittaa melko alas. Maksimikin taitaa olla enempi lattialämmitykseen, kun lattiamateriaalien vuoksi periaatteessa tuota maksimilämpöä voisi joutua jossain tilanteessa rajoittamaan.
EDIT: Ja muistaakseni meni niin, että jos haluaa noin 1 asteen muutoksen sisälämpötilassa "nollakelillä", piti suosituksen mukaan tuota siirtymää patteritalossa muuttaa 3 pykälää haluttuun suuntaan. Kovemmalla pakkasella sitten käyrää, siirtymän pitää ennallaan. Jokusen pakkas-lämpöjakson tuo varmaan vaatii, että optimaalisin löytyy.
-
Nyt on logitettu ja käyrä muutettiin vielä 6:lle. Tässä muutaman viimepäivän tilastot.
(http://i.imgur.com/vWwTXN8.jpg)
Mitäpä mieltä?
Aika kovin käy.
Paukut taitaa loppua kun päivän keskiulkolämpötila laskee alle -12 sen jälkeen alkaa käymään vastuksilla.
Pikaisesti laskettuna asunto ottaa noin 300W/aste lämpötehoa.
-
Jäi vielä hieman epäselväksi, että onko nyt kaikki patterien termostaatit täysin auki ja venttiilien karat varmistettuja? Ja onko kiertovesipumppu nyt varmasti suurimmalla kierrolla?
-
Sellainen päivitys, että termostaattien kaikkien pitäisi olla täysin auki, karoja ei ole varmistettu. Kiertovesipumput on auto-asetuksella. Pitää varmaankin logittaa vielä lisää. Nyt nimittäin on sitä nollakeliä aika pitkäänkin.
-
Brunon taulukko antaa virhettä vaikka lisään puuttuvat sarakkeet. Datan siirrän copy-paste-menetelmällä (myös komentojono antaa saman virheen).
Tässä uudempaa logia, jossa vaihtelevaa keliä.
(http://i.imgur.com/joRMyoK.png)
Ja tässä vielä käppyrää:
(http://i.imgur.com/08jlIL6.png)
Tuo esiintyvä virhe on (käytössä excel 2010):
(http://i.imgur.com/T7e5ini.png)
-
Uusimmassa käyntiaika 41 minuuttia....
Talon lämmitykseen 14 tuntia vuorokaudessa ja 7 käynnistystä eli 2 tuntia per käynnistys.
Käyttövedelle 2 tuntia vuorokaudessa ja 15 käynnistystä eli 8 minuuttia per käynnistys.
(Siis mikäli suluissa olevat luvut ilmaisevat käynnistysmääriä vuorokaudessa...eipä tainnut olla)
Mutta periaatteessa keskimääräinen käyntiaika voi olla lyhyt vaikka lämmitysjakson pituus olisi pitkäkin, jos käyttöveden lämmitysjaksot ovat lyhyitä ja niitä kertyy paljon. Zeniitin käppyrä taitaa näyttää vähän puuta heinää...kun en siitä saa käyttöasteeksi millään 58,3%:ia :)
-
Käppyrän päiväys on 13.9.2014 ja selkeästi lämpöisemmän kelin ajoa, kun menolämmöt on noin pienenä ja ulkolämpö hipoo 15 astetta. Taitaa legionella-ajo olla tuohon myös sattunut. Onko pumpun päiväys pielessä vai onko tuo jostain kaukaa menneisyydestä vanhalla firmiksellä?
-
Tuosta tulee mieleen että onko kompressorin käynnistyksiä 7 kpl lämmityksestä ja 15 kpl lämpimän käyttöveden (LV) lämmityksestä?
Onkohan talossa lvk-kiertoa? joka jatkuvasti syö lämpöenergiaa ja johtaa tiheimpiin käynnistyksiin?
Eli voiko tuossa Nibessa ohjelmoida käyttövesiasetuksia "luxus"- "tavallinen"- "säästö" niin että esim "säästöllä" ja alin lämpötila mihin se saa mennä ennekuin tekee LV:tä se/ja se esim +43 (nyt siinä vissiin korkeampi) ja sitten ohjelmoi käyttövesilämmityksen legionellatoimintoa päälle vaikka 1 kerta päivässä, tai sitten 2.
Tämä kaikki riippuu tietysti vaatimuksista. Tiedän, SRmK:n mukaan pitää pysyä >+50 ...(mutta kyllähän esim kattila-aikana vesi jäähtyi putkistoissa ellei pannussa aina välillä so..?)
Ajattelin vaan että saisiko nuo vuorokausikäynnistykset pienenemään ja lämminvesi-
(LV-)saanti olisi silti tyydyttävä.
Nibessä 1245 tuollaiset ohjelmoinnit luonnistuu, myös niin että ajanjaksona se ja se LV-tuotanto tehdään sitä mallia ja ajanjaksona se ja se toista mallia. Kuin näköjään että voidaan liittää LVk-pummpua käymään /ei käymään ohjelmoidulla aikajaksoilla.
Toisaalta. Käyrästössä on keruulämpötilan sykleja 7 kpl/vrk, kompressorin käynnistyksiä kuitenkin 23/vrk?
Eli onko tämä ihan höpinää, enkä osaa tulkita taulukkoja ja käyrästöjäsi.
-
Sellainen päivitys asiaan, että erillinen varaaja on VPA. Äkkiseltään katsottuna erillista kiertovesipumppua ei ollut. Varaajassa on yksi anturi "keskellä" kiinni. Varaajassa on kupariputkia yksi aivan alhaalla, yksi yläosassa ja kaksi lähtee päältä. Yritän selvittää vähän tuota putkiviidakkoa, mutta pumpun taakse ei oikein nää. Ei kovin helposti. Tässä kytkennät varaaja sivusta:
(http://i.imgur.com/UeZVyLE.png)
Tässä tuon viimeisen kuvaajan logit: http://zonerfiles.fi/login/index.pl?file=data.zip&link=adf62bfdb24810125dbb60866ce3e787&a=296 Lokit on ajalta 7.2. - 19.2.
Tuollainenkin oli muuten kun menin viimeksi pumppua katsomaan. Logiin ei jäänyt merkintää.
(http://i.imgur.com/KfusZGE.png)
Käyrä on nyt 7, ei korjausta. Termostaatit on täysin auki. Muutan seuraavaksi asteminuutit -120. Otan sitten uutta logia. Tarkasteluun varmaan riittää ihan muutaman päivän lokitus, ei tarvitse viikkoa?
Pitää yrittää myös kuvata jotenkin nuo kytkennät. Ei tästä oikein muuten mitään tule. En usko, että tällä hetkellä lähdetään muuttamaan mitään asennuksia. Nyt olis tarkoitus hakea parhaat asetukset. Puhallusvillaa on jossain vaiheessa tulossa lisää. Sekin jo auttaa.
-
Tuollainenkin oli muuten kun menin viimeksi pumppua katsomaan. Logiin ei jäänyt merkintää.
Olisko niin, että kun puuttuu mittaus BT7 niin jaksottainen korotus ei toimi ja siitä tulee 181 häly.
Kone käy normaalisti legionellatalkoiden aikana, mutta ei yritäkkään käyttää vastuksia.
Se on lokissa klo 11.2.2015 04:59. noin.
-
Kävin kurkkimassa pumppua, 8kw sieltä löytyi, mutta olikin 1145. Lisäksi vielä erillinen niben puskurivaraaja, tais olla UKV 300.
Sellainen päivitys asiaan, että erillinen varaaja on VPA. Äkkiseltään katsottuna erillista kiertovesipumppua ei ollut. Varaajassa on yksi anturi "keskellä" kiinni. Varaajassa on kupariputkia yksi aivan alhaalla, yksi yläosassa ja kaksi lähtee päältä.
Voisiko olla mahdollista että onkin vain tuo käyttövesivaraaja ja ei ole puskurivaraajaa ollenkaan? VPA on ehkä 300/200 eli käyttövettä 300 litraa ja kaksoisvaippa (lämmitysosa) 190 litraa.
http://www.nibe.fi/Tuotteet/Tuotevalikoima---NIBE-lampopumppuihin-liitettavat-lamminvesivaraajat-/NIBE-VPA--VPAS-/
edit:
VPA varaajassa ne 2 alinta putkea lähtee maalämpöpumpulle. Päällä olevat 2 putkea on kylmän käyttöveden meno ja toinen kuuma käyttövesi. Lämpöanturi mittaa käyttöveden lämpötilaa.
Käyrä on nyt 7, ei korjausta. Termostaatit on täysin auki. Muutan seuraavaksi asteminuutit -120. Otan sitten uutta logia. Tarkasteluun varmaan riittää ihan muutaman päivän lokitus, ei tarvitse viikkoa?
Laita vaan -120 kokeiluun. Varmaan näkee jo reilun 24h logista että mihin suuntaan on mennyt.
Jos tosiaan ei ole puskurivaraajaa sittenkään niin -60 asetuksilla ei saa välttämättä patteriputkiin riittävää lämpöä. Täällä hörppää nuo kaksoisbetonilaatan välissä olevat rautaiset patteriputket jonkun verran lämpöä. Eli pidemmällä lämmitysajalla saisi putkiin ja lattiaan vähän varattua lämpöä jos on betonilattiat ja putket menee samoin kun täällä.
Myös ne paikallaan olevat termostaatit kuristaa vähän vaikka ne olisikin täysillä. Eli osan termostaateista voisi vaikka ottaa väliaikaisesti pois. Jos osassa huoneista on sopiva lämpötila ja jossain kuuma niin kuumissa huoneissa voi vähän säätää termostaattia. Kunhan edes muutamien patterien kautta pääsee vesi kiertämään ilman estettä.
Entisen asukkaan toimesta aikakerroin oli aika isoissa lukemissa. Ja olihan se käyräkin 9
Tarkoittaako tuo aikakerroin asteminuutteja? Paljonkohan ne alunperin oli? Jos ei ole puskuria niin sen takia varmaan oli isolla että ei kävisi turhaan pätkätäyntiä.
Sellainen päivitys, että termostaattien kaikkien pitäisi olla täysin auki, karoja ei ole varmistettu. Kiertovesipumput on auto-asetuksella. Pitää varmaankin logittaa vielä lisää. Nyt nimittäin on sitä nollakeliä aika pitkäänkin.
Tuli mieleen että pitäisiköhän tuo kiertovesipumppu olla jollain tietyllä nopeudella? Vaikka nyt 100% esimerkiksi. Liuospumppu saa olla automaatilla. Kiertovesipumppu täysillä lämpenee patterit ainakin parhaiten jos ei kuulu liian suurta suhinaa pattereista.
Täällä olen ottanut termostaatit pattereistä pois. Kahdessa patterissa oli muutenkin hana eikä termostaattia. Neljässä patterissa on termostaatit paikallaan, kolmessa 2.5 ja yhdessä 3. Ehkä aurinkoisella kelillä pitää säätää muitakin pattereita tai sisälämpötila-anturi olisi myös näppärä. Kiertovesipumppu on 100%, ei ole kaikki patterit täysin äänettömät mutta ei liian kovakaan ääni. Lattialämmitys on täysillä.
-
Meilenkiintoista :) Pumpussa on kumminkin toisiksi uusin firmware, jossa pumppujen nopeudet ovat automaattiset. Pitää tutkia.
-
Lokin mukaan se ei tee legionella-ajoa lainkaan.
-
Onpas se sitten outoa. Rekisteröityykö se legionella ajo ollenkaan koska ajo olisi keskeytynyt tuohon 5 tunnin aikarajaan.
-
Onpas se sitten outoa. Rekisteröityykö se legionella ajo ollenkaan koska ajo olisi keskeytynyt tuohon 5 tunnin aikarajaan.
Ei rekisteröidy.
Tekee lämmintä tupaan 6 kertaa tuon 5 tunnin aikana.
-
Lämmitysvaiheen M-P delta on 7C ja käyttövesivaiheessa 4,5C eli kyllä siellä vesi virtaa.
Tuollaisessa manttelivaraajassa ajaisin korkealla deltalla (8-10C), jotta pumpulta tuleva lämpö ehtii siirtymään sisävaraajaan tai ainakin ehtii kerrostumaan mahdollisimman paljon manttelin yläosaan.
Jos delta on pieni (=suuri virtaus), niin mattelin yläosa lämpeää nopeasti (samoin mittauskohta (BT6)) ja tuohan katkaisee KV-teon varsin nopeasti.
BT6 lämpötila nousee nyt varsin rivakasti.
.... mutta mutta.... deltat ei ole nyt issue, vaan miksi kone ei tee legionelloja !
-
Tarkoittaako tuo aikakerroin asteminuutteja? Paljonkohan ne alunperin oli?
Luultavasti tarkoittaa lisävastuksen aikakerrointa.
-
Jätin tikun logittamaan, ....
Lokia on kerätty toista kuukautta, niin zeniitillä pitäisi olla aiempi legionella-ajo tallella.
-
Ainakin F1345-koneen valikossa on valittavissa käyttövesivaraajan tyyppi. Se kannattaa tarkistaa, että on valittu tuo oikea VPA. Luulisi tuon pumpun osaavan silloin säätää oikein nuo deltatkin?
Toki jos tuon legionella-ajon aikana on ollut paljon käyttöveden kulutusta, niin voi olla ettei pumppu saavuta haluttua lämpötilaa. Onko tuo mihin aikaan vuorokaudesta valittuna? Meillä teki tuollaista aikanaan, kun käyttövesivaraajan apusähkövastus oli väärin kytkettynä eikä pumppu saanut sitä apuun, eli periaatteessa lisäyksen estokin saattaisi tuota jonkin verran haitata, jos sellainen on ollut päällä. Onko tavoitteena 60 astetta?
-
Kone ei edes aloittanut legiotalkoita.
Teki vain tyynesti lämpöä tupaan sillöin tällöin ;)
F1X45:stä en muista (enkä pikaselailulla löytänyt) varaajatyypin valintaa.
Missä kohdassa se on F1345:ssä ?
-
Kone ei edes aloittanut legiotalkoita.
Teki vain tyynesti lämpöä tupaan sillöin tällöin ;)
F1X45:stä en muista (enkä pikaselailulla löytänyt) varaajatyypin valintaa.
Missä kohdassa se on F1345:ssä ?
Se on tuolla käyttövesivalikossa kohdassa lisäasetukset - käyttövesivaraaja, olisiko valikkonumerona jotain 2.9.3. Taitaa sittenkin tuo valinta olla kyseisen pumpun erikoisuus, en osannut kyllä ajatella etteikö sitä tuossa F1145 olisi. Mikä lienee sitten pumpun toimintaan tuon vaikutus..
Mutta joo, taitaa olla vähän luetunymmärtämisessä vikaa.. :) Tavallistakaan käyttövettä ei ole siis yrittänytkään tuon viiden tunnin aikana? Onko käyttöveden lämmöt olleet mitä tasoa? Oliko lisäys estettynä ulkolämpötilan perusteella?
EDIT: Näkeehän ne lämmöt tuolta logista kun selailee taaksepäin.. Eli 55 asti nostaa kompuralla suunnilleen ja aamusta taitaa yhdeksän maissa tehdä vielä käyttöveden. Moneltako tuo legionella on ajastettu alkamaan ja onko tavoitteena tuo 60? Luulisin ettei tuo BT7 puute voi vaikuttaa asiaan, kyllä meilläkin tuo legionella-ajon aikana nostaa juuri säiliön keskivaiheella olevan anturin perusteella varaajalämmöt tavoitteeseen. Varaaja siis VPB, mutta ei tuolla ylälämmön mittauksella tunnu olevan muuta kuin infoarvoa.
-
Kommenttini edellistä edeltävään viestiin !
Ei ole tuota asetusta F1x45:ssä.
11.2. 5:00 alkaa virhe 181, ja samalla hetkellä kone alkaisi uudelleenlämmittää käyttövettä... sattumaa ??
Legionellatalkoiden tavoitelämpötilan kertoo zeniitti... samoin sen, onko vastuksia estety.
Legiotalkoiden oletusväli on 14 vrk ja klo 00:00 aloitetaan, tämä täsmää virheilmoituksen aikaan.
Epäilen myös että BT7:n puute aiheuttaisi moista, epäilen siis itseäni... sellaista sattuu :(
Oli vaan ensimmäinen näkemäni loki jossa sitä ei ollut, muistaakseni ;)
Lisäyksen esto lämpötilan perusteella ei vaikuta legiotalkoisiin, sitä tehdään myös kesäisin.
-
Tulisiko se herja jostain sähkövastusten estosta. Itse en osaa yhtään sanoa.
Joo katsoin kanssa että ei pitäisi olla käyttöä BT7 anturille. Ei ole myöskään paikkaa mihin sen laittaa. Elikkä 55 asteeseen asti pääsee eli aika korkealle.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1593.msg15835#msg15835
Nyt saatetaan olla jäljillä....
Aiemmista viesteistä päättelin että lisävastuksia ei ole estetty koska oli aiemmalla asukkaalla tullut paljon vastustunteja, mutta oletus voi olla väärä.
Tosin kone ei edes yrittänyt tehdä käyttövettä kompuralla niin kuumaksi kuin mahdollista, eli tämä ei tue olettamaa >:(
-
Juu, ei tuon login perusteella klo 00:00 ole tapahtunut pienintäkään inahdusta legionellan suuntaan, vaikka silloin sen olisi pitänyt alkaa. Kyllähän tuossa pitäisi ensimmäisenä kompura käynnistyä. Toki kone on vasta 12min aiemmin lämmittänyt käyttövedet, lieneekö sillä jotain vaikutusta? Tuo klo 0500 episodi vaikuttaa siltä, että kone "vapautuu" taas tekemään käyttövettä normaalisti, eli tekee sen tuon lämmitysjakson päätteeksi.
Tuon legionella-ajon toimivuuden ylipäätään saa näppärästi testattua asetusta jollain tapaa muuttamalla, jolloin pumppu (ainakin täällä) käynnistää ensimmäisen ajon välittömästi.
-
Juu, ei tuon login perusteella klo 00:00 ole tapahtunut pienintäkään inahdusta legionellan suuntaan, vaikka silloin sen olisi pitänyt alkaa. Kyllähän tuossa pitäisi ensimmäisenä kompura käynnistyä. Toki kone on vasta 12min aiemmin lämmittänyt käyttövedet, lieneekö sillä jotain vaikutusta? Tuo klo 0500 episodi vaikuttaa siltä, että kone "vapautuu" taas tekemään käyttövettä normaalisti, eli tekee sen tuon lämmitysjakson päätteeksi.
Tuon legionella-ajon toimivuuden ylipäätään saa näppärästi testattua asetusta jollain tapaa muuttamalla, jolloin pumppu (ainakin täällä) käynnistää ensimmäisen ajon välittömästi.
Näin on.
Edit: Käyttövettä ei ollut tarpeen lisälämmittää ennen tuota noin 5:n lämmitysjaksoa. Lisälämmitysraja (53c) alittui juuri edellisen lämmitysjakson päätyttyä.
-
F1345 käyttöohjeen mukaan...
-
Taisin laittaa legionella-ajon väleihin 28 päivän eron. Aloitusaika on se vakio eli 00:00. Ja lienee muutenkin aikavakio, muutin vaan sen 14-->28pvä.
Tyhmä kysymys. En ihan täysin ole näistä kärryillä. Pari peruskysymystä.
Eli onkohan nyt niin, että pelkkä käyttövesi on erillisessä varaajassa?
Pitääjö legionella-ajon aikana tuon koko vesimäärän lämpötilan nousta?
Miten lämmitysvesi kiertää? Kulkeeko se vaan pumpun läpi, jossa lämmitetään, kulkeeko se varaajan läpi? Miten se kierto pelaa?
Eihän käyttövesi voi sekoittua pattereissa kiertävään veteen?
Nyt tuli kahta neuvoa, pienentää ja isontaa käyttöveden pumpun nopeutta. Pitää ainakin tutkia, onko jossain määritelty se varaajan tyyppi.
-
Eli onkohan nyt niin, että pelkkä käyttövesi on erillisessä varaajassa?
Eikös tuossa VPA-varaajassa ole käyttövedelle oma säiliö tuolla sisällä mihin meno ja lähtö säiliön päältä. Ja sitten tuossa on tuo varaussäiliö, mihin lämpöpumppu varaa. Varaussäiliö lienee samaa vettä kuin patteripiiri ja tuo käyttövesisäiliö on erillään.
Pitääjö legionella-ajon aikana tuon koko vesimäärän lämpötilan nousta?
Ainakin VPB-varaajan kanssa toimii niin, että tuo vesilämmitystä ohjaavan anturin lämpötila pitää nousta huoltovalikon asetuksen mukaiselle tasolle. Se taitaa tehdasasetuksena olla 55, löytyy käyttövesiasetuksista viimeisenä jollain vähän hämäävällä nimellä, en nyt muista ulkoa.
Nyt tuli kahta neuvoa, pienentää ja isontaa käyttöveden pumpun nopeutta. Pitää ainakin tutkia, onko jossain määritelty se varaajan tyyppi.
Tuossa ennemminkin ongelmana taitaa olla, ettei pumppu edes yritä tuota legionellaa. Kannattaa kertaalleen kokeilla ajaako legionellakuumennukset loppuun kun asetuksia muuttaa, eli ajo lähtee samantien käyntiin. Jos se menee ongelmitta, niin sitten tuskin on kyse noista pumppujen nopeuksista. Jm82 tuossa jo softabugia miettikin, voisiko tuollainen yksittäinen vika johtua sellaisestakin sitten? Joskus pumpun uudelleenkäynnistyskin auttaa mystisiin vikoihin.
-
OK, boottaan poumpun, laitan lokin päälle ja ajelen legionella-ajon. Ihmetellään sitten lisää.
-
Tuossa vielä sanastoa ja tuolla vaihtelevalla lauhdutuksella pitäisi tietysti nyt olla. Puskuria ei siis ole, pelkkä käyttövesivaraaja.
http://www.nibe.fi/Documents/haato_fi/NIBE%20MLP%20JA%20VPDIM%20OPAS%201137-1.PDF
Tekninen sanasto
VAIHTELEVA LAUHDUTUS
Lämpöpumpun lämmöntuottoa ohjataan
olosuhteiden mukaisesti. Tuotetaan matalampaa
lämpöä lauhemmilla ilmoilla, ja
vastaavasti korkeampaa lämpötilaa kylmemmillä
keleillä. Jos käyttövesi on mukana
osana järjestelmää, tuotetaan se
aina maksimilämpötilaan. Tämä vaatii
kuitenkin vaihtoventtiilin. Ensisijaisesti pyrimme
aina vaihtelevaan lauhdutukseen paremman
hyötysuhteen vuoksi.
KIINTEÄ LAUHDUTUS
Lämpöpumppua ohjataan siten että se
tuottaa / pitää varaajan saman lämpöisenä
jatkuvasti. Lauhtuminen lämpöpumpun
jälkimmäisessä vaihtimessa tapahtuu
kiinteissä olosuhteissa.
Yleensä lämpöpumppua ohjataan silloin
käyttöveden vaatimusten mukaan, eli
yleensä n. 50°C. Erillinen shuntti ja automatiikka
tarvitaan.
Kiinteällä lauhdutuksella savutetaan aina
huonompi hyötysuhde lämpöpumpulle
kuin vaihtelevalla lauhdutuksella.
edit: editoin harhaanjohtavan lauseen pois :)
-
VAIHTELEVA LAUHDUTUS
...
Vaihtelevalla
lauhdutuksella on normaalisti käytettävä
osatehomitoitusta.
Vaihtelevasta lauhdutuksesta käytetään myöskin nimeä LIUKUVA LAUHDUTUS.
Ulkolämpötila tai huonetermostaatti ohjaa lämmitysveden lämpötilaa lämmitystarpeen mukaan.
Sitä en ymmärrä, miksi NIBE llä on tämä maininta.:
"Vaihtelevalla lauhdutuksella on normaalisti käytettävä osatehomitoitusta."
Ei tunnu järkevältä, kun ajattelee asiaa ekologian tai energian tulevan hintakehityksen kannalta.
Nykyinen halpa energia on ohimenevä ilmiö!
-
Lievän osatehoisuuden ja täystehoisuuden kesken on tuo käynnistymiskertojen lukumäärien ero kovasti vähäinen.
Betoniin varaava lattialämmitys on hyvä varaaja.
Jos kuitenkin kosteita tiloja lämmitetään kesäaikaankin,
tarvitaan aina varaaja riippumatta siitä, onko pumpun teho mitoitettu 100 tai 70 prosenttiseksi.
Eli sekä 6- että 8 kilowattinen tarvii sen varaajasäiliön.
Mitä isompi, sitä vähemmän tulee käynnistymiskertoja.
Patterilämmitys ja puulattiaan asennettu lattialämmitys tarvii aina varaajan.
Ja aika ison.
Taasen; mitä isompi varaaja, sitä harvemmin tulee käynnistymisiä, vuodenajasta riippumatta.
-
Niin kyllä osatehoisella pumpullakin niitä käynnistyksiä tulee ilman puskuria. Talvella jos kompura käy jatkuvasti niin silloin tulee vähemmän käynnistyksiä. Silloin vaan ne tehotkin loppuu kesken samaan aikaan. Vaatii myös hyvän kaivon kun sieltä otetaan jatkuvasti lämpöä, eli ei voi metrejä vähentää.
Jos on oikein reilusti ylitehoinen kompura niin silloin on hyötyä oikein isosta varaajasta. Ei tule pätkäkäyntiä silloinkaan.
100 litrainen puskurivaraaja on riittävä pattereiden napsumisen estoon. Muuten voi harkita isompaa. Kosteiden tilojen kesälämmitystä varten varmaan saisikin olla aika iso varaaja.
-
Vaikka asia ei enää tähän caseen liity, niin kuvaajassa zeniitin kohteen ja meidän käyntigrafiikka.
Meillä on 100l UKV ja ISOJA putkia + paljon pattereita, arvioin kokonaistilavuudeksi 300l.
Saman kokoiset koneet.
-
Vaikka asia ei enää tähän caseen liity, niin kuvaajassa zeniitin kohteen ja meidän käyntigrafiikka.
Meillä on 100l UKV ja ISOJA putkia + paljon pattereita, arvioin kokonaistilavuudeksi 300l.
Saman kokoiset koneet.
Juu, kyllä tuossa lyhyemmän käyntijakson kohteessa kannattaisi reippaastikin asteminuutteja lisätä (EDIT: niinkuin taisi olla tarkoituksenakin..), lepojaksot kuitenkin jäisivät vielä luultavasti hieman lyhyemmiksi mutta käyntijaksojen pituus ja sitä kautta käynnistysten määrä kyllä vähenisivät. Ei kai tuo puskurikaan välttämättömyys patteritalossa ole, kunhan järjestelmän vesitilavuus on vähintään ohjeiden mukainen, olikos se nyt 10 vai 20 litraa/kW?
-
Siinähän on todella hyvä vertailukuva. Olikos zeniitillä F1145 8kW. Paljonkohan siinä talossa on neliöitä?
Onkohan zeniitin kuva tuo ylempi. Aika huomattava ero ja käyttövettäkin tekee aika useasti että ehkä saisi jollain lailla hienosäädettyä (se korkeampi delta). Molemmissa ilmeisesti asteminuutit -60.
Täälläkin muuten menee tuuman rautaputket kaksoisbetonilaatan väliin. Vaihtuu jossain kohtaa pienemmäksi. Kuumennin jotain 60 asteiseksi sunnuntaina puulämmityksellä niin ilmaa ilmeisesti oli jossain vähän. Tänään isonsin asteminuutteja -60 -> -90. Vaarana että pukkaa välillä liian kuumaa ja välillä liian kylmää. Lepoaika varmaankin pitenee entisestään jos pelaa. Käy arviolta 50 min ja sammuksissa 2h.
Kyllä se zeniitin kohde taitaa ilman puskuria toimia kun säätöjä tosiaan vähän korjailee. Ei käppyröistäkään huomattu että puskuria ei olisi. Jos ei patterit napsu niin ei oikein huomaa vaikka puskuria ei olisi.
80 litraa pitäisi periaatteessa riittä 8kW maalämpöpumpulle.
edit:
Olisiko ylemmässä kuvassa aika iso ero meno ja paluulämpötilan välillä. Voisi isommilla asteminuuteilla vähän "korjaantua".
-
.... Olikos zeniitillä F1145 8kW. ....
.... Onkohan zeniitin kuva tuo ylempi............
.... käyttövettäkin tekee aika useasti että ehkä saisi jollain lailla hienosäädettyä (se korkeampi delta).....
... Olisiko ylemmässä kuvassa aika iso ero meno ja paluulämpötilan välillä. Voisi isommilla asteminuuteilla vähän "korjaantua".
Joo 8kW olikin zeniitin kohteessa, muistinpa väärin että oli 10kW. Vaikuttaa jonkin verran.
Ylempi on zeniitin...
Käyttövettä kuluu talossa asuvan "heimon" mukaisesti. meillä 2 henkeä.
Nopeuksia virittelemällä voi saada pientä parannusta tilanteeseen, mutta tälläkin setupilla kone tekee käyttövedet normaalisti lämmitysjaksojen lopuksi.
Delta m-p on noin 7C, eli ihan ok.
Delta muuttuu pumpun nopeudella, asteminuutit ei taida deltaan vaikuttaa.
-
Tässä uudempaa logia, jossa vaihtelevaa keliä.
(http://i.imgur.com/joRMyoK.png)
Tässä on ollut -17C pakkasta ja vastus alle tunnin päällä.
Aiemmassa kuvaajassa oli -14C pakkasia ja silloin ei vastustunteja kerääntynyt.
Eli tuossa välissä tulee koneen teho täysin käyttöön.
-
Lisähuomiona mainittakoon, että asukkaat 1+2lasta on kommentoinut illalla (hiljaiseen aikaan) kuuluvaa naksuntaa pattereissa. Niben ohje olisi pieni puskurivaraaja lämmityspuolelle. Tätä asiaa, en ole vielä pohtinut tämän enempää.
Työlistalla on nyt tsekata legionella-ajon asetukset ja se itse ajo. Sen jälkeen päräytän asteminuutit sinne -120 tai jopa enemmän? Esim -180...
-
Asteminuuttien kasvattaminen lisää menoveden lämpötilan vaihtelua, joka osaltaan voi lisätä putkistojen/kannakointien ääniä.
Mulla on GM -60 ja jokaisen käyntijakson aikana naksahtaa jokin kohta putkistosta kaksi kertaa.
-
Testailin itse tuota lisäyksen eston ja legionella-ajon onnistumista meidän pumpulla. Automaattitilassa lämmittää veden loppuun sähköllä vaikka lisäys olisi ulkolämmön takia estetty. Kompura jaksoi puskea varaajan noin 58 asteeseen saakka.
Eli ainakaan tuo kyseinen asetus, ilmeisesti ennemminkin sitten lämmityksen lisäyksen esto ei vaikuta ainakaan tuon varaajassa olevan apuvastuksen ohjaukseen niinkuin maalämmittää tuossa aiemmin taisi jo kertoa/arvellakin.
-
Tässä jotain asetuksista, mitä oli aiemmissa viesteissä kyselty. Asteminuuteiksi laitoin nyt -120 GM. Käynnistysero lisäsämpö on nyt 340 GM. Lisäasetuksissa (4.9.5) Eston ohjelmointi on pois.
KÄYTTÖTILA 4.2
auto
KÄYTTÖPRIORISOINTI 4.9.1
käyttövesi 20min
lämmitys 20min
AUTOM.TILAN ASETUKSET 4.9.2
lämmityksen pysäytys 33 astetta
lisäyksen pysäytys 15 astetta
suodatusaika 10h
SISÄINEN SÄHKÖNLISÄYS 5.1.12
maks.sääd.sähköteho 60kW
Kiertovesipumppujen nopeudet autolla.
VIRTAUSASET. LÄMMITYSJÄRJ. 5.1.14
tehdas ja patteri / -25 MUT
Lisävarusteissa on käyttövesituotanto
Pumppu on edelleen automaattiasetuksella. Yritin lätkäistä legionella-ajon päälle. Tuntui, että pumppu ei oikein tehnyt mitään. Laitoin vaan sen lisäyksen pois päältä (däppä pois) ja takaisin päälle (däppä päälle). Liitteenä lokit 7.-10.3.
Tässä nyt jotain lokia:
(http://i.imgur.com/Cr9ZcCs.png)
Ja sitten se tarkempi tieto. Jonkin verran jäi käynnistyksiä pois kun vertaa asteminuutit -60.
(http://i.imgur.com/GBdlRtB.png)
Ja mitä tulee siihen naksuntaan. Koskee ainoastaan yhtä patteria. Remontin aikana asennettiin uusi patteri alakertaan. Naksuntaa kuuluu koko ajan. Ei ole yhteyksissä mitenkään siihen tekeekö pumppu jotain tai mitään. Naksunta on loppunut, kun patterille menevien ja seinän väliin on vanhat kengät. Nyt ei naksu ???
-
Jonkunlainen jännitys ehkä niissä patteriputkissa.
5 käynnistystä päivässä vähemmän ja käyntiaika 3 minuuttia pidempi. Vielä olisi vähän varaa nostaa asteminuutteja jos tavoittelisi vaikka 50-55 minuutin käyntiaikaa. Korkeampi ulkolämpötila niin lepoaika on varmaan sen takia vähän pidentynyt.
-
Ainakin tuossa käyrässä on onnistunut legionella-ajo viiden maissa. Kompura sammuu lämmönkeruupuolen käyristä päätellen ennen ajon loppua, eli loppu tehdään sähköllä. Tuon perusteella toimisi oikein.
EDIT: eikös tuo ole taas muuten se sama "ikivanha" (viime syksyinen) käyrä kuin edellisessäkin postauksessa. Täytyypä logeja vilkuilla vielä illemmalla, vedän kommentin takaisin.. Tuolta sen siis pitäisi näyttää! :D Ja kyllä pumpun pitäisi samantien käyttöveden kompura käynnistää kun legionella-ajo käynnistyy/käynnistetään asetuksia muuttamalla, ainakin meillä tekee ensimmäisen ajon aina samantien tuon jälkeen ja sitten jatkossa määritetyllä aikavälillä.
-
Eipä tuolla legionellayrityksiä näy, joskaan ei näy vikojakaan siihen liittyen. Oliko tuo huoltovalikon käyttövesiasetusten "pysäytys per korotus" mihin säädetty? Toki jos legionellakorotuskin on tehdasasetus, eli 55, niin voisiko tuo haluttomuus legionellaan johtua siitäkin, että tuossa käyttövesilämmityksessäkin taitaa pysäytysraja olla 55?
Onko tuo käyttöveden pysäytys tarkoituksella säädetty noin korkealle (poikkeavan suuri lämpimän veden tarve) vai ovatko edellisen asukin jäljiltä noin korkealla? Vai liittyykö se sitten tuohon kaksoisvaippavaraajaan, että pitääkin saada vaipan lämpötilaa korkeammaksi jotta lämmin vesi piisaa?
EDIT: Vastaan itselleni, niin saa paremman, tai ainakin mieleisensä vastauksen. Ainakin vanhemmassa niben ohjeessa suositellaan juuri 48-55 käynnistys-pysäytys tuolle VPA-varaajalle.
-
Älkääpäs höpsikö. Tuohon kuvaajaan tulee vaan jostain pohjasta tuo ihme päiväys. Lokit on alkuviikolta, 7.-10.3.2015. Ja kyseessä on sama patterilämmitystalo, jossa pesuhuoneessa lattiassa kiertää sama patterivesi. Sitä en ole vielä selvittänyt, onko kierron alku- vaiko loppupäästä. Vois kuvitella, että loppupäästä.
Mulla on puhelimessa vielä lisää kuvia asetuksista. Katson illalla/huomenna löytyiskö sieltä noita kysyttyjä kohtia. Pitää varmaankin asteminuutit laittaa sinne -180 nurkille. Se vois vielä auttaa tätä hommaa. Sitten uutta lokia ja yritän vielä ajastaa legionella-ajon sinne lokin väliin.
Jatkamme tutkimuksia...
-
Älkääpäs höpsikö. Tuohon kuvaajaan tulee vaan jostain pohjasta tuo ihme päiväys. Lokit on alkuviikolta, 7.-10.3.2015. Ja kyseessä on sama patterilämmitystalo, jossa pesuhuoneessa lattiassa kiertää sama patterivesi. Sitä en ole vielä selvittänyt, onko kierron alku- vaiko loppupäästä. Vois kuvitella, että loppupäästä.
Tuossa logissa ei kyllä kertaakaan menolämmöt nouse yli 57 asteen, eli tuota kuvassa näkyvää onnistunutta legionella-ajoa ei löydy logista. Eikä tuo ulkolämpökään oikein täsmää, logissa max 7 ja kuvassa juuri ja juuri minimissään alle 10. Eli ei höpsitä, mutta kuva ei täsmää. :)
-
Mikä on legionella-ajon tavoitelämpötila?
Onkohan niin, että VPA varaajan anturipaikka antaa kuumennusvesitilan lämpötilan eikä käyttöveden lämpötilaa?
Kuvista ei tuota tarkaan näe, mutta pienemmässä mallissa näyttäisi näin olevan.
BT6 reagoi varsin nopeasti menoveden lämpötilaan, niin epäilisin voimakkaasti asian olevan näin ;)
-
Mikä on legionella-ajon tavoitelämpötila?
Onkohan niin, että VPA varaajan anturipaikka antaa kuumennusvesitilan lämpötilan eikä käyttöveden lämpötilaa?
Kuvista ei tuota tarkaan näe, mutta pienemmässä mallissa näyttäisi näin olevan.
BT6 reagoi varsin nopeasti menoveden lämpötilaan, niin epäilisin voimakkaasti asian olevan näin ;)
http://www.nibe.fi/nibedocuments/12174/M10438-1.pdf
Näyttää olevan tuossa varaajan keskivaiheilla, ja päättelisin sen mittaavan juuri tuon ulkovaipan lämpötilaa. Tuo nousee siihen nähden johdonmukaisesti kun tuntuu olevan aikalailla noiden menon ja paluun puolivälissä, sekä lämpötilaltaan että fyysisesti tuon kuvan mukaan. Nuo VPB-varaajaa korkeammat suositusasetukset liittynevät siihen, että vaippaan varattaisiin energiaa jotta johtuminen olisi tehokkaampaa tuonne varsinaiseen kv-varaajaan?
-
Höh, brunon excel-pohja ei vissiin osaa tuosta lokista tehdä kunnon käppyrää. Saako joku muu kokeiltua toimiiko..? Eli lokit brunon pohjaan ja minkälaisia käppyröitä se tekee? Sen yhteenvetosivun se varmaankin osaa kaikesta huolimatta tehdä.
-
Höh, brunon excel-pohja ei vissiin osaa tuosta lokista tehdä kunnon käppyrää. Saako joku muu kokeiltua toimiiko..? Eli lokit brunon pohjaan ja minkälaisia käppyröitä se tekee? Sen yhteenvetosivun se varmaankin osaa kaikesta huolimatta tehdä.
Tuo yhteenvetosivu on sama mikä tulee tuolla Karhun javaohjelmalla. Sillä saa kyllä käyränkin piirrettyä vielä tarvittaessa.
Eihän sinulla tuossa taulukossa ole jotain vanhaa dataa mistä se tuon käyrän aina hakee? Kuitenkin piirtää jostain syystä aina tuon saman käyrän.
-
Ei ole ei. Vanhan data poistan sieltä ensimmäiseltä välilehdeltä ja sitten vaan laitan omat data copy pastella. Onhan mulla ne data tuossa yhdessä viestissä liitteenä, sieltä vaan kokeilemaan :)
Siis tässä:
(http://www.maalampofoorumi.fi/Themes/Reseller/images/icons/clip.gif) temp.zip (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5959.0;attach=3470) (76.27 kilotavua - ladattu 1 kertaa.)
-
Ei ole ei. Vanhan data poistan sieltä ensimmäiseltä välilehdeltä ja sitten vaan laitan omat data copy pastella. Onhan mulla ne data tuossa yhdessä viestissä liitteenä, sieltä vaan kokeilemaan :)
Tässä tilastot vanhemmalla Brunolla.
Ihan samat kuin zeniitillä.
Parempaan suuntaan mennään.
-
Nykyiset zeniitin käyrät
-
Höh, brunon excel-pohja ei vissiin osaa tuosta lokista tehdä kunnon käppyrää. Saako joku muu kokeiltua toimiiko..? Eli lokit brunon pohjaan ja minkälaisia käppyröitä se tekee? Sen yhteenvetosivun se varmaankin osaa kaikesta huolimatta tehdä.
En tee Brunolla käppyröitä (en oppinut), excelin peruskäyrillä vaan.
-
Mikä on legionella-ajon tavoitelämpötila?
-
Jos se löytyy kohdasta KÄYTTÖVESIASETUKSET 5.1.1 niin se lienee "pysäytyslämpöt. per korotus = 55C".
-
Käyttövesilämpötila ja legionella lämpötila taitaa olla sitten sama 55 astetta.
Jos pudottaisi käyttövesi käynnistys ja pysäytyslämpötilaa 5 asteella niin saisi niihin sitten eri lukemat.
edit: käyttovesiasetusta pienemmäksi ja legionellaa voisi vaikka korottaakin, esim 60-65C. Ajastus kerran kuukaudessa.
edit2:
Täällä kun on manttellivaraaja niin katsoin niitä ohjekirjan kohtia, aika vähän löytyi säädettävää:
LKV-stop
[P] Lisäkäyttöveden pysäytyslämpötila.
Perusasetus: 65.
Asetusalue: 60-65. Tuo säätö on se käyttövesilämpötilan tilapäinen tai ajoittainen korotus. Eli korotuksen saa päälle tuossa pumpussa tuosta vesihanan kuvasta.
Ajoittaisen lisäkäyttöveden aikaväli vuorokausina. Perusasetus 14. Asetusalue 1-90.
Oli siellä jotain muitakin kohtia. Lämpöanturista: Vedenlämmittimen ulkovaipan alaosan nykyinen lämpötila. Eli anturi tosiaan ulkovaipassa.
Tuossa 1217 pumpussa on myös joku säätö että tehdään niin kuumaa kun kompuralla saa tehtyä. "Tässä valikossa voit kytkeä käyttöpaineensäätimen (A) pois päältä, jolloin käyttöveden lämmityksen pysäytystä ohjataan lämpötilan perusteella."
Tuon asetuksenhan kannattaisi huvikseen tarkistaa:
LJ ero LP
[P] Suurin lämpötilapoikkeama lämpöjohtolämpötilan (LJ) nimellisarvosta ennen lämpöpumpun pakko-ohjausta. Perusasetus 13. Asetusalue 3-25.
Eli 13 tai isompi. Ei ole hyötyä tuosta pakko-ohjauksesta.
-
Jos se löytyy kohdasta KÄYTTÖVESIASETUKSET 5.1.1 niin se lienee "pysäytyslämpöt. per korotus = 55C".
Tuossa on toki syy legionellan haluttomuuteen lähteä käyntiin. Taisin tuota asetusta edellisellä viestisivulla ja uudelleen muutama viesti sitten kysyäkin.. Tuota aiemman login virheilmoitusta ei toki selitä, mutta olisiko sitten ollut vain joku bitti poikittain.
Eli legionellan toimivuuden voi testata tuota nostamalla. Se jää sitten käyttäjän harkintaan tarvitseeko tuota nostaa. Jaksottainen korotus kannattaa toki deaktivoida jos sen katkaisuraja on sama kun mihin käyttövesi muutoinkin aina lämmitetään. Taitaa Nibe suositella 58-60 tuohon manttelivaraajalle noista vanhojen pumppujen ohjeista päätellen.
-
Jos se löytyy kohdasta KÄYTTÖVESIASETUKSET 5.1.1 niin se lienee "pysäytyslämpöt. per korotus = 55C".
Laita 60C ja kokeile toimiiko.
Viimeksi (11.2 00:00) kun legionellat piti häätää, niin veden lämpötila oli 54,5C eli sen olis pitänyt hoidella hommat silloinkin ... mutta kun ei.
-
Olisikohan lämpövastuksen ylilämpösuoja lauennut ,kun pumppu ei aja legionellaa loppuun. :-\
-
Olisikohan lämpövastuksen ylilämpösuoja lauennut ,kun pumppu ei aja legionellaa loppuun. :-\
Tuokin on toki mahdollista ja syytä tarkastaa, mutta nyt kone kone ei tehnyt edes "alkutöitä" kompressorilla.
Normaalistihan Nibe lämmittää ensin kompuralla niin pitkälle kuin pystyy ja sitten vastuksilla loput.
-
Tässä jotain asetuksista,.....
AUTOM.TILAN ASETUKSET 4.9.2
lämmityksen pysäytys 33 astetta
lisäyksen pysäytys 15 astetta
Varsin korkea tuo lämmityksen pysäytys.
Mulla (muistaakseni) 17C ja lisäyksen pysäytys 10C.
Suodatus on 24h... sitä vois itselläkin lyhentää.
-
Asteminuutit on nyt muutettu -180. Tikkua ei ole logittamassa.
Legionellat muutan tällä viikolla 60. Tarviiko käyttöveden muuten olla noin kuumaa. Mulla 1245 pitää sen siinä 51-52 tuntumassa eikä ole kesken loppunut (2+2 asukasta).
Hassu juttu kävi viime viikolla. Kelithän oli haastavat, yöisin liki 10 pakkasta, päivällä liki 10 plussaa ja täyttä aurinkoa. Asukas tuli 17 maissa töistä kotiin, sisällä arviolta 23 astetta. Tämän lisäksi patterit kuumat. Asukas meni laittamaan käyrää 7 --> 6. Soitti mulle ja sanoin, että anna olla vaan 6, kierrä pikkusen termareita kiinni, missä on kuumaa. Muuten talvemmalla tuo 6 käyrä aiheutti noin 18-19 astetta sisälle, ei hyvä. Ehkäpä nostamme sitten tuota kutoskäyrää +1 tai +2 syksyllä.
Varsin korkea tuo lämmityksen pysäytys.
Mulla (muistaakseni) 17C ja lisäyksen pysäytys 10C.
Suodatus on 24h... sitä vois itselläkin lyhentää.
Mihin ja miten nämä vaikuttaa?
-
Muuten talvemmalla tuo 6 käyrä aiheutti noin 18-19 astetta sisälle, ei hyvä. Ehkäpä nostamme sitten tuota kutoskäyrää +1 tai +2 syksyllä.
Mihin ja miten nämä vaikuttaa?
Mieluummin toisinpäin, eli käyrä 7 tai jopa 8 ja sitten korjausta alaspäin. Tuo käyrä tekee juuri sen muutosnopeuden, eli mitä suurempi käyrä, sitä enemmän menoveden lämpö nousee kun lämpötila laskee. Siirtymä puolestaan siirtää tuota koko matkaltaan, eli jos lauhalla kelillä on kuuma, niin sitä sitten hilattaisiin alaspäin. Näin Niben ohjeessa tuota käsketään tekemään, patteritalossa asteen muutos sisällä vaatii 2-3 pykälää siirtymää.
-
Asteminuutit on nyt muutettu -180. Tikkua ei ole logittamassa.
Legionellat muutan tällä viikolla 60. Tarviiko käyttöveden muuten olla noin kuumaa. Mulla 1245 pitää sen siinä 51-52 tuntumassa eikä ole kesken loppunut (2+2 asukasta).
Hassu juttu kävi viime viikolla. Kelithän oli haastavat, yöisin liki 10 pakkasta, päivällä liki 10 plussaa ja täyttä aurinkoa. Asukas tuli 17 maissa töistä kotiin, sisällä arviolta 23 astetta. Tämän lisäksi patterit kuumat. Asukas meni laittamaan käyrää 7 --> 6. Soitti mulle ja sanoin, että anna olla vaan 6, kierrä pikkusen termareita kiinni, missä on kuumaa. Muuten talvemmalla tuo 6 käyrä aiheutti noin 18-19 astetta sisälle, ei hyvä. Ehkäpä nostamme sitten tuota kutoskäyrää +1 tai +2 syksyllä.
Mihin ja miten nämä vaikuttaa?
Käyttöveden lämpötilaa ei tosiaan kannata pitää tarvetta isompana. Korkea lämpötila lisää häviöitä.... mutta mukavuuskysymys.
Hikinen päivä....... Onko minimimeno pudotettu 40C:stä ?
Lämmityksen pysäytys : Nibe lakkaa tekemästä käyrän mukaista lämmitystä, kun tuo lämpötila on saavutettu. Ajatus lienee, että ilmaislämmöt kattaa loput.
Lisäyksen pysäytys : Nibe ei käytä vastuksia tuon lämpötilan yläpuolella vaikka asteminuutit menisi kuinka alas tahansa. Tällainen tilanne tulee kai käytännössä eteen vain kovassa käyttöveden kulutustilanteessa.
Pitäisin tikkua aina lokittamassa, niin saa "lahjomatonta" tietoa mitä tapahtuu (esim. tuo korkean lämmön tilanne viime viikolta).
-
Patterilämmitys on tosiaan vähän haasteellinen säätää. Jos lämmöt on pysyneet muuten oikein hyvinä niin tosiaan termostaateilla saisi auringon lämpöä vähän rajoitettua. Tai sitten sisälämpötila-anturi sopivalle paikalle että anturi huomioisi auringon lämmön.
Ilmeisesti se käyrä 7 olisi juuri sopiva. Korjausta voisi tosiaan alentaa, mutta on siinäkin vaarana että lämpö ei enää riitä. 8 käyrä taas on ehkä liin iso pakkasilla.
Mutta jos toimii nyt 6 käyrälläkin niin voi toimia 7 käyrälläkin ja pienellä korjauksen laskemisella.
Testasin että menolämpötila oli sama 7 +1 ja 6 +2. Ulkona +2. 7 käyrällä pyyntilämpötila oli 38 ja 6 käyrällä 36. Eli se 7 käyrä ja korjausta pykälä alaspäin voisi pelata.
Kun se käyttövesivaraaja on noin iso niin varmaan riittäisi vähän pienempi lämpötila siinä. Olikohan nyt käynnistys 48 ja pysäytys 55. Molempia vaikka 5 astetta alemmaksi. Täällä on lukemat 39/46 ja varaaja 160 litraa. Kahdelle henkilölle on riittänyt mutta isommalle määrälle en osaa sanoa varmaksi. Käyttövesi on esilämmitettyä että lisää riittoisuutta.